Tarkka-ampujan peruskivääri

Yksi kysymys minulla on tähän liittyen: Onko tässä keskutelussa tarkoitus etsiä asetta suurelle joukolle? Kun puhutaan "perusreserviläisestä", niin mieleen tulee kuva jonkinlaisesta "kansan TA -kivääristä", mutta monenko oikeasti voisi olettaa aloittavansa tyhjästä ampumaharrastuksen rajallisella budjetilla? Tämä on merkityksellinen kysymys johtuen siitä, että kelvollisia käytettyjä aseita on rajallisesti, ainakin tämän keskustelun rajoissa.

Jotenkin veikkaan, että moni käyttäisi rahansa johonkin halpaan asepakettiin, kuten se Remington 770 jonka linkkasin tänne aikaisemmin.
 
...puhutaan "perusreserviläisestä", niin mieleen tulee kuva jonkinlaisesta "kansan TA -kivääristä".....
Ekalla sivulla olevassa lehtiartikkelissa Packalen heitti ilmaan reserviläisille suunnattua tarkka-ampujakoulutusta. En tiedä mitä se käytännössä voisi olla, mutta se ainakin tuli Calle H. lausumana selväksi että valtio ei tule tällaista reserviläisten asehankintaa tukemaan. Oletetaan että tuo ammunnan laji saisi laajempaa kiinnostusta, niin ollaan äkkiä tilanteessa jossa todellakin jonkinlainen "kansan ta-kivääri" olisi hyvä ohjeistaa. Innostunut reserviläinen varmaankin sen tonnin on valmis uhraamaan kun tietää millä kannattaa aloittaa.

....kelvollisia käytettyjä aseita on rajallisesti, ainakin tämän keskustelun rajoissa..
Kyllä näin varmaan onkin. Mutta on hyvä käydä läpi sitä millainen on kelvollinen käytetty, jottta niiden ostamista ei tarvitse arastella vaan rohkeasti kimppuun vaan.

Jotenkin veikkaan, että moni käyttäisi rahansa johonkin halpaan asepakettiin, kuten se Remington 770 jonka linkkasin tänne aikaisemmin.
Tuo on mielestäni hyvä ehdotus tämän keskustelun raameissa. Käsitän että on erinomainen "kansan ta-kivääri", varsinkin kun hyvät käytetyt on ostettu pois markkinoilta.

Kokolailla tän keskustelun pointti on jalostaa tuota Packalenin ajatusta. Jos se saa tuulta purjeeseen ja on jollain tavalla maanpuolustukselliseti fiksua niin ei muuta kuin homma pyörimään. Minusta tämä on loistava ajatus aktivoida uinuvaa reserviä.
Vaihtoehto on, että se ei ole fiksua ja jätetään tekemättä. Kuitenkin toisaalla on valitusta että puolet suomalaisista ukoista on olemattomien ja vanhentuneiden sotilastaitojen varassa ja ta-toiminta on PV käytössä puutteellista.
Uskon että massatuotantona reserviläisten taholta tästä saataisiin jokunen käyttökelpoinen ampuja ihan PV käyttöönkin kriisitilanteessa. Ei tarvitse vakiosijoitusta kun voi sijoittaa tarpeen mukaan "tilanteen ollessa päällä".

Valintakysymys?

.
 
Ymmärrän Rauhantekijän ajatuksen, mutta kyllä mun näkemys on kuitenkin se että mitään "kansan ta-kivääriä" ei kannata lähteä LAAJASSA mielessä hakemaan. Samaten ei kannata lähteä siitä ajatuksesta että yllytetään iso joukko miehiä varustautumaan halvoilla vermeillä ja pintapuolisella koulutuksella ja annetaan heidän ymmärtää että he ovat t-ampujia joista jokainen ampuu 20 vihollista. Kyllä ne olisivat vaitettavasti enemmänkin tykinruokaa ja vihollisen t-ampujien armoilla.

Kyllä nykykonflikteissa joka ukon tulee olla hyvin varustettu ja hyvin koulutettu, sekä kokonaisuus pitää miettiä sen suhteen kunka paljon todellisuudessa tarvitaan perusukkoa, tulitukiampujia, varsinaisia t-ampujia, sinkomiehiä, pioneereja, viestimiehiä jne, jne erilaisia erikoismiehiä. Ei kannata lisätä jotain erikoismiestä vain siksi että sattuu olemaan jotain tiettyä varustetta siviilistä saatavilla. Vähän sama kuin että laitetaan armeijan tueksi 100 000 h-autoa ja kuljettajaa kun kerran autoja ja ajokortillisia kavereita sattuu olemaan saatavilla. Jos olisin joukkueen- tai komppanianpäällikkö niin enpä tiedä haluaisinko ottaa porukkaan 10 ylimääräistä itseoppinutta "t-ampujaa" jotka tulee epämääräisen koulutuksen kanssa. Mieluummin ottaisin 1-2 jotka osaavat hommansa. Yksityistä sissisotaa tietysti voi jokainen käydä siinä vaiheessa jos ryssä tekee meillä "Krimit".

Jos pitäisi hyödyntää vapaaehtoisuutta ja motivoida reserviläisten perusjoukkoa, niin uskoisin että saman pituisen koulutuksen saanut kaveri "kansanrynnäkkökivärin" kanssa on enemmän hyödyksi kuin "kansan ta-kiväärin" kanssa. Lieneenkö järkeä käyttää resursseja siihen, että koulutetaan suuri määrä ukkoja erikoistehtäviin, kun perustehtäviä varmasti löytyy. Toki jos reserviläiseltä löytyy rahaa ja AIKAA asian opiskeluun, niin olisi hyvä jos löytyisi kouluttajia ja resursseja. Homman vaan pitää synkata PV:n systeemien kanssa, jos tarkoitus on että PV:n kanssa toimitaan.

Lisäksi pitää muistaa että t-a toiminta on TODELLA vaikeaa. Itsekin olen nyt kolme kesää yrittänyt saada hommaa edes jollain lailla haltuun mutta edelleen on esim jälleenlataus opettelun alla ja kaikenlaisia kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Jo pelkästään MIL- ja MOA-yksikköjen ymmärtäminen, etäisyydenarviointi taulukkojen laatiminen kliksuen ja mildottein suhteen vaatii paljon aikaa, innostusta, laskemista ja Exceliä jne. Sitten taas ballistiikkataulukot kun oikea lataus on löytynyt jne, jne. Jopa aseen oikeanlainen puhdistus, erilaiset tukin virittelyt, kujetuspussit, reput, röllit, viestintä ja kaikkeen sellaiseen rakentelu ja niihin perehtyminen vie aikaa hurjasti. Sitten pitäisi olla vielä sitä maastoharjoittelua jne... Epäilen että riittääkö 8h työpäivää tekevällä perheenisällä muitten harrastusten lisksi aikaa niin paljon kuin tarvitaan, että hallitsee välttävästi edes osan siitä mitä pitäisi. Ja kaikkea pitäisi vielä kerrata säännöllisesti. Varmasti esim Häyhä-kisojen kaverit ovat päteviä hommaan, mutta kuinkahan paljon hekään ovat aikaa asioiden opiskeuun ja harjoitteluun käyttäneet?

Pitää muistaa että huonosti koulutetun miehen laittaminen sodassa mihin vaan tehtävään vaarantaa hänen oman henkensä lisäksi myös kavereiden hengen. Itse en väitä mitään osaavani, valmistaudun lähinnä sellaiseen Krimi-skenaarioon että voisin edes jonkun viedä mukanani ennenkuin henki lähtee.

Toivottavasti en nyt ollut liian pessimistinen.
 
Ymmärrän Rauhantekijän ajatuksen, mutta kyllä mun näkemys on kuitenkin se että mitään "kansan ta-kivääriä" ei kannata lähteä LAAJASSA mielessä hakemaan. Samaten ei kannata lähteä siitä ajatuksesta että yllytetään iso joukko miehiä varustautumaan halvoilla vermeillä ja pintapuolisella koulutuksella ja annetaan heidän ymmärtää että he ovat t-ampujia joista jokainen ampuu 20 vihollista. Kyllä ne olisivat vaitettavasti enemmänkin tykinruokaa ja vihollisen t-ampujien armoilla.

Kyllä nykykonflikteissa joka ukon tulee olla hyvin varustettu ja hyvin koulutettu, sekä kokonaisuus pitää miettiä sen suhteen kunka paljon todellisuudessa tarvitaan perusukkoa, tulitukiampujia, varsinaisia t-ampujia, sinkomiehiä, pioneereja, viestimiehiä jne, jne erilaisia erikoismiehiä. Ei kannata lisätä jotain erikoismiestä vain siksi että sattuu olemaan jotain tiettyä varustetta siviilistä saatavilla. Vähän sama kuin että laitetaan armeijan tueksi 100 000 h-autoa ja kuljettajaa kun kerran autoja ja ajokortillisia kavereita sattuu olemaan saatavilla. Jos olisin joukkueen- tai komppanianpäällikkö niin enpä tiedä haluaisinko ottaa porukkaan 10 ylimääräistä itseoppinutta "t-ampujaa" jotka tulee epämääräisen koulutuksen kanssa. Mieluummin ottaisin 1-2 jotka osaavat hommansa. Yksityistä sissisotaa tietysti voi jokainen käydä siinä vaiheessa jos ryssä tekee meillä "Krimit".

Jos pitäisi hyödyntää vapaaehtoisuutta ja motivoida reserviläisten perusjoukkoa, niin uskoisin että saman pituisen koulutuksen saanut kaveri "kansanrynnäkkökivärin" kanssa on enemmän hyödyksi kuin "kansan ta-kiväärin" kanssa. Lieneenkö järkeä käyttää resursseja siihen, että koulutetaan suuri määrä ukkoja erikoistehtäviin, kun perustehtäviä varmasti löytyy. Toki jos reserviläiseltä löytyy rahaa ja AIKAA asian opiskeluun, niin olisi hyvä jos löytyisi kouluttajia ja resursseja. Homman vaan pitää synkata PV:n systeemien kanssa, jos tarkoitus on että PV:n kanssa toimitaan.

Lisäksi pitää muistaa että t-a toiminta on TODELLA vaikeaa. Itsekin olen nyt kolme kesää yrittänyt saada hommaa edes jollain lailla haltuun mutta edelleen on esim jälleenlataus opettelun alla ja kaikenlaisia kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Jo pelkästään MIL- ja MOA-yksikköjen ymmärtäminen, etäisyydenarviointi taulukkojen laatiminen kliksuen ja mildottein suhteen vaatii paljon aikaa, innostusta, laskemista ja Exceliä jne. Sitten taas ballistiikkataulukot kun oikea lataus on löytynyt jne, jne. Jopa aseen oikeanlainen puhdistus, erilaiset tukin virittelyt, kujetuspussit, reput, röllit, viestintä ja kaikkeen sellaiseen rakentelu ja niihin perehtyminen vie aikaa hurjasti. Sitten pitäisi olla vielä sitä maastoharjoittelua jne... Epäilen että riittääkö 8h työpäivää tekevällä perheenisällä muitten harrastusten lisksi aikaa niin paljon kuin tarvitaan, että hallitsee välttävästi edes osan siitä mitä pitäisi. Ja kaikkea pitäisi vielä kerrata säännöllisesti. Varmasti esim Häyhä-kisojen kaverit ovat päteviä hommaan, mutta kuinkahan paljon hekään ovat aikaa asioiden opiskeuun ja harjoitteluun käyttäneet?

Pitää muistaa että huonosti koulutetun miehen laittaminen sodassa mihin vaan tehtävään vaarantaa hänen oman henkensä lisäksi myös kavereiden hengen. Itse en väitä mitään osaavani, valmistaudun lähinnä sellaiseen Krimi-skenaarioon että voisin edes jonkun viedä mukanani ennenkuin henki lähtee.

Toivottavasti en nyt ollut liian pessimistinen.

Mä olen käsittänyt että "kansan ta-kiväärillä" ei tarkoiteta mitään armeijan jatketta tai osaa vaan jotain Jemen tyyppistä kuviota jossa armeijan lisäksi vihollisella olisi vastassa kansa jolla on aseita ja joka on myös herkästi valmis käyttämään niitä. Nythän ongelma on se että aseita kyllä on mutta aseiden omistajilla ei ole aavistustakaan saako ja uskaltaako niitä käyttää ettei riko jotain lakia. Luulen että tarkoitus olisi tehdä erikoisjoukkojen toiminta vaikeaksi koska kuka tahansa saattaa ampua heitä.
 
Voisin arvella, että tuossa tilanteessa 99% ammutuista olisi omia, eikä vihulaisen erikoisjoukkoja. "Puolisotilaallisten" heppujen heiluminen kun ei nyt välttämättä auta maanpuolustuksessa mitään ja helposti joutuvat myös oman puolen sotilaiden tulitukseen..kun on aika helppo sekoittaa myös vihulaisen erikoisjoukkoihin...

Siinä voi omienkin toiminta mennä vaikeaksi, jos "kuka tahansa saattaa ampua heitä"...
 
Voisin arvella, että tuossa tilanteessa 99% ammutuista olisi omia, eikä vihulaisen erikoisjoukkoja. "Puolisotilaallisten" heppujen heiluminen kun ei nyt välttämättä auta maanpuolustuksessa mitään ja helposti joutuvat myös oman puolen sotilaiden tulitukseen..kun on aika helppo sekoittaa myös vihulaisen erikoisjoukkoihin...

Siinä voi omienkin toiminta mennä vaikeaksi, jos "kuka tahansa saattaa ampua heitä"...

Olisi kiinnostavaa kuulla mikä todellisuus on. Onko todella niin että aseistetulla kansalla ole mitään merkitystä erikoisjoukkojen toiminnalle. Onko todella niin että jos esim Krimillä olisi ollut kova Venäläisvastaisuus, hyvä Ukrainen armeija ja aseistetut Krimiläiset niin, sillä ei olisi ollut mitää merkitystä vaan Venäläisten ei juurikaan olisi tarvinut välittää heistä. Mitenköhän operaatio olisi siinä tapauksessa tehty.
 
Olisi kiinnostavaa kuulla mikä todellisuus on. Onko todella niin että aseistetulla kansalla ole mitään merkitystä erikoisjoukkojen toiminnalle. Onko todella niin että jos esim Krimillä olisi ollut kova Venäläisvastaisuus, hyvä Ukrainen armeija ja aseistetut Krimiläiset niin, sillä ei olisi ollut mitää merkitystä vaan Venäläisten ei juurikaan olisi tarvinut välittää heistä. Mitenköhän operaatio olisi siinä tapauksessa tehty.

Sitä ei olisi silloin tehty. Nuohan ovat tuollaisen kaappausoperaation estäviä asioita. "Venäläisvastaisuus ja hyvä Ukrainen armeija"..aseistettuja krimiläisiä olisi silloin ollut tuossa ensimmäisessä ilman tarvetta tuohon kolmanteen hillumiseen.
 
Tarkoitan siis sitä että kansalaisten aseenkäyttö on joka paikassa todettu turhaksi, fine, ei siitä sen enempää mutta en ole missään nähnyt tarkempaa perustelua. Kuinka siis toimitaan jos pitää vallata jokin alue ja tiedetään että armeijan lisäksi, maassa on paljon aseita joita kansalaiset myös 100% varmasti käyttävät. Maallikkona en vieläkään tajua miksi kansalaisten aseilla ei olisi mitään merkitystä vaan valtaus ja sitä edeltävät erikoisoperaatiot suoritetaan ihan normaalin kaavan mukaan.
 
Olisi kiinnostavaa kuulla mikä todellisuus on. Onko todella niin että aseistetulla kansalla ole mitään merkitystä erikoisjoukkojen toiminnalle. Onko todella niin että jos esim Krimillä olisi ollut kova Venäläisvastaisuus, hyvä Ukrainen armeija ja aseistetut Krimiläiset niin, sillä ei olisi ollut mitää merkitystä vaan Venäläisten ei juurikaan olisi tarvinut välittää heistä. Mitenköhän operaatio olisi siinä tapauksessa tehty.
On. Kuvitteellinen tilanne. 10-20 erikoisjoukkojen jäsentä iskee tärkeään kohteeseen ja saavat jonkinlaisen menestyksen. Menettävät iskussa 2-4 jäsentä. Takaa-ajossa on spol-k/vartio-k ja paikallisjoukot jotka metsästyksen kautta tuntevat kaikki ojat, metsä-autotiet, hakkuu-aukeet yms. Ja nyt kuvittelet noi metsämiehet odottamassa sopivissa "passi-linjoissa" kiväärien kanssa joissa on optiikat... Joku hirvilailinen kaliberi sattuu ihan varmasti ja pysäyttää liikkeen.
Sama juttu, metsä-autotietä etenee vihun huolto yms pehmeät osat, lyhyt ylläkkö 3-6 hirvimiehen osalta on muutamalle kaverille tappava.
Mutta pitää muistaa, että sissisodan käyntiin toi ei toimi. Ryssä prkle varmasti rankasee siviilejä lisää.
 
.....mun näkemys on kuitenkin se että mitään "kansan ta-kivääriä" ei kannata lähteä LAAJASSA mielessä hakemaan.

Mun näkemys on, että kyllä voi..... sitä odotellessa kunnes reserviläispiireissä on käynnistetty valtion tarpeisiin tähtäävä laajempi koulutus (vrt. Packalen-idea). Miksi pitäisi odotella ja mikä aika?

Entäs ne kaikki yli 40 vuotiaat jotka a) ovat täysin asevelvollisia ja b) ovat hyvin toimintakykyisiä vielä kuntonsa puolesta? On aika turhaa harjoittaa kansanrynkyllä ampumista, kun ei sitä kuitenkaan kukaan kriisitilanteessa anna käteen, koska just se perustehtävä-sijoitus puuttuu näiltä. Mieluummin treenaa sitten edes ohjatusti tarkkuusammuntaa ja pääsee sillä tavalla osallistumaan ( edellyttää että malli Packalen on suunta johon kehitetään) ja onhan sitten sekin tilanne valmiina mistä @Cold Will kanssa ollaan aika samoilla ajatuksilla.

Mun mielestäni kannattaa lähteä siitä että käynnistetään edes jotakin, koska niin valtava osa suomalaisista miehistä on vailla mitään harjoitusta ja toimintaa. Jos haluaa tarkka-ampujaksi niin jostain pitää aloittaa. Kaikki ovat joskus aloittaneet ja opetelleet. Lopulta sehän on ihan sama millä nimellä heitä kutsutaan, mutta käyhän tuo ta-ampuja ainakin työnimenä tässä vaiheessa. Ei maanpuolustuksen aseellinen harjoittelu voi loppua siihen kun ukko täyttää 40 vuotta ??!! Ei voi.

Kyllä homman pitää olla PV sopivaa. Samaa mieltä. Kun harjoitus hoidetaan hallitusti ja suunnitelmallisesti niin sen luulisin sopivan PV käyttöön. Jos reserviläisympyröistä voidaan tarjota vaikka 1000 harjoitellutta "tarkkaan ampujaa", niin onko joillain PV johtajilla joku syy olla heitä käyttämättä? Luulen sellaisille olisi kysyntää kunhan aihetta hieman jalostetaan eteenpäin Packalenin aloituksesta. Kaikkihan lähtee tarpeesta - onko sitä vai eikö ole? Päätöksiä ja toimintaa sen mukaisesti.


En haluaisi että tällaisen ajatuksen jalostaminen pysähtyy siihen että sille ei ole paikkaa nykyiseen PV organisaatioon. Uudet ympäristöt ja uutta ajattelua, "out of the box.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka moni oikeasti luulee, että kun kriisi iskee, niin sääntöjä luetaan kuin piru raamattua. Aivan varmasti tulee sooloilua, paikallisia näkemyksiä... Mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarma.
 
Varmuuden vuoksi vielä painotan että kun mä olen kiinnostunut tästä "eikö aseistetulla kansalla ole mitään väliä" asiasta niin, en kuvittele että sillä ratkaistaan taisteluja, saatika sotaa. Mun pointtini on enemmänkin siinä että onko kansalaisilla oikeus aseellisesti puolustaa itseään koska sotaa joka tapauksessa käydään koko valtakunna alueella, kansan keskuudessa ja onko siitä samalla mitään hyötyä maanpuolustukselle. Mun toinen pointtini liittyy siihen että eikö todellakaan aseistettu kansa muodosta minkäänlaista taisteluelementtiä jonka vihollisen olisi otettava huomioon. Jos kuvitellaan että Suomi olisi Mogadishu tai Jemen tyyppinen alue, käytännössä jokaisella miehellä olisi aseet ja niitä myös käytettäisiin niin, silläkö ei olisi viholliselle mitään merkitystä. He joka tapauksessa liikkuisivat ihan miten heitä huvittaa, tarkistaisivat niitä taloja joita huvittaa, vartioisivat kohteita kuten Krimillä seisoskellen, tiedustelisivat maastossa ihan vapaasti ja ainoa mistä heidän pitäisi olla huolissaan olisi Suomen armeija. Aseistetusta ja verenhimoisesta Suomen siviiliväestöstä heille ei olisi mitään haittaa. Olen siis siviili ja siksi ymmärrän tämän asian vasta jos ja kun joku mulle sen rautalangasta vääntää.
 
Varmasti aseistetut siviilit tuottaisivat hyökkääjälle hankaluuksia, mutta kääntöpuolena tälläisten yksilöiden ja vapaajoukkojen toiminta aiheuttaa helposti hankaluuksia myös puolustajalle. Eli kyseessä on jonkinasteinen hyöty/haitta-punninta.

Mainitsemissasi tilanteissa puolustajalla ei pääsääntöisesti ollut järjestäytyneitä joukko-osastoja taistelemassa hyökkääjän joukkoja vastaan. Meillä näitä olisi ainakin pelin ensimmäisissä erissä. Tälläisen järjestäytyneen joukon toiminta vaikeutuu huomattavasti, jos toiminta-alueella haahuilee myös "tuntemattomia muuttujia" eli komentoketjusta, viestiverkosta ja toiminta-ajatuksesta ulkopuolisia vapaajoukkoja. Toiminta on erityisen vaikeaa, jos järjestäytyneen joukon täytyy pyrkiä välttämään myös vapaajoukoille aiheutuvia tappioita: jos tilanne olisi se, että alueelle X voidaan vaikka ropsauttaa tykkitulta ilman, että täytyy varmistua ettei siellä ole ties-mitä omia, niin sitten häröpalloista ei olisi niin suurta haittaa. Mutta näinhän se ei tässä tapauksessa ole, ja esimerkiksi joku tykistövalmistelu saattaa meiltä jäädä ampumatta jos vaara-alueen liepeillä pyöriikin joku hirviporukka johon sotaväen radioilla ei edes teoriassa saada yhteyttä. Tai se hirviporukka voi ajaa päräyttää omaan miinoitukseen ja paljastaa sen viholliselle, tai yksinkertaisesti vetää vihollisen huomion jonnekin jonne emme sitä ollenkaan haluaisi.

Tähän verrattuna veli V:n tehtävä on paljon helpompi: jos sillä on ase, saa ampua, ja jos sillä ei ole asetta, niin saa silti ampua.

Joissain tilanteissa vapaajoukoista voi toki olla puolustajalle hyötyä, mutta tämänkaltaisista syistä minäkin ymmärrän, että homman pitää olla johdettua tai muuten on aika fifty-sixty, onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos homma ei ole johdettua, niin ymmärrän hyvin kapiaisia, jotka eivät oikein innostu siitä, että pelikentälle tulee tälläisiä "satunnaismuuttujia." Venälälsiä vastaan sotiessa niitä satunnaismuuttujia on riittävästi muutenkin, että niitä tarvittaisiin oikein ehdoin tahdoin lisää.
 
Varmasti aseistetut siviilit tuottaisivat hyökkääjälle hankaluuksia, mutta kääntöpuolena tälläisten yksilöiden ja vapaajoukkojen toiminta aiheuttaa helposti hankaluuksia myös puolustajalle. Eli kyseessä on jonkinasteinen hyöty/haitta-punninta.

Mainitsemissasi tilanteissa puolustajalla ei pääsääntöisesti ollut järjestäytyneitä joukko-osastoja taistelemassa hyökkääjän joukkoja vastaan. Meillä näitä olisi ainakin pelin ensimmäisissä erissä. Tälläisen järjestäytyneen joukon toiminta vaikeutuu huomattavasti, jos toiminta-alueella haahuilee myös "tuntemattomia muuttujia" eli komentoketjusta, viestiverkosta ja toiminta-ajatuksesta ulkopuolisia vapaajoukkoja. Toiminta on erityisen vaikeaa, jos järjestäytyneen joukon täytyy pyrkiä välttämään myös vapaajoukoille aiheutuvia tappioita: jos tilanne olisi se, että alueelle X voidaan vaikka ropsauttaa tykkitulta ilman, että täytyy varmistua ettei siellä ole ties-mitä omia, niin sitten häröpalloista ei olisi niin suurta haittaa. Mutta näinhän se ei tässä tapauksessa ole, ja esimerkiksi joku tykistövalmistelu saattaa meiltä jäädä ampumatta jos vaara-alueen liepeillä pyöriikin joku hirviporukka johon sotaväen radioilla ei edes teoriassa saada yhteyttä. Tai se hirviporukka voi ajaa päräyttää omaan miinoitukseen ja paljastaa sen viholliselle, tai yksinkertaisesti vetää vihollisen huomion jonnekin jonne emme sitä ollenkaan haluaisi.

Tähän verrattuna veli V:n tehtävä on paljon helpompi: jos sillä on ase, saa ampua, ja jos sillä ei ole asetta, niin saa silti ampua.

Joissain tilanteissa vapaajoukoista voi toki olla puolustajalle hyötyä, mutta tämänkaltaisista syistä minäkin ymmärrän, että homman pitää olla johdettua tai muuten on aika fifty-sixty, onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos homma ei ole johdettua, niin ymmärrän hyvin kapiaisia, jotka eivät oikein innostu siitä, että pelikentälle tulee tälläisiä "satunnaismuuttujia." Venälälsiä vastaan sotiessa niitä satunnaismuuttujia on riittävästi muutenkin, että niitä tarvittaisiin oikein ehdoin tahdoin lisää.

Mä en pohdi kansalaisten sekalaisia vapaaehtoisjoukkoja aktiivisesti hakeutumassa taistelukentällä ja hyökkäysurille vaan siitä että sotaa joka tapauksessa käydään siviilien seassa niin, voisiko siviilit puolustuu itseään ja se eikö ole mitään merkitystä jos siviilit saattavat hyökätä jotain sopivan pientä, pehmeää kohdetta vastaan tai siviilit haravoivat maastoa ja vaikeuttavat erikoisjoukkojen toimintaa koska he paljastuvat ja heidän on vaikea valmistella ja käyttää tilapäisiä varastojaan jne.
 
Rajanveto vaan on kovasti vaikeaa, varsinkin pallomeritaistelussa. Siviilien hyökkäys pientä pehmeää kohdetta vastaan saattaa hyvin vetää vihollisen huomion meille väärään paikkaan, ja maastossa erikoisjoukkoja haravoivia siviilejä voi olla vaikea erottaa vihollisen erikoisjoukoista. Salamasota on kiivasta liikkumaan, ja vaikka omalla alueella ei eilen taisteltu, tänään siellä saatetaan käydä tasavallan kohtalon ratkaiseva harmagedon, jossa se aseistettu siviiliporukka on vain tiellä.

Tälläinen vapaaehtoisuus olisi varmasti hyvin kannatettavaa mutta mielestäni sen pitää olla ohjattua ja koordinoitua niin kauan kun koordinoitua vastarintaa ylipäätään on. En ole suuri sotaherra mutta voin hyvin kuvitella millaisia lisäongelmia vaikka omaan SA-toimenkuvaani tuottaisi, jos koko ajan hiippaillessa pitäisi varoa paitsi vihollista, myös sitä että Pena luulee minua naapurin erikoisjoukoksi. Tai jos partio havaitsee epämääräistä liikettä paikassa missä ei pitäisi olla omia, ja ennen kuin tulenjohtaja uskaltaa laittaa sanomaa "AMPUKAA" niin mun pitää käydä hiippailemassa ja tarkastamassa, että puhuuhan ne nyt varmasti venäjää. Sanalla sanoen vituttaisi semmoinen.
 
.. voin hyvin kuvitella millaisia lisäongelmia vaikka omaan SA-toimenkuvaani tuottaisi, jos koko ajan hiippaillessa pitäisi varoa paitsi vihollista, myös sitä että Pena luulee minua naapurin erikoisjoukoksi.....

off topic: vaikka ollaankin nyt itse kivääristä sivuraiteella, niin tuosta lainauksesta hyvin huomaa kuinka kahtalaista näkemystä porukalla on koko aiheeseen. Eli ne jotka on sijoitettuna, näkee itsensä lauseen alkuosassa ja muut miesväen "left overit" ovat Penoja :) .... jatkakaa......
 
Itte kyllä taidan olla massavanhentunut Pena mutta jos oisin sijoitettuna alunperäiseen SA-hommaan, niin suunnilleen noin ajattelisin :D.

Lähinnä tässä haen sitä, että mielestäni jonniin verran ymmärrän miksi koordinoimattomassa toiminnassa on omat haittansa, mitkä saattavat olla sitten kokonaisuutena merkittävämpiä kuin koordinoimattomalla toiminnalla saavutettavissa olevat hyödyt.
 
Tai jos partio havaitsee epämääräistä liikettä paikassa missä ei pitäisi olla omia, ja ennen kuin tulenjohtaja uskaltaa laittaa sanomaa "AMPUKAA" niin mun pitää käydä hiippailemassa ja tarkastamassa, että puhuuhan ne nyt varmasti venäjää. Sanalla sanoen vituttaisi semmoinen.

En tiedä olenko täysin pihalla nykysodasta mutta mä luulen että sitä epämääräistä liikettä on joka tapauksessa. Joka tapauksessa missä tahansa saattaa olla siviilejä, pakolisia, vihollisia jne. Mä edelleen mietin millaiseksi rämpimiseksi vihollisen hyökkäys muodostuisi jos heillä on vastassa Suomen armeija ja lisäksi mikä tahansa pehmeä kohde olisi jatkuvassa vaarassa siviilien takia. Varsinkin jos armeijan lisäksi meillä olisi satojatuhansia henkilöitä jotka käyttäisivät tilanteita hyväkseen ja varsinkin jos heidän toimintansa olisi edes jotenkin koordinoitua. Totta puhuen, mä uskon että sota joka tapauksessa tulee olemaan kaaottinen ja epäsymmetrinen. Vain armeijan esittelyvideoissa sota on hävittäjien, merimaaliohjusten ja mekanisoitujen yhtymien välistä jaloa kammpailua. Kuva on kivan steriili koska missään ei näy yhtään siviiliä! Eiköhän totuus ole lähempänä kaaosta joka näkyy missä tahansa dokkarissa alkaen WW2 tai katsomalla TV-uutiset.
 
Jos Leftover-Pena tuntee ettei armeija kykene/halua suojelemaan häntä ja hänen läheisiään niin hän järjestäytyy kavereidensa kanssa ihan itsestään. Nähty on.

TS Leftover-Penat täytyy sitouttaa kokonaismaanpuolustukseen tahi PV:n jaloissa pyörii omatekoisia pussihousukaarteja jotka hyvällä tuurilla rähinöivät enemmän keskenään kuin vihulaisen kanssa.
 
Jos Leftover-Pena tuntee ettei armeija kykene/halua suojelemaan häntä ja hänen läheisiään niin hän järjestäytyy kavereidensa kanssa ihan itsestään. Nähty on.

TS Leftover-Penat täytyy sitouttaa kokonaismaanpuolustukseen tahi PV:n jaloissa pyörii omatekoisia pussihousukaarteja jotka hyvällä tuurilla rähinöivät enemmän keskenään kuin vihulaisen kanssa.

Ei se minustakaan ole huono juttu, jos sotatilanteessa olisi muutama ylimääräinen ukko käytettävissä erinäisiin tehtäviin. Mutta ymmärrän, että PV:llä ei ole resursseja tehdä tuota sitouttamista rauhanaikana.
 
Back
Top