Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Muutama sianpaskakuorma Helsinkiin niin ääni kuuluu paremmin. :)

Embedded media from this media site is no longer available
 
Heh, voin kuvitella minkälainen kalabaliikki sianpaskakuormasta eduskuntatalon rappusilla seuraisi..:D

Suomessa maanviljelijöiden (ja muidenkin) mielenosoitukset tahtovat kutistua lähinnä merkityksettömiksi (känniläisten) huuteluiksi.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/28/murrostorstai-tyottomat-liikkeella-1993

Kaveri oli käymässä Ranskassa 2000-luvulla. Jossakin Pariisin lähellä pikkukaupungissa maanviljelijät olivat osoittaneet mieltään. Poltettiin pääministerinukkeja, kipattiin tomaattikuormia torille, huudettiin iskulauseita. Ketään ei kiinnostanut, koska "taas ne juntit valittaa jostakin, EVVK, haittaavat liikennettä". Sitten paikalle saapui ranskalainen poliisi muutamalla pakettiautolla, joista hyppäsi ulos mellakkavarusteisia poliiseja. Poliisit asettuivat mahdollisimman kauas mielenosoittajista ja eivätkä puuttuneet tapahtumien kulkuun (tässä vaiheessa) millään tavoin. Kuulema n. 10 sekuntia virkavallan saapumisen jälkeen lensivät ensimmäiset katukivet ja rämekuukkeleiden rinnalla oli mittaamaton, riihattu joukko ohikulkijoita puolustamassa turpeenpuskijoiden oikeutta vapaaseen mielenilmaukseen. :)

Ei kuulema ylittänyt uutiskynnystä kuin paikallisesti.
 
Mitenkäs tämä kesä menikään lähipiirissä?

Pakko kääntää nurin 2/3 pelloista. Muuten päällä olisi ollut ns. "pysyvä nurmi", eli peltoalaa ei koskaan (tukien puolesta) voisi käyttää muuhun kuin heinän kasvattamiseen. Viimeinen takaraja 30.6. jolloin peltojen piti olla paitsi käännettyjä, myös kylvettyjä (koski kaikkia kylvöjä Suomessa). Tosin 15.6. piti ilmoittaa, mitä pelloille kylvettiin, eli suunnitelmat piti lyödä lukkoon jo silloin. Tosin tukiehdot uudistuivat vuoden alussa, ja koko vitun paletti piti rakentaa tammikuussa ihan uusiksi, kun näistä uudistuksista ei pahemmin ilmoiteltu. Tosin tukiehtoja muutettiin pariinkin otteeseen ennen 15.6., kun huomattiin, että osa viljelijöistä ymmärsi, että tukiehtojen mukaan oli kannattavampaa merkitä peltoa tuottamattomaksi suojavyöhykkeeksi kuin viljan-/heinänkasvatukseen. Tosin sitten havaittiin, että pellot ovat märkiä, joten viimeisellä viikolla viimeistä kylvöjen takarajaa siirrettiin 27.7. saakka.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Pysyvä nurmi on ihan vitun perseestä, koska se sitoo myös tulevia viljelijöitä. Lyhyesti ilmaistuna arvostus menee: joutomaa=0 - riistapelto=0,1 - nurmi = 0,x ja vilja = 1. Jos peltoalaa ei ole uudistettu viiteen vuoteen se putoaa automaattisesti pysyvään nurmeen, josta sitä ei enää saa pois, teki mitä tahansa. Vielä enemmän perseestä on se, että pysyvä nurmi -status pudottaa peltoalan tukea. Tämä taas tarkoittaa, että jos myyt tai vuokraat peltoa, siitä maksetaan vähemmän kuin pellosta, jolla "pysyvä nurmi" -statusta ei ole.

Nyt peltotöitä tehdään kalenterin eikä sään mukaan. Myöskin pitää huomioida, että viljan hinta ei tällä hetkellä kata tuotantokustannuksia, eli kannattaa kylvää kasveja, joiden tuki on mahdollisimman suuri, ei kasveja, joita olisi järkevä kasvattaa. Samoin kannattaa ajaa pellot märät paskaksi, että voi ilmoittaa toimenpiteet tehdyksi, koska toimeenpanemattomista suunnitelmista rangaistaan.

En ihan täysin tajua.
 
Mitenkäs tämä kesä menikään lähipiirissä?

Pakko kääntää nurin 2/3 pelloista. Muuten päällä olisi ollut ns. "pysyvä nurmi", eli peltoalaa ei koskaan (tukien puolesta) voisi käyttää muuhun kuin heinän kasvattamiseen. Viimeinen takaraja 30.6. jolloin peltojen piti olla paitsi käännettyjä, myös kylvettyjä (koski kaikkia kylvöjä Suomessa). Tosin 15.6. piti ilmoittaa, mitä pelloille kylvettiin, eli suunnitelmat piti lyödä lukkoon jo silloin. Tosin tukiehdot uudistuivat vuoden alussa, ja koko vitun paletti piti rakentaa tammikuussa ihan uusiksi, kun näistä uudistuksista ei pahemmin ilmoiteltu. Tosin tukiehtoja muutettiin pariinkin otteeseen ennen 15.6., kun huomattiin, että osa viljelijöistä ymmärsi, että tukiehtojen mukaan oli kannattavampaa merkitä peltoa tuottamattomaksi suojavyöhykkeeksi kuin viljan-/heinänkasvatukseen. Tosin sitten havaittiin, että pellot ovat märkiä, joten viimeisellä viikolla viimeistä kylvöjen takarajaa siirrettiin 27.7. saakka.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Pysyvä nurmi on ihan vitun perseestä, koska se sitoo myös tulevia viljelijöitä. Lyhyesti ilmaistuna arvostus menee: joutomaa=0 - riistapelto=0,1 - nurmi = 0,x ja vilja = 1. Jos peltoalaa ei ole uudistettu viiteen vuoteen se putoaa automaattisesti pysyvään nurmeen, josta sitä ei enää saa pois, teki mitä tahansa. Vielä enemmän perseestä on se, että pysyvä nurmi -status pudottaa peltoalan tukea. Tämä taas tarkoittaa, että jos myyt tai vuokraat peltoa, siitä maksetaan vähemmän kuin pellosta, jolla "pysyvä nurmi" -statusta ei ole.

Nyt peltotöitä tehdään kalenterin eikä sään mukaan. Myöskin pitää huomioida, että viljan hinta ei tällä hetkellä kata tuotantokustannuksia, eli kannattaa kylvää kasveja, joiden tuki on mahdollisimman suuri, ei kasveja, joita olisi järkevä kasvattaa. Samoin kannattaa ajaa pellot märät paskaksi, että voi ilmoittaa toimenpiteet tehdyksi, koska toimeenpanemattomista suunnitelmista rangaistaan.

En ihan täysin tajua.
Sää + byrokratia = yllä kuvattu tilanne. Olisiko täysin tukematon tilanne parempi? Ainakaan ylläkuvattua ei syntyisi.
Ainakaan esimerkissä ei toteudu tavoite (linkin takaa):
"Viljelijät voivat tuottaa sitä, mitä kuluttajat haluavat"
"Yhteisellä maatalouspolitiikalla autetaan viljelijöitä parantamaan neuvotteluasemaansa muihin elintarvikeketjun toimijoihin nähden."
Kustannuksista, jotka siis estävät sen viljelijän kannalta järkevän kasvatusvalinnan:
"maatalouden osuus EU:n talousarviosta on noin 40 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että maatalous on yksi harvoista aloista, joilla yhteinen politiikka rahoitetaan valtaosin EU:n varoista. Useimmilla muilla aloilla sen sijaan julkinen politiikka rahoitetaan pääasiassa EU-maiden kansallisista talousarvioista. Yhteisen maatalouspolitiikan budjetti onkin suhteutettava kaikkiin julkisiin menoihin. Näin tarkasteltuna maatalousbudjetti on pieni: sen osuus kaikista julkisista menoista EU:ssa on vain 1 prosentti. Vuonna 2014 maatalousmäärärahat olivat noin 58 miljardia euroa."
http://europa.eu/pol/pdf/flipbook/fi/agriculture_fi.pdf
 
Pysyvä nurmi on ihan vitun perseestä, koska se sitoo myös tulevia viljelijöitä.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Suomi haki siirtymäaikaa tässä asiassa, mutta komissio käveli yli. Ei ollut ensimmäinen kerta eikä taatusti viimeinen.

On paljon tehokkaita kotieläintiloja, joiden kaikki pellot ovat nurmella. Nurmirehu on nautakarjan päärehu, viljaa voi rekalla tuoda helposti kauempaakin.
Tilat uusivat nurmensa kolmen-neljän vuoden välein, lopetus glyfosaatilla, kyntö, seuraavana keväänä vilja + heinänsiemen, joka korjataan säilörehuksi.
Tukihakemukseen on silloin kasviksi laitettu nurmi, koska se uusimisvuonnakin sen pellon pääkäyttö.
Näillä jatkuvassa nurmikierrossa olevilla tiloilla on nyt se tilanne, että kaikki pellot ovat saattaneet olla yhtäjaksoisesti viimeiset kymmenen vuotta nurmella.
Ei ole lainkaan mahdollista, että nämä tilat olisivat nyt vuonna 2015 laittaneet kaikki peltonsa puitavalle viljalle, mitä siinä tapauksessa karjalle syötetään?

Tilan kaikki pellot ovat nyt jatkossa pysvällä nurmella:confused:
Tilanteet muuttuvat, karja saattaa lähteä ja tuotantosuunta vaihtua, nyt pelloilla ei ole mahdollista muuta viljellä kuin nurmea.
Tai jos haluat myydä tai vuokrata peltoa vaikka viljatilale, ei se taatusti ole pelloistasi kiinnostunut, koska viljatila ei nurmella tee yhtään mitään.

Peltojen arvosta tuolla järkeä vailla olevalla byrokraattien päätöksellä leikattiin kolmasosa, samoin mahdollisista pellon vuokratuloista, siinä tilanteessa, että omasta tuotannosta on päätetty luopua.

Maanviljelijät ovat ammattikunta, jota on eu:n byrokraatit eniten kyykyttäneet. Ja jos jotakin eu:sta ohjeistetaan, voidaan olla täysin varmoja, että omat virkamiehemme tulkitsevat määräyksiä tiukimman mukaan. Ja Eu:n selän taakse on helppo mennä ruikuttamaan, jos asiasta valitetaan ja ollaan eri mieltä.
Määräys on määräys ja säännöt ovat sääntöjä.


En ihan täysin tajua.

Eihän näitä voi täysin tajuta järjissään oleva ihminen.
Mutta pääasia, että komissio tajuaa, meidän tajuamisesta ole niin väliä.

Tilanne kotieläintiloilla on nyt tiukka, tätä lisäharmia ei tässä nyt olisi tarvittu.
Ylimääräisiä kuluja nurmien pakkouusimista tuli nyt melkein kaikille maatiloille.


Komissio jyräsi eduskunnan tahdon


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/komissio-jyräsi-eduskunnan-tahdon-1.108528

PÄÄKIRJOITUS 20.4.2015, 05:01
Tekstin koko: A A A

Muutoksen lisäksi myös nurmi on pysyvää.

Viime viikolla tehtiin kaksi maatalouteen merkittävästi vaikuttavaa päätöstä. Toinen tehtiin Helsingissä ja toinen Brysselissä.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina muutoksen joulukuussa päätettyyn nitraattiasetukseen. Muutos on lantaa käyttävien viljelijöiden kannalta myönteinen aikaisemmin tehtyyn päätöksen verrattuna.

Joulukuisessa päätöksessä lietteen ja kuivalannan levittäminen oli kokonaan kielletty pelloilla, joiden kaltevuus on yli 15 astetta. Viime viikkoisen päätöksen perustella levitys sallitaan tietyin ehdoin. Lietelannan ja virtsan levityksessä on käytettävä multauslaitetta.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on tyytyväinen asetusmuutokseen. Hän muistuttaa kuitenkin, että asetuksen valvonnassa on vielä työstettävää.

Vaikka asetus muuttui nyt parempaan suuntaan, on lähes neljä vuotta kestänyt nitraattiasetuksen työstäminen Pietolan mielestä esimerkki huonosta lainvalmistelusta.
Brysselissä tehty päätös koski niin sanottuja pysyviä nurmia.

EU-komissio päätti, ettei se salli Suomelle poikkeusta pysyvien nurmien tulkinnassa. Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan peltoja, jotka ovat olleet yli viisi vuotta nurmella. Tällaisilla pelloilla ei voi tulevaisuudessa viljellä mitään muuta. (MT 17.4.)

Komission tulkintaa sovelletaan takautuvasti. Tämä merkitsee sitä, että pellot, joilla ensi kesänä viljellään kuudetta vuotta peräkkäin nurmea, muuttuvat pysyväksi nurmeksi. Tulkintaa ei muuta edes se, että nurmi olisi uusittu viiden vuoden aikana.

EU-tuomioistuin päätti lokakuussa, että vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet peltolohkot ovat pysyviä nurmia, vaikka ne olisikin välillä uudistettu.

Maatalouskomissaari Phil Hogan lupasi kuukausi sitten Suomessa vieraillessaan ymmärtämystä Suomen erityispiirteille. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Hoganin matka oli turha reissu.

Komissiolla ei riittänyt ymmärrystä sille, että Suomessa nurmia käytetään karjan rehuksi toisin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa nurmialaa uhkaa karjan rehuksi viljeltävä maissi.

Komission mukaan Suomen ongelma on pieni. Sitä se ei kuitenkaan ole tilatasolla. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä komissio osoittaa välinpitämättömyyttä Suomen erityisongelmille. Marttilan mukaan päätöstä ei voi perustella järkisyillä ja se on lisäksi ympäristölle haitallinen.

Tulkinta johtaa siihen, että monilla tiloilla joudutaan keväällä kyntämään nurmia ja kylvämään niiden tilalle muita kasveja. Parin vuoden siirtymäkausi olisi helpottanut viljelyssuunnittelua.

Jos komission tarkoitus on turvata nurmialan säilyminen Euroopassa, niin Suomen osalta tulos on päinvastainen. Komission päätös saattaa johtaa tänä keväänä 200 000 hehtaarin nurmialan kyntöön ilman järkevää syytä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä komission päätös on totaalinen rimanalitus.

Komissio kävelee päätöksellään Suomen eduskunnan tahdon yli.

Eduskunta edellytti viime vuoden lopulla, että hallituksen on neuvoteltava komission kanssa sellainen ratkaisu, että tuotantosuunnan muuttaminen tai pellonomistuksen tai hallinnan siirtäminen eri tuotantosuuntaa harjoittavalle tilalle on mahdollista ilman pysyvistä nurmista aiheutuvia rajoitteita.

Pysyviä nurmia koskeva säätely osoittaa, että EU:n päätöksenteko on etääntynyt käytännön elämästä. Komissiolta on myös unohtunut, että normitalkoiden tavoitteena on vähemmän mutta parempaa säätelyä.

Viljelijät ovat saaneet tottua siihen, että maatalouspolitiikassa pysyvää on vain muutos. Komission mielestä myös nurmi on pysyvää.
 
Nyt protestoidaan Belgiassa.

Now the Belgians are at it! Farmers destroy cargo of milk, blockade roads and set fire to tyres as protests over food prices spreads from France across Europe
  • Hundreds of tractors brought traffic to a standstill on Belgium's E40 highway in a complaint over low food prices
  • While farmers dumped manure and set tyres ablaze outside a milk processing factory in Bethane, near Liege
  • It follows weeks of protest from French farmers who claim cheap milk and meat is destroying their livelihoods
By HANNAH PARRY FOR MAILONLINE

PUBLISHED: 15:36 GMT, 30 July 2015 | UPDATED: 18:59 GMT, 30 July 2015



Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/art...ices-spreads-France-Europe.html#ixzz3hRtdwBLb
Follow us: @MailOnline on Twitter | DailyMail on Facebook
 
Myös kurkun ja tomaatin tuottajat on kohta halpuutettu hengiltä. 12 senttiä kurkku kilo:oops:
Ja kotimaiset kurkut on helvetin hyviä, säilöntäaineella kyllästettyä Espanjalaista, joka maistuu aivan kamalalle, ei syö susikaan.
Jos kurkkua aikoo syödä, muuta hyvänmakuista vaihtoehtoa ei löydy, kuin kotimainen.
Kurkku on terveellistä , halpaa ja hyvää evästä , joka eikä lihota.
Kotimaista ei vain kohta enää löydy, 12 sentillä kannattavasti kurkku kilon tuottaminen ei ole mahdollista.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...in-tuottajat-joutuivat-hintakyykkyyn-1.125289


Kurkun ja tomaatin tuottajat joutuivat hintakyykkyyn


MAATALOUS 31.7.2015, 05:00
Tekstin koko: A A A
31080-jpg.jpg

Varsinais-Suomessa kurkkua viljelevä Tero Juntti sanoo, että kesä on ollut erittäin vaikea. "Tilanne on kurkulla ja tomaatilla ollut niin huono, ettei tätä vuotta pelasta enää mikään."

Tuottajahinnat putosivat huomattavasti, mutta ale ei näy kuluttajalle.

Kotimaisen kurkun tuottajahinta putosi peräti 12 senttiin kilolta tänä kesänä. Tuottaja-ale ei kuitenkaan näkynyt kuluttajalle asti, sillä samaan aikaan kurkun hinta kaupassa pyöri 1,90 eurossa kilolta.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo, että tuollainen hintataso on huomattavasti alle tuotantokustannusten ja viljelijän työn lokaan polkemista.

"Nyt tuottajaa halvennetaan ja kyykytetään oikein kunnolla."

Myös tomaatilla on vaikeat ajat. Kotimainen tuotanto joutuu kesälläkin taistelemaan halpoja ulkomaisia erikoistomaatteja vastaan. Pohjanmaalla tomaatin tuottajahinta on ollut alimmillaan 32 senttiä kilolta.

Juuresten osalta kausi on niin kesken ja jäljessä, etteivät tuottajat osaa vielä arvioida, miten paljon sato jää normaalista kesästä.

Perunan ja porkkanan hinnat eivät ole sukeltaneet, mutta ongelmana paikoitellen on, ettei tavaraa saada kunnolla ylös vetisiltä pelloilta.


RIITTA RYYNÄNEN
 
Tässäpä kolmessa viestissä ajankohtaiskatsaus maidontuotannon nykytilasta tässä maassa.
Eikä hyvin mene muillakaan tuotantosuunnilla.
Lisäbonuksena sääolosuhteiltaan karmiva kuluva kesä, jonka kaltaista ei ihan heti tule mieleen.

Kuluttajan näkövinkkelistä tilanne on maitotuotteiden osalta se, että joka tulevaisuudessa haluaa kotimaista ruokapöytäänsä, valitettavasti joutuu siitä nykyistä enemmän maksamaan. Puolet maitotiloista pistää hanskat naulaan viiden vuoden sisällä, eikä jäljelle jääneet pysty tuottamaan kotimaan kulutukseen riittävästi raaka-ainetta.




Suomalainen maito hupenee


Puolet maitotiloista uhkaa lopettaa. Tilalle ei rakenneta riittävästi suurnavetoita.
KOTIMAA 11.8.2012
Tapio Mainio

HELSINGIN SANOMAT


1344566799910

Ilolan tilan nuori karja sotkeutui kuraan rankkasateen kastelemalla laitumella Reisjärvellä. Kuva: Heikki Sarviaho
REISJÄRVI. Suurta teollisuusrakennusta muistuttava lähes miljoonan euron navetta nousee 138 lypsävälle lehmälle Ilolan tilalla Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla.

Vieläkin suurempi kolmen viljelijän yhteisnavetta valmistuu jouluksi lähellä Reisjärven keskustaa. Kivenheiton päässä siitä on harjakorkeudessa kolmas jättinavetta.

"Silti suurnavetoita ei rakenneta riittävästi, jotta ne täyttäisivät tuotannosta poistuvien tilojen jättämän aukon", sanoo Reisjärven kunnan maaseutujohtaja Pasi Liikanen.


"Välillä tuntuu, että tuotantoa ajetaan tarkoituksella alas, sillä muun muassa sukupolvenvaihdoksia on nyt vaikeutettu", Liikanen sanoo.

Hän uskoo, että Suomeen tulee maitopula vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt maidon omavaraisuus on laskenut. Maitotuotteita kulutetaan Suomessa noin sata miljoonaa litraa enemmän kuin tuotetaan. Vaje korvataan juustojen ja jogurttien tuonnilla.

Vastaavasti Valio vie hyvällä hinnalla juustoja Venäjälle.

Uhkakuva perustuu siihen, että tilojen määrä vähenee kahdeksassa vuodessa puoleen nykyisestä noin 9 300:sta. Viime vuonna tiloja oli 9 938. Jäljelle jäävillä tiloilla pitäisi olla vähintään 50 lehmää, jotta ne pystyisivät tuottamaan suomalaisille vähintään 2,2 miljardia litraa maitoa.

"Suurin osa Suomen maidosta tulee noin 20 lehmän tiloilta", kertoo MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto) maitoasiamies Sami Kilpeläinen.

"Suomen gallupin tekemän viljelijähaastattelun perusteella vuonna 2020 maidon tuotantoa jatkaisi 5 580 tilallista", kertoo Pohjolan Maidon varatoimitusjohtajaMarko Puhto.

Rakennemuutos huolettaa sekä Valion alkutuotantojohtaja Reima Luomalaaettä Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa Hannu Pelttaria.

"Maidon omavaraisuudesta tulisi pitää kiinni huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, vaikka elämme verkostotaloudessa ja EU:ssa", Pelttari sanoo.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että elintarvikkeiden saanti turvataan myös kriisiaikana, jolloin niiden tuonti voi olla estynyt.

MTT:n (Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus) piakkoin julkistettavan tutkimuksen mukaan Suomen riippuvuus elintarvikkeiden tuonnista on kasvanut.

"Samalla on kasvanut myös niiden tuottamiseen käytettävien panosten, kuten kemikaalien ja lannoitteiden tuontiriippuvuus", kertoo tutkija Marja KnuuttilaMTT:stä

http://www.hs.fi/kotimaa/a1344570877695

Hupaisintahan tässä on se että tuon artikkelin jälkeen tilanne on kurjistunut ja paljon. Ja itseasiassa tuolloin (2012) elettiin vielä kohtuu positiivista aikaa, pari tuohon aikaan rakennettua isoa navettaa tunnen kohtuudella ja tilanteeseen suhtauduttiin vielä positiivisesti. Toki polttoaineen hinta oli aika järkyttävä, mutta maidosta sai hyvää hintaa. Sitten maidon hinta tipahti 25% ja... No uusikaan iso ja theokas navetta ei välttämättä kykene lyhentämään lainojaan. Ei vaikka homma pyörii huipputehokkaasti ja paljoa ei voi tehostaa tulopuolelta eikä kustannuksiakaan leikata.

Ehkä tilanne oli niin että tuossa vaiheessa vielä vaikutti sille että maatalouden tulevaisuus olisi isoissa tiloissa joihin hommattiin monenlaista tekniikkaa edistämään maidontuotantoa. Tästä hetkestä en ole oikein varma. Talousasioista en tiedä oikein paskaakaan (eikä maitotilojen taloudellinen tilanne minulle kuulukaan), mutta jotenkin tuntuu että nyt on hyvä olla vanhahko navetta jossa ei tekniikkaa turhan paljoa ole (pari perustoimivaa traktoria, pienkuormaaja ja kiskoruokkija) ja karjan jalostuksessa on päästy terveisiin ja tuottaviin lehmiin. Ja ennenkaikkea navetta ja sen tekniikka on maksanut itsensä takaisin jo ajat sitten.

Ruohonjuuritasolta katsellessa ei oikeastaan edes tiedä missä suhteessa Valiota voidaan syyttää tästä tilanteesta. Tuottaja hinnat on tulleet alas vaivaiset 25%. Maitokolmiolta saa ainakin toistaiseksi selvästi parempaa hintaa, Arlalta ainakin ensimmäisenä vuonna (tosin luultavasti hinta sitten tipahtaa aika heikoksi, kuten ruotsissakin). Ingman on tarjonnut aika hyvää hintaa mutta en tiedä mikä tilanne on nykyään.
 
Talousasioista en tiedä oikein paskaakaan (eikä maitotilojen taloudellinen tilanne minulle kuulukaan), mutta jotenkin tuntuu että nyt on hyvä olla vanhahko navetta jossa ei tekniikkaa turhan paljoa ole (pari perustoimivaa traktoria, pienkuormaaja ja kiskoruokkija) ja karjan jalostuksessa on päästy terveisiin ja tuottaviin lehmiin. Ja ennenkaikkea navetta ja sen tekniikka on maksanut itsensä takaisin jo ajat sitten.

Olet oikeassa. Parhaiten pärjäävät nyt velattomat tai lähes lainansa jo maksaneet maitotilat. Tyyppillisesti tilanne on usein tuo 20-30 lehmän tiloilla, jotka ovat tilansa ostaneet 15 - 20 vuotta sitten, tämän jälkeen investoineet järkevästi tuottavaan omaisuuteen tulorahoituksella. Näillä tiloilla on mahdollisuus jatkaa tuotantoa pisimpään tässä huonon tuottajahinnan tilanteessa.
Mutta tunnelin päässä ei näy valoa, eivät hekään lyö päätään betoniseinään kovin pitkään. Pillit pussiin, viljellään mahdollisesti pellot ja palkkatöihin, sikäli kun niitä on tarjolla.
Maanviljelijät onneksi työllistyvät palkkatöihin hyvin. Kellokorttia ei ole tuijotettu kotonakaan, joustavuutta tarvittaessa löytyy. Lisäksi suurin osa on erittäin monitaitoisia. Koneenkorjaus, rakennustyöt, hitsaus, atk ja luonnollisesti erilaisten koneiden ja ajoneuvojen käyttö useimmilta sujuu. Samoin metsänhoitotyöt. Metsäkoneen kuljettajaksi on moni entinen viljelijä työllistynyt.
 
Olet oikeassa. Parhaiten pärjäävät nyt velattomat tai lähes lainansa jo maksaneet maitotilat. Tyyppillisesti tilanne on usein tuo 20-30 lehmän tiloilla, jotka ovat tilansa ostaneet 15 - 20 vuotta sitten, tämän jälkeen investoineet järkevästi tuottavaan omaisuuteen tulorahoituksella. Näillä tiloilla on mahdollisuus jatkaa tuotantoa pisimpään tässä huonon tuottajahinnan tilanteessa.
Mutta tunnelin päässä ei näy valoa, eivät hekään lyö päätään betoniseinään kovin pitkään. Pillit pussiin, viljellään mahdollisesti pellot ja palkkatöihin, sikäli kun niitä on tarjolla.
Maanviljelijät onneksi työllistyvät palkkatöihin hyvin. Kellokorttia ei ole tuijotettu kotonakaan, joustavuutta tarvittaessa löytyy. Lisäksi suurin osa on erittäin monitaitoisia. Koneenkorjaus, rakennustyöt, hitsaus, atk ja luonnollisesti erilaisten koneiden ja ajoneuvojen käyttö useimmilta sujuu. Samoin metsänhoitotyöt. Metsäkoneen kuljettajaksi on moni entinen viljelijä työllistynyt.

Juu kyllä. Ei maatalouden tulevaisuus tosiaan noiden pikku navettojen varassa kovin pitkään lepää, heillä suurimmat huolet on pois ja tilan pidon voi lopettaa jos se alkaa näyttää tympeälle vaihtoehdolle. Siksi jos itselle miettisi mieluista tilannetta niin se olisi tuo. Uusien navettojen kohdalla ei voi muuta kuin toivoa että sitä valoa alkaisi pilkahdella tunnelin päässä ja jatkaa tuotantoa.

Maanviljelijät on tosiaan aika kovia yleismiesjantusia joilla on juuri nuo vahvuudet mitä mainitsit. Itse tunnen monta maatalousurakoijaksi siirtynyttä (kalustoa valmiina ja homma tuttua joten siirtymä helppo) mutta jos tuo ala ei jo nyt ole ylityöllistetty niin varmaan kohta alkaa olemaan sekä tilakoon pienenemisen että tehostustarpeen vuoksi.
 
Juttu kävisi myös EU- keskusteluun.

PÄÄKIRJOITUS0
Miksi suomalainen maksaa Saksan sikatuet?
Hannu Koivisto · 6.8.2015 http://www.maaseutumedia.fi/miksi-suomalainen-maksaa-saksan-sikatuet/

Meillä Suomessa on maailman tiukin eläinsuojelulainsäädäntö Ruotsin jälkeen, mutta paraskaan ei meidän virkamiehille eikä järjestöille riitä. Tuotantoa halutaan rajoittaa niin voimakkaasti, että elinkeino kuolee. Ruostissa ollan jo melkein onnistuttu.

Saksan sikatuet on virkamieskoneiston hedelmä
Toisin kuin Suomessa, saksalainen virkamieskunta on komennettu ideoimaan maataloudelle erilaisia vaikeasti seurattavia, puolipiilotettuja tukimuotoja.

Saksalainen sikatukihuijaus on siinä mielessä tavattoman härski, että osa suuri osa rahoista tulee EU:sta. Toisin sanoen Suomikin osallistuu saksalaisten sikafarmarien tukien maksuun.

Helpotettu verojärjestelmä on yksi esimerkki, miten kansakunnan ruokahuolto turvataan. Helpotettu verojärjestelmä tarkoittaa, että alle 1000 sian lihasikala saa 6 euroa per lihasika, 2-3 euroa per porsas ja 60 euroa per emakko verohyötyä. ( Lue tarkempaa tietoa, edellinen artikkelitästä. )

Saparotuki on toinen kummallisuus: vaikka direktiivi määrää saparon leikattavaksi, Ala-Saksissa määräystä tottelemalla saa rahaa. Aivan kuin autoilija saisi rahaa, kun ajaa liikennesääntöjen mukaan.

Biokaasutuotanto on paikoin niin hyvin tuettua, että sianliha on sikatiloilla sivutuote. Aurinkopaneelien tuotolla sikalarakennus tulee Saksassa maksuun kymmenessä vuodessa.

”Pienenä maana häviämme aina”
Martin Yli-Kännö sanoo, että kun säännöt ovat epäreilut ja erilaiset, pienenä maana häviämme aina.

”Teurastamo pudotti juuri porsaan hintaa eurolla. Syksyn jälkeen tilalta on lähtenyt 200 000 euron edestä liikevaihtoa hinnan pudotuksien takia”, Yli-Kännö sanoo.

Kotieläintaloudesta on vuodessa lähtenyt hinnoista viidennes, kun maidon hintakin on laskenut 10 senttiä.

Suomalainen farmari ei ole pahemmin mekkalaa asiasta pitänyt, vaan tiloilla koetetaan vain hiljaisesti sopeutua.

Suomalainen saa saksalaiselta sikataloudelta turpiinsa. Sama tilanne on tanskalaisilla ja ruotsalaisillakin, ei heilläkään ole mahdollisuuksia tehdä omia salaisia poikkeuksiaan.

Saksa on vahva EU-maa. Jos komissio ei tee heidän mielen mukaan, komissio vaihdetaan.

Sääliksi käy suomalaispoliitikkoja, sellaista luupäätä ei ole vielä esiin tullut, joka kykenisi puoliamme pitämään. Torjuntavoitot ovat olleet vitsi jo 22 vuotta.

Suomalainen sika suomalaiseen ruokapöytään
Suomalainen sikafarmari on tiukassa paikassa, kun sitä vaaditaan enemmän kuin saksalaiselta. Kun julkiset tahot kilpailuttavat lihaa, usein se saksalainen sika, jolta on häntä typistetty ja antibiootteja varmuuden vuoksi ruhoon ladattu, voittaa kilpailun.

Suomalaisella julkisella kilpailutuksella kun olisi velvollisuus ruokkia suomalaisia suomalaisella. Puolalainen vanikka ei kuulu suomalaisen sotilaan suuhun. Helsingin sanomat uustisoi tänään ulkomaisesta antibioottien käytöstä. Suomi taitaa olla Ruotsin ohella ainoa maa maailmassa, jossa broilereihin ei tunketa lääkkeitä.

Suomalaisen kunnan pitää vaatia kilpailutuksella suomalaisen lihatuotannon kriteereitä. Pesty thaimaalainen broileri tai ulkomaalainen hormooniliha ei sovi koululaisen suuhun pantavaksi.

Virkamieskunta niiaa väärään suuntaan
Samalla kun suomalainen virkamieskunta pyrkii pokkuroimaan erilaisia järjestöjä, jotka ovat ilmoittaneet päämääräkseen lopettaa suomalainen ruokatuotatuotanto, puree se omaa ruokkivaa kättään.

Kansakunnan on muutettava tahtotilaansa tekeviä ihmisiä palvelevaksi.

MTK:n on syytä toimia raskaammalla kädellä ja jakaa muutakin kuin julkilausumia. Maatalousministerillä on mahdollisuus olla isäntä myös ympärisöministeriön jäykän, vanhoillisen ja ja byrokraattisen katon alla.

Miksi virkamieskunta antaa muka kaikkensa eläinten eteen, mutta ihmisistä ei piitata? Virkamiehet puhuvat kepistä ja porkkanoista. Termi on alun perin tarkoitettu aasien kouluttamista varten.

On tämä erikoista väkeä. Aasin sukua?

Lue artikkeli saksan sikatuista tästä.
 
Lainaus @miheikki n viestistä:
Miksi virkamieskunta antaa muka kaikkensa eläinten eteen, mutta ihmisistä ei piitata? Virkamiehet puhuvat kepistä ja porkkanoista. Termi on alun perin tarkoitettu aasien kouluttamista varten.

On tämä erikoista väkeä. Aasin sukua?

Tylyä tekstiä vaan näin se ikävä kyllä menee. Ympäristöministeriö on kaatanut enemmän paskaa viljelijöiden niskaan kuin kohtuullista on.
Suomen peltojen fosfori- ja typpi kuormitus itämereen, sillä on sama vaikutus kuin hyttysen kakalla..
Menisivät kivittämään Pietarin pormestaria :cool:
 
Lainaus @miheikki n viestistä:
Miksi virkamieskunta antaa muka kaikkensa eläinten eteen, mutta ihmisistä ei piitata? Virkamiehet puhuvat kepistä ja porkkanoista. Termi on alun perin tarkoitettu aasien kouluttamista varten.

On tämä erikoista väkeä. Aasin sukua?

Tylyä tekstiä vaan näin se ikävä kyllä menee. Ympäristöministeriö on kaatanut enemmän paskaa viljelijöiden niskaan kuin kohtuullista on.
Suomen peltojen fosfori- ja typpi kuormitus itämereen, sillä on sama vaikutus kuin hyttysen kakalla..
Menisivät kivittämään Pietarin pormestaria :cool:

Tai entistä metsälautakunnan ojitusapuria. :rolleyes:
 
Leikittelin ajatuksella että maanviljelijät viljelisivät joukolla ja salaa joku kevät ihan mitä haluaisivat. Valtiovalta olisi voimaton estämään sitä. Siinä vaiheessa kun kylvöt on tehty, ei kukaan voisi enää mitään. Kylvöön tai satoon asti valehdellaan ja salaillaan minkä ehditään. Mitä virkamiehet muka tekisivät? Tuhoaisivat sadon? *köhPutinköh*. Sakottavat kaikkia? Tässä olisi koko talvi aikaa suunnitella ensi kevättä... Oikein järjestetty tuotantoketju ja vaihdantatalous voi olla piittaamatta rahasta. Pääasia, että tietää mitä itse haluaa ja kaipaa elämäänsä. Viljelkää perkele sitä mikä parhaiten kasvaa. Säilökää kotikonstein. Kuivattakaa osa kasveista. Alkakaa hamstraamaan säilöntäpakkauksia jo nyt. Kartellimaisella otteella voitaisiin suunnitella Suomen tuottama sato vuodelle 2016 jos mukaan saataisiin tarpeeksi viljelijöitä. Virkamiesten ja liike-elämän olisi pakko vain niellä kiukkunsa ja sopeutua. Brändätkää tuotteet. Esim. HVV-tuotteiksi, eli "haistakaa v***u valtiovalta", tarroiksi pakkausten kylkeen. Enkuksi tunnettaisiin nimellä 'Fuck the government'. Ihmiset rakastaisivat sitä. Myykää ruokakauppojen läheisyydessä omissa kojuissa, tai liikennereittien varrella. Myykää mobiilisti suoraan pakettiautoista ja rekoista jäätelöautojen tapaan. Myykää kerrostalojen pihoilla. Sarjanumeroikaa pakkaukset ja järjestäkää jälkivalvonta, jotta jälkikäteen voidaan selvittää mahdolliset ongelmatilanteet. Valjastakaa sosiaalinen media tiedottamiseen ja mainostamiseen. Kuluttajat haluavat ostaa kasvikunnan tuotteita ja maanviljelijät haluavat saada niitä myydyksi mutta kukaan ei kaipaa virkamiestä siihen väliin. En tiedä mitä seurauksia tempauksella olisi mutta haluaisin nähdä ne. :D

Kunhan räiskin vain ideoitani... En väitä että olisin miettinyt tätä loppuun asti.
 
Oma ällistykseni sijoittui alkuvuoteen kun MT kertoi nettijutussaan kuinka Ylä-Savossa on joudutty ryhtymään antamaan ruoka-apua maatiloille.

Meillä ei ole varaa ostaa enää meidän omia tuotteita.
Kuinka saatanan sairasta se on kun on kyse ruoasta?
Tämä maa ansaitsee nälänhädän.
Palautuisiko se vitun järki sitten päähän...
 
Tälläistä tarvittaisiin myös meillä halpuuttamisen sijasta ja äkkiä. Maitotiloja lopettaa suomessa nyt 3 tilaa/vrk, joku voi äkkiä laskeskella, milloin viimeinen on käsillä.
Vuosi- pari tällä tahdilla, niin maitotuotteiden osalta minkäälaisesta huoltovarmuudesta on enää turha puhua.

Tämä maa ansaitsee nälänhädän.
Palautuisiko se vitun järki sitten päähän...

Jos mitään tramaatista ei tapahdu: esim. sota, ydinkatastrofi, luonnonkatastrofi jne. parhailla viljelyalueille maailmassa, tuontielintarvikkeita saadaan ja niillä pärjätään.
Mikäli sattuu jotain, kyllä vyötä kiristetään, se on täysin selvää.

Samalla kun maitotilat lopettavat, loppuu kotimaisen naudanlihan tuotanto lähes tyystin. Naudalihan kasvatus meillä perustuu suurelta osin maitotilojen sonnivasikoihin. Jos ei ole maitotiloja, ei tule sonni- eikä muitakaan vasikoita.. Emolehmätiloilta tulevat vasikat eli yksi vasikka/emolehmä/vuosi ei riitä lähellekään täyttämään tarvetta.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...t-brittikaupan-hyllyille-reilu-maito-1.125748

Tuottajien protestit taivuttivat brittikaupan: hyllyille reilu maito

Brittiläinen kauppajätti Morrisons tuo myyntiin tavallista kalliimman maidon, jonka lisähinta menee tuottajille.

Morrisons-kauppaketju on ollut useiden viikkojen ajan brittituottajien hampaissa maitotilojen kiristyneen talouden vuoksi. Lopulta yrityksen pään sai kääntymään kaikkein radikaalein toimi: tuottajat saarsivat kaupan ja estivät sitä vastaanottamasta tuotetäydennyksiä, kertoo Jordbruks aktuellt -verkkolehti.

Protestien hillitsemiseksi Morrisons on nyt ilmoittanut tuovansa myyntiin 10 penniä eli 15 eurosenttiä tavanomaista kalliimman maidon Morrisons milk for farmers -tuotemerkillä (suomeksi maitoa tuottajille).

Tavanomaisen hinnan ylittävän osuuden Morrisons tilittää suoraan tuottajille.

Morrisonilla on 490 ruokakauppaa. Niissä "normaalimaito" maksaa Jordbruks aktuelltin mukaan 0,58 euroa pintiltä eli noin 1,02 euroa litralta.

"Pieni askel oikeaan suuntaan", totesi maan viljelijäjärjestön NFU:n Morrisonsin päätöksestä.


Juttua korjattu 13.8. klo 11.45: Morrisons on kauppaketju eikä meijeri, kuten otsikossa ja jutun alussa virheellisesti mainittiin. Myös jutussa mainittua litrahintaa on muutettu: Morrisonsin tavanomainen maito maksaa 1,02 euroa litralta eikä 0,58 euroa kuten alunperin tekstissä luki.

JUHANI REKU
 
Hassua kun sohvaekonomistit ryhtyvät arvioimaan maataloustukien kannattavuutta :) Suomessa maatalous tulisi lopettaa nykymuodossaan, mutta kotimaahan syydetty euro ei valu ulos. On siis eri asia tukea kotimaista kuin ostaa ja olla riippuvainen ulkolaisesta. Tämä olisi siis ajatusmalli jos tahtoisimme ajatella isänmaallisesti. Minä kannatan tukien lopettamista.
 
Back
Top