Pieni tarkennus. Kärkipäässä ollaan, muttei kuitenkaan ihan ykkösenä.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/
Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
jurppi
Ylipäällikkö
Juuri näin..
Muutama maa kilpailee aika sinnikkäästi Suomen kanssa kärkitilasta..Tilastoissa ollaan vuosipari jäljessä juuri tämän hetkistä tilannetta. Mutta, Suomen hallitukseltakaan ei ole yritystä puuttunut. Näitä maakohtaisissa verotusluvuissa saattaa olla myös tulkintaa, mikä lasketaan verotukseksi ja mikä ei..joku tietävämpi voi ehkä kommentoida sitäkin.
Älkää olko huolissaan. Suomessa kiristetään joko ALV.tä tai jotain muuta veroa ennen vuodenloppua. SOTE pakettia ei muuten saada kunnolla käyntiin... pääsemme siis tilastoykköseksi vielä tässäkin!
Nurkantakanen
Kapteeni
Keskituloisten verotusta olisi vielä varaa kiristää...
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprosentit-eraissa-OECD-maissa/
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprosentit-eraissa-OECD-maissa/
Pieni tarkennus, myös. Veronmaksajien vertailu ei huomioi esim.
- Perheverotuksen osalta lapsilisiä, mutta huomioi esim. Iso-Britannian lapsivähennyksen. Esimerkissä kaksilapsisella perheellä 2400euroa vuodessa vaikuttaa veroprosenttinäkymään merkittävästi.
- Suomen osalta lasketaan eläke- ja työttömyysmaksut, muualla ei aina suoraan.
Veronmaksajat ovat intressijärjestö, jonka tiedotteisiin kannattaa suhtautua epäillen. Suuntaa antavina niitä voi toki katsoa jolloin voi todeta, että Suomen verotus on vertailumaiden, eli useimpien kehittyneiden eurooppalaisten maiden tasolla.
Vähennykset tosiaan varmaan vääristävät. Mutta, kai muidenkin osalta lasketaan esim. eläke ja työttömyysmaksut?
jurppi
Ylipäällikkö
Edellä, taulukossa olevien tulovero%:ien päälle tulee vielä monta muuta veroa, jotka myös ovat Suomessa keskimääräistä korkeampia:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kulutusverot/Arvonlisavero/
Eikä tässä kaikki..Suomelaisella riittää kaikenlaisia veroja maksettavaksi. En ryhdy arvailemaan kuinka luotettavaa tietoa löytyy tästä linkistä:
https://suomimedia.wordpress.com/2014/12/06/suurin-osa-suomalaisista-maksaa-yli-70-veroja/
Tässä on erilaisten tulonsaajaryhmien kokonaisverotusta...Kaikkien kateellisuuteen taipuvaisten kannattaa huomata tuo miljonäärien pieni prosenttiluku, vain reilut 20% tuloista menee veronmaksuun. Siitä huolimatta on hyvä ymmärtää että kyseiset miljonäärit kerryttää valtion yhteiseen kassaan enemmän veroeuroja kuin mitkään muut tulonsaajaryhmät Meille kaikille olisi suurta hyötyä jos Suomessa olisi enemmän miljonäärejä. Vaikkapa vain 10%:ia veronmaksajista.
Kuten sanottu tämän yo. linkin tiedoissa saattaa ehkä olla hieman työvaraa, mutta vanhat roomalaisetkin sanoivat aikoinaan "Ei savua ilman tulta".
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kulutusverot/Arvonlisavero/
Eikä tässä kaikki..Suomelaisella riittää kaikenlaisia veroja maksettavaksi. En ryhdy arvailemaan kuinka luotettavaa tietoa löytyy tästä linkistä:
https://suomimedia.wordpress.com/2014/12/06/suurin-osa-suomalaisista-maksaa-yli-70-veroja/
Tässä on erilaisten tulonsaajaryhmien kokonaisverotusta...Kaikkien kateellisuuteen taipuvaisten kannattaa huomata tuo miljonäärien pieni prosenttiluku, vain reilut 20% tuloista menee veronmaksuun. Siitä huolimatta on hyvä ymmärtää että kyseiset miljonäärit kerryttää valtion yhteiseen kassaan enemmän veroeuroja kuin mitkään muut tulonsaajaryhmät Meille kaikille olisi suurta hyötyä jos Suomessa olisi enemmän miljonäärejä. Vaikkapa vain 10%:ia veronmaksajista.
Kuten sanottu tämän yo. linkin tiedoissa saattaa ehkä olla hieman työvaraa, mutta vanhat roomalaisetkin sanoivat aikoinaan "Ei savua ilman tulta".
jurppi
Ylipäällikkö
Vähintäänkin...
Euroopassa ei todellakaan ole montaa maata jossa kokonaisveroaste olisi suurempi. Kun kaikki mahdolliset verot otetaan huomioon niin Suomi lienee kehittyneiden eurooppalaisten maiden "sarjassa" ihan kärkipäässä. Mutta sekään ei taida riittää Suomen hallitukselle.. Ilmeisesti halutaan ottaa hieman "etumatkaa" pahimpiin kilpailijoihin.
Suomen eläkejärjestelmä eroaa jonkin verran muista EU-maista..josko mitään yhteistä vertailukelpoista eläkejärjestelmää edes onkaan? Käytännössä eläkkeitä varten kerätään varoja, enemmän tai vähemmän verotuksen luontoisesti. Toki siihen on jonkin verran mahdollista vaikuttaa itsekin. Suuntaan ja toiseen. Mutta kaikista eläkkeistä menee kuitenkin veroja. Toki verotukseen voi hyvällä verosuunnittelulla vaikuttaa jos/kun tietää oikeat keinot ja konstit.. En silti tiedä kuinka eläkkeiden kartuttaminen näkyy eri maiden kokonaisveroasteen vertailuissa?
Nykyään on sikäli fiksua että varsinkin EU-alueella on helppo matkustella ja asua halutessaan muuallakin kuin Suomessa ja siitä huolimatta säilyttää monipuolisesti siteensä kotimaahan. Tämä onnistuu jopa monille työelämässä oleville. Toki riippuen työn ja tehtävien luonteesta. Tulevaisuudessa suomalaisten ja oikeastaan koko EU:n talousalueen olisi syytä kehittää verotustaan yhtenäisempään suuntaan. Se hyödyttäisi kaikkia..mutta erityisesti juuri kaikkein ankarimmin verotettuja suomalaisia.
Suomessa ja parissa muussa maassa verrattuna useimpiin erona on se, että eläkesäästäminen on pakollista ja tätä kautta eläkerahastoista on huolehdittu. Useissa maissa eläkevastuiden kattamista ei ole oikeastaan mietitty lainkaan. Siksi (ja myös, jotta Suomen verotus vaikuttaisi korkeammalta) Suomen eläkemaksut lasketaan veroluontoisiksi menoiksi. Eläke- ja työttömyysturvamaksut selittävät 5,7% veroista. Kun vähennät tuon, päädytään varsin vertailukelpoisiin, jopa hyvin kilpailukykyisiin lukuihin monien muiden maiden kanssa. Siksi vertailua ei tehdä näin.
Useissa maissa, mm. USA:ssa, eläkesäästäminen on vapaaehtoista joskin erilaisin vähennyksin tuettua. Toisaalta eläkesäästöt ovat näissä maissa yksityistä omaisuutta eli siirtyvät perinnöksi tai ne voi realisoida taloustilanteen vaatiessa, kuten monille on vuoden 2008 jälkimainingeissa käynyt.
Mutta Veronmaksajien osalta kokonaisveroasteen oikea määrä on sama kuin Vasemmistoliiton mielestä puolustusbudjetin määrä, eli aina pienempi. Siksi vertailutkin tehdään itselle sopivalla tavalla. Ihan kuin USA-NATO on rauhan perikato, on Suomessa verotus aina maailman korkein, vaikka ei olisikaan.
jurppi
Ylipäällikkö
Näin arvelinkin..
Pidän silti Suomen kokonaisverotusta erittäin korkeana moniin muihin maihin verrattuna. Kyllä me olemme todellisella kipurajalla. Varsinaisen ongelman muodostaa se ettei korkean verotuksen yhteiskunnassa kyetä veroja lisäämällä saavuttamaan fiskaalista (=todellisia euroja) verotuottojen kasvua.
Jos palkkaveroja korotetaan se on poissa kulutuksesta ja kulutusveroista (alv). Toisaalta jos kulutusveroja nostetaan kansalaiset joutuvat vähentämään aikaisempaa kalliimpia ostoksiaan, mikä käytännössä ehkäiseen verotuottojen kasvun.
Sama koskee kaikkia muitakin veromuotoja..valtion itselleen ottamat verot vähentävät kulutuskysyntää, investointeja. Yritysverotuksen korotukset johtavat liiketoiminnan siirtoon sellaisiin maihin joissa on alhaisempi verotus.
Tätä kuvataan kansan kielellä mm. "ahneella on paskanen loppu". Tai sillä että "tapetaan lypsävä lehmä". Juurin näinhän siinä käy jos yritys siirtää, liian kovan verotuksen vuoksi, toimintansa ja työpaikat ulkomaille. Tästä löytyy paljon esimerkkejä..
Viime viikolla pörssiyhtiö Rapala ilmoitti siirtävänsä tuotantoaan Venäjän Karjalaan Sortavalaan ja Viron Pärnuun jne.
Toki kysymys lienee tässä tapauksessa muustakin kuin yritysverotuksesta.
Nurkantakanen
Kapteeni
Talouden valta siirtyy nopeasti kehittyviin maihin – Intia ohittaa Yhdysvallat, Indonesia kasvaa Saksan ohi
Konsulttiyhtiö PwC-yhtiön Maailma 2050 -raportti ennustaa, että 33 vuoden päästä kuusi maailman seitsemästä suurimmasta kansantaloudesta on nykyisiä kehittyviä talouksia.
RAPORTTI kertoo, että tällä vuosisadalla kehittyvät taloudet siirtyvät maailmantalouden suurvalloiksi ja että vuonna 2050 Kiina on selvästi suurin talous maailmassa.
Ne ovat tuttuja tietoja. Mutta tiesittekö, että Intia on silloin jo todennäköisesti ohittanut Yhdysvallat, joka putoaa nykyiseltä kakkospaikaltaan kolmanneksi? Tai että Indonesia on noussut maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi?
Seuraavina tulevat Brasilia, Venäjä ja nopeasti kasvava Meksiko.
VANHAT talouden valtiaat eli G7-maat (USA, Britannia, Saksa, Ranska, Saksa, Japani ja Italia) hiipuvat, raportti ennustaa.
Samalla uusiksi talousmahdeiksi nousevat E7-maat eli Kiina, Intia, Indonesia, Brasilia, Venäjä, Meksiko ja Turkki.
Nämä kehittyvät taloudet ovat yhteenlaskettuna jo nyt ohittaneet G7-maat. Vuoteen 2040 mennessä E7-maat voivat olla jo kaksi kertaa G7-maita suurempi talouskokonaisuus.
”Tämä tarkoittaa merkittävää muutosta globaalin taloudellisen vallan kannalta”, PwC toteaa.
Numeroina muutosta voi kuvat vaikka näin: Vuonna 2050 E7-maat hallitsevat puolta maailman bruttokansantuotteesta, kun G7 maiden osuus on enää 20 prosenttia.
MULLISTUS näkyy luonnollisesti myös EU-maissa.
Vuoteen 2050 mennessä 27 EU-maan osuus maailman bruttokansantuotteesta laskee yhdeksään prosenttiin. Nyt EU:n osuus on 15 prosenttia.
Euroopan talouden pitkäaikainen veturi Saksa putoaa nykysijaltaan viisi sijalle yhdeksän.
Ennusteen mukaan vuonna 2050 Kiina vastaa 20 prosentista maailman ostovoimakorjatusta bruttokansantuotteesta.
Vertailun vuoksi, Yhdysvaltain osuus laskee 12 prosenttiin.
http://www.hs.fi/paivanlehti/25022017/art-2000005102714.html
Konsulttiyhtiö PwC-yhtiön Maailma 2050 -raportti ennustaa, että 33 vuoden päästä kuusi maailman seitsemästä suurimmasta kansantaloudesta on nykyisiä kehittyviä talouksia.
RAPORTTI kertoo, että tällä vuosisadalla kehittyvät taloudet siirtyvät maailmantalouden suurvalloiksi ja että vuonna 2050 Kiina on selvästi suurin talous maailmassa.
Ne ovat tuttuja tietoja. Mutta tiesittekö, että Intia on silloin jo todennäköisesti ohittanut Yhdysvallat, joka putoaa nykyiseltä kakkospaikaltaan kolmanneksi? Tai että Indonesia on noussut maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi?
Seuraavina tulevat Brasilia, Venäjä ja nopeasti kasvava Meksiko.
VANHAT talouden valtiaat eli G7-maat (USA, Britannia, Saksa, Ranska, Saksa, Japani ja Italia) hiipuvat, raportti ennustaa.
Samalla uusiksi talousmahdeiksi nousevat E7-maat eli Kiina, Intia, Indonesia, Brasilia, Venäjä, Meksiko ja Turkki.
Nämä kehittyvät taloudet ovat yhteenlaskettuna jo nyt ohittaneet G7-maat. Vuoteen 2040 mennessä E7-maat voivat olla jo kaksi kertaa G7-maita suurempi talouskokonaisuus.
”Tämä tarkoittaa merkittävää muutosta globaalin taloudellisen vallan kannalta”, PwC toteaa.
Numeroina muutosta voi kuvat vaikka näin: Vuonna 2050 E7-maat hallitsevat puolta maailman bruttokansantuotteesta, kun G7 maiden osuus on enää 20 prosenttia.
MULLISTUS näkyy luonnollisesti myös EU-maissa.
Vuoteen 2050 mennessä 27 EU-maan osuus maailman bruttokansantuotteesta laskee yhdeksään prosenttiin. Nyt EU:n osuus on 15 prosenttia.
Euroopan talouden pitkäaikainen veturi Saksa putoaa nykysijaltaan viisi sijalle yhdeksän.
Ennusteen mukaan vuonna 2050 Kiina vastaa 20 prosentista maailman ostovoimakorjatusta bruttokansantuotteesta.
Vertailun vuoksi, Yhdysvaltain osuus laskee 12 prosenttiin.
http://www.hs.fi/paivanlehti/25022017/art-2000005102714.html
jurppi
Ylipäällikkö
Venäjä ei tule olemaan kolmenkymmenen suurimman talouden joukossa. Siihen ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia. Myös Turkilta puuttuu edellytykset kasvaa suhteessa muuhun maailmaan suuremmaksi kuin se on tällä hetkellä..
En viitsi lähteä yksityiskohtiin mutta talouskasvun tärkeimpänä edellytyksenä on aina suhteellisen vakaat poliittiset/hallinnolliset olosuhteet. Se tarkoittaa ensisijaisesti oikeusvaltion periaatteiden noudattamista, korruption kitkentää, kansainvälisiä sopimuksia ja niiden noudattamista jne. Nämä tekijät ovat absoluuttisen välttämättömiä pitkäaikaisten investointien (pääomien sitoutumisen) ja tuotantotalouden rakenteiden kehittämisessä. Lisäksi talouskasvuun tarvitaan oman primäärin talousalueen osalta riittävän suuret kuluttajamarkkinat, siis käytännössä suurta sekä hallitusti kasvavaa väestömäärää. Näiden lisäksi talouden kasvu edellyttää vapaita ja toimivia yhteyksiä globaaleille markkinoille.
Perinteisellä tavalla ajateltuna raaka-ainevaroilla ei ole nykyään niin suurta merkityistä koska niillä on toimivat globaalit markkinat..Kuten myös energialla tuotannolla/saannilla jonka lähteet/käyttö tulevat muuttumaan seuraavien vuosikymmenien aikana.
Siis alueellisen talouskasvun ensisijaisia avaintekijöitä ovat hallinnollisesti vakaat yhteiskunnat sekä kuluttajamarkkinoiden suuruus. Toisaalta en usko ihan yhtä nopeaan muutosvauhtiin mitä kyseinen konsultti esittää.
Kehityksen tielle voi nousta hidasteita, jopa esteitä..mahdolliset suursodat, diktatuurit ja sisäinen sekä ulkoinen valtataistelu/terrorismi. Jossain määrin haittaa voi muodostua enemmän ja vähemmän hallitsemattomasta väestönkasvusta. Kenties myös maapallon ilmastonmuutoksesta koituvista välillisistä ongelmista. Mahdollisista globaaleista terveydellisistä uhkista jne. Ehkä konsultilta on jäänyt huomioimatta Afrikan väestön kehitys jne.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tarpeettomasta tarveharkinnasta:
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja opetuspeliyhtiö Lightnerin brändijohtaja Peter Vesterbacka kirjoittavat Turun Sanomien Lukijoilta-palstalla työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan vaikutuksista. Heidän mukaansa lähtökohta siitä, että työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan taustalla on kantasuomalaisten ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien ensisijaisuus työmarkkinoilla, on virheellinen. http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/lepomaki_vesterbacka-62098
Joitakin hyviä huomioita, varsinkin alkuperäisessä kirjoituksessa.
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja opetuspeliyhtiö Lightnerin brändijohtaja Peter Vesterbacka kirjoittavat Turun Sanomien Lukijoilta-palstalla työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan vaikutuksista. Heidän mukaansa lähtökohta siitä, että työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan taustalla on kantasuomalaisten ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien ensisijaisuus työmarkkinoilla, on virheellinen. http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/lepomaki_vesterbacka-62098
Joitakin hyviä huomioita, varsinkin alkuperäisessä kirjoituksessa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Suomeen havitellaan miljardeja opiskelubisneksestä – ulkomaalaisilta opiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksuja
Tavoitteen toetutuminen olisi merkittävää myös rahallisesti, sillä koulutus on maailmanlaajuisesti toiseksi suurin bisnes. – Haluamme luoda kannattava ala tänne Suomeen koulutuksesta. Globaalilla tasolla koulutus on yksi maailman suurimmista bisneksistä, sanoo Suominen. Suomisen mukaan esimerkiksi Uudessa-Seelannissa koulutus on maan neljänneksi suurin bisnes Uudessa-Seelannissa opiskelee 50 000 ulkomaalaista. Vesterbackan mukaan koulutus on maailman toiseksi suurin bisnes heti ruokamarkkinoiden jälkeen. – Se on 6,3 triljardia. Ja kun lähdetään siitä, että me tehdään tämä tehokkaammin ja voidaan se kokonaismarkkina vaikka pienentää puoleen. Se on kolme triljardia. Ja sitten suomalaisfirmat voi ottaa siitä kokonaismarkkinasta vaikka kymmenen prosenttia niin se on 300 miljardia, niin se on aika hyvä bisnes, sanoo Vesterbacka. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomeen-havitellaan-miljardeja-opiskelubisneksesta/6326726
Miljardi, biljardi, triljardi...
Tavoitteen toetutuminen olisi merkittävää myös rahallisesti, sillä koulutus on maailmanlaajuisesti toiseksi suurin bisnes. – Haluamme luoda kannattava ala tänne Suomeen koulutuksesta. Globaalilla tasolla koulutus on yksi maailman suurimmista bisneksistä, sanoo Suominen. Suomisen mukaan esimerkiksi Uudessa-Seelannissa koulutus on maan neljänneksi suurin bisnes Uudessa-Seelannissa opiskelee 50 000 ulkomaalaista. Vesterbackan mukaan koulutus on maailman toiseksi suurin bisnes heti ruokamarkkinoiden jälkeen. – Se on 6,3 triljardia. Ja kun lähdetään siitä, että me tehdään tämä tehokkaammin ja voidaan se kokonaismarkkina vaikka pienentää puoleen. Se on kolme triljardia. Ja sitten suomalaisfirmat voi ottaa siitä kokonaismarkkinasta vaikka kymmenen prosenttia niin se on 300 miljardia, niin se on aika hyvä bisnes, sanoo Vesterbacka. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomeen-havitellaan-miljardeja-opiskelubisneksesta/6326726
Miljardi, biljardi, triljardi...
Tällaisen lukujen ääressä menee nollat ja pilkunpaikat sekaisin helposti, kuin minulla menee...
Mutta jos business alkaa pyöriä triljoonaluvuissa, niin welcome to Finland!
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tällaisen lukujen ääressä menee nollat ja pilkunpaikat sekaisin helposti, kuin minulla menee...
Mutta jos business alkaa pyöriä triljoonaluvuissa, niin welcome to Finland!
Samaa mieltä – onnea matkaan ja tervetuloa! Samaan syssyyn kuitenkin kriittisempi kommentti tuntemattomalta kommentoijalta.
N. N.: ”On ollut alusta alkaen täysin selvää, että tällainen romahdus tulee, ja että EU:n ulkopuolisilla opiskelijoilla ei tulla tekemään rahaa pennin hyrrää. Tähän saakka EU:n ulkopuolisten ainoa motivaatio tulla Suomeen on ollut vain se, että opiskelu on paitsi ilmaista, myös elinkustannukset maksetaan. Tuollainen on monille kehitysmaista tuleville ei-rikkaille opiskelijoille lottovoitto.
On täysin käsittämätöntä, kuinka Suomen muka kansainvälisissä yliopistoissa eletään niin todellisuudesta irrallaan, että luullaan, että ollaan kykeneviä kilpailemaan parhaista opiskelijoista. Parhaita opiskelijoita tänne saattaisi saada jatko-opiskelijatasolla, jolloin opiskelupaikan valinta perustuu väitöstutkimusta ohjaavaan professoriin, mutta tuollaisia maailman huippuprofessoreita maassa on hyvin hyvin harvassa.
Todellisuudessa paremmat ei-EU-opiskelijat ulkomaille opiskelemaan lähtiessä toimivat nyt seuraavasti: koska joutuvat opiskeluista maksamaan, valitsevat mieluiten englanninkielisen maan tai ainakin yliopiston (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia, tai kansainväliset huippuyliopistot sellaisissa maissa kuin Sveitsi, Singapore, Hong Kong.) Tässä kohtaa suomalaiset yliopistot eivät ole skabassa mukana enää ollenkaan. Ja näihin yliopistoihin ne parhaat opiskelijat pääsevät. Kakkostason opiskelijat pyrkivät samojen maiden kakkostason yliopistoihin, jotka muuten olisivat verrattavissa suomalaisiin, paitsi että kielellisesti ja kulttuurisesti ovat paljon helpompia paikkoja kuin Suomi.
Se, mitä tämän jälkeen jää suomalaisille yliopistoille jäljelle, on täysi mysteeri. Ne 2. ja 3. luokan opiskelijat, jotka eivät mahdu englannninkielisten maiden 2. tason yliopistoihin, menevät varmasti melkein mihin hyvänsä (suurempaan) Euroopan maahan mieluummin kuin Suomeen. Tämä yliopistotarina on sama kuin Sanni Grahn-Laasosen Hollywood-elokuvien tuonti Suomeen tuotantotuin. Ei vastaa todellisuutta.”
No kidding, no ne lukukausimaksut maksatetaan suomalaisilla veronmaksajilla, maksuttomuus vaan naamioidaan maksullisuudeksi hoitamalla maksut täysmääräisesti julkisesti rahotetuilla stipendeillä. Korkeakoululaitokselle se toki passaa. Se tulee saamaan rahanasa valtion keräämistä veroista, ranking nousee, koska sudanilainen Said nyt vaan on kaikissa tapauksissa Pekkaa tai Eveliinaa parempi, koska yliopistorankingperusteissa niin sanotaan jne...., veronmaksjan saama hyöty on sitten niin ja näin, mutta veronmaksajista ei suomessa piitata kuin veronmaksajina......
Tolla tokenilla suunnilleen kaikki maahanmuuton rajotteet kannattaisi poistaa, ellei opiskelijan käyttämä raha ole jotenkin erityistä. Itse asiassa edullisempaahan olisi van poistaa kaikki tarveharkinta, pelkkää tuloa kun ei tarvitsisi edes opieskelupaikkaa rahottaa julkisista rahoista. Niin että se kulutukseen käytetty raha on ihan yksi tyhjän kanssa, etenkin jos kulutus maksetaan suomessa hankitulla työtulolla. Ne hanttihommat noin yleensä taitaisivat kelvata ihan suomalaisellekkin opiskelijalle.
JR49
Respected Leader
Asiasta mitään ymmärtämättömänä, tarjoilen vain pienen anekdootin.
Kaverin tuttava oli nimittäin jossain globaalissa firmassa vuosikymmen sitten töissä, ja tehtäväksi tuli täyttää Intiassa kaksi työpaikkaa. Tämä henkilö on siis ihan suomalainen, mutta ylemmässä portaassa. Haettiin kahta insinööriä, tarkempaa suuntautuneisuutta en muista.
Mutta, työhakemuksia tuli aivan järjetön määrä, noin 28.000 kappaletta! Kahteen työpaikkaan.
Kun kuulin tuosta, niin ajattelin, että Intia tulee vielä ja kovaa, mikä kapasiteetti, kunhan se vain otetaan käyttöön.
Olivat kuulemma laskeskelleet, että tuo 28.000 on yhtä kuin kaikki Suomessa koulutetut kaikkien alojen inssit, kun otetaan kaikki opiskelijat ja eläkeläisetkin. Tämä saattoi olla legendaa, en tiedä kuinka paljon meillä koulutetaan. Mutta suuntaa antava.