Kyllä, mutta kuka sitten pysäyttää sen vihollisen liikkeen?
Idea oli juurikin siinä, että pieni määrä (partio-ryhmä) erikoisjoukkosotilaita torppaa vihollisen marssiosaston liikkeen hetkeksi esim. tähysteisillä miinoilla tai sinkoiskulla ja ilmoittavat ennakkoon tiedossa olevat koordinaatit raketinheitinpatterille, joka sitten ampuu tien suuntaisesti aiheuttaen niin mittavat tappiot, että liike pysähtyy. Tavoitteeseen selvinnyt yksittäinen bemari tms. tuhotaan paraatijoukkojen tai innokkaan MP.nettiläisen toimesta.
Missä määrin komppania etenee, jos sen ajoneuvoista suurin osa on ainakin vaurioitunut ja henkilöstöstä reilusti yli 50% on menetetty kaatuneina tai haavoittuneina? Entä sen jälkeen, kun kymmenen kilometrin päässä sama tapahtuu uudestaan?
Ideaalimaailmassa noin, vaikkakin tuo klassinen avorivi olisi tietysti aika paha ongelma.
Tykistö on toki se iso, ehkä jopa suurin tappioitten aiheuttaja, mutta yksin se ei pärjää.
Ei absoluuttisen yksin, mutta miksei se riitä, että maalin liikkuminen pysäytetään, ja joku kertoo, minne ammutaan? Etelä-Suomen pelloilla tuo esittämäni taktiikka ei kyllä toimi hyvin, mutta pikkutiet ja ensimmäiset kymmenet kilometrit rajalta voidaan tehdä tuolla taktiikalla hyvinkin vaikeaksi edetä. Paraatijoukot (itse käsitän paraatijoukoiksi parin prikaatin vahvuiset maajoukot) voivat siten keskittyä operoimaan valtateillä, erikoisjoukkojen torpatessa vihollisen liikkeen sivustoissa.
Sitä paitsi, kuka hoitaa erikoisjoukkojen tehtävät, jos he hoitavat jalkaväen tehtäviä?
Erikoisjoukkojen tehtäväkenttähän on hyvin laaja, mutta karkeastihan se koostuu pienten yksiköiden suorittamista tiedustelu- ja taistelutehtävistä vaativissa olosuhteissa (oli kyseessä sitten sää, ympäristö, omien joukkojen pieni määrä jne.). Eli sikäli ne hoitavat minun taktiikkaa käyttäessään omia tehtäviään, joita voisi tietysti hoitaa perinteisempikin jalkaväkipumppu, mutta tässä hypoteettisessa tilanteessa sitä jalkaväkeä ei ole (pl. paraatijoukot), mikä on mielestäni hyvin realistinen skenaario vaikkapa ammattiarmeijaan siirryttäessä, jolloin täytyy yrittää mitata enemmän tehoa pienemmästä miesmäärästä.
Erikoisjoukkojen (Suomen tapauksessa erikoisjääkärit) (nykyiseen reaaliseen) numeeriseen määrään en ota kantaa, mutta en usko, että määrän moninkertaistaminen olisi erityisen vaikeaa saati mahdotonta. Kun miettii, että laskuvarjojääkäreitäkin otetaan kurssille vuosittain 50-80 (lähde:
PV), niin ei luulisi olevan vaikeaa rekrytoida samaa määrää erikoisjääkäreitä vuosittain, mikäli palkka olisi oikea (4-7k€ brutto kk-palkka). Todennäköisesti myös laskuvarjojääkärit kykenisivät tekemään yllämainitsemani temput, olettaen, että kertausharjoituksia olisi useamman kerran vuodessa ja henkilöstö saataisiin sitoutumaan hommaan (rahapalkkiot?).