Suurpeto keskustelu

Jos susien hätyytys lopetetaan ja suet oppii ettei ihmistä tarvi pelätä alkaa tuo tappotilasto kasvamaan, susien metsästys se on opettanut niillä että ihminen on uhka eikä ateria.

Viime syksynä oli karhun tappaman poron raato 500 metrin päässä anoppilan portailta, ei päästetty lasta yksin ulos vaikka en karhua pidä yhtä vaarallisena kuin sutta.
 
Jos susien hätyytys lopetetaan ja suet oppii ettei ihmistä tarvi pelätä alkaa tuo tappotilasto kasvamaan, susien metsästys se on opettanut niillä että ihminen on uhka eikä ateria.

Viime syksynä oli karhun tappaman poron raato 500 metrin päässä anoppilan portailta, ei päästetty lasta yksin ulos vaikka en karhua pidä yhtä vaarallisena kuin sutta.

Terveen järjen käyttö petojen kanssa pyöriessä on suotavaa, jopa elinajan odotetta pidentävää.
Nyt petoja alkaa olla etelän isojen asutuskeskusten liepeilläkin. Viimeiset 20 vuotta on pää punaisena huudettu, susi kuuluu Suomen luontoon, susi ei ole tappanut ihmistä sataan vuoteen jne.. Luonnosta vieraantuneet ihmiset eivät osaakaan enää terveellä tavalla varoa ja propakanda on tehnyt tehtävänsä.
Ruetaankin yllättäen laskemaan kuolleita. Näin tämä valitettavasti tulee menemään.
 
Viimeksi muokattu:
Kokemus. Se erottaa meidät tietyllä tavalla tänne kirjoittavat tilastonikkareista. Olemme omin silmin nähneet, kun suurpeto käyttäytyy.. noh, niin kuin suurpeto, lajilleen ominaisesti ja vaistojaan noudattaen.
Tuppaapi suhteellisuudentaju todellakin olemaan kuosissaan sen jälkeen...;).
Mutta me olemmekin vielä poikkeuksia tilastoissa enemmistöön nähden. Olenkin sitä mieltä, että kaiken maailman hätätiedotteet isojen maalikylien liepeillä liikkuvista suurpedoista pitäisi jättää tekemättä. Leviäähän petotietous siten myös niiden keskuuteen, jotka luulevat, että karhu kyselee ystävällisesti jotta kuka on nukkunut sen sängyssä jne :D.
Kertoohan hätätiedotteen laatiminen epäluottamuksesta tilastoja kohtaan :rolleyes:.
 
Kertoohan hätätiedotteen laatiminen epäluottamuksesta tilastoja kohtaan

Tai sitten hätätiedote laaditaan pedon turvallisuutta ajatellen. :rolleyes: Homo Kaupuntilainen (homo sapiens-alalaji) kerääntyy laumoihin ja ottaa snäpsättejä kosolti ja häiritsee petoa raastavalla tavalla. Hurmaava ilmiö, joka kertoo ihmisen rajattomasta rakkaudesta luontoon ja eläimiin, kyynelkarpalot vierivät sään rohduttamille poskilleni aina, kun tästä uutisoidaan.
 
Tai sitten hätätiedote laaditaan pedon turvallisuutta ajatellen. :rolleyes: Homo Kaupuntilainen (homo sapiens-alalaji) kerääntyy laumoihin ja ottaa snäpsättejä kosolti ja häiritsee petoa raastavalla tavalla. Hurmaava ilmiö, joka kertoo ihmisen rajattomasta rakkaudesta luontoon ja eläimiin, kyynelkarpalot vierivät sään rohduttamille poskilleni aina, kun tästä uutisoidaan.
:D:D
 

Luonnonvarakeskuksen julkaiseman kanta-arvion mukaan susikannassa on tapahtunut noin 25% lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Metsästäjien havaintojen mukaan esitetty notkahdus tuntuu uskomattomalta. Laumoissa ja reviirialueissa on havaittu muutoksia, mutta metsästäjien näkemykset eivät tue kokonaismäärän muuttumista Luken esittämässä muodossa.


Metsästäjäliitto edellyttää, että arvion perusteet selvitetään seikkaperäisesti ennen kuin mitään kannanhoitoon liittyviä jatkopäätöksiä tehdään. Dna-tutkimus tuo tarkkuutta suden kanta-arvioon mutta kattavuutta tarvitaan merkittävästi lisää.
https://metsastajaliitto.fi/node/853

Luke teki sitten kanta-arvion, jota vähän jo ounasteltiin. Tutkijat tutkii, dna-näytteitä otetaan, palkka juoksee, näin nämä hommat hoidetaan.
Susikanta Luken mukaan 150-180. Totuus on noin 300, saattaa olla jo ylikin. Ehkä Luke halusi kanta-arviollaan näyttää kaapin paikan suurpetoyhdysmiehille, jotka ei enää kaikilla alueille Tassu järjestelmään ole jälki ja muita havaintoja merkinneet. Syynä se, että Luke jätti havainnot kanta-arviota tehdessään lähes täysin huomiotta.

Lopputulema olisi kuitenkin luultavasti ollut sama. Susi on levittäynyt nyt jo lähes koko Suomeen, pentueita lykätään, kannanhoidollisia lupia vähennetään ja kanta on pienentynyt 25 %. Wtf?
 
18881811_10211558421970814_4771708299323294098_n.jpg
 

Eli tätä kun tulkitsen niin susia voisi olla suunnilleen yhtä paljon kuin mehiläisiä ja silti puhuttaisiin vain 0 - 1 todennäköisyydestä mortaliteetissa.

Peurat ja porot puuttuu kokonaan mikäli tuo hirvi lukumäärä 101 kertoo liikenne onnettomuuksista. Mikäli se taas kertoo hirvenlihan syömisestä aiheutuvista ylipaino ongelmista on syytä laitaa listaan myös sika ja broileri naudan lisäksi. Kalanruotoihin tukehdutaan ja rapujuhlissa maksat paukkuu. Lista ei ole mitenkään täydellinen. No De Fakta lista se kyllä on. :p
 
Sudet ajaa hirvet tielle ja aiheuttaa onnettomuuksia?
 
Lopputulema olisi kuitenkin luultavasti ollut sama. Susi on levittäynyt nyt jo lähes koko Suomeen, pentueita lykätään, kannanhoidollisia lupia vähennetään ja kanta on pienentynyt 25 %. Wtf?

Esitetään sellainen luku, joka antaa kirjoituksien käydä toteen. Eräs kannanarvioita vaikeuttava juttu voi olla sekin, että laumat ovat liikkuneet jopa enemmän kuin koskaan ennen, syynä ainakin se, että suurilta alueilta hirvet on lohnittu melko nirkoiseen muotoon. Aivan ilman minun toivomattakin susiliikenne on idästä länteen ja etelään. Onnesta pääsevät osallisiksi yhä useammat kansalaiset, jotka pyrkivät harjoittamaan esim. koirilla jotain, vaikkapa niitä luontoagilityjuttuja, joissa koira kulkee huivi kaulassaan pitkin ely-keskusten raatamia pitkospuita. Uhka koiria kohtaan kasvaa tosin oleellisesti vasta siinä vaiheessa, jahka erilaiset kauriit ja peurat on pistelty poskeen.

Eräs TYO:n tutkijarouva tosin on sitä mieltä, että kauris-peurakantoja pitääkin kurittaa. Ne toimivat isäntäeläiminä punkeille, joiden esiintyminen korreloi kuulemma täysin näiden kanssa ja se on käsittääkseni de facto.
 
Luke: Susihavaintoja onkin enemmän
Luonnonvarakeskus (Luke) oikaisee julkisuudessa esitettyjä aiempia tietoja susikanta-arviosta. Suomen Metsästäjäliiton nettisivuilla keskiviikkona julkaistussa tiedossa kerrottiin, että Tassu-tietojärjestelmään kirjattuja susihavaintoja olisi vähemmän kuin vuosi sitten.

Luken mukaan tämän vuoden kanta-arviota varten oli käytettävissä 9. toukokuuta mennessä yhteensä 8 047 Tassu-tietojärjestelmään kirjattua susihavaintoa. Vuotta aiemman kanta-arvion pohjana oli yhteensä 6 554 susihavaintoa.

Tassu-tietojärjestelmässä kustakin yksilöstä syntyy yksi rivi. Jos havainnossa on kolme yksilöä, siitä syntyy kolme riviä. 8 047 susihavaintoa sisältävät yhteensä 13 777 riviä, kertoo Luke tiedotteessaan.

Kanta-arviolausunto löytyy tästä.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3542342/Luke+Susihavaintoja+onkin+enemman

Havaintoja enemmän, mutta susia vähemmän. Aivan.






 
Niin Ruotsissa laskeltiin ne sudet tammikuussa ja niitä on about 350 kpl.
ja se on metsästyksen jälkeen.
 
Ammu ilmaan niin saat karhuryhmän vaunuineen pihalle. It´s a trap.

Poliisi antoi ohjeet karhun karkottamiseen: Ammu ilmaan tai hakkaa kovaa kattilan kansia
Ympäristö05:00 http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...aan-tai-hakkaa-kovaa-kattilan-kansia-1.194635
Lieksalaiselle Jouko Oinoselle ei herunut suurriistavirka-apua karhun toiseen pihakäyntiin.


MARKKU VUORIKARI
290035-jpg.jpg

Jos suurpeto tulee päiväsaikaan piha-alueelle, ei väistä ihmistä eikä oma-aloitteisesti poistu, ota yhteyttä hätäkeskukseen, poliisi ohjeistaa.
”Kehotettiin ampumaan ilmaan, jos omistaa aseen. Mutta kun minulla ei ole asetta niin käskettiin paukuttamaan kattilan kansia. En siinä tilanteessa älynnyt kysyä, että onko väliä käytänkö emalisia vai alumiinisia kansia", kertoo lieksalainen Jouko Oinonen neuvoista, joita poliisi antoi karhun karkottamiseksi.



Suurriistavirka-apu (srva) oli poliisin virka-apupyynnöstä jo kerran karkottanut Oinosen pihasta karhun noin seitsemän kilometrin päähän.

Karhu palasi ja Oinonen soitti hätäkeskukseen. Toistamiseen apua ei sitten herunut.

”Soitin ensin srva-yhteyshenkilölle ja kerroin karhun palanneen. Pihapiirissä näkynyt karhu oli samankokoinen ja väritykseltään samanlainen kuin aiemmin karkotettu.”

Oinonen soitti hätäkeskukseen ja myöntää hämmästyneensä. Hälytyskeskuksen välityksellä poliisi ohjeisti Oinosta karkottamaan karhua itse.

Suurriistan karkottamiseen ryhdytään ainoastaan poliisin virka-apupyynnöstä.



”Siitä olohuoneen ikkunasta karhua on päässyt katselemaan, 20–25 metrin päässä talosta”, Oinonen kuvailee.

Karhujen pyöriminen pihapiirissä ja pihapiiriä ympäröivillä pelloilla on Oinoselle joka keväinen riesa. Tänä keväänä ainakin kolmesta eri karhusta on tehty näköhavaintoja, pahimmillaan kaksi kerrallaan.

Karhuja houkuttelee todennäköisesti ainakin nuoret voikukan versot, joita löytyy pihapiiriä ympäröiviltä pelloilta. Voikukat ovat karhun herkkua, kun metsistä ei vielä löydy juuri muuta syötävää.



Oinonen peräänkuuluttaa asuinpaikasta riippumatonta tasapuolisuutta, kun puhutaan suurpetojen sietokynnyksestä.

”Etelän asutuskeskuksessa riittää, kun tehdään yksi näköhavainto karhusta. Vaaratiedote alkaa pyöriä televisiossa ja poliisi sekä suurriistavirka-apu hälytetään paikalle. Ei se tunnu tasapuoliselta kohtelulta, kun täällä ei tahdo saada karkotusapua edes karhujen toistuviin pihavierailuihin.”



Itä-Suomen poliisin ylikomisario ja eräyhdyshenkilö Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, että Itä-Suomessa poliisille on tullut ilmoituksia karhuista touko–kesäkuun aikana päivittäin, etenkin Pohjois-Karjalasta.

Pohjolaisen mukaan Oinosen saamat ohjeet ilmaan ampumisesta ja kattilan kansien paukuttamisesta kuulostavat aivan normaaleilta käytännöiltä.

”Jos suurpeto ei uhkaa kenenkään henkeä tai terveyttä, on ilmaan ampuminen aivan suotava keino yrittää karkottaa karhu siinä missä kovaääninen kattilan kansien paukutus.”
 
"Häätäessäni kivääritulella karhua pihastani osuin vahingossa suteen."

Kotimaa 20.06.2017 09:31 http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/...1004615?pwbi=9353499f445858386c9d843a86dd1a17
Taas yksi susi salametsästyksen uhriksi - ammuttu ruho löytyi maastosta

Mätänemistilassa ollut suden raato löytyi Tohmajärven Ahvenvaaralta maanantaina. Poliisin mukaan sutta oli ammuttu.

Ruho löytyi Heinälamminkankaalta eikä suden salametsästyksen aika ja mahdollinen ampumapaikka ole poliisin tiedossa.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä metsästysrikoksena ja pyytää asiasta havaintoja tai muita vihjeitä numeroon 0295 456 342 tai sähköpostiin [email protected].

Susi on lähetetty tutkittavaksi Eviralle tarkemman kuolinsyyn ja muiden tietojen selvittämiseksi.

Itä-Suomen poliisilla on tutkittavana toinenkin suden salametsästys ja yksi tapaus on parhaillaan käsittelyssä Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

Uusiempien suden kanta-arviolukujen mukaan myös Pohjois-Savosta on viime aikoina kadonnut susia jonnekin vuoden aikana.

Asta Tenhunen
 
Norjan Yle: "Sudet tappaisivat vähemmän lampaita, jos lampurit valitsisivat nopeampia lammasrotuja"
Ympäristö20:10Sari Penttinen
Kesän aikana yksi tai useampia susia on tappanut noin 150 lammasta Akershusin ja Opplandin läänien alueella Norjassa.


MARKKU VUORIKARI
293942-jpg.jpg

Kuvan liharotuinen lammas on texel.

"Syy susien tappamien lampaiden suureen määrään on lampureiden väärä rotuvalinta. Lampureiden pitäisi valita lammasrotuja, jotka kykenisivät liikkumaan vauhdikkaasti ja suojautumaan susien hyökkäyksiltä", kommentoi tilannetta Akershusin vihreiden puheenjohtaja Øyvind Solum Norjan yleisradioyhtiö NRK:n uutisessa.

Solum on myös paikallisen suurpetotoimikunnan puheenjohtaja. Norja on jaettu kahdeksaan alueeseen, joissa jokaisessa on oma suurpetotoimikunta. Toimikunnat määrittävät esimerkiksi suurpetojen metsästyskiintiöt suurpetokantojen koolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Norjan suosituin lammasrotu on risteytysrotu norjan valkoinen lammas, joka on liharotu. "Niin kauan kun lampurit eivät kokeile muita rotuja, eivät he ole yrittäneet kaikkeaan, jotta sudet ja lampaat voisivat oleilla samoilla alueilla."

"On aivan sama, juokseeko lammas 35 kilometriä tunnissa vai 40 kilometriä tunnissa, susi tappaa lampaan joka tapauksessa", kommentoi norjalainen lampuri Ketil Melvold, Hurdalin lammas- ja vuohiyhdistyksen puheenjohtaja Solumin väitettä.

Toinen suosittu ja vanha norjalainen lammasrotu on spaelsau. "Rodulla on vielä vahva laumavietti. Lampaat kerääntyvät laumaksi ja vahvimmat yksilöt asettuvat uloimmaksi ryhmässä, jos lampaat havaitsevat vaaran", toteaa rotua harrastavan yhdistyksen puheenjohtaja, norjalainen Anne Lise L. Sandnes.

Sandnes sanoo, että modernit lammasrodut yrittävät pääasiassa paeta petoeläimen luota, niiden laumavietti on spaelsauta heikompi. "Pakeminen on tietysti mahdotonta, koska susi on lammasta nopeampi. Mutta ei spaelsau-rotuisilla lampailla ole muita rotuja parempia mahdollisuuksia pärjätä sutta vastaan", Sandnes sanoo.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...-valitsisivat-nopeampia-lammasrotuja-1.196152

Heheheh, juuh aivan..:D
Ennemmin lampaalle kannattaisi jalostaa metrin mittaiset veitsenterävät sarvet, vahvat niskalihakset sekä häijy ja hyökkäävä sarvikuonon luonne.:)
Tosin tämä toisi omat ongelmansa lampaiden turvalliseen käsittetyyn. Lammasaidassa iso kyltti:- Danger! Hengenvaara, lampaita!
04-a-11533419


Tai jätetään ne kerimättä, suden hampaat ei yllä villan läpi..
 
Norjan Yle: "Sudet tappaisivat vähemmän lampaita, jos lampurit valitsisivat nopeampia lammasrotuja"
Ympäristö20:10Sari Penttinen
Kesän aikana yksi tai useampia susia on tappanut noin 150 lammasta Akershusin ja Opplandin läänien alueella Norjassa.


MARKKU VUORIKARI
293942-jpg.jpg

Kuvan liharotuinen lammas on texel.
"Syy susien tappamien lampaiden suureen määrään on lampureiden väärä rotuvalinta. Lampureiden pitäisi valita lammasrotuja, jotka kykenisivät liikkumaan vauhdikkaasti ja suojautumaan susien hyökkäyksiltä", kommentoi tilannetta Akershusin vihreiden puheenjohtaja Øyvind Solum Norjan yleisradioyhtiö NRK:n uutisessa.

Solum on myös paikallisen suurpetotoimikunnan puheenjohtaja. Norja on jaettu kahdeksaan alueeseen, joissa jokaisessa on oma suurpetotoimikunta. Toimikunnat määrittävät esimerkiksi suurpetojen metsästyskiintiöt suurpetokantojen koolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Norjan suosituin lammasrotu on risteytysrotu norjan valkoinen lammas, joka on liharotu. "Niin kauan kun lampurit eivät kokeile muita rotuja, eivät he ole yrittäneet kaikkeaan, jotta sudet ja lampaat voisivat oleilla samoilla alueilla."

"On aivan sama, juokseeko lammas 35 kilometriä tunnissa vai 40 kilometriä tunnissa, susi tappaa lampaan joka tapauksessa", kommentoi norjalainen lampuri Ketil Melvold, Hurdalin lammas- ja vuohiyhdistyksen puheenjohtaja Solumin väitettä.

Toinen suosittu ja vanha norjalainen lammasrotu on spaelsau. "Rodulla on vielä vahva laumavietti. Lampaat kerääntyvät laumaksi ja vahvimmat yksilöt asettuvat uloimmaksi ryhmässä, jos lampaat havaitsevat vaaran", toteaa rotua harrastavan yhdistyksen puheenjohtaja, norjalainen Anne Lise L. Sandnes.

Sandnes sanoo, että modernit lammasrodut yrittävät pääasiassa paeta petoeläimen luota, niiden laumavietti on spaelsauta heikompi. "Pakeminen on tietysti mahdotonta, koska susi on lammasta nopeampi. Mutta ei spaelsau-rotuisilla lampailla ole muita rotuja parempia mahdollisuuksia pärjätä sutta vastaan", Sandnes sanoo.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/norjan-yle-sudet-tappaisivat-vähemmän-lampaita-jos-lampurit-valitsisivat-nopeampia-lammasrotuja-1.196152

Heheheh, juuh aivan..:D
Ennemmin lampaalle kannattaisi jalostaa metrin mittaiset veitsenterävät sarvet, vahvat niskalihakset sekä häijy ja hyökkäävä sarvikuonon luonne.:)
Tosin tämä toisi omat ongelmansa lampaiden turvalliseen käsittetyyn. Lammasaidassa iso kyltti:- Danger! Hengenvaara, lampaita!
04-a-11533419


Tai jätetään ne kerimättä, suden hampaat ei yllä villan läpi..
Tätä samaa loistavaa ideaa voisi jalostaa myös muille alueille, kuten länsimaisille ihmisille suhteessa terroristeihin. Tai raiskausten uhreille. Kuulostaisiko hyvältä..? Tuohon karjan jalostukseen palatakseni niin tuohan olisi paluuta maatiaisrotuihin kotieläinpuolella, eli yli sadan vuoden takaiseen malliin. Eläimiin jotka kestävät huonoja olosuhteita ja villipetoja, mutta eivät juurikaan tuota maitoa/ lihaa.Kävisikö sama muilla elämän alueilla?
 
Back
Top