Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Muutama sianpaskakuorma Helsinkiin niin ääni kuuluu paremmin.
Heh, voin kuvitella minkälainen kalabaliikki sianpaskakuormasta eduskuntatalon rappusilla seuraisi..
Sää + byrokratia = yllä kuvattu tilanne. Olisiko täysin tukematon tilanne parempi? Ainakaan ylläkuvattua ei syntyisi.Mitenkäs tämä kesä menikään lähipiirissä?
Pakko kääntää nurin 2/3 pelloista. Muuten päällä olisi ollut ns. "pysyvä nurmi", eli peltoalaa ei koskaan (tukien puolesta) voisi käyttää muuhun kuin heinän kasvattamiseen. Viimeinen takaraja 30.6. jolloin peltojen piti olla paitsi käännettyjä, myös kylvettyjä (koski kaikkia kylvöjä Suomessa). Tosin 15.6. piti ilmoittaa, mitä pelloille kylvettiin, eli suunnitelmat piti lyödä lukkoon jo silloin. Tosin tukiehdot uudistuivat vuoden alussa, ja koko vitun paletti piti rakentaa tammikuussa ihan uusiksi, kun näistä uudistuksista ei pahemmin ilmoiteltu. Tosin tukiehtoja muutettiin pariinkin otteeseen ennen 15.6., kun huomattiin, että osa viljelijöistä ymmärsi, että tukiehtojen mukaan oli kannattavampaa merkitä peltoa tuottamattomaksi suojavyöhykkeeksi kuin viljan-/heinänkasvatukseen. Tosin sitten havaittiin, että pellot ovat märkiä, joten viimeisellä viikolla viimeistä kylvöjen takarajaa siirrettiin 27.7. saakka.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Pysyvä nurmi on ihan vitun perseestä, koska se sitoo myös tulevia viljelijöitä. Lyhyesti ilmaistuna arvostus menee: joutomaa=0 - riistapelto=0,1 - nurmi = 0,x ja vilja = 1. Jos peltoalaa ei ole uudistettu viiteen vuoteen se putoaa automaattisesti pysyvään nurmeen, josta sitä ei enää saa pois, teki mitä tahansa. Vielä enemmän perseestä on se, että pysyvä nurmi -status pudottaa peltoalan tukea. Tämä taas tarkoittaa, että jos myyt tai vuokraat peltoa, siitä maksetaan vähemmän kuin pellosta, jolla "pysyvä nurmi" -statusta ei ole.
Nyt peltotöitä tehdään kalenterin eikä sään mukaan. Myöskin pitää huomioida, että viljan hinta ei tällä hetkellä kata tuotantokustannuksia, eli kannattaa kylvää kasveja, joiden tuki on mahdollisimman suuri, ei kasveja, joita olisi järkevä kasvattaa. Samoin kannattaa ajaa pellot märät paskaksi, että voi ilmoittaa toimenpiteet tehdyksi, koska toimeenpanemattomista suunnitelmista rangaistaan.
En ihan täysin tajua.
Pysyvä nurmi on ihan vitun perseestä, koska se sitoo myös tulevia viljelijöitä.
En ihan täysin tajua.
Now the Belgians are at it! Farmers destroy cargo of milk, blockade roads and set fire to tyres as protests over food prices spreads from France across Europe
By HANNAH PARRY FOR MAILONLINE
- Hundreds of tractors brought traffic to a standstill on Belgium's E40 highway in a complaint over low food prices
- While farmers dumped manure and set tyres ablaze outside a milk processing factory in Bethane, near Liege
- It follows weeks of protest from French farmers who claim cheap milk and meat is destroying their livelihoods
PUBLISHED: 15:36 GMT, 30 July 2015 | UPDATED: 18:59 GMT, 30 July 2015
Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/art...ices-spreads-France-Europe.html#ixzz3hRtdwBLb
Follow us: @MailOnline on Twitter | DailyMail on Facebook
Tässäpä kolmessa viestissä ajankohtaiskatsaus maidontuotannon nykytilasta tässä maassa.
Eikä hyvin mene muillakaan tuotantosuunnilla.
Lisäbonuksena sääolosuhteiltaan karmiva kuluva kesä, jonka kaltaista ei ihan heti tule mieleen.
Kuluttajan näkövinkkelistä tilanne on maitotuotteiden osalta se, että joka tulevaisuudessa haluaa kotimaista ruokapöytäänsä, valitettavasti joutuu siitä nykyistä enemmän maksamaan. Puolet maitotiloista pistää hanskat naulaan viiden vuoden sisällä, eikä jäljelle jääneet pysty tuottamaan kotimaan kulutukseen riittävästi raaka-ainetta.
Suomalainen maito hupenee
Puolet maitotiloista uhkaa lopettaa. Tilalle ei rakenneta riittävästi suurnavetoita.
KOTIMAA 11.8.2012
Tapio Mainio
HELSINGIN SANOMAT
Ilolan tilan nuori karja sotkeutui kuraan rankkasateen kastelemalla laitumella Reisjärvellä. Kuva: Heikki Sarviaho
REISJÄRVI. Suurta teollisuusrakennusta muistuttava lähes miljoonan euron navetta nousee 138 lypsävälle lehmälle Ilolan tilalla Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla.
Vieläkin suurempi kolmen viljelijän yhteisnavetta valmistuu jouluksi lähellä Reisjärven keskustaa. Kivenheiton päässä siitä on harjakorkeudessa kolmas jättinavetta.
"Silti suurnavetoita ei rakenneta riittävästi, jotta ne täyttäisivät tuotannosta poistuvien tilojen jättämän aukon", sanoo Reisjärven kunnan maaseutujohtaja Pasi Liikanen.
"Välillä tuntuu, että tuotantoa ajetaan tarkoituksella alas, sillä muun muassa sukupolvenvaihdoksia on nyt vaikeutettu", Liikanen sanoo.
Hän uskoo, että Suomeen tulee maitopula vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt maidon omavaraisuus on laskenut. Maitotuotteita kulutetaan Suomessa noin sata miljoonaa litraa enemmän kuin tuotetaan. Vaje korvataan juustojen ja jogurttien tuonnilla.
Vastaavasti Valio vie hyvällä hinnalla juustoja Venäjälle.
Uhkakuva perustuu siihen, että tilojen määrä vähenee kahdeksassa vuodessa puoleen nykyisestä noin 9 300:sta. Viime vuonna tiloja oli 9 938. Jäljelle jäävillä tiloilla pitäisi olla vähintään 50 lehmää, jotta ne pystyisivät tuottamaan suomalaisille vähintään 2,2 miljardia litraa maitoa.
"Suurin osa Suomen maidosta tulee noin 20 lehmän tiloilta", kertoo MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto) maitoasiamies Sami Kilpeläinen.
"Suomen gallupin tekemän viljelijähaastattelun perusteella vuonna 2020 maidon tuotantoa jatkaisi 5 580 tilallista", kertoo Pohjolan Maidon varatoimitusjohtajaMarko Puhto.
Rakennemuutos huolettaa sekä Valion alkutuotantojohtaja Reima Luomalaaettä Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa Hannu Pelttaria.
"Maidon omavaraisuudesta tulisi pitää kiinni huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, vaikka elämme verkostotaloudessa ja EU:ssa", Pelttari sanoo.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että elintarvikkeiden saanti turvataan myös kriisiaikana, jolloin niiden tuonti voi olla estynyt.
MTT:n (Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus) piakkoin julkistettavan tutkimuksen mukaan Suomen riippuvuus elintarvikkeiden tuonnista on kasvanut.
"Samalla on kasvanut myös niiden tuottamiseen käytettävien panosten, kuten kemikaalien ja lannoitteiden tuontiriippuvuus", kertoo tutkija Marja KnuuttilaMTT:stä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1344570877695
Talousasioista en tiedä oikein paskaakaan (eikä maitotilojen taloudellinen tilanne minulle kuulukaan), mutta jotenkin tuntuu että nyt on hyvä olla vanhahko navetta jossa ei tekniikkaa turhan paljoa ole (pari perustoimivaa traktoria, pienkuormaaja ja kiskoruokkija) ja karjan jalostuksessa on päästy terveisiin ja tuottaviin lehmiin. Ja ennenkaikkea navetta ja sen tekniikka on maksanut itsensä takaisin jo ajat sitten.
Olet oikeassa. Parhaiten pärjäävät nyt velattomat tai lähes lainansa jo maksaneet maitotilat. Tyyppillisesti tilanne on usein tuo 20-30 lehmän tiloilla, jotka ovat tilansa ostaneet 15 - 20 vuotta sitten, tämän jälkeen investoineet järkevästi tuottavaan omaisuuteen tulorahoituksella. Näillä tiloilla on mahdollisuus jatkaa tuotantoa pisimpään tässä huonon tuottajahinnan tilanteessa.
Mutta tunnelin päässä ei näy valoa, eivät hekään lyö päätään betoniseinään kovin pitkään. Pillit pussiin, viljellään mahdollisesti pellot ja palkkatöihin, sikäli kun niitä on tarjolla.
Maanviljelijät onneksi työllistyvät palkkatöihin hyvin. Kellokorttia ei ole tuijotettu kotonakaan, joustavuutta tarvittaessa löytyy. Lisäksi suurin osa on erittäin monitaitoisia. Koneenkorjaus, rakennustyöt, hitsaus, atk ja luonnollisesti erilaisten koneiden ja ajoneuvojen käyttö useimmilta sujuu. Samoin metsänhoitotyöt. Metsäkoneen kuljettajaksi on moni entinen viljelijä työllistynyt.
PÄÄKIRJOITUS0
Miksi suomalainen maksaa Saksan sikatuet?
Hannu Koivisto · 6.8.2015 http://www.maaseutumedia.fi/miksi-suomalainen-maksaa-saksan-sikatuet/
Meillä Suomessa on maailman tiukin eläinsuojelulainsäädäntö Ruotsin jälkeen, mutta paraskaan ei meidän virkamiehille eikä järjestöille riitä. Tuotantoa halutaan rajoittaa niin voimakkaasti, että elinkeino kuolee. Ruostissa ollan jo melkein onnistuttu.
Saksan sikatuet on virkamieskoneiston hedelmä
Toisin kuin Suomessa, saksalainen virkamieskunta on komennettu ideoimaan maataloudelle erilaisia vaikeasti seurattavia, puolipiilotettuja tukimuotoja.
Saksalainen sikatukihuijaus on siinä mielessä tavattoman härski, että osa suuri osa rahoista tulee EU:sta. Toisin sanoen Suomikin osallistuu saksalaisten sikafarmarien tukien maksuun.
Helpotettu verojärjestelmä on yksi esimerkki, miten kansakunnan ruokahuolto turvataan. Helpotettu verojärjestelmä tarkoittaa, että alle 1000 sian lihasikala saa 6 euroa per lihasika, 2-3 euroa per porsas ja 60 euroa per emakko verohyötyä. ( Lue tarkempaa tietoa, edellinen artikkelitästä. )
Saparotuki on toinen kummallisuus: vaikka direktiivi määrää saparon leikattavaksi, Ala-Saksissa määräystä tottelemalla saa rahaa. Aivan kuin autoilija saisi rahaa, kun ajaa liikennesääntöjen mukaan.
Biokaasutuotanto on paikoin niin hyvin tuettua, että sianliha on sikatiloilla sivutuote. Aurinkopaneelien tuotolla sikalarakennus tulee Saksassa maksuun kymmenessä vuodessa.
”Pienenä maana häviämme aina”
Martin Yli-Kännö sanoo, että kun säännöt ovat epäreilut ja erilaiset, pienenä maana häviämme aina.
”Teurastamo pudotti juuri porsaan hintaa eurolla. Syksyn jälkeen tilalta on lähtenyt 200 000 euron edestä liikevaihtoa hinnan pudotuksien takia”, Yli-Kännö sanoo.
Kotieläintaloudesta on vuodessa lähtenyt hinnoista viidennes, kun maidon hintakin on laskenut 10 senttiä.
Suomalainen farmari ei ole pahemmin mekkalaa asiasta pitänyt, vaan tiloilla koetetaan vain hiljaisesti sopeutua.
Suomalainen saa saksalaiselta sikataloudelta turpiinsa. Sama tilanne on tanskalaisilla ja ruotsalaisillakin, ei heilläkään ole mahdollisuuksia tehdä omia salaisia poikkeuksiaan.
Saksa on vahva EU-maa. Jos komissio ei tee heidän mielen mukaan, komissio vaihdetaan.
Sääliksi käy suomalaispoliitikkoja, sellaista luupäätä ei ole vielä esiin tullut, joka kykenisi puoliamme pitämään. Torjuntavoitot ovat olleet vitsi jo 22 vuotta.
Suomalainen sika suomalaiseen ruokapöytään
Suomalainen sikafarmari on tiukassa paikassa, kun sitä vaaditaan enemmän kuin saksalaiselta. Kun julkiset tahot kilpailuttavat lihaa, usein se saksalainen sika, jolta on häntä typistetty ja antibiootteja varmuuden vuoksi ruhoon ladattu, voittaa kilpailun.
Suomalaisella julkisella kilpailutuksella kun olisi velvollisuus ruokkia suomalaisia suomalaisella. Puolalainen vanikka ei kuulu suomalaisen sotilaan suuhun. Helsingin sanomat uustisoi tänään ulkomaisesta antibioottien käytöstä. Suomi taitaa olla Ruotsin ohella ainoa maa maailmassa, jossa broilereihin ei tunketa lääkkeitä.
Suomalaisen kunnan pitää vaatia kilpailutuksella suomalaisen lihatuotannon kriteereitä. Pesty thaimaalainen broileri tai ulkomaalainen hormooniliha ei sovi koululaisen suuhun pantavaksi.
Virkamieskunta niiaa väärään suuntaan
Samalla kun suomalainen virkamieskunta pyrkii pokkuroimaan erilaisia järjestöjä, jotka ovat ilmoittaneet päämääräkseen lopettaa suomalainen ruokatuotatuotanto, puree se omaa ruokkivaa kättään.
Kansakunnan on muutettava tahtotilaansa tekeviä ihmisiä palvelevaksi.
MTK:n on syytä toimia raskaammalla kädellä ja jakaa muutakin kuin julkilausumia. Maatalousministerillä on mahdollisuus olla isäntä myös ympärisöministeriön jäykän, vanhoillisen ja ja byrokraattisen katon alla.
Miksi virkamieskunta antaa muka kaikkensa eläinten eteen, mutta ihmisistä ei piitata? Virkamiehet puhuvat kepistä ja porkkanoista. Termi on alun perin tarkoitettu aasien kouluttamista varten.
On tämä erikoista väkeä. Aasin sukua?
Lue artikkeli saksan sikatuista tästä.
Lainaus @miheikki n viestistä:
Miksi virkamieskunta antaa muka kaikkensa eläinten eteen, mutta ihmisistä ei piitata? Virkamiehet puhuvat kepistä ja porkkanoista. Termi on alun perin tarkoitettu aasien kouluttamista varten.
On tämä erikoista väkeä. Aasin sukua?
Tylyä tekstiä vaan näin se ikävä kyllä menee. Ympäristöministeriö on kaatanut enemmän paskaa viljelijöiden niskaan kuin kohtuullista on.
Suomen peltojen fosfori- ja typpi kuormitus itämereen, sillä on sama vaikutus kuin hyttysen kakalla..
Menisivät kivittämään Pietarin pormestaria
http://www.kantrilehti.fi/kolumnit/kolumnit/maanviljelijät-loppuvat-pian-1.67722
Hyvä kolumni maatalousbisneksestä..
Oma ällistykseni sijoittui alkuvuoteen kun MT kertoi nettijutussaan kuinka Ylä-Savossa on joudutty ryhtymään antamaan ruoka-apua maatiloille.
Tämä maa ansaitsee nälänhädän.
Palautuisiko se vitun järki sitten päähän...