Suuri maatalouskeskustelu

Hassua kun sohvaekonomistit ryhtyvät arvioimaan maataloustukien kannattavuutta :) Suomessa maatalous tulisi lopettaa nykymuodossaan, mutta kotimaahan syydetty euro ei valu ulos. On siis eri asia tukea kotimaista kuin ostaa ja olla riippuvainen ulkolaisesta. Tämä olisi siis ajatusmalli jos tahtoisimme ajatella isänmaallisesti. Minä kannatan tukien lopettamista.

Jos tämän maan viljely kannattamattomana loppuu osaltani konkurssinomaisesti, loppuu myös tämän maan puolustaminen osaltani jonninjoutavana. :(
 
Jos tämän maan viljely kannattamattomana loppuu osaltani konkurssinomaisesti, loppuu myös tämän maan puolustaminen osaltani jonninjoutavana. :(
Maanpuolustaminen on turhaa, sillä ainoa uhka on itänaapuri ja se on toivottoman voimakas. Sota voisi olla olla perinteisessä muodossa sankarillinen, mutta siviilikärsimykset aina moninkertaiset. Armeija tulisi lopettaa ja sinunkin haudata turha patriotismisi. Suomi pullistelee ihmisiä, joilla ei ole mitään puolustamisen arvoista Suomessa. Sinäkin vain tilasi takia.
 
Minä kannatan tukien lopettamista.

Hyvä ajatus, tukien maksu pitäisi lopettaa ja kaikkien maiden samanaikaisesti, jotta mikään maa ei saisi niistä kilpailuetua.

Maataloustuet= hintatukea kuluttajille. Jotta kansa saa halvalla eväänsä, on tyytyväinen ja pitää mölyt mahassansa.
Tuet lopetetaan, elintarvikkeiden kohoavat välittömästi, koska nykyisillä tuottajahinnoilla tuottaminen ei ole ilman tukia mahdollista.
Se ei ole tukien kanssakaan nykyhinnoilla pitkällä aikavälillä kannattavaa..

Poimin tähän ylemmästä viestistä kantrilehden kolumnista pätkän:
Tällä kertaa siihen tarvittiin amerikkalainen suursijoittaja Jim Rogers, joka loihi lausuman:
”Ruoka on loppumassa meiltä, mutta vielä sitäkin pahempaa on se, että maanviljelijät ovat loppumassa, koska maanviljelys on ollut niin kammottavan huonoa liiketoimintaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämä on johtanut siihen, ettei kukaan enää halua olla maanviljelijä. ”
Siinä se totuus on kaikessa karuudessaan.
 
Hyvä ajatus, tukien maksu pitäisi lopettaa ja kaikkien maiden samanaikaisesti, jotta mikään maa ei saisi niistä kilpailuetua.

Maataloustuet= hintatukea kuluttajille. Jotta kansa saa halvalla eväänsä, on tyytyväinen ja pitää mölyt mahassansa.
Tuet lopetetaan, elintarvikkeiden kohoavat välittömästi, koska nykyisillä tuottajahinnoilla tuottaminen ei ole ilman tukia mahdollista.
Se ei ole tukien kanssakaan nykyhinnoilla pitkällä aikavälillä kannattavaa..

Poimin tähän ylemmästä viestistä kantrilehden kolumnista pätkän:
Tällä kertaa siihen tarvittiin amerikkalainen suursijoittaja Jim Rogers, joka loihi lausuman:
”Ruoka on loppumassa meiltä, mutta vielä sitäkin pahempaa on se, että maanviljelijät ovat loppumassa, koska maanviljelys on ollut niin kammottavan huonoa liiketoimintaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämä on johtanut siihen, ettei kukaan enää halua olla maanviljelijä. ”
Siinä se totuus on kaikessa karuudessaan.
Nythän maanviljelijöiden tilannetta on keinotekoisesti ahdisteltu päällekkäisten välistävetäjien takia. Voidaan varmasti myöskin epäillä eräänlaista kartellia. Miksi siis maanviljelijä ei voi kiikuttaa tuotteitaan torille suoramyyntiin? Entä miksi keinotekoisesti ylläpidetään maatilaviidakkoa, kun tilat yhdistämällä kulurakennetta kyettäisiin optimoimaan paremmin. Mitä järkeä on pitää 20 lehmän navettaa tai 1000 kanan kanalaa? Miksi Tanskasta saa halpaa sianlihaa? Koska siellä on jopa 50 000 sian supersikaloita, jolloin päästään halvempiin tuotantokustannuksiin.
 
Myös kurkun ja tomaatin tuottajat on kohta halpuutettu hengiltä. 12 senttiä kurkku kilo:oops:
Ja kotimaiset kurkut on helvetin hyviä, säilöntäaineella kyllästettyä Espanjalaista, joka maistuu aivan kamalalle, ei syö susikaan.
Jos kurkkua aikoo syödä, muuta hyvänmakuista vaihtoehtoa ei löydy, kuin kotimainen.


Jos tuo kirjoittamasi pitää paikkaansa, niin luonnollisesti espanjalaiset kurkut eivät käy kaupaksi (ellet sitten suunnitellut kurkuille jotain muuta käyttöä kuin syöminen ;))

Miten ne espanjalaiset tuottajat muuten pärjäävät, kun heillä noihin tuottajahintoihin iskee vielä paljon suuremmat kuljetuskulut?

Kurkku on terveellistä , halpaa ja hyvää evästä , joka eikä lihota.
Kotimaista ei vain kohta enää löydy, 12 sentillä kannattavasti kurkku kilon tuottaminen ei ole mahdollista.

Myös tomaatilla on vaikeat ajat. Kotimainen tuotanto joutuu kesälläkin taistelemaan halpoja ulkomaisia erikoistomaatteja vastaan. Pohjanmaalla tomaatin tuottajahinta on ollut alimmillaan 32 senttiä kilolta.

Eikö tomaatteihin sitten pädekään tuo kirjoittamasi vaan ulkomaalaiset tomaatit ovatkin ihan hyviä.

Tähän maanviljelijöiden itkuun ulkomaisen kilpailun suhteen voisi sanoa, että miettikää, että jos Nokian pomot olisivat Nokian vaikeuksien aikaan alkaneet marista, että "suomalaiset eivät enää osta meidän puhelimia, vaan ulkomaalaisia iPhoneja. Jos puhelimella aikoo soittaa, niin suomalaiselle puhelimelle ei löydy vaihtoehtoa".

Ja tämä siis tilanteessa, että tuo kilpailu, jonka allla maanviljelijät ovat, koskee vain Eurooppaa. Sen ulkopuolella olevat tuottajat joutuvat vielä maksamaan tuontitullitkin, eivätkä kehitysmaissa saa edes mitään tukiaisia tuotantoonsa.
 
Miksi siis maanviljelijä ei voi kiikuttaa tuotteitaan torille suoramyyntiin?

Tilat sijaitsevat periferiassa, kaukana kuluttajista. Esim. suurin osa maidosta tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Ei voida ajatella, että Liminkalainen maidotuottaja lähtee aamulypsyn jälkeen Kaisaniemen torille.. Oulun torille toki voisi lähteä, mutta suoramyynti on byrokraattien toimesta tehty niin hankalaksi, ettei tämä käytännössä ole mahdollista. Tarkoitan pastorointia ja kylmäketjua.

Entä miksi keinotekoisesti ylläpidetään maatilaviidakkoa, kun tilat yhdistämällä kulurakennetta kyettäisiin optimoimaan paremmin.

Tilojen tilusrakenne on korjautunut pikkuhiljaa luonnollisen poistuman kautta. Alkaa olla tilanne, että kyläkunnalla on yksi tai pari isompaa tilaa, jotka ovat ostaneet / vuokranneet lopettaneiden pellot.

Mitä järkeä on pitää 20 lehmän navettaa tai 1000 kanan kanalaa?

Ei mitään järkeä. Ei ole sen enempää järkeä pitää 50.000 sian sikalaa, kun se ei kannata yhtään sen paremmin kuin pieni, riskit / tappiot vaan ovat isompia.
Tanskalaiset pumppaa teollisuussikaloissaan antibiootia sioilleen ihan kunnolla, pitääkseen ne hengissä. Jos on joku tulehdus, kannattaa ostaa tanskalainen kinkku, saa penisilliinit siinä samalla;)
 
Tähän maanviljelijöiden itkuun ulkomaisen kilpailun suhteen voisi sanoa, että miettikää, että jos Nokian pomot olisivat Nokian vaikeuksien aikaan alkaneet marista, että "suomalaiset eivät enää osta meidän puhelimia, vaan ulkomaalaisia iPhoneja. Jos puhelimella aikoo soittaa, niin suomalaiselle puhelimelle ei löydy vaihtoehtoa".

Kyllä marina on turhaa. Totean vaan että tuotanto meillä ei näillä tuottajahinnoilla pärjää kilpailussa. Suomalaisen maatalouden /elintarviketeollisuuden kohtalo on kuten Nokian.
Siinä menee taas työpaikkoja rutkasti. Ja ikävää tämä on myös elintarvikkeiden huoltovarmuuden kannalta.

Ainoa asia, mikä kurssin enää voi kääntää, on suomalainen kuluttaja. Jos kuluttaja kokee, että kotimainen elintarvike on parempaa ja on siitä hieman enemmän valmis maksamaan, elintarviketeollisuus ja maatalous jossakin laajudessa tässä maassa säilyy.
Ellei, adjö.
 
Hyvä ajatus, tukien maksu pitäisi lopettaa ja kaikkien maiden samanaikaisesti, jotta mikään maa ei saisi niistä kilpailuetua.

Maataloustuet= hintatukea kuluttajille. Jotta kansa saa halvalla eväänsä, on tyytyväinen ja pitää mölyt mahassansa.
Tuet lopetetaan, elintarvikkeiden kohoavat välittömästi, koska nykyisillä tuottajahinnoilla tuottaminen ei ole ilman tukia mahdollista.

Aivan, mutta verot laskevat. Tavanomaisen palkansaajakuluttajan kannalta tilanne ei voi muuttua huonommaksi. Jokainen tukieuro (tai vähän yli euro, kun sitä ei tarvitse kierrättää byrokratiarattaiden läpi) on hänen lompakossaan käytettävissä tarvittaessa ruokaostoksiin. Tulottomien kohdalla on järkevämpää nostaa tukia kuin koittaa subventoida heidän ruokalaskuaan alentamalla kaikkien ruokalaskua maataloustukien kautta.

Käytännössä maataloustuet (ihan niin kuin minkä muunkin asian tuet) johtavat siihen, että kyseistä tuotetta kulutetaan enemmän kuin olisi optimaalista. Maataloustuotteiden kohdalla tämä näkyy todennäköisesti eniten siinä, että iso osa ruokaa menee joko suoraan maanviljelijältä kaatopaikalle, kun ei täytä jotain älyttömän tiukkoja kriteereitä, joita valintamyymälöillä on, tai sitten jääkaupin kautta kierrätysroskikseen, kun kuluttajat eivät jaksa vaivat päätään sillä, että ostavat liikaa ruokaa, joka sitten menee pahaksi. Jos maataloustuotteiden hinnat olisivat korkeampia neljä asiaa tapahtuisi:
1. Vähemmän rahaa käytettäisiin ruokaan ja enemmän muuhun. Nettomääräisesti keskimääräinen tuottaja ei tässä siis voittaisi, mutta on teoriassa mahdollista, että jotkut rehelliset viljelijät, jotka eivät ole keskittyneet optimoimaan tukiaan, voivat silti jäädä voitolle.
2. Maataloustuotteiden laatukriteereitä laskettaisiin, koska kuluttajat olisvat valmiimpia tinkimään laadusta hinnan ollessa korkeana. Tomaattien ei enää jokaisen tarvitsisi olla täsmälleen samankokoisia, porkkanat kelpaisivat vähän kieroinakin, jne. Tämä johtaisi siihen, että suurempi osa pelloilla tuotetusta ruuasta oikeasti päätyisi ihmisten mahaan, mikä olisi vain hyvä asia.
3. Ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota hävikkiin, eli eivät heittäisi heti roskikseen jotain vihannesta, joka sattuu olemaan "parasta ennen" päivän ylittänyt (suurin osa näistä päivämerkinnöistä ei ole missään tekemisissä ruokaturvallisuuden kanssa, vaan kyse on puhtaasti laadusta) eivätkä ostaisi niin helpolla liikaa ruokaa, vaan käyttäisivät vähän aikaa siihen, että suunnitelisivat syömistään ja ostaisivat ruuat sitten sitä varten. Samoin kuin edellisessä kohdassa, tästä seuraus olisi se, että suurempi osa tuotetusta ruuasta oikeasti syötäisiin.
4. Kehitysmailla olisi vihdoinkin mahdollisuus alkaa vetää itsensä köyhyydestä pois, kun ne voisivat alkaa kilpailla sillä yhdellä tuotteella, jossa niillä on (yleensä ilmaston vuoksi) suhteellinen etu. Tämä vaurastuminen olisi oikeasti "hyvää" vaurastumista siksi, että se johtaisi tuotanto- ja infrastruktuuriinvestointeihin, ihmisillä olisi varaa panna lapsensa kouluun, hankkia itselleen perusterveydenhoito jne.

Minusta nuo jokainen kohta on kannatettava.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä marina on turhaa. Totean vaan että tuotanto meillä ei näillä tuottajahinnoilla pärjää kilpailussa. Suomalaisen maatalouden /elintarviketeollisuuden kohtalo on kuten Nokian.
Siinä menee taas työpaikkoja rutkasti. Ja ikävää tämä on myös elintarvikkeiden huoltovarmuuden kannalta.

Noin sanovat aina illanruskon alat. Mietipä vähän. 2. maailmansodan loppuessa puolet Suomen työvoimasta oli maataloudessa. Nyt jotain muutama prosentti. Tässä ajassa siis jotain 90% kyseisistä työpaikoista on jo "menetetty". Panin menetetty lainausmerkkeihin siksi, että todellisuudessa ei ole kyse tästä, vaan se 45% työvoimasta, joka nyt ei työskentele maataloudessa vaan jollain muulla alalla, tuottaa enemmän lisäarvoa kansantalouteen kuin tuottaisi, jos kääntäisi hevosen vetämän auran kanssa kolmen hehtaarin peltoa.

Työttömyyden kannalta oleellista on siirtymäajat. Suomalainen tekstiiliteollisuus alasajettiin ilman mitään suunnittelua ensin portugalilaisen ja sitten kaukoidän kilpailun toimesta alas hyvin nopeasti NL:n viennin yhtäkkiä loputtua 1990-luvulla. Tästä seurasikin työttömyyttä. EU:hun liityttäessä tukiin pantiin ns. kansallista lisää siirtymäajaksi juuri sillä ajatuksella, että kun se siirtymäaika on ohitettu, alasajo ei ole ajanut ketään työttömyyteen, vaan ihmisillä on ollut aikaa sopeutua joko tehostamalla maataloustuotantoaan tai siirtymällä ihan toisiin hommiin. Siirtymäajoissa on hyvä juttu se, että jokainen tietää etukäteen, mitä seuraa ja voi siten varautua siihen. Niitä ei ole tarkoitettu siihen, että jatketaan kuin sian pellossa siihen asti, että siirtymäaika uhkaa loppua ja aloitetaan sen jälkeen hirvittävä melskaaminen siitä, että kyllä niitä tukia on pakko jatkaa, koska muuten "menee taas työpaikkoja rutkasti".

Ainoa asia, mikä kurssin enää voi kääntää, on suomalainen kuluttaja. Jos kuluttaja kokee, että kotimainen elintarvike on parempaa ja on siitä hieman enemmän valmis maksamaan, elintarviketeollisuus ja maatalous jossakin laajudessa tässä maassa säilyy.
Ellei, adjö.

Niin, minusta tuo on kuluttajan asia ja siten subjektiivinen arvio. Minusta sinä olet koittanut väittää tuota objektiiviseksi totuudeksi, jota kuluttajat eivät vain tajua. Itselleni espanjalaiset tomaatit ja kurkut ovat oikein hyviä. Itse asiassa todennäköisesti elämäni parhaat tomaatit olen syönyt juuri Espanjassa. Toki siellä syötävissä tomaateissa erona Suomeen tuotuihin on se, että niitä ei tarvitse poimia liian aikaisin siksi, että ne pitäisi kuljettaa halki mantereen, vaan ne voidaan poimia juuri silloin, kun ovat parhaimmillaan.
 
Viimeksi muokattu:
@s91 , et ottanut lainkaan kantaa tuohon elintarvikkeiden huoltovarmuuteen?

Mitä tämä kansa syö, jos paska oikeasti ja kunnolla lävähtää tuulettimeen?
 
@s91 , et ottanut lainkaan kantaa tuohon elintarvikkeiden huoltovarmuuteen?

Mitä tämä kansa syö, jos paska oikeasti ja kunnolla lävähtää tuulettimeen?
Mielestäni olen tähän kysymykseen ottanut kantaa jo aiemmin. Mutta kertauksen vuoksi vielä uudestaan:

Jos paska lentää tuulettimeen vaikkapa marraskuussa, kuten viimeksi kävi, niin suomalaiset pellot eivät tuota jyvän jyvää seuraavaan 9:än kuukauteen. Sinne elokuuhun pitää selvitä varastoilla joka tapauksessa. Se, onko varastossa suomalaista vai ulkomaalaista viljaa, on taas yksi hailee sen kannalta, miten se kelpaa ihmisten ravinnoksi. Tämän lisäksi suomalainen maatalous on joka tapauksessa riippuvainen tuonnista nimittäin polttoaineen, lannoitteiden ja koneiden suhteen. Samoin kuin suomalainen yhteiskunta on muutenkin riippuvainen ulkomaankaupasta. Sen käynnissä pitämisen varmistaminen on minusta paljon järkevämpi tapa varautua kriistitilanteisiin kuin oman kannattamattoman tuotannon pyörittäminen (joka siis, kuten jo sanon, ei kuitenkaan tuota jyvän jyvää ennen kuin seuraavana elokuuna).

Ja siis puhuttaessa jostain tomateista ja kurkuista, koko huoltovarmuus on täysin merkityksetön asia. Nämä tuotteet ovat erittäin alhaisen energiasisällön omaavia, joten niitä ei olisi mitään järkeä kasvattaa missään tapauksessa kriisitilanteessa muutenkaan. Ehkä ainoa järkevä huoltovarmuuden kannalta relevantti tuote olisi maito, koska sen raahaaminen ulkomailta on aika hankalaa. Sen tuotannon käynnissä pitäminen vaikka sitten tukien avulla voisi siis jotenkin olla perusteltua. Kaikki muu voi minun puolestani olla tuonnin varassa.

Se, mitä minä kannatan huoltovarmuuden takaamiseksi sitä, että pidämme riittävästi ruokaa varastoituna. Nykysysteemissä sitä lienee vajaaksi vuodeksi, mikä siis tarkoittaa sitä, että jos syntyy kriisi (jonka aikana tuonti on poikki) ja sitten seuraava kesä on sään vuoksi katovuosi, tulee nälkä. Jos varastoisssa olisi vaikkapa kahden vuoden ruuat, niin olisimme jo siis paremmassa suojassa kuin nykytilanteessa ja tämän tason saavuttaminen olisi todennäköisesti reilusti halvempaa kuin tukiaisrumban pyörittäminen. Sitä pidempiin kriiseihin olisi kaksi vaihtoehtoa, joko panna käyntiin oma tuotanto koipussissa pidetyillä koneilla tai sitten luottaa siihen, että tuona aikana kyllä ulkomaankauppa saadaan ainakin jossain määrin toimimaan, mikä ei minusta ole kovin rankka oletus. 2. maailmansodassa NL:n lisäksi länsiliittoutuneet olivat Suomea vastaan. Minun on vaikea nähdä skenaariota, jossa Venäjän lisäksi joku Länsi-Euroopassa olisi Suomea vastaan ja estäisi meitä käymästä ulkomaankauppaa. Ja siis jopa 2. maailmansodassa Suomen onnistui hankkia ruokaa ulkomailta.
 
Maanpuolustaminen on turhaa, sillä ainoa uhka on itänaapuri ja se on toivottoman voimakas. Sota voisi olla olla perinteisessä muodossa sankarillinen, mutta siviilikärsimykset aina moninkertaiset. Armeija tulisi lopettaa ja sinunkin haudata turha patriotismisi. Suomi pullistelee ihmisiä, joilla ei ole mitään puolustamisen arvoista Suomessa. Sinäkin vain tilasi takia.

Tämä on Some kokemukset, tunteita ja Venäjä -ketjusta. Sinun nicilläsi kirjoitettu.
Epäilen todella, että olet identiteettivarkauden uhri, sillä sävy on melkoisen erilainen kuin viestisi keväältä.
Olet monessa viestissäni nyt tuonut esille, että venäläisellä on valtava määrä prikaateja, vastarinta on toivotonta ja parasta olisi panostaa lähialueyhteistyöhön.

Kuka oikeasti olet?

Edit: anteeksi, siis ketju oli: Some kokemukset, tunteita ja Venäjä
Korjattu väärä ketju
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Neme keväällä:

Minusta tämä tuntuu nyt oikealta avaukselta, koska poliittinen tilanne on mitä on ja minä olen hyvin yllättynyt somen ajantasaisista sävyistä. Venäjän selvästi uhkaava sävy sai minut ajattelemaan suomalaisten pelkäävän ja keksivän liukuhihnalta selityksiä kuukautisista kärsivästä kansasta jota tulee ymmärtää, jotta saisi syyn laittaa pään pensaaseen, kuten suomalaisilla usein on tapana silloin kun itsestä on kyse. Sen sijaan neuvoja piisaa kyllä muille valtioille kilometreistä riippumatta. Kyse siis keskusteluketjuista Venäjän uhan ympärillä.

Mutta ei.

Yllätyin todella tyynen asiapitoisten kommenttien määrästä ystäväpiirissäni. Ei selittelyjä. Ei mielipiteitä, raivoamista tai haukkumista. Someen ilmoitettiin kaikenlaista mm. "Tykkimies valmis rajalle mars!". Erilaisia sotalauluja youtubesta, jotka eivät jättäneet spekkuloinnille kauraa ja ei muita selittelyjä. "Kun tulee aika", jne kuin lapsia oltaisiin tarhaan viemässä aamulla.... Mutta toisaalta. Tunnenhan minä ystäväni. Siellä on vähemmän velliperseitä ja monilla on puolustettavaa, kuten perhe. Me tarvitsemme syyn. Venäjän vallan alle ei näyttäisi olevan halukkuutta ja sitä ei moni aurinkokuningas välttämättä tarkemmin ajattele.

Oli niitä lässyttäjiä, tuomitsijoita ja "halveksijoitakin", jotka keskittyi rauhaan rakkauteen sekä ymmärtämiseen. Ne on olleet selvästi joko uskonnollisia tai yhteiskunnasta irtaantuneita, jotka eivät tunne syytä uhrautua Suomen takia. Ymmärrän myöskin heitä. Suomeen tuntuu kasvavan itsekeskeinen moraalieliitti, joka haistattaa puolelle kansaa paskat kaikessa itsekeskeisyydessään. Kyllä, olen erittäin kaupallisesti ajatteleva, mutta hiukan vasemmalla. Minä ajattelen heikoimman lenkin olevan tärkeysjärjestyksessä korkealla ja siksi minut voi oikeasti nähdä ruokkimassa kulkukoiria tai tarjoamassa kodittomalle hampurilaista. Minä ajattelen kokonaisrakenteita, moottoria toiminnalle ja tähän ikään mennessä olen koittanut ymmärtää ihmistä.

Suomalaiset ovat hyvin riitainen, kusipäinen kansa ja siitä ei liene erimielisyyttä. 90% pitäisi potkaista edes kerran naamaan.

Itselläni on 2 vaatimusta Venäjä-sotaan osallistumiseen. Haluan tarkkuuskiväärin. Se on ehto. Haluan, että sillä voi ampua myös pimeässä. Minä vaadin asiallisen työkalun itselleni ja pidän erittäin todennäköisenä, että kustannustehokkuuteni on erittäin hyvä. Olen läpikäynyt tämän asian Venäjän uhan takia itseni kanssa. En vieläkään osaa selittää syytä miksi tulisin Suomeen jos Venäjä hyökkää, koska sehän on typerää. Mutta minun mukanani tulee vieläpä ei-suomalaisia ja meitä yhdistää paitsi ystävyys, myöskin viha venäläisiä kohtaan. En pelkää kuolemaa. Toisaalta minua ärsyttää ne miespuoliset ämmät, jotka luimuilevat kansalaisvastuuta sekä ne naispuoliset ämmät, jotka tuomitsevat ja keräävät hedelmät hinnan maksajien ruumiiden päällä. Minä todella toivon, että kansalaisvelvollisuutta täytetään kiväärin piipulla. Minä todella toivon, että jos yhteistä mantua puolustetaan (minun tapauksessani teidän mantua), halventajat karkoitetaan maasta ennen tai jälkeen ellei ammuta. Kyllä minulle ja tiedän että monelle muullekkin on tärkeää, että näille yhteiskunnan paskakikkareille voi edes oman hengen uhrauksen lomassa suoda niille kuuluva rooli sellaisena kuin se on. Jos kotikentällä on vihollinen, se pitää tunnustaa viholliseksi.

Minä puhun nyt asiaa. Avataan keskustelua nyt siltä pohjalta, että se venäläinen tulee sen rajan yli.

neme, 30.04.2015 Raportoi
 
Laitetaanpa ketjua piristämään ilmaisu, jonka tätini mies lausui.

Hän on kotoisin maatilalta, ja vaikka työuransa tekikin ihan muissa hommissa, niin on "säilyttänyt pientä tuntumaa". Tyyliin, kesämökillään on kaksi traktoria ja niihin kaikennäköistä maataloudessa tarvittavaa...

No, sain sitten kotiinviemisiksi mm. kesäkurpitsan. Siitä sitten laitettiin kotioloissa sapuskaa ja saatettiin vain ihmetellä, miten paljon paremmalta se maistui kuin kaupasta ostetut. Tästä kiittelin, ja vastaus oli seuraava.

Maanviljelijän ammatti se on kaikista tärkein, vaikka onkin vasta toiseksi vanhin
 
Minulla on vahva epäillys siitä, että kiinteistöjen arvot tulevat sikatilojen lähiympäristössä kasvamaan tulevaisuudessa. :)

Viljalla ruokittu sika huonontaa sen lihan (rasvan) rasvahappokoostumusta (omega3 omega6 suhde). Itse olen valmis maksamaan sianruualla ruokittujen sikojen lihasta hieman enemmän kuin rypsipossun tai viljapossun lihasta.

Suuri sikatila muutti suuntaa – siat kasvavat vapaina

MAATALOUS 18.8.2015, 13:29 http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...muutti-suuntaa-siat-kasvavat-vapaina-1.125925
Tekstin koko: A A A
39988-jpg.jpg

Neljävuotias Eino Horna on innokas sikojen hoitaja. Uteliaat ja tuttavalliset siat maistelevat mielellään Einon tarjoamia siankärsämöitä. Hornan perinteisellä sikatilalla vapaita possuja on kasvatettu toukokuusta asti.

Sianlihantuottaja Tomi Horna toivoo, että sikojen kasvatus vapaana toisi 
palkkaa työstä, 
josta sitä ei ole 
vuosiin juuri saanut.

Tomi Horna kasvattaa tilallaan Huittisten Vampulassa nyt ensimmäistä erää vapaita possuja. Siat saavat kulkea vapaasti 1500-paikkaisen lihasikalan 12 sisäkarsinassa ja ulkoaitauksissa.

200 sikaa on jaettu kahteen hieman eri-ikäiseen ryhmään, jotta kaikki eivät olisi teuraskypsiä yhtä aikaa.

Niillä on ulkoaitauksessaan vesipisteet, tongittavaa, paaleja, kantoja ja jopa kiikku. Niiden ruoka on vapaasti tarjolla sisällä kaukaloissa, joita ennen käytettiin liemiruokintaan. Ruokinnassa ei käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita.

Lisäksi sioille tuodaan tuoretta ruohoa, jota ne rakastavat.



Ulos ketjusta
Hornan puoliso Soile Vahela kertoo, että vapaiden sikojen liha on tarkoitus myydä kuluttajille suoraan tilalta ja REKO-lähiruokarenkaiden kautta.

"Myynti on lähtenyt käyntiin hyvin ja kuljetusauto jo hankittu."

Markkinointia tehdään toistaiseksi lähinnä Facebookissa ja esitteet on juuri tilattu.

Myös yhteistyö ravintoloiden ja kauppojen kanssa kiinnostaa. Haaveissa on omat lihankäsittelytilat, sillä vasta 2004 valmistuneessa sikalassa on runsaasti lämmintä sisätilaa käyttämättömänä.

Investoiminen vaatisi kuitenkin yhteistyökumppaneita, sillä sikatilan kassa kumisee tyhjää.

Lihayhtiö sanoi tilan tuotantosopimuksen irti runsas vuosi sitten vedoten ruhojen hylkäyksiin. Niitä tulikin, sillä sikala täytettiin porsasruuhkan vallitessa monesta eri paikasta tulleilla porsailla ja tautipaine oli kova.

Asiaan oli kuitenkin jo eläinlääkärin kanssa tartuttu ja suunta oli parempi, mutta peli lyötiin poikki.

Horna arvelee, että lihatalo halusi tarttua tilaisuuteen päästä eroon oikeuksiaan puolustavasta tuottajasta. "Ennen kilpailtiin tuottajista, nyt meistä halutaan eroon", hän toteaa.

"Kaiken takana on lopulta kauppa, joka ajaa lihatalot tiukille", Vahela muistuttaa.



Ei mikään vastaisku
Pienen harkinnan jälkeen pariskunta päätti kokeilla vapaiden possujen kasvatusta. Se ei ole Hornan mukaan vastaisku perinteiselle tuotannolle vaan uusi tapa toimia ja yritys saada työstä korvausta.

"Vuonna 2006 sioilla pystyi vielä tekemään rahaa, mutta vuoden 2007 jälkeen en ole saanut palkkaa."

Lisäksi isäntä halusi tuotantorakennukset käyttöön.

2001–2004 tehdyistä isoista sikalainvestoinneista on vielä maksettavaa jäljellä. Naapuripaikkakunnalla sijaitseva toinen 1500-paikkainen lihasikala on ollut myynnissä pitkään, mutta siitä ei ole tullut yhtään tarjousta.

"Pankeilta ja lihataloilta ymmärrystä ei enää sikatiloille heru, tukea löytyy vain toisista tuottajista", Horna toteaa.



Kuluttajat ratkaisevat
Sikojen kasvatusaika teuraskypsäksi ei näyttäisi juuri eroavan tavanomaisesta, mutta tuotantokustannukset ovat noin 20–25 prosenttia korkeammat.

Vesinipalliset laidunaitaukset on rakennettu sikalan taakse, ja oven suussa on ulkokatos.

"Aloituskustannus vapaalle kasvatukselle oli ehkä 6 000 euroa", Horna arvioi.

Sen, jatkuuko ja laajeneeko toiminta, ratkaisevat kuluttajat. Nyt kasvamassa on noin 14 000 kiloa vapaan sian lihaa.

"Kyllä se motivoi, kun näkee kuinka siat nauttivat elämästään", pariskunta toteaa.

Kun tilaa on reilusti, siat tappelevat ja sairastelevat vähemmän.

"Yhtään häntää ei ole purtu, eikä yhtään sikaa ole lääkitty."

Muutama on potenut jalkaansa tovin sairaskarsinassa, mutta parantunut.

TERHI TORIKKA
 
Minulla on vahva epäillys siitä, että kiinteistöjen arvot tulevat sikatilojen lähiympäristössä kasvamaan tulevaisuudessa. :)

Viljalla ruokittu sika huonontaa sen lihan (rasvan) rasvahappokoostumusta (omega3 omega6 suhde). Itse olen valmis maksamaan sianruualla ruokittujen sikojen lihasta hieman enemmän kuin rypsipossun tai viljapossun lihasta.

Voihan nää olla mainospuheita, mutta eikö rypsiporsas rasvahappokoostumus ole nimenomaan parempi kuin viljapossulla?

http://www.hookoo.fi/lihakoulu/tila...emuksellisesti-parempaa-luonnollisin-keinoin/
 
Valitettavasti ei löydy halukkuutta (eikä taitoa) ravintoväittelyyn, mitä löytyy myös runsaasti netin syövereistä. Mutta laitan tämän linkin tänne.

Rypsilihaa Suomen kansalle – onko järkeä?
*
LUKEKAA TARKKAAN!

PÄIVITETYT TIEDOT (15.3.2011)
Tämä juttu julkaistiin veteraaniurheilijan terveysblogissa alunperin 10.3.2011. Kirjoitus johti vilkkaaseen kommentointiin puolesta ja vastaan. Lukekaa kommentit!

Luonnottoman voimakas porsaiden altistaminen rypsiöljylle innosti monia epäilemään tällaisen ruokinnan järkevyyttä. Tietooni on saatettu raskauttavaa todistemateriaalia sen puolesta, että HK Scan ei suinkaan ole ajatellut kuluttajien terveyttä, ei myöskään rypsiporsaiden terveyttä!

Moni lehtitoimittaja on ollut yhteydessä minuun ja pyytänyt lisätietoja asiasta. Olen kehottanut heitä malttamaan mielensä. Sitten kun HK Scan on asetettu aivan epätoivoisen tilanteen eteen, sitten saatte lisätietoja. En paljasta tietolähdettäni.

Sen verran raotan salaperäisyyden verhoa, että paljastan erään hyvin mielenkiintoisen tietolähteen, johon pyydän teitä tutustumaan omatoimisesti. Suomalaiseen tutkimukseen missä osoitetaan rypsi (rapsi) öljyn vahingollinen vaikutus porsaan sydämen toiminnalle. Me ihmiset muistutamme hyvin paljon sikaa ja sama seikka mikä vaivaa paljon rypsiöljyä nauttinutta sikaa, vaivaa todennäköisesti myös meitä, jotka syömme HK Scan -yrityksen rypsiporsasta. Sydän voi huonosti jos nautimme paljon rypsiöljyä. HK Scan on moraalittomalla tavalla mainosviesteissään (joita Evira tutkii tällä hetkellä) antanut olettaa, että rypsiöljy olisi tie sydämen terveyteen. Kattia kanssa! Tutkimusten mukaan asia on juuri päinvastoin! Jos haluat sydänongelmia itsellesi, nauti silloin rypsiöljyä.

Lähde: Roine, P.; Uksila, E.; Teir, H.; Rapola, J. Histopathological changes in rats and pigs fed rapeseed oil. Zeitschrift fur Ernahrungswissenschaft Vol. 1: 118-124, 1960 (ISSN 0044-264X)

Lukekaa esimerkiksi tämä yhteenveto (englannin kielellä)!


Tämä kirjoitus perustuu lähdetietoihin, joita minulle on toimitettu nimellä varustettuna, mutta julkaisen kirjoitukseni niin, että nimeä ei mainita. Lukekaa tämä juttu avoimin mielin. Ei tällaista uskoisi todeksi Suomessa!

Pääviesti: Pohjois-Euroopan suurimpiin liha- ja ruokayhtiöihin kuuluva HK Scan/HK Ruokatalo on nyt vaarallisilla vesillä. Epätoivoinen yritys repiä markkinaosuuksia itselleen todella kyseenalaisin menetelmin tuotetun rypsilihan avulla pistää todella mietteliääksi. Tässä jutussa paljastetaan iltapäivälehtiäkin kiinnostavia juttuja sianlihan tuotannosta Suomessa. Tulevina päivinä juttu täydentyy, joten käy terveysblogissani lukemassa uusimmat käänteet rypsilihan suhteen.

Nyt se sitten iski!

Saatiin meidän ruokaevoluutio ”uudelle tasolle”! Ensiksi moni meistä on ollut ehkä mielissään tästä uutisesta. Tässä rypsilihan tuotannossa toteutetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan linjauksia ihan viimeisen päälle: vähemmän kovaa rasvaa kansalle ja tilalle runsaammin pehmeitä kasvirasvoja. Hetken miettimisen jälkeen monen terveystietoisen mieli kuitenkin tummenee ja vaihtuu ihmetykseen. Lopulta ehkä jopa kiukuntunteet pyrkivät pintaan.

Miettikää: Sydänystävällistä possun lihaa rypsin avulla. Eikö ne enää parempaa keksi?

Mitä rypsiliha oikein on?

Mitä se rypsiöljyä syöneen possun liha sisältää? Tässä saatte pientä valaistusta siihen siltä osin mitä selvitysmieheni (hän haluaa pysyä nimettömänä) on saanut asiasta irti. Aluksi hän lähti selvittelemään paikallisen ruokakaupan lihatiskiltä, olisiko niillä antaa jotain valaistusta asiaan. Ei sieltä paljoa muuta irronnut kuin, että lupasivat ottaa yhteyttä HK Scan yhtiöön ja selvittää asiaa.

Koitti seuraava päivä ja selvitysmies palasi samaiseen liikkeeseen kyselemään vastausta. Lihatiskillä vastaava sanoi, että HK:lla on salassapitovelvollisuus. No niin, eihän siinä paljoa ollut tietoa kotiin vietäväksi.

Seuraavaksi selvitysmies otti puhelimen kauniiseen käteensä ja soitti HK:lle. Hän sai aivan saman vastauksen kuin ruokakaupassakin, mutta lupasivat antaa sähköpostilla lisätietoja siltä osin kuin heillä oli siihen oikeus. Selvitysmies tivasi heiltä myös tietoa yhteistyökumppaneista, jotka ovat tässä rypsiporsaskokeessa mukana.

Tässä sähköpostilla tullut HK Scanin vastaus:
1. HK Ruokatalon kanssa laadukkaamman sianlihan kehityshankkeissa ovat olleet mukana RehuRaisio, Tekes, MTT, LTK ja Rehu.
2. Rypsiporsaassa omega 3– ja omega 6– rasvahappojen suhde on ihanteellinen, n. 1:4, kun se tavallisessa porsaanlihassa on n. 1:8. Oleellista kuitenkin on se, että kumpikin näistä rasvahapoista on elimistölle välttämätön, eli ne tulee saada ravinnosta. Rypsiporsaasta nämä rasvahapot saadaan hyvässä suhteessa.
3. Sikojen ruokinta suunnitellaan siten, että siinä otetaan huomioon kasvuvaihe sekä ravinnontarve ja näin luodaan edellytykset hyvälle terveydelle ja kasvulle. Uusi rehu myös maistuu lihasioille hyvin. Uudella ruokintakonseptilla ei ole vaikutusta sikojen terveyteen. Maailmanlaajuisesti sikoja ruokitaan monilla eri tavoilla. Hyvinvoinnin suhteen tässä uudessa ruokintakonseptissa siat voivat vähintään yhtä hyvin kuin aiemminkin, jopa paremmin - karva kiiltää ja kasvu on nopeampaa.
4. Suomessa on ainutlaatuisen hyvä eläinterveystilanne. Suomessa on käytössä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen SIKAVA-seurantajärjestelmä, joka takaa jatkuvan seurannan ja täten myös ongelmakohtiin tarttumisen. Myös maahantuonti on erittäin kontrolloitua. Suomessa porsaille ei anneta rutiininomaisesti ennaltaehkäisevää lääkitystä, joka on yleinen tapa mm. Amerikassa. Eläimiä lääkitään ainoastaan eläinlääkärin toteamaan tarpeeseen, mikä on erittäin harvoin.

Aika ympäripyöreitä vastauksia tuli HK Scanilta. Tätä oli lupa odottaakin. Laboratoriotestejä ei voinut saada koska ne oli niitä ”salassa pidettäviä tietoja”.

Otetaan kohta 1 tarkasteluun, eli mitkä olivat HK Scanin yhteistyökumppanit. Eipä ollut yllätys, että sellaiset kuin RehuRaisio, Tekes yms. ”lafkat” tekevät yhteistyötä HK:n kanssa. Nehän saavat tässä mainosta luotettavina eläinterehujen valmistajina. Puhumattakaan siitä, että tutkijoita ja eläinlääkäreitä löytyy. Se siitä.

Kakkos kohtaa ei tartte sen kummemmin kommentoida kuin, että metsään mennään niin että raikuu. Eläinrasvat ovat erittäin tärkeitä ja elämisen ehto. Mutta kun nyt tuo ruokakulttuuri on kokemassa eriskummallisen käännöksen kohti eräänlaista ääripäätä, yrittävät nämä ”puljut” ujuttaa ihmisille sellaista apetta, että he voivat syödä sitä hyvällä omallatunnolla. Tässä selvitysmies viittaa tähän ajankohtaiseen rasvakeskusteluun.

Selvitysmies on itse suuri lihan ystävä ja syö monenlaista lihaa. Mutta se, että tuolla ”lihalla” olisi vaikutusta normaalisti tuotettuun lihaan verrattuna, on yhtä kaukana kuin itä on lännestä. Eli porsaille syötetään rypsiöljyä, jolloin kovan rasvan osuutta on saatu laskettua n. 38 % --> 33 %. Toisin sanoen ei ole saatu juuri mitään eroa. Ja mitä se kova rasva haittaa, parempaa se on kuin mikään muu rasva. Tässäkin tapauksessa on vain kyse voiton maksimoinnista kaikin mahdollisin konstein.

Katsokaa niitä heidän mainoksiakin, pyytää selvitysmies. Sika on kuin palapeli ja sydän keskellä. Kuinka moni on päässyt syömään villisikaa? Ei voi nostaa samaan pöytään noitten jalostettujen ressukoiden kanssa. Tässä tuli samalla otettua kantaa tuohon kolmanteenkin kohtaan mutta menköön.

No, selvittelyt jatkuivat.

Selvitysmies otti yhteyttä toiseen vastaavaan lihajalostamoon. Saisikohan sieltä lisää tietoa? Ja näin todellakin kävi. Tietoa tuli. Sellasta tietoa mihin eläintensuojelujärjestötkin voisivat ottaa kantaa.

Otetaan tuo neljäs ja viimeinen osa tarkasteluun. Tämä kyseinen rypsimenetelmä ei ole mikään uusi juttu. Ei todellakaan. Suomessa on sitä testattu vuonna 1995 ja se jäi kesken kun huomattiin, että sikaressukat eivät voi hyvin ja tulevat sairaiksi. Tätä kyseistä menetelmää on testattu myös muualla Euroopassa ja siellä huomattiin sama asia. Siat sairastuivat tällä isolla rypsimäärällä. Joissakin tapauksissa siat saattoivat jopa sokeutua.

Kun eläin voi huonosti, mitä sille syötetään? Juuri niitä mitä lääkäritkin tuputtaa meille ihmisille heti kun joku vähän vaivaa. ANTIBIOOTTEJA! Jonkun ajan kuluttua sika jaksaa taas juosta kuin terve eläin. Hoksaatteko pointin? kysyy selvitysmies ahdistuneena.

Kiukun yhä lisääntyessä selvitysmies sai sitten myös sellaista tietoa, että tämä meidän maatiaispossu oltaisiinkin poistamassa meidän ruokapöydästä paremman sian (mustavalkoraitainen) takia. Kaikkea sitä saa kuulla!

Selvitysmies tarkasteli tilannetta monelta eri kantilta. Kiukku lisääntyi sitä mukaa kuin kupletin juoni paljastui. Tässä vaiheessa oli aika ottaa yhteyttä Suomen suosituimman terveysblogin ylläpitäjään, biologi Christer Sundqvistiin. Hänelle lähti kirje ja toive käsitellä tätä rypsiliha-asiaa avoimesti ja rehellisesti.

Nyt on teidän vuoronne reagoida, rakkaat terveysblogini lukijat!

Mitä mieltä olette tästä rypsiporsas jutusta?

Onko tällaisen älyttömyyden edessä pieni ihminen voimaton?

Mitä voisimme tehdä, muuta kuin boikotoida rypsilihaa?

Kommentoikaa ja antakaa ideoiden tulla!
Lähettänyt Christer Sundqvist 15th March 2011
Tunnisteet: keskustelu
 
Minulla on vahva epäillys siitä, että kiinteistöjen arvot tulevat sikatilojen lähiympäristössä kasvamaan tulevaisuudessa. :)

Viljalla ruokittu sika huonontaa sen lihan (rasvan) rasvahappokoostumusta (omega3 omega6 suhde). Itse olen valmis maksamaan sianruualla ruokittujen sikojen lihasta hieman enemmän kuin rypsipossun tai viljapossun lihasta.
Tuo vapaana kasvattaminen tuntuu kaikin puolin fiksulta touhulta, mutta miten siat selviävät Suomen talvesta ulkona? Vai onko tämä vapaa kasvatus vain kesähommaa ja talven possut ovat samoissa karsinoissa missä ennenkin?
 
Tuo vapaana kasvattaminen tuntuu kaikin puolin fiksulta touhulta, mutta miten siat selviävät Suomen talvesta ulkona? Vai onko tämä vapaa kasvatus vain kesähommaa ja talven possut ovat samoissa karsinoissa missä ennenkin?

Kyllä ne on sikalassa talvet, jäätyy ne suomen talvessa. Voi sikalassakin olla isoja karsinoita, missä ne kirmaa ja myllää vapaasti.
Ja miksipä ei lauhemmalla kelillä niitä voi pistää joksikin aikaa talvellakin ulos jaloittelemaan.

Teuraspaino suomessa on alle 90 kiloa, ja sika saavuttaa sen noin 5-6 kuukauden ikäisenä. Parhaat sianlihan tuottajat saavat sikansa kasvamaan lähes kilon päivässä.
 
Näin länsinaapurissa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/lehti-lypsylehmät-katoavat-ruotsista-1.125895


Lehti: Lypsylehmät katoavat Ruotsista

39337-jpg.jpg


Maidontuotannon huono kannattavuus sulkee ovia ruotsalaisilla maitotiloilla.

Joka neljännessä ruotsalaiskunnassa on jäljellä muutamia yksittäisiä maitotiloja.

Ruotsissa saa ajaa kunnan jos toisenkin läpi näkemättä yhtään lypsylehmää. ATL-verkkolehti kertoo tuoreiden tilastojen paljastavan, että kesäkuussa maitotiloja oli jäljellä noins 4 300 maitotilaa, 145 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vielä 12 vuotta sitten maito tuotti lähemmäs 9 700 tilaa.

Vajaasta 300 kunnasta joka neljännessä on jäljellä vain muutama maitotila. 39 kunnassa ei ole yhden yhtä lypsykarjaa.

Maitotilojen lopettamisen taloudelliset seuraukset eivät ole kovin suuria, koska maatalous ei ole maaseudun tärkein tulonlähde, kertoo ATL:n haastattelema ekonomi Harald Svensson maatalousvirastosta.

Maidontuottajan sanotaan usein työllistävän itsensä lisäksi 4—5 muuta, mutta tätä on Svenssonin mukaan vaikea todentaa.

Lehmien myötä katoaa viljelystä arvokas osa avointa maaseutumaisemaa, koska peltoja ei enää tarvita laitumiksi ja rehuntuotantoon. Svensson onkin huolissaan maiseman muuttumisesta, sillä Pusikot eivät houkuttele turisteja.

MAASEUTU 17.8.2015, 17:30

MAIJA ALA-SIURUA
 
Back
Top