Syyrian konflikti

Venäjän strateeginen päämärä ei ole siinä, että se tuhoa ISISta, vaan Assadin regimen vahvistaminen, sitä tue myös Iran. Venäjän tarkoituksena pakottaa Länsi näin tunnistamaan Irania.
Toinen syy, miksi ei saa antaa Venäjälle sotia Syyriassa - Venäjän sekoituminen ei heikennä "Islami Valtiota", vaan päinvastoin vahvistaa sitä. Tuhoamalla maltillista oppositiota, Moskova itse työntää syyrialaisia ISISkseen ja Al Quaida riveihin. Assad tarvitse terroriuhkaa oman regimen olemassaolon puolustamiseksi viimeisena mahdollisena voimana, joka vastuerroriuhka.

Kolmas syy - Venäjän sotilallinen läsnäolo Syyriassa vahvistaa Irania. Yhteistyö Lähi-Idän maassa laittaa perustan uudelle koalitiolle, jonne osallistuvat Venäjä, Irak, Syyria ja "Hezbolla". Teheran saa tästä C-300, jotta voisi suojata oman ydinaseohjelman. Ja neljas on - USAn heikkous, jota paljastaa Venäjän aktiviteetti, joille ei tehdään mitään.

http://zn.ua/WORLD/putin-anneksirov...azyvat-asada-the-washington-post-191116_.html
Miten tuumitte tästä?

Tämä on juuri näin.
 
Mikä hemmo tämä kirjoittaja? Ehkäpä termi "tohtorikoulutettava" antaa jonkinlaisen perässä raahattavan kuvan, eikä vastaa mielikuvaa omatoimisesta ja eteenpäin pyrkivästä yksilöstä.

Ensi vaikutelma oli, että täällä saisi R-tagin nopeasti, kovasti HS-linjalla näyttäisi menevän. Totta toinen puoli että lukija vakuuttuu. Onko Venäjä kuitenkaan noin suur sankar?

Venäjä täyttää Lähi-idän turvallisuustyhjiötä
PÄÄKIRJOITUS 7.10.2015 2:00
Juha Mäkelä

Venäjän viime viikolla aloittamat ilma-iskut Syyriassa ovat hämmästyttäneet kansainvälistä yhteisöä. Venäjän toimille on esitetty monenlaisia motiiveja, kuten lännen ja Yhdysvaltojen "nöyryyttäminen". Mikään valtio ei ryhdy sotilaalliseen voimankäyttöön kevein perustein, vain ärsyttääkseen tai nöyryyttääkseen muita.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Venäjän aseellinen tuki Syyrian presidentille Bashar al-Assadille on loogista: Syyria on Venäjän lähin arabiliittolainen, ja yhteistyö sai alkusysäyksen jo 40 vuotta sitten. Mailla on ollut vuodesta 2006 keskinäisen puolustuksen ja avunannon sopimus, johon vedoten al-Assadin hallinto on pyytänyt Venäjältä sotilasapua. Venäjä on myös vähitellen lisännyt sotilaallista läsnäoloaan itäisellä Välimerellä rakentamalla lisäkapasiteettia laivastotukikohtaansa Tartusissa ja perustamalla ilmavoimien tukikohdan Latakiaan.

Venäjän ilmaiskuja on kritisoitu siitä, että niillä ei isketty pelkästään Isisin valtaamille alueille ja että iskut kohdistuivat jopa Yhdysvaltojen kouluttamien, al-Assadia vastaan taistelevien ryhmittymien tukikohtiin. Venäjän hävittäjien "väärät kohteet" kertovat vallitsevassa tilanteessa enemmän tilanteen kaoottisuudesta kuin siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat ajautumassa keskenään epäsuoraan sotaan.

B8673061.121858936;dc_trk_aid=295058668;dc_trk_cid=64978809;ord=[timestamp]

Syyrian sisällissotaan osallistuu yhdysvaltalaisten tutkimuslaitosten mukaan 400–800 eri ryhmittymää, ja ryhmien keskinäiset liittoutumat muuttuvat jatkuvasti: tämän päivän kumppani saattaa jo huomenna olla vihollinen.

Vaikka länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän aseavun Syyrian hallitukselle, monissa arabimaissa Venäjän toimet saavat hiljaisen hyväksynnän, jopa sunnien ja shiiojen vastakkainasettelusta huolimatta.

Persianlahden monarkiat menettivät arabikevään kansannousujen jälkeen uskonsa Yhdysvaltojen kahdenvälisiin turvatakuisiin, kun Yhdysvallat hylkäsi Egyptin presidentin Hosni Mubarakin. Venäjä sen sijaan on arabimonarkkien näkökulmasta harjoittanut koko Syyrian sisällissodan ajan johdonmukaista politiikkaa puolustamalla maan johtoa kaikilla foorumeilla.

Venäjän vaikutusvalta Lähi-idän arabimaissa kasvaa, kun alueen valtiot yrittävät paikata Yhdysvaltojen jättämää turvallisuustyhjiötä. Venäjä on haluttu kumppani muun muassa terrorismin vastaisessa yhteistyössä. Esimerkiksi Tšetšenian sotia pidetään arabimaissa Venäjän kannalta "menestyksekkäinä".

Muun muassa Egypti on jo vähentänyt sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Maan uudet hävittäjät ja ilmatorjuntajärjestelmät on hankittu Venäjältä ja Ranskasta. Lisäksi Ranskan ja Venäjän välillä peruttu Mistral-luokan helikopteri- ja maihinnousutukialuksen kauppa kääntyi Egyptin voitoksi: Egypti osti syyskuun lopussa Ranskalta kaksi Mistral-luokan alusta 950 miljoonalla eurolla. Saudi-Arabia maksoi osan kauppasummasta.

Presidentti Bashar al-Assadin ehdotonta ja pikaista väistymistä vallasta on vaadittu siitä lähtien, kun Syyrian sisällissota vuonna 2011 alkoi. Al-Assad on kuitenkin vain keulakuva, ja hänen todellinen valtansa on varsin rajoitettua. Syyrian alaviittihallinnossa valtaa pitävät asevoimien ja tiedustelupalvelujen korkeimmat kenraalit. Ahtaalle ajettuna tämä turvallisuuseliitti on pyytänyt apua Venäjältä.

Al-Assadin syrjäyttäminen ei muuttaisi juuri mitään – se vain katkaisisi keskusteluyhteyden, joka kulkee al-Assadin kautta kulisseissa vaikuttavaan sekurokratiaan eli valtaa käyttävään turvallisuuseliittiin.

Venäjän ilmaiskujen ensisijaisena tavoitteena onkin, että al-Assadin hallinnolle tärkeä Latakian alue pysyy Syyrian hallituksen joukkojen kontrollissa.

Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi länsimailta tarvitaan syvällinen analyysi siitä, onko Venäjän tukema Syyrian nykyinen hallitus parempi liittolaisena vai vihollisena, kun käydään terrorismin vastaista taistelua Isisiä vastaan.

Monien turvallisuusasiantuntijoiden mielestä al-Assad on Isisiä pienempi paha, jonka kanssa kannattaa pitää ainakin keskusteluyhteyttä yllä.

Juha Mäkelä
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri ja Lähi-idän turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutettava.


http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1444110747912
 
Tuossa jutussa on selkeää se, että Venäjä täyttää Yhdysvaltain jättämää tyhjiötä. Samoin se, että ryhmittymiä on valtavasti ja että epäonnistunut arabikevät on saanut arabit kriittisiksi.
 
Mikä hemmo tämä kirjoittaja?

Everstiluutnantti Juha Mäkelä on valmistunut Kadettikoulusta vuonna 1992. Hänen nykyinen työtehtävänsä on Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksella, jossa hän tutkijaesiupseerin tehtävässä valmistelee sotatieteiden tohtorin väitöskirjaa Lähi-idän turvallisuuspolitiikasta. Taisi olla joku aika sitten Tammisaaren Rannikkopataljoonan komentaja.
 
Mutta Aleppoon ainakin todistettavasti isketään. Sen voi jokainen katsoa tästä omin silmin.

 
Alepon alueella on Isiksen joukkoja.
Jerusalem post kertoo uutisessaan näin : The strikes destroyed 20 vehicles and 3 weapons depots in Islamic State-held Palmyra, it said. In Aleppo, they hit the towns of Al-Bab and Deir Hafer, about 20 km (10 miles) east of a military airport currently besieged by Islamic State fighters.

Islamic State forces captured Palmyra in May, an advance which brought them closer to the core of government-held territory in western Syria. It also put the city's Roman-era ruins under the militants' control.

Samassa jutussa kuitenkin todetaan : While Moscow says its intervention targets the hardline Islamic State fighters who control much of eastern and northern Syria, many of the Russian strikes so far have hit rival insurgent forces opposed to Assad.

http://www.jpost.com/Middle-East/Ru...says-will-consider-air-strikes-in-Iraq-420070
 
Alepon alueella on Isiksen joukkoja.
Jerusalem post kertoo uutisessaan näin : The strikes destroyed 20 vehicles and 3 weapons depots in Islamic State-held Palmyra, it said. In Aleppo, they hit the towns of Al-Bab and Deir Hafer, about 20 km (10 miles) east of a military airport currently besieged by Islamic State fighters.

Islamic State forces captured Palmyra in May, an advance which brought them closer to the core of government-held territory in western Syria. It also put the city's Roman-era ruins under the militants' control.

Samassa jutussa kuitenkin todetaan : While Moscow says its intervention targets the hardline Islamic State fighters who control much of eastern and northern Syria, many of the Russian strikes so far have hit rival insurgent forces opposed to Assad.

http://www.jpost.com/Middle-East/Ru...says-will-consider-air-strikes-in-Iraq-420070

Todella ristiriitaista kirjoittelua.

Pitää alkaa oikein huolella tutkia, mihin isketään ja miten. Otetaan käyttöön kaikki kuvamateriaali ja tehdään geolokaatiot. Uutistoimistot toistavat toistaiseksi Venäjän propagandamedioiden jutut, koska muuta ei oikein ole. Niissä voi olla oikeita asioita tai sitten ihan silkkaa paskaa.
 
Nimenomaan. Ajatuksena mahdoton että röllinmetsästäjät sortuvat vastarölliköintiin. Tarvitaan faktista faktaa
 
Todella ristiriitaista kirjoittelua.

Pitää alkaa oikein huolella tutkia, mihin isketään ja miten. Otetaan käyttöön kaikki kuvamateriaali ja tehdään geolokaatiot. Uutistoimistot toistavat toistaiseksi Venäjän propagandamedioiden jutut, koska muuta ei oikein ole. Niissä voi olla oikeita asioita tai sitten ihan silkkaa paskaa.

Tai sitten Venäjän toimintaan liittyy (heidän kannalta katsoen) selkeä logiikka.

Näyttää siltä, että pääpaino iskuissa on ne ryhmät jotka uhkaavat eniten al-Assadin hallintoa (tässä suhteessa ISIS:in voimakkain vaikutusvalta on kauempana idässä) ja näissä iskuissa Venäjä toteuttaa kovin perinteistä pommitustaktiikkaa eli rautaa niskaan niin paljon kuin mahdollista - tuloksesta piittaamatta, koska tarkoituksena voi olla myös voimakas psykologinen vaikutus alueella ja yrittää näin osaltaan nujertaa halua jatkaa vastarintaa tai ainakin halua jatkaa etenemistä/taistelua al-Assadin joukkoja vastaan. Kenties tarkoituksena on myös hajoittaa eri ryhmien välisiä suhteita entisestään ja näin vaikeuttaa niiden taistelua Syyrian asevoimia ja sen liittolaisia vastaan.

Mutta näyttäisi siltä, että Venäjä on kaikesta huolimatta myös iskenyt ISIS:ä vastaan (ISW:n artikkelin ja arvion mukaan) ja näiden iskujen tarkoitus voi olla yksinomaa se, että Venäjä voi sanoa osallistuvansa myös sotaan ISIS:ä vastaan vaikka käytännössä suurimmalta osin sen sotatoimien myötä ISIS voi vahvistaa valtaansa etenkin Syyrian itäosissa ja suhteessa toisiin ryhmiin pl. kurdit - jotka myös näyttävät hyötyvän Venäjän pommituskampanjasta Turkin ilmavoimien operointikyvyn (romahdettua) Syyriassa. Iskujen suhde taitaa olla 20/2 - jälkimmäinen luku ISIS:ä vastaan tehdyt iskut.

Mikä on sitten Venäjän perimmäinen tarkoitus? Saattaa koko Syyria al-Assadin valtaan vaiko vain osa nyky-Syyriasta ja sitten itä- ja koillisnurkan ongelmat selvitetään myöhemmin? Ja jos tällaiseen ratkaisuun pyritään, millä tapaa se vaikuttaa ISIS:iin ja/tai kurdeihin?

Mutta selkein oppi tähän mennessä on se, että se mitä Venäjä väittää pommittaneen ei välttämättä pidä paikkaansa. Tietoihin on syytä suhtautua suurella varauksella ja jos suinkin mahdollista odottaa vahvistusta puolueettomammista lähteistä.

vlad.
 
"Parempaankin on mahdollista pystyä ilman, että rikollisia ja terroristeja ryhdytään paapomaan" Koskeeko tämä Saudi Arabiaa? Saudit ihmisoikeuksien loukkaamisessa ja diktaatuurissaan kaakkosina heti Pohjoiskorean jälkeen

Oikeuden jakoa saudien malliin.
http://tribune.com.pk/story/961377/...behead-and-crucify-21-year-old-shia-activist/ http://www.independent.co.uk/news/w...udi-arabia-to-stay-execution-of-10515294.html

Kysymys olisi oikeutettu jos tukisin Saudi-Arabiaa ja/tai pitäisin saudien yhteiskuntajärjestelmää jollain tapaa toivottavana ja kannatettava - mutta kun en sitä sellaisena pidä vaan ennemminkin hyvin tuomittavana ja vastenmielisenä yhteiskuntana jota pitäisi kohdella ansaitsemallaan tapaa, mutta ikävä kyllä tämä toiveeni ei tule täyttymään useammastakin syystä johtuen (joita en toista, koska oletan, että foorumin väki on sen verran perillä tilanteesta, että tiedostaa nämä tekijät, jotka suojelevat saudeja ja jotka sitten omalta osaltaan antoivat saudeille mahdollisuuden tukahduttaa Bahrainin ns. arabikevään).

Jos muutenkin suhtaudun islamiin varsin kriittisesti (kuten uskontoihin yleensä), niinpä erityisen nuivasti suhtaudun vastenmielisenä pitämääni wahhabismiin.

Henkilökohtaisesti minua ärsyttää näiden kuvioiden ympärillä vallitseva kaksinaismoralismi, ja kuten totesit, ihmisoikeuksien loukkaamisessa Saudi-Arabia kuuluu maailman kärkeen (vähintäänkin top-5). No toivokaamme, että saudien musta kulta loppuu tämän vuosisadan aikana niin sen jälkeen heidän vaikutusvaltansa alkaa olennaisella tapaa vähentyä. Toistaiseksi he eivät ole kovinkaan paljoa yhteiskunnallisesti tehneet varasuunnitelmia ja/tai uudistaneet talouttaan vrt. UAE - putous mahtaa olla kova jos mitään tulevien vuosikymmenten aikana ei tehdä.

vlad.
 
Tässä nimenomaisessa tapauksessa tuo bellingcatin touhu tuntuu aika turhalta puuhastelulta. Ukrainan tapauksessa sillä ehkä voi ollakin roolinsa, koska esim. jonkin yksittäisen buk-lavetin jäljittämiseen ei juuri parempiakaan keinoja liene käytössä, mutta ilmaiskut ovat jo vähän eri maata. Niiden suhteen on ajanhukkaa näsäviisastella joidenkin videoiden yksityiskohdista, kun tällaisten seikkojen varmistukseen on paljon parempiakin keinoja. Se lienee lähtökohtaisesti selvää, ettei Venäjän julkaisemien pommitusvideoiden ensisijainen tarkoitus ole olla autenttista todistusaineistoa tapahtumista vaan pommitusten pauketta mainostavaa sotapropagandaa. Toisaalta kotijoukkojen villitsemiseksi, toisaalta varoitukseksi vihollisille, toisaalta mainokseksi niille, jotka harkitsevat venäläisten hävittäjäkoneiden hankintaa. Motiiveja lienee monia.

Mutta tosiaan siitä ISIS:n pommittamisesta. Esim. amerikkalainen tutkimuslaitos/propagandatorvi "Institute for the study of war" totesi 4 päivää sitten, että paikalliset (maanpäälliset) lähteet ovat varmistaneet Venäjän tehneen 2 iskua Raqqaan. Muutenkin noilla Itä-Syyrian nurkilla liikkuu tällä hetkellä niin paljon amerikkalaisia koneita, että USA liittolaisineen seuraa varsin tarkkaan, missä ja milloin ja mitä tekemässä Venäjän koneet liikkuvat. Sieltä olisi jo tullut virallinen kuitti täysin perättömistä väitteistä. Nyt länsimaiden kuittailu on jäänyt vain sen tasolle, että ollaan eri mieltä iskujen kohteena olevien joukkojen radikaaliudesta eikä siitä, mihin iskut ovat maantieteellisesti kohdistuneet.

Minä olen kirjoittanut, että yhtään todennettua venäläisten suorittamaa Isis-iskua ei ole tehty. Se ei ole sama kuin väite, ettei yhtään ole tehty. Toistaiseksi venäläisten väitteen tukena on ollut pari epämääräistä tahoa. Luulisi venäläisiltä nyt jotain olevan, sillä todistustaakka on käytännössä heillä. Hehän siellä väittämänsä mukaan ovat.

Läntiset alueella toimijat eivät välttämättä ala heti kuittailemaan selkeistäkään ristiriitaisuuksista venäläisten puheiden ja toimien välillä, sillä se saattaisi paljastaa turhan paljon heidän tiedustelukyvyistään. Lisäksi rajansa heidänkin kyvyillään.

Bellingcat tulee käyttämään mahdollisimman pitkälti kaikki saatavilla olevat materiaalit. Venäläisten, uutistoimistojen, siviilien, satelliitti, yms. videoita ja kuvia. Geolokaatio on äärimmäisen selkeä ja tehokas työkalu. Toki siitä saa vain sen infon, minkä saa.

Mitkä ne paremmat varmistuskeinot muuten ovat? Muitakin kuin geolokaatio tietysti on, mutta eiväthän nuo sulje toisiaan pois.

edit. tarkennus
 
Olipa hyvä pointti! En tullut edes ajatelleeksi moista! Mutta eikö sodan tulisi levitä siinä tapauksessa?

Toistaiseksi on vaikea sanoa leviääkö sota vaiko ei? En kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että taistelut muuttavat vielä luonnettaan ja sen heijastelee sitten vaikkapa öljyn hinnan kehitykseen Venäjälle myönteiseksi. Muutamia huomionarvoisia seikkoja (joista osa vielä toteutumatta):

-koalitio Venäjän-Syyria-Iranin välillä höystettynä Irakilla ja mahdollisesti Kiinan voimakkaammalla toiminnalla.

-pommituskampanja ulotettuna Irakin puolelle Irakin pyynnöstä, jolloin Venäjän vaikutusvalta kasvaisi merkittävällä tavalla.

-sodan luonteen muuttuminen siten, että maasota tulee mukaan kuvioihin laajassa mitassa koalition muiden jäsenvaltioiden taholta - Venäjän ja Iranin rooli korostuu.

-Turkin reaktiot kurdien hyödyttyä Venäjän pommituskampanjasta Syyriassa, tällä hetkellä kurdit näyttävät hyötyneen venäläisten suorittamista pommituksista monella tapaa (esim. Turkin toiminta Syyriassa vaikeutuu).

-asetelmaa Jemenissä ei pidä unohtaa, sota on osoittanut saudien asevoimien normaalit yksiköt varsin kehnosti organisoiduiksi ja johdetuiksi, että moraaliltaan tasoltaan välttäväksi/heikoiksi. Minkä signaalin tämä antaa Iranille?

Näiden poimintojen kautta näen olemassa olevia riskejä sille, että sota voi eskaloitua tai muuttaa luonnettaan alueella ja se voi sitten heijastella öljyyn ja moneen muuhun asiaan. Jos pakolaiskriisiä ei saada ratkaistua sitä ennen, laajeneva sota ajanee liikkeelle toistaiseksi leireillä pysytelleitä ihmisiä merkittävästi nykyistä enemmän. Jos vähäinenkin toivo katoaa, miksi pysytellä leireillä Libanonissa ja Jordanissa (tai Turkissa)? Tässä on sitten eräs syy siihen miksi EU:n tulisi toimia pontevasti ja saada jotain ratkaisuja uhkaavaan vieläkin suurempaan pakolaisvyöryyn ja eräs vaihtoehto voi olla se, että otetaan haltuun leirejä ja organisoidaan ne uudelleen ja pyritään muodostamaan niistä yhteisöjä joihin jääminen tuntuu järkevältä vaihtoehdolta. Tai jos Turkin kanssa saadaan sopimus aikaan, perustetaan Turkkiin leirikeskuksia miljoonille pakolaisille, mutta jälleen - näiden keskusten on tarjottava jotain muuta kuin telttamajoitus ja juokseva vesi ja ojanpenkere huusina.

vlad.
 
Uutislinkkejä:
  • Venäjä ja USA yrittävät sopia lennoista Syyriassa
    Venäjä ja Yhdysvallat aikovat jatkaa neuvotteluita lennoista Syyrian ilmatilassa.
  • VIDEO: Blair: Curtail Russian clout in Syria
    Former British PM Tony Blair tells the BBC that the West must counter Russia's attempts at gaining leverage in Syria, to bring about a desirable outcome to the crisis
  • Kerry raises Syria no-fly zone
    Secretary of State John Kerry has raised the possibility of a no-fly zone in Syria to protect civilians even as President Barack Obama has consistently rejected the idea, several administration officials told CNN.
  • Syria threat to global security - Blair
    Tony Blair says the international community must be prepared to do "everything and more" to support those fighting Islamist militants in Syria.
  • White House: Putin playing checkers in Syria
    White House Press Secretary Josh Earnest says Russian President Vladimir Putin is making tactical decisions in Syria that are worsening the conflict. Rough Cut (no reporter narration).

  • Syria: What's in it for Putin?
    As Russia ramps up its air support in the embattled country of Syria, the Middle East nation's strategic importance to Moscow is becoming as clear as ever. Nathan Frandino reports.

  • Opinion: Obama, don't escalate Syria
    Russia's recent intervention in Syria has ruffled feathers in Western capitals. On Tuesday came claims from NATO that Russia had moved ground troops into Syria, only a week after Russia launched its first airstrikes in the country. The moves...
  • Järjestö: Apu syyrialaisille on täysin riittämätöntä
    Syyrialaisten muulta maailmalta saama apu on ollut täysin riittämätöntä, kritisoi Oxfam-avustusjärjestö.
    Järjestön tuoreen raportin mukaan apua tulisi antaa paljon enemmän sekä Syyriassa että sen rajojen ulkopuolella.
    Ainoastaan...
  • UPI:n Aaltola: Syyriassa alkamassa maaoperaatio
    Syyrian kriisiin ei löydy ratkaisua pelkillä ilmaiskuilla. Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Mika Aaltola arvioi, että muun muassa Iran on valmistelemassa maahyökkäystä Syyriaan.
  • Järjestö: Apu syyrialaisille ollut täysin riittämätöntä
    Syyrialaisten muulta maailmalta saama apu on ollut täysin riittämätöntä, kritisoi Oxfam-avustusjärjestö. Järjestön tuoreen raportin mukaan apua tulisi antaa paljon enemmän sekä Syyriassa että sen rajojen ulkopuolella.  
 
Mikä hemmo tämä kirjoittaja? Ehkäpä termi "tohtorikoulutettava" antaa jonkinlaisen perässä raahattavan kuvan, eikä vastaa mielikuvaa omatoimisesta ja eteenpäin pyrkivästä yksilöstä.

Ensi vaikutelma oli, että täällä saisi R-tagin nopeasti, kovasti HS-linjalla näyttäisi menevän. Totta toinen puoli että lukija vakuuttuu. Onko Venäjä kuitenkaan noin suur sankar?

Venäjä täyttää Lähi-idän turvallisuustyhjiötä
PÄÄKIRJOITUS 7.10.2015 2:00
Juha Mäkelä

Venäjän viime viikolla aloittamat ilma-iskut Syyriassa ovat hämmästyttäneet kansainvälistä yhteisöä. Venäjän toimille on esitetty monenlaisia motiiveja, kuten lännen ja Yhdysvaltojen "nöyryyttäminen". Mikään valtio ei ryhdy sotilaalliseen voimankäyttöön kevein perustein, vain ärsyttääkseen tai nöyryyttääkseen muita.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Venäjän aseellinen tuki Syyrian presidentille Bashar al-Assadille on loogista: Syyria on Venäjän lähin arabiliittolainen, ja yhteistyö sai alkusysäyksen jo 40 vuotta sitten. Mailla on ollut vuodesta 2006 keskinäisen puolustuksen ja avunannon sopimus, johon vedoten al-Assadin hallinto on pyytänyt Venäjältä sotilasapua. Venäjä on myös vähitellen lisännyt sotilaallista läsnäoloaan itäisellä Välimerellä rakentamalla lisäkapasiteettia laivastotukikohtaansa Tartusissa ja perustamalla ilmavoimien tukikohdan Latakiaan.

Venäjän ilmaiskuja on kritisoitu siitä, että niillä ei isketty pelkästään Isisin valtaamille alueille ja että iskut kohdistuivat jopa Yhdysvaltojen kouluttamien, al-Assadia vastaan taistelevien ryhmittymien tukikohtiin. Venäjän hävittäjien "väärät kohteet" kertovat vallitsevassa tilanteessa enemmän tilanteen kaoottisuudesta kuin siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä olisivat ajautumassa keskenään epäsuoraan sotaan.

B8673061.121858936;dc_trk_aid=295058668;dc_trk_cid=64978809;ord=[timestamp]

Syyrian sisällissotaan osallistuu yhdysvaltalaisten tutkimuslaitosten mukaan 400–800 eri ryhmittymää, ja ryhmien keskinäiset liittoutumat muuttuvat jatkuvasti: tämän päivän kumppani saattaa jo huomenna olla vihollinen.

Vaikka länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän aseavun Syyrian hallitukselle, monissa arabimaissa Venäjän toimet saavat hiljaisen hyväksynnän, jopa sunnien ja shiiojen vastakkainasettelusta huolimatta.

Persianlahden monarkiat menettivät arabikevään kansannousujen jälkeen uskonsa Yhdysvaltojen kahdenvälisiin turvatakuisiin, kun Yhdysvallat hylkäsi Egyptin presidentin Hosni Mubarakin. Venäjä sen sijaan on arabimonarkkien näkökulmasta harjoittanut koko Syyrian sisällissodan ajan johdonmukaista politiikkaa puolustamalla maan johtoa kaikilla foorumeilla.

Venäjän vaikutusvalta Lähi-idän arabimaissa kasvaa, kun alueen valtiot yrittävät paikata Yhdysvaltojen jättämää turvallisuustyhjiötä. Venäjä on haluttu kumppani muun muassa terrorismin vastaisessa yhteistyössä. Esimerkiksi Tšetšenian sotia pidetään arabimaissa Venäjän kannalta "menestyksekkäinä".

Muun muassa Egypti on jo vähentänyt sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Maan uudet hävittäjät ja ilmatorjuntajärjestelmät on hankittu Venäjältä ja Ranskasta. Lisäksi Ranskan ja Venäjän välillä peruttu Mistral-luokan helikopteri- ja maihinnousutukialuksen kauppa kääntyi Egyptin voitoksi: Egypti osti syyskuun lopussa Ranskalta kaksi Mistral-luokan alusta 950 miljoonalla eurolla. Saudi-Arabia maksoi osan kauppasummasta.

Presidentti Bashar al-Assadin ehdotonta ja pikaista väistymistä vallasta on vaadittu siitä lähtien, kun Syyrian sisällissota vuonna 2011 alkoi. Al-Assad on kuitenkin vain keulakuva, ja hänen todellinen valtansa on varsin rajoitettua. Syyrian alaviittihallinnossa valtaa pitävät asevoimien ja tiedustelupalvelujen korkeimmat kenraalit. Ahtaalle ajettuna tämä turvallisuuseliitti on pyytänyt apua Venäjältä.

Al-Assadin syrjäyttäminen ei muuttaisi juuri mitään – se vain katkaisisi keskusteluyhteyden, joka kulkee al-Assadin kautta kulisseissa vaikuttavaan sekurokratiaan eli valtaa käyttävään turvallisuuseliittiin.

Venäjän ilmaiskujen ensisijaisena tavoitteena onkin, että al-Assadin hallinnolle tärkeä Latakian alue pysyy Syyrian hallituksen joukkojen kontrollissa.

Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi länsimailta tarvitaan syvällinen analyysi siitä, onko Venäjän tukema Syyrian nykyinen hallitus parempi liittolaisena vai vihollisena, kun käydään terrorismin vastaista taistelua Isisiä vastaan.

Monien turvallisuusasiantuntijoiden mielestä al-Assad on Isisiä pienempi paha, jonka kanssa kannattaa pitää ainakin keskusteluyhteyttä yllä.

Juha Mäkelä
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri ja Lähi-idän turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutettava.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1444110747912

En saanut kuvaa, että Venäjästä tuossa tehtäisiin sankaria. Paitsi ehkä tietyissä piireissä..

Persianlahden monarkiat menettivät arabikevään kansannousujen jälkeen uskonsa Yhdysvaltojen kahdenvälisiin turvatakuisiin, kun Yhdysvallat hylkäsi Egyptin presidentin Hosni Mubarakin. Venäjä sen sijaan on arabimonarkkien näkökulmasta harjoittanut koko Syyrian sisällissodan ajan johdonmukaista politiikkaa puolustamalla maan johtoa kaikilla foorumeilla.

Mielestäni asiallista, faktoihin perustuvaa analyysiä. Se, että se ei välttämättä ole miellyttävää luettavaa, on asia erikseen. Yhdistelmä Venäjä ja Lähi-Itä ei edusta käsitystä täydellisestä maailmasta.
 
Syyriassa Haman provinssissa tykistötulitusta sekä raskaita ilmaiskuja - epäillään hallinnolle uskollisten joukkojen valmistelevan hyökkäystä Kafr Zitan alueella:


Mahdollisesti hyökkääjiä on tukemassa venäläisjoukkoja (VDV:stä) - tämä tieto on vahvistamaton.

vlad.
 
Twitterissä raportoidaan Assadin menettäneet useita panssarivaunuja, jos siellä on ATGM:t odottamassa aukeilla niin sorsajahti. Sää on sateinen.

Aika itsetuhoistahan tuo olisi jos vain yhdellä puolella olisi IP-kamerat, mutta onko lopulta kummallakaan? Jos ei ole, niin sitten tankit ovat altavastaajana.
 
Back
Top