Tarkka-ampujan kakkosase?

Kyllähän joku MP7 ois hyvä. Pistooli vähän tehoton. Minusta Mp5 on jo vähän liian iso ja toivoisi enemmän tehoa taistelevalle henkilölle kuin 9mm. Mutta voin kuvitella sen kateuden mikä iskee tietyissä porukoissa, jos varusmies tarkka-ampujille hommataan MP7 ja he ei saa.
Toisaalta, eikö siinä samassa tilauksessa menisi ne MP7:t Leopardeihinkin ja vaikka sitten omasta arvonannostaan huolissaan oleville isoille herroille? Jos niitä kuitenkin nelinumeroinen määrä jo tarkka-ampujille hankittaisiin, niin parisataa vaunumiehistöä ja rynnäkkökiväärin kantajia ylemmiksi itsensä katsovat sulkahatut menisivät kyllä samassa. Erikoisjoukoillehan tuon sen sijaan pitäisi olla jo nyt mahdollista hankkia, jos he sen haluaisivat (ellei ole hankittukin)?
 
Tuota NIR suojaa omasta GSII:sta koitin googlaillakin ja ei ilmeisesti ole kuin Multicam versiossa. Noh sadehupulla tosiaan hoituu.
Ainakin military green värissä olevan GSII NIR ominaisuudet suorastaan loistavat valonvahvistimella katsottuna.

Tämähän on amerikkalaisessa gearissa "normaalia" eikä mikään poikkeus. Tämäkin seikka huomioiden onkin hauska todeta kotimaisesta Savotasta muodostuneen vuosien varrella ihan tier1 maailmanluokan toimija sotilasvarusteissa siihen nähden, että joskus aikanaan vähän turhankin moni heidän tuote edusti lähinnä kallista Gucci-JahtiJaktia.

Oikeastaan fiksuin ratkaisu TA:lle olisi hommata AR10 väljyydessä .308 ja siihen milliradiaani optiikkaa. Tkiv85:lle ei kuitenkaan ole jakaa kuin KK paukkua, ja M23:n .308:ssa on sen kuitenkin korvaamassa.
Eli voisi luulla, että .308 olisi suhteelisen helposti saatavilla. Uskon myös, että konfliktin alun jälkeen myös 5.56:sta olisi saatavilla suhteellisen helposti.

Tarkoitat kai D166 luodilla tulpattua JVA0221/JVA0222? Varsinainen kk-paukkuhan on muistini mukaan itäinen JVA0250, vaikka PKM konekiväärillä ammutaan myös JVA0221 patruunaa.

TKIV 85 tornien matkarumpu toimii suunnitellusti vain toisella noista eikä sillä lähtökohtaisesti ammuta muuta kuin tuota kotimaista kiväärinpatruunaa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan TKIV23 korvaa kokonaisuudessaan Dragunovit ja ison osan TKIV 85, mutta ei kaikkia. Saa nähdä miten pitkään nuo pyörivät vielä mukana ja miten isolla volyymilla. Se, että TKIV 85 ei korvata täysimääräisesti kertoo kuitenkin omaa karua kieltään hankintamääristä.
 
Onko siitä TKIV 85 käyttökiellosta mitään uutta tietoa?!
 
Juu, PKM paukku on jotain ihan muuta kuin TKIV85 ammukset, mutta kun ase on taas koulutuskiellossa, ja uusi uljas M23 on tulossa, niin luulen että JVA022X:n tilaamista varastoon voi olla vaikea perustella.

Eli luulen että TKIV85:seen on se määrä patruunaa mitä tällä hetkellä on, eikä lisää enää tule. Voin toki olla väärässäkin, mutta kun perinteikäs TAKki seilaa koulutuskiellosta koulutuskieltoon, niin se "pääosa" saattaa nopeati muuttua "kaikki" muotoon.
 
Minkäs takia se TAK on kiellossa? Alkaako 100+ vuotta vanha lukko hajoilemaan käytössä vai joku nykyinen lumihiutale syy? "Kun ei ole varmistinta..."
 
85 on kärsiny paukku pulasta jo viimeisen 15 vuotta, niin en usko että merkittäviä määriä sitä hankitaan lisää. Ja pitää muistaa et 54R paukun ampumista ei suositella 85:sella.
 
Minkähänlainen olisi Roni ja sarjatuliglock yhdistelmänä? Normi TT3:na on ihan kelpo 25- 50 meetriä, pelotevaikutus olis taattu. Ainakin aidossa G18:ssa oli aika tiheä sarjatuli ja videoissa näistä viripalkkivehkeistä myöskin.
Muutaman tuhatta Micro Ronista läpi päästäneenä TT3 kohtalaisen vikkelällä sormella sanoisin että G18 samassa setupissa olisi täysin ammuttavissa mutta ihan oikeasti vähänkään harjoitellut ei kaipaa sarjatulta vaan parin sadan valopiste + 5€ hintainen 2,27kg laukaisupala tekee vehkeestä oikein käyttökelpoisen alle 50m matkoilla etenkin.
 
Mikä olisi paras ratkaisu tuon sivuaseen kantamiseen? Olettaen että se on Glock/Zetori/vastaava. Perus vyökotelo on vähän hankala rinkan lantiovyön kanssa eikä chest rigissäkään kauheasti ole turhaa tilaa. Reisihimmeleistä ei ole kokemusta mutta haittaakohan ne liikaa ryömimistä.
 
Minkäs takia se TAK on kiellossa? Alkaako 100+ vuotta vanha lukko hajoilemaan käytössä vai joku nykyinen lumihiutale syy? "Kun ei ole varmistinta..."
Aseen lukon rakenne mahdollistaa laukaisemisen ilman sulkukappaletta. Tämä on aiheuttanut lyhyeen aikaan kolme onnettomuutta kun käyttäjät ovat epähuomiossa tuupanneet sulkukappaleettoman lukon aseeseen ja ladanneet patruunan. Se on sitten ymmärrettävästä syystä lauennut silmille.

Virhe taitaa juontaa juurensa TKIV2000:n mukana tuomasta tavasta irrottaa lukko aseesta säilytystä varten.
2000:ssa näin on toimittava, koska säilytyslaatikko on liian matala, ja kun laatikoita pinotaan varastolla monta päällekkäin, murtuu alimman virityskahva.

TKIV85:llä lukon irrottamiseen ei ole mitään syytä, mutta tavat kantautuvat aseesta toiseen ilman parempaa tietoa syystä.
 
Aseen lukon rakenne mahdollistaa laukaisemisen ilman sulkukappaletta. Tämä on aiheuttanut lyhyeen aikaan kolme onnettomuutta kun käyttäjät ovat epähuomiossa tuupanneet sulkukappaleettoman lukon aseeseen ja ladanneet patruunan. Se on sitten ymmärrettävästä syystä lauennut silmille.

Virhe taitaa juontaa juurensa TKIV2000:n mukana tuomasta tavasta irrottaa lukko aseesta säilytystä varten.
2000:ssa näin on toimittava, koska säilytyslaatikko on liian matala, ja kun laatikoita pinotaan varastolla monta päällekkäin, murtuu alimman virityskahva.

TKIV85:llä lukon irrottamiseen ei ole mitään syytä, mutta tavat kantautuvat aseesta toiseen ilman parempaa tietoa syystä.

Miksi kuvaamasi kaltainen käyttäjästä johtuva tohelointi johtaa aseen käyttökieltoon?

Vaikka TKIV 85 lukon irrottaisikin, niin lukon purkaminen tulee kyseeseen vain sitä puhdistaessa ja kyllähän sitä kasatessa varsin selvästi erottaa jos sulkukappale puuttuu.

Näissä onnettomuuksissa on kaiketi laitettu patruuna suoraan patruunapesään, sillä oli ihan pakko kaivaa KIV M39 käsiin ja kokeilla latareilla syöttäisikö ase makasiinista lukon sulkukappale poistettuna normaalisti ja eihän se syötä normaalisti, vaan lukon yhdyssäle painaa latarin hieman linkkuun ja lukkoa pitää vetää hieman takaisinpäin, jotta onnistui. Sulkukappaleella olevan lukon kanssa tietysti skulaa normaalisti eikä kanita mistään.
 
Samaa olen hämmästellyt itsekin. Patruuna pitää ihan oikeasti haluta laittaa kammariin, että se onnistuu ilman sulkukappaletta.

Kun turvallisuutta vaarantavia käyttäjävirheitä tulee riittävästi, on kaksi vaihtoehtoa: kouluttaa käyttäjiä paremmiksi tai vaihtaa kampetta turvallisemmaksi.
Nyt kun kamppeen vaihtaminen alkaa olla realismia, niin käytetään se koulutusaika mielummin sitten uuteen.

Samasta syystähän esimerkiksi Glockit ovat viimeaikoina hävinneet poliisin pistoolikilpailutuksia maailmalla. Niitä ei voi purkaa viritettynä ja tyhjän laukauksen ampuminen altistaa vahingonlaukaukselle.
 
Aseen lukon rakenne mahdollistaa laukaisemisen ilman sulkukappaletta. Tämä on aiheuttanut lyhyeen aikaan kolme onnettomuutta kun käyttäjät ovat epähuomiossa tuupanneet sulkukappaleettoman lukon aseeseen ja ladanneet patruunan. Se on sitten ymmärrettävästä syystä lauennut silmille.

Virhe taitaa juontaa juurensa TKIV2000:n mukana tuomasta tavasta irrottaa lukko aseesta säilytystä varten.
2000:ssa näin on toimittava, koska säilytyslaatikko on liian matala, ja kun laatikoita pinotaan varastolla monta päällekkäin, murtuu alimman virityskahva.

TKIV85:llä lukon irrottamiseen ei ole mitään syytä, mutta tavat kantautuvat aseesta toiseen ilman parempaa tietoa syystä.
TKIV 85:n/Mosin-Nagantin lukon voi myös koota kaikkia osia käyttäen usealla tapaa väärin. Perusvirhe on tietenkin yhdyssäleen laittaminen vinoon, mutta jos iskurin kiertää lukkoa kootessa peräkappaleeseen liian löyhään, voi se tulla liian ulos iskupohjasta, jolloin ase voisi mahdollisesti laueta jo lukkoa suljettaessa, tai ainakin laukaistessa lyödä nallin rikki, jolloin nallista ja sikäli myös patruunan puolelta liekkirei'istä tulee paineisku nallinsirpaleiden kanssa kohti ampujaa (nallinsirpaleita pysäyttämässä on toki iskupohjan reunat). TKIV 85:lle hyväksyttävä laukaistun/vireettömän lukon iskurin ulkonema on 1,9-2,4 mm, jos se on enemmän, niin iskuri pitää kiertää kireämmälle. Tapa, jolla PV kouluttaa TKIV 85:n lukon käsittelyä on myös aika vaivalloinen, koska iskuri kierretään kiinni taakse vedettyä peräkappaletta kiertäen, eikä siten kuin herra Mosin sen suunnitteli, eli yhdyssäleen hahlolla iskurin epäsymmetrisistä pinnoista kääntämällä.

Sitten tietysti on mahdollista, että laukaisukoneiston virepinta on kulunut liiaksi, jolloin se ei enää kykene pidättämään lukon iskevää massaa (peräkappale ja iskuri), jonka seurauksena ase laukeaa lukonkampea käännettässä alaspäin, ennen kuin sulku on kiinni.

Oliko tässä nyt siis todellakin kyse sulkukappaleettoman lukon laittamisesta aseeseen? Sehän on ihan todella suoraan käyttäjävirhe, yhtä pahaa huolimattomuutta kuin liipaisimen sormeileminen epähuomiossa.
 
Yhdyssäleen vinossa ollessa ei lukkoa saa kiinni aseeseen.
Liian pitkälle lyövä iskuri puhkaisee nallin, mutta liekkireiän ja nallin läpi iskupohjaan suuntautuva paine on niin pieni, ettei käyttäjä välttämättä sitä edes huomaa.
En ole kokeillut voiko piikin jättää niin pitkäksi että se törröttäisi iskupohjasta ollessaan vireessä. En usko.

Aseet kyllä tarkastetaan sen verran säännöllisesti ettei virepinta pääse yllättäen lipsumaan ja jos pääsisi, niin lukko olisi silti sen verran kiinni ettei haaveria tapahtuisi.

Kyseessä on ainakin kahdessa ekassa tapauksessa sulkukappaleettomalla aseella ampuminen ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös kolmannessa.
 
Pitää vähän palata tuohon aiheeseen TKIV85 vaikka meneekin OT. Ensinnäkin miksi lukko varastoitaisiin irti aseesta? Toiseksi miksi lukko olisi irrallisina palasina ja kolmanneksi miten joku laittaa lukon aseeseen josta puuttuu sulkukappale? Onko se muka mahdollista? Tai kait se sitten on, jos joku idiootti on niin tehnyt.

Kyllä omana aikanakin se lukko purettiin puhdistusta varten, mutta se sitten myös kasattiin ja katsottiin onko kaikki ok ja laitettiin takaisin aseeseen kiinni.
 
Virhe taitaa juontaa juurensa TKIV2000:n mukana tuomasta tavasta irrottaa lukko aseesta säilytystä varten.
2000:ssa näin on toimittava, koska säilytyslaatikko on liian matala, ja kun laatikoita pinotaan varastolla monta päällekkäin, murtuu alimman virityskahva.
Taitaa olla vähän satua, kun
a) ase on asepussissa säilytyslaatikon sisällä.
b) virityskahva ei ole mitenkään heikkoa tekoa.
 
Samasta syystähän esimerkiksi Glockit ovat viimeaikoina hävinneet poliisin pistoolikilpailutuksia maailmalla. Niitä ei voi purkaa viritettynä ja tyhjän laukauksen ampuminen altistaa vahingonlaukaukselle.

Vuosia sitten ostin zetorin, tein ostoksen pääaisassa koska sattui olemaan tarpeeksi rahaa taskussa. Suunnitelma oli ostaa jotakin halvempaa ja käytettyä. Perustelin ostoksen sillä, että purkaminen ei vaadi tyhjää laukausta.
 
Noista TA kiväärien putkista kun tuli juttua. Tkiv 85 on Zeiss Diavari 1,5-6x42 ja Tkiv 2000 on Zeiss Diavari V 3-12×56 T.
Molemmat putket on pelkällä ristikolla. Joten aika vaikea on arvioida paljonko täytyy napsuja korjata.
Tosin kokenut ampuja kun tietää etäisyyden niin voi ehkä arvioida. No jos spotteri tieto tulee 8x40 kiikareilta,,,

Mielenkiintoinen on tuo uudempi Zeiss. Sen siviili malliin kun myydään erillistä korotornia jossa on suoraan etäisyydet metreinä niin että sisällä on erillaisille patrunoille sopiva kororengas. ASV+ lisälaite se tais olla.
Tuo helpottaa ampujan toimintaa kun ammutaan erillaisille etäisyyksille.
Olis itsellekin kiva hankinta mutta mutta, Zeiss tähtäimet ei ole ilmaisia eikä edes halpoja.
Tuota ominaisutta ei taida muilla kiikari valmistajilla olla ?
 
En nyt tiedä ymmärsinkö kysymyksen oikein, mutta sinänsä etäisyyspohjaisen kororummun askartelee maalarinteipillä ja tussilla mihin tahansa kiikaritähtäimeen jossa on ns. avoimet tornit. Ihan yhtä hienon näköinen se ei ole kuin tehdastekoinen, mutta metsästäjillä, tarkka-ammunnan harrastajilla ja ihan varmasti myös joillain kovissa tilanteissa yleisesti käytössä ja toimii kyllä.

Mulla on esim pienoiskiväärissä merkattuna suoraan korotorniin yleisimmin käytetyt ampumaetäisyydet ihan kylmän viileästi maalarinteipissä.
 
Ei taida suomella enää olla jemmassa Sten- tai Peltiheikki (kp m44) -konepistooleita. Sellainen olisi ainakin Glock -pistoolia tulivoimaisempi ja tarkempi. Ja myös rynnäkkökivääriä pienempi ja kevyempi. Pituudet perä taitettuna n. 60 cm ja paino lippaan kanssa ehkä 2,5 kg. Vanhanaikaisia toki ja uusissa löytyy parempia, mutta ei meillä ole niitäkään. Kai se vyöllä kulkeva pistooli on paras. Sellaisia on myös mahdollista siviilien hankkia. Ostoluvan perusteeksi tuskin käy toiveissa oleva sijoitus tarkka-ampujaksi. Lainsäädäntöön pitäisi saada lupaperusteeksi maanpuolustus. Tai no onhan se siellä, mutta kuohittuna säälittäväksi.
 
Back
Top