Talouskasvun kiihdyttäminen on mielestäni paras keino. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tänä vuonna talous kasvaa, mutta siitä eteenpäin näkyy vain synkkiä pilviä.
Yleisellä tasolla kasvu luo kasvua: väestön kasvu (työvoima), investointien kasvu (pääoma) ja tuottavuuden kasvu (innovaatiot). Lyhyesti: osaaminen ja kansainvälistyminen.
Julkisen talouden tervehdyttäminen näyttää toivottomalta. Kun on rakennettu yli puoli vuosisataa himmeliä, johon sitoutuu 600 000 kuntien virkailijaa ja 100 000 valtion virkamiestä, systeemi ei hevillä muutu. Tarvitaan rautaa ja muuta raskasta metallia.
(Kukkahattusetä kopioisi Viron verolainsäädännön ja Elina Lepomäen & kumpp. perustilin, joilla valtionbudjetin tulo- ja menopuoli uudistettaisiin.)
Valitettavasti talouskasvu ei auta, koska tulonjakopuoli on mennyt rikki.
Pääoman tuotto suhteessa työtuloon on mennyt vinksalleen. Tästä seuraa se, että kokonaiskysyntä ei kasva tai jopa pienenee. GDP:n seuraamisen ongelma on siinä, että se ei huomioi kysyntäfunktiota eikä tulonjakoa. Lännessä keskiluokka on pikku hiljaa menossa luiskaan. Osaaminen ja kansaninvälistyminen eivät auta näitä ihmisiä millään lailla kun he syrjäytyvät. Katsotaan mitä tapahtuu sitten, kun yhä enemmän osaajien työpaikkoja alkaa myös siirtymään orjamaihin.
On myös väärinkäsitys, että investoinnit tai innovaatiot lisäsivät välttämättä talouskasvua. Investoinnit voivat myös tuhota sitä kuten tällä hetkellä on tilanne. Pitää katsoa erikseen uusinvestoinnit, korvausinvestoinnit ja sijoitukset. Näistä vain uusinvestoinnit luovat talouskasvua. Sijoitukset pääsääntöisesti tuhoavat työtä ja sitä kautta syövät reaalitaloutta. Yksinkertaistettuna 20 miljardin yritysfuusio katsotaan investoinniksi, vaikka se yleensä johtaakin irtisanomisiin ja kokonaiskysynnän pienenemiseen. Sama pätee suurimpaan osaan innovaatioista koska ne keskittyvät olemassa olevan prosessin tehostumiseen = työttömyyden kasvuun eivätkä esimerkiksi uusien teollisuudenalojen syntyyn. Tämä on seurausta pääomien kasautumisesta.
Katsokaa, miten työaika on kehittynyt länsimaissa 1800-2000-luvulla. Pääsääntöisesti se on lyhentynyt ja tulotaso kasvanut. Ja seurauksena on ollut talouden kasvu Tämä on luonnollinen kehityskulku teknologian johdosta. 2000-luvulla globalisaatio on rikkonut tämän kehityksen ja aiheuttanut nykyisen "juoksun pohjalle".
Valtioiden velkaantuminen johtuu pääsääntöisesti siitä, että ne yrittävät epätoivoisesti ylläpitää kysyntää samalla kun yksityinen sektori tuhoaa sitä lännessä pääoman vapauden ideologian mukaisesti samalla kun veropohja kapenee tulojen keskittymisen takia. Rahaa on vaikka kuinka, mutta se ei kierrä. Ja jatkuva verosuunnittelu tarkoittaa veropohjan supistumista.
@Lunni kyseli realistisia toimenpiteitä. Ne olisivat varsin yksinkertaisia, mutta niitä ei pystytä missään tapauksessa toteuttamaan ennen kuin koko homma romahtaa käteen. Tämä johtuu siitä, että nykysysteemistä hyötyy se osa porukasta jolla on raha ja valta vaikuttaa asioihin.
Esimerkiksi pelkästään suomessa saataisiin budjetti melko lailla tasapainoon muutamilla helppoilla toimenpiteillä:
1. Yritystuet pois suuryrityksiltä. Tästä saisi helposti 1,5-2 Mrd säästöä ilman että tarvitsisi kammata kovinkaan paljoa. Investointituet/kehittämistuet jne pois voitollisilta yrityksiltä tekisi tuon summan. PK-sektoriin jossa on kasvupotentiaali ei tarvitse koskea ollenkaan.
2. Suuryrityksille takaisin vakuutusmaksut jotka heiltä poistettiin, koska investointeja/työpaikkoja ei syntynyt (noin 500 miljoonaa/ vuosi)
3. Järjestöjen ja säätioiden verovapauden poisto (300-500 miljoonaa verotuloja ainakin.)
4. Moratorio uusille tie/väyläinvestoinneille ellei pystytä osoittamaan selkeää kansallista hyötyä. Puolet säästöistä korjausinvestointeihin. (200 miljoonaa säästö)
5. Pistetään nyt ne kehiysmaatuet syssyyn vaikka
@Lunni kielsikin
. Sanotaan vaikka 30% pois = 300 miljoonaa.
Pelkästään noista operaatioista seuraisi säästöä/verotulojen kasvua 3-3,5 Mrd vuositasolla. Ja negatiiviset vaikutukset kotimaiseen kokonaiskysyntään olisivat pienet.
Tuohon lisää kun pistäisi oikeasti tarkan seulan opetusministeriöön, sosiaali & terveysministeriöön ja leikkaisi sieltä joukon "hankkeita" joita tehdään ja jotka katoavat unholaan saman tien kun loppuraportti on kirjoitettu ja jotka eivät tee muuta kuin työllistävät suorittavaa porrasta, saataisiin lisää säästöä helposti 500-1000 miljoonaa ("köh" HIS "köh" esimerkiksi. Siis ei hus).
Euroopassa/lännessä jos sitten tehtäisiin seuraavia, saataisiin koko homma paremmille raiteille:
1. Vaatimus yhtäläisistä tuotantokriteereistä riippumatta valmistusmaasta (Kiinan ja muiden orjatyömaiden/muiden sääntöjen kiertäjien tuonti romahtaisi heti)
Seuraus: Tuotantoa alkaisi siirtyä nopeasti länsimaihin joka johtaisi palkkojen nousuun ja kysynnän kasvuun lännessä.
2. Tobinin vero 10000 euron kaupoista ja spekulatiivisista transaktioista + omaisuusvero yli miljoonan euron omaisuudesta.
Seuraus: Vähentää puhtaasti spekulatiivista pääomaliikennettä ja toisaalta pakottaa "löysän rahan" liikkeelle reaali-investointeihin.
3. Säätiöiden verovapauden poisto.
Seuraus: Lisää verotuloja, ei haittavaikutusta kokonaiskysynytään.
4. Pääomatuottojen verokohtelu samalle tasolle palkkaverotuksen kanssa yli 5000 euron summista. Progressio sama kuin palkkatuloissa.
Seuraus: Valtaisasti lisää verotuloja. Mitätön vaikutus kokonaiskysyntään.
5. Työajan lyhennys seitsemään tuntiin.
Seuraus: Työttömyys vähenee, kokonaiskysyntä kasvaa, sosiaalimenot pienenevät, yhteiskunnalliset ongelmat vähenevät.
6. Verosuunnittelun mahdollisuuksien raju karsiminen. Esim. konserninsisäisen lainoituksen ja kaupan rajoittamisella.
Seuraus: Verotulot kasvavat valtavasti.
7. Veroparatiiseihin/ulkomaille tehtävien rahansiirtojen rajoittaminen. Vain selkeät sijoitukset jne. sallitaan. Muista siirroista esim. 90% lähdevero.
Seuraus: Verotulot kasvavat valtavasti.
