Honcho
SMLNKO M/83
Ehkä kuitenkin on kysymys näiden turhien vastakkainasettelujen lopettamisesta.
Jos pyydetään realismia, on myös reallismia että taantuvan alueen tilannetta ei ole järkevää subventoida loputtomilla rahainsiirroilla. Kun yhteiskunta muuttuu, se muuttuu. Tämä on tunnustettava ja elättevä sen mukaan. Kyllä sekin aika saattaa tulla että muuttoliike menee toisinpäin, mutta se ei nyt ole käsillä. Ehkä zombiapokalypsin jälkeen?
No, menee varmaan OT mutta itse 90% elämästäni pk-seudulla (josta taas 85% nimenomaan siinä maailman keskustaajamassa Hgissä) asuneena mutta nykyisin omasta halustani ns. maalle muuttaneena (15min ajomatkalla kaupunkialueelle) allekirjoitan tuhannesti seuraavan kohdan viestistäsi: "on kysymys näiden turhien vastakkainasettelujen lopettamisesta.". Aiempi viestisi oli varmaan huumoria mutta toisaalta en ihmettelisi jos taustalta löytyisi myös vahvaa asennetta siihen vastakkainasettelun suuntaan.
En nyt työelämän ulkopuolella jaksa ihan jokaista asiaa excelillä laskea, en ainakaan myönnä, mutta en oikein perusta ensinnäkään siitä, että osa ihmisistä pääkaupunkiseudulla näkee itsensä jonain ainoana talousveturina joka juurikin kannattaa hirveää määrää elinkelvotonta jättömaata niillä "tasausfyrkillä". Toisaalta en allekirjoita myöskään joissakin paikoissa (erit. Lapissa) esiintyvää näkemystä Helsingistä hulluuden pesänä josta kaikki Suomen huonot asiat ovat peräisin.
Ennemminkin näen tilanteen symbioosina. Pk-seutua ei ole ilman muuta Suomea ja muuta Suomea ei ilman pk-seutua. Pk-seutu ja muutama muu kasvukeskus ovat Suomen talousvetureita joiden menestys hyödyttää koko maata. Valtionosuuksien tasausjärjestelmä auttaa muuta Suomea selviämään. Tämä on fakta. Toisaalta aika monessa asiassa Helsingin menestys nojaa myös muuhun Suomeen. Stora Enson pääkonttorissa on paljon hyväpalkkaisia vakansseja veropohjaa ja ostovoimaa tuomassa, mutta ilman Imatran Kaukopäätä ja vastaavia tuskin näitä olisi mahdollista ylläpitää. Sama koskee valtion hyväpalkkaisia virkoja kuhisevaa koneistoa jota ei onneksi ole nykyistä enempää alueellistettu, kun katsoo käytännön jälkeä. En ole syvällisesti perehtynyt valtionosuuksien laskentatapaan jossa on varmasti paljonkin kehittämisen varaa, mutta ihan oman kunnan (nuori väestö vaikka ollaankin ns. maaseudulla) taloutta seuraamalla ajatus massiivisesta rahareiästä ei jotenkin jaksa elää, kun suhteuttaa siihen erilaisia tekijöitä kuten julkisten palveluiden tasovaatimukset ja hinnan, myös maaseudun ihmisten panostukset valtion verotuloihin ym. Pienissä mutta elinkelpoisissa kunnissa katsotaan aika tarkkaan jokaisen euron perään ja ne valtionosuudet, joita ei sitten kuitenkaan ole ihan uskomatonta euromäärää per nenä moneen muuhun asiaan kuten valtion tuloveroon suhteutettuna, käytetään varsin tehokkaasti kuten muukin raha. Ihmiset myös käytännössä 99% keisseistä osallistuvat kuntatalouteen reippaasti suuremmalla veroprosentilla kuin kasvukeskuksissa. Toisaalta osa kunnista on täysin elinkelvottomia ja niissä kato käy kuten pitääkin. Ja sitten on kuntia, jotka ovat enempi vähempi "vanhustentaloja", imevät nettona paljon vaikkapa Helsingin rahaa, mutta haluaako Helsinki sitten vanhusarmadan tunkevan sinne niemenkärkeen vaatimaan laitospaikkoja maan kalleimmilla alueilla? Vantaan tyyppisten nuorten kasvukuntien osalta nykyjärjestelmä on kuitenkin hieman rajun tuntuinen. Järkevyystarkastelua on syytä tehdä aina ja kaikessa.
Olen kyllä sitä mieltä että luontainen kaupungistuminen tulee vielä etenemään, ehkä siihen että pitkällä aikavälillä saavutetaan teollisuusmaissa yleinen n. 80% kaupungistumisen taso nykyisen 70% sijaan. Tätä ei pidä estää, toisaalta en näe että väkeä kannattaisi oikein kepillä ruveta änkemään Etelän niemen kärkeen, hylätä kaikki olemassa oleva infra ja rakentaa uusi. Asia tapahtuu omalla painollaan ja siihen pisteeseen missä lisä ei ole enää järkevää tai edes mahdollista (esim. sen Kaukopään siirtäminen Espooseen ei oikein pelitä eikä vaikkapa Ylämaan graniittia ole niin yksinkertaista louhia Tampereelta, jos ei peruskalliota lähdetä raijaamaan "leveällä kuljetuksella"
) ilman "humanitääristä katastrofia" Etelään haahuilevien ihmismassojen törmätessä siihen että pk-seudultakaan ei voi kaivaa 2 miljoonaa työpaikkaa lisää. Esim. täällä E-Karjalassa se oleellinen osa yksityisen sektorin työpaikoista on jotain muuta kuin sen tyyppistä toimintaa, joka vain siirtyisi ihmisten muuttaessa ja jatkuisi jossain muualla ongelmitta. Enkä laske tähän edes maataloutta 
Kaiken kaikkiaan tuntuu, että vastakkainasettelu on turhaa. Kasvukeskukset ovat Suomi-junan vetureita mutta "putkiaivoinen" valtionosuuksien pitäminen pelkkänä "sossurahana" kuntien tyhjäntoimittajille on aika ylimielinen näkemys. Täytynee joskus tutustua laskentatavan hienouksiin mutta nykytason tarkastelussa systeemi tuntuu aika hyvältä ja oikeudenmukaiselta, nettotaakka ei yleensä ole kohtuuton koska kunnissa ei odoteta Helsingin palvelutasoa jonnekin perähikiälle. Joku elinkelvoton kunta saattaa ratsastella valtionosuuksilla 10 vuotta pidempään kunnes mummot ja vaaarit on saatettu hautaan, mutta pitäisi ne inhimillisesti hoitaa Helsingissäkin ollessa. Toki parantamisen varaa on aina ja ikuisesti ja jokaisessa asiassa, mutta nykysysteemi saattaa olla vähiten huono.
Viimeksi muokattu:
Vai onko jotain rajoituksia?
