Tykistö

Old Boylle kiitokset asiantuntevasta kirjoituksesta! Olisihan se nannaa että Vekarallekin saapuisi panssarihaupparit, vajaa 20 vuotta suunniteltua myöhemmin, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan!

Onko niiden vastatykistötutkien mahdollisen hankinnan tiimoilta kuulunut mitään?
 
Ilkka Remeksen romaanissa spekuloitiin, että ATACMS tykistöohjuksia ei jätetty ostamatta hinnan takia, vaan, että Venäjä olisi vastustanut ja USA ei siksi myynyt. Voiko pitää paikkansa? Tämähän kai tapahtui ennen Krimiä

Ei uskottavaa, koska Jassm on Venäjälle suurempi uhka.

mitä a-tarvikkeita raskaisiin raketinheittimiin on tulossa?

GMLRS AW.

Tulevaisuudessa varmaan lisäksi GLSDB tai LRPF.

Pahoittelut jargonista :rolleyes:
 
Ei uskottavaa, koska Jassm on Venäjälle suurempi uhka.



GMLRS AW.

Tulevaisuudessa varmaan lisäksi GLSDB tai LRPF.

Pahoittelut jargonista :rolleyes:

Onko yhtään JASSM:ia toimitettu Suomen maaperälle ihan fyysisesti? Tiedän, että vientilupa oli 70 kpl, mutta onko oikeasti me saatu näitä?

entä mikä on status GMLRS AW:n kanssa? Onko näitä jo toimitettu Suomeen?
 
Onko niiden vastatykistötutkien mahdollisen hankinnan tiimoilta kuulunut mitään?

Mistään mitään tietämättä arvelen, että tuo hankinta saatetaan kytkeä Giraffe-tutkien korvaamiseen. Joko hankitaan monikäyttötukia tai hankinnat yhdistetään yhdelle valmistajalle, yhden sopimuksen alle. Mutta, voihan olla, että hankinnat tehdään erikseenkin, mistäs tuota tietää.

Onko yhtään JASSM:ia toimitettu Suomen maaperälle ihan fyysisesti? Tiedän, että vientilupa oli 70 kpl, mutta onko oikeasti me saatu näitä?

entä mikä on status GMLRS AW:n kanssa? Onko näitä jo toimitettu Suomeen?


JASSM tuskin on toimitettu, kerran integraatio on kesken jenkeissä. Mahdollisesti ohjuksia on toimitettu/toimitetaan Suomeen ennen integraation valmistumista, mutta tämä vain siinä tapauksessa, että tuotantolinja menee kiinni ennen integraation valmistumista. Ja ilman integraatiossa tehtäviä softapäivityksiä Hornet ei kuitenkaan pysty ohjusta ampumaan, vaikka niitä Suomessa fyysisesti olisikin.

GMLRS:n suhteen toimitukset ainakin pitäisi alkaa tänä vuonna, ellei ole jo alkanutkin. Taitaa jatkua vuoden 2017 puolelle.

Lisäys: GMLRS-toimitukset 2016-2018. Lähde: DEFMIN.
 
Ei uskottavaa, koska Jassm on Venäjälle suurempi uhka.



GMLRS AW.

Tulevaisuudessa varmaan lisäksi GLSDB tai LRPF.

Pahoittelut jargonista :rolleyes:

AW ja Unitary. Maksimimäärät vastaavasti 150 ja 90kpl. Toteutuva hankintamäärä jää nähtäväksi.

Edit

Suomi on näköjään ilmoittanut ostohinnaksi 70m€ kun vientilupa on 240 raketille hintaan 150m$. Ilmeisesti hankittava määräkin on jäämässä jonnekin 150kpl tienoille?
 
Viimeksi muokattu:
IMG-20160930-WA0001.jpg




Tämä projekti kaipaa välillä tietojen päivitystä...

Kuvassa laite on bongattu matkalla Niinisalon Koeampumalaitokselle. Siellä ammuttiin ns taulukkoammunnat, joka tarkoittaa että näin syntyneen datan avulla lasketaan kotimaisten atarvikkeiden ampumataulukot eli hyvin paljon yksinkertaistettuna:
mikä putken koro tarvitaan tietyn atarvikkeen kullekin ampumaetäisyydelle lisättynä mm säään vaihtelun vaikutuksella. Tähän tarvittiin tietojen mukaan 53 laukausta.
Ai perhana tuo on mennyt ihan talon ohi :oops: :facepalm: olis voinu olla tiensivus asennossa :salut:
 
Ei uskottavaa, koska Jassm on Venäjälle suurempi uhka.



GMLRS AW.

Tulevaisuudessa varmaan lisäksi GLSDB tai LRPF.

Pahoittelut jargonista :rolleyes:

LRPF heti 2027, jolloin sen IOC jenkeillä pitäisi olla. Käytännössä menee meillä 30-luvulle. Sitä ennen todennäköisesti vaan hankitaan lisää GMLRSää. Ehkä putkitykistölle hankitaan jotain pitkän kantaman laukauksia mallia VLAP tai vastaava.
 
Suomi on näköjään ilmoittanut ostohinnaksi 70m€ kun vientilupa on 240 raketille hintaan 150m$. Ilmeisesti hankittava määräkin on jäämässä jonnekin 150kpl tienoille?

Vähän siltähän tuo näyttää, että määrä voi ensialkuun jäädä vielä odotettuakin pienemmäksi. Toivottavasti hankkijat eivät karsi unitäärikärkisistä ainakaan paljoa, koska muuten kiinteisiin kohteisiin, esimerkiksi Kannaksen siltoihin, vaikuttaminen jää ilmavoimien harteille. Tai sitten tuo kauppahinta voi indikoida juuri sitä, että unitäärikärkiset aiotaan jättää ostamatta ja haaveissa siintää GLSDB.

AW on tietysti sekin kiva, mutta aluevaikutusta omien joukkojen tueksi saadaan onneksi muillakin tykistöaseilla. Ei tosin yhtä nopeasti tai tarkasti.
 
Vähän siltähän tuo näyttää, että määrä voi ensialkuun jäädä vielä odotettuakin pienemmäksi. Toivottavasti hankkijat eivät karsi unitäärikärkisistä ainakaan paljoa, koska muuten kiinteisiin kohteisiin, esimerkiksi Kannaksen siltoihin, vaikuttaminen jää ilmavoimien harteille. Tai sitten tuo kauppahinta voi indikoida juuri sitä, että unitäärikärkiset aiotaan jättää ostamatta ja haaveissa siintää GLSDB.

AW on tietysti sekin kiva, mutta aluevaikutusta omien joukkojen tueksi saadaan onneksi muillakin tykistöaseilla. Ei tosin yhtä nopeasti tai tarkasti.

Vaan sitähän varten meillä on tykit ja krh sekä vieläpä jopa päiviä nopeammin. Tällä hetkellä mielestäni paras vaihtoehto joustavaan operatiiviseen tulenkäyttöön olisi VLAP tyyppiset kranaatit tykistölle ja GMLRS. Aktiotykistön reagointikyky yhdessä raskaiden raketinheitinten raskaan byrokratian kanssa.
 
Vaan sitähän varten meillä on tykit ja krh sekä vieläpä jopa päiviä nopeammin. Tällä hetkellä mielestäni paras vaihtoehto joustavaan operatiiviseen tulenkäyttöön olisi VLAP tyyppiset kranaatit tykistölle ja GMLRS. Aktiotykistön reagointikyky yhdessä raskaiden raketinheitinten raskaan byrokratian kanssa.

Tarkoitukseni oli sanoa, että GMLRS (AW:lla) pystytään ampumaan tarkemmin (ainoa ohjattu epäsuoran ammus meillä, eikö totta?) ja "nopeammin", joka oli ei-tykkimiehen väärin käyttämä ja väärin ymmärretty termi. Tarkoitin nopeudella ensimmäisestä laukauksesta viimeiseen kuluvaa aikaa: 155 tai 122 mm tykeillä (etenkin tavanomaisella ampumatarvikkeella) saa jauhaa maalialuetta puoli päivää, raketinheittimistä ammuttaessa vaikutus tulee melkein yhtäaikaisesti koko maalialueen mitalta. Olisiko "hetkellinen tulinopeus" ollut parempi termi?
 
Tarkoitukseni oli sanoa, että GMLRS (AW:lla) pystytään ampumaan tarkemmin (ainoa ohjattu epäsuoran ammus meillä, eikö totta?) ja "nopeammin", joka oli ei-tykkimiehen väärin käyttämä ja väärin ymmärretty termi. Tarkoitin nopeudella ensimmäisestä laukauksesta viimeiseen kuluvaa aikaa: 155 tai 122 mm tykeillä (etenkin tavanomaisella ampumatarvikkeella) saa jauhaa maalialuetta puoli päivää, raketinheittimistä ammuttaessa vaikutus tulee melkein yhtäaikaisesti koko maalialueen mitalta. Olisiko "hetkellinen tulinopeus" ollut parempi termi?

Nyt en taida ihan ymmärtää... Jos puhutaan 122 rakhosta niin sarjan kesto on 40sek, jos ammutaan koko pakka raskaalla rakhoolla sekin kestää 40sek ja ne ammutaan samalle lentoradalle eli osuvat maaliin väliajoin. Tykistöllä ei jauheta puolta päivää. On jo n. 80 vuotta tiedetty että suurin osa tappioista tulee ekoina sekunteina. Meille tulee sekä AW että Unitary versio.
 
Nyt en taida ihan ymmärtää... Jos puhutaan 122 rakhosta niin sarjan kesto on 40sek, jos ammutaan koko pakka raskaalla rakhoolla sekin kestää 40sek ja ne ammutaan samalle lentoradalle eli osuvat maaliin väliajoin. Tykistöllä ei jauheta puolta päivää. On jo n. 80 vuotta tiedetty että suurin osa tappioista tulee ekoina sekunteina. Meille tulee sekä AW että Unitary versio.

Puhutaan edelleen GMLRS:stä, siitä on puhuttu koko ajan. Älä nyt sotke tähän enää kevyempiä raketinheittimiä mukaan, kiitos.

Yritän selventää esimerkin kautta:

Vihollisen on havaittu laskeneen maahan ainakin komppanian verran kevyttä jalkaväkeä 500 x 500 m peltoaukealle. Kyseiseen aluemaaliin voidaan vaikuttaa joko 155 K 98:lla sirpalekranaateilla tai raskaiden raketinheitinten GMLRS-raketeilla, muuta kalustoa ei ole kantamalla/käytettävissä.

Jos ammutaan GMLRS per sata metriä, niin tarvitaan 5 x 5 = 25 rakettia. Nuo raketit tulevat tonttiin sekunneissa, vaikutus on tasainen eikä vihollinen ehdi suojautua. Sen sijaan ammuttaessa 155 mm tykeillä tyhmää murkulaa (ohjautuvaa meillä ei tietääkseni ole) kenttään tulee kerralla maksimissaan 18 kranaattia muutaman sekunnin sisään, jos kaikki aloittavat ampumisen yhtäaikaisesti. Koska kranaatit olivat ohjaamattomia, osa niistä meni luultavasti sivuun ja loppujenkin osalta jakautuminen maalialueen kesken oli hyvin epätasainen. Nyt vihollinen on jo suojautunut, ja joudutaan ampumaan huomattavasti lisää kranaatteja saman vaikutuksen saamiseksi kuin GMLRS-raketteja käytettäessä. [Puoli päivää oli kielikuva.]

Eli vaikka korostankin unitäärikärkisten merkitystä pistemaalien (sillat jne.) tuhoajana, niin AW-taistelukärkisetkin raketit ovat hyödyllisiä ja tärkeitä. Välttämättömiä AW-taistelukärkiset eivät ole, 155 mm tekee suunnilleen saman, mutta ainakin joissakin suhteissa huonommin.

AW on tietysti sekin kiva, mutta aluevaikutusta omien joukkojen tueksi saadaan onneksi muillakin tykistöaseilla. Ei tosin yhtä nopeasti tai tarkasti.

Tarkoitukseni oli sanoa, että GMLRS (AW:lla) pystytään ampumaan tarkemmin (ainoa ohjattu epäsuoran ammus meillä, eikö totta?) ja "nopeammin", joka oli ei-tykkimiehen väärin käyttämä ja väärin ymmärretty termi.
 
Vielä tuohon K9:ään, sanotaanko että lähdin siitä oletuksesta että KARJPR on se ykköskohde joille noita hommataan, ja Parola sen jälkeen jos rahaa riittää. Mutta mukava kuulla myöskin että MEKTSTOS saadaan erinomainen tykistön järjestelmä. Alkaa olla nuo osastot tikissään, näkisin ainoastaan että IT:n puolella on ongelmia, samoin onko MTLBV+120 KRH enää validi? Ehkei minun tarvitsekaan tietää... :D
 
Onko niiden vastatykistötutkien mahdollisen hankinnan tiimoilta kuulunut mitään?

On itse asiassa; kiitos kysymästä! Mutta ei voi ihan vielä julkistaa..
Kun epäsuora tuli on nykyisin tykkimiesten peukalon alla, niin pelimerkit käytetään seuraavaksi tutkapuolelle. Muita rahoitusmahiksia enempää pohtimatta voisi yleisesti todeta, että vedettävällä heittimelläkin on hyvät puolensa. Kun aseet sijoitetaan
johonkin ajoneuvoon kiinteästi, menetetään nämä hyvät puolet ja saadaan ainoastaan rajoitetusti muuta hyvää tilalle.

Miksi Parola kysymyksen vastauksessa on kaksi tärkeää pointtia:
Ensiksi huoltojärjestelmä. Se käsitäää varaosien ja manuaalien lisäksi myös ne ihmiset ja organisaatiot jotka homman hoitaa. Voidaan myös ajatella sen sisältävän ajan kanssa syntyvän osaamisen. Tällaista ei ole järkevää sijoittaa kahteen paikkaan
kustannusten sekä osaavien henkilöiden rajallisen määrän johdosta. Toinen pointti sitten on, ettei meillä ole koskaan ollut itseliikkuvaa tykistöä, jos sillä tarkoitetaan K9:n kaltaista järjestelmää. PSH122 on vain vedettävä kenttätykki, joka kykenee itse
vaihtamaan paikkaa. Tämähän on täälläkin todettu. K9.lle on luotava meidän oloihimme sopiva taktiikka, joka ei synny kerralla vaan kokeilemalla. Ja sen jälkeen pantava paperille sekä koulutettava henkilökunnalle. Tämän homman kykenee hoitamaan
ainoastaan JTR. Sen vuoksi että vain siellä on tämä mainittu 122PSH -kokemus.
 
Puhutaan edelleen GMLRS:stä, siitä on puhuttu koko ajan. Älä nyt sotke tähän enää kevyempiä raketinheittimiä mukaan, kiitos.

Yritän selventää esimerkin kautta:

Vihollisen on havaittu laskeneen maahan ainakin komppanian verran kevyttä jalkaväkeä 500 x 500 m peltoaukealle. Kyseiseen aluemaaliin voidaan vaikuttaa joko 155 K 98:lla sirpalekranaateilla tai raskaiden raketinheitinten GMLRS-raketeilla, muuta kalustoa ei ole kantamalla/käytettävissä.

Jos ammutaan GMLRS per sata metriä, niin tarvitaan 5 x 5 = 25 rakettia. Nuo raketit tulevat tonttiin sekunneissa, vaikutus on tasainen eikä vihollinen ehdi suojautua. Sen sijaan ammuttaessa 155 mm tykeillä tyhmää murkulaa (ohjautuvaa meillä ei tietääkseni ole) kenttään tulee kerralla maksimissaan 18 kranaattia muutaman sekunnin sisään, jos kaikki aloittavat ampumisen yhtäaikaisesti. Koska kranaatit olivat ohjaamattomia, osa niistä meni luultavasti sivuun ja loppujenkin osalta jakautuminen maalialueen kesken oli hyvin epätasainen. Nyt vihollinen on jo suojautunut, ja joudutaan ampumaan huomattavasti lisää kranaatteja saman vaikutuksen saamiseksi kuin GMLRS-raketteja käytettäessä. [Puoli päivää oli kielikuva.]

Eli vaikka korostankin unitäärikärkisten merkitystä pistemaalien (sillat jne.) tuhoajana, niin AW-taistelukärkisetkin raketit ovat hyödyllisiä ja tärkeitä. Välttämättömiä AW-taistelukärkiset eivät ole, 155 mm tekee suunnilleen saman, mutta ainakin joissakin suhteissa huonommin.

No joo, nyt avasi mitä haetaan. Heitän kuitenkin vastapalloon sen faktan, että tässä ammuttaisiin iso osa kaikista raketeista sekä aseet kuuluvat PVVA (PuolustusVoimien VAikuttaminen) aseisiin, joten uuden maalin, jota ei ole valmiissa maalilistoissa, ampumisessa menee sen verran aikaa, että komppania on jo hajallaan muualla. Teknisesti mahdollista muttei ole tämän hetkisten toimintaperiaatteiden mukaista.
 
Jos ammutaan GMLRS per sata metriä, niin tarvitaan 5 x 5 = 25 rakettia. Nuo raketit tulevat tonttiin sekunneissa, vaikutus on tasainen eikä vihollinen ehdi suojautua. Sen sijaan ammuttaessa 155 mm tykeillä tyhmää murkulaa (ohjautuvaa meillä ei tietääkseni ole) kenttään tulee kerralla maksimissaan 18 kranaattia muutaman sekunnin sisään, jos kaikki aloittavat ampumisen yhtäaikaisesti. Koska kranaatit olivat ohjaamattomia, osa niistä meni luultavasti sivuun ja loppujenkin osalta jakautuminen maalialueen kesken oli hyvin epätasainen. Nyt vihollinen on jo suojautunut, ja joudutaan ampumaan huomattavasti lisää kranaatteja saman vaikutuksen saamiseksi kuin GMLRS-raketteja käytettäessä. [Puoli päivää oli kielikuva.]

Sen voi sanoa, että 155 millisiä ei ainakaan mene hukkaan, kun ammutaan noin isolle alueelle. Itse näkisin niin, että tuolle alueelle ei aleta sellaisenaan ampumaan, vaan ammuttaisiin jotakin tiettyä osaa siellä, esim. suurinta viholliskeskittymää ja tarvittaessa siirrettäisiin tulta toiseen kohtaan myöhemmin (ja väittäisin, että MLRS:lläkin ammuttaisiin valikoituja kohteita, eikä alueita). Jos viholliset päättivät maastoutua sen maalialueen ulkopuolellakin, niin aina parempi kun tarkoitushan on häiritä tuota operaatiota ja maastoutunut vihollinen ei ole menossa mihinkään.

Lisäksi huomauttaisin, että 155:lle on sekä herätesytyttimiä, että tytärammuksia saatavilla.

Niin, ja MLRS taisi ampua raketin aina parin sekunnuin välein, joten ei ne nyt ihan niin samalla hetkellä tule tonttiin. Sanoisin että menee vähintään sellaiset 10 sekunttia kun tuo tehtävä ammutaan. Laskin siten, että tuohon käytettäisiin vain 24 ammusta, eli neljä kasettia, jotka kaikki ammutaan eri lavetilta jotta tulevat maahan mahdollisimman nopeasti.
 
Lisäksi huomauttaisin, että 155:lle on sekä herätesytyttimiä, että tytärammuksia saatavilla.

Toki asia on näin, mutta myös GMLRS-AW sisältää herätesytyttimen. AW-taistelukärki lienee verrannollinen DPICM-tytärammuksellisiin tykistön kranaatteihin kaikessa paitsi kenties raskaasti panssaroituja maaleja vastaan vaikuttamisessa. Lisäksi yksi murkula on huomattavasti kevyempi kuin yksi raketti, GMLRS-AW:n taistelukärki on 200 paunan luokassa.

Niin, ja MLRS taisi ampua raketin aina parin sekunnuin välein, joten ei ne nyt ihan niin samalla hetkellä tule tonttiin. Sanoisin että menee vähintään sellaiset 10 sekunttia kun tuo tehtävä ammutaan. Laskin siten, että tuohon käytettäisiin vain 24 ammusta, eli neljä kasettia, jotka kaikki ammutaan eri lavetilta jotta tulevat maahan mahdollisimman nopeasti.

Tulinopeudessa taidat olla oikeassa, nyt kun katson ampumavideoita. Toisaalta pitää muistaa, että GMLRS on ohjattu ase. Raketeilla asia voisi ollakin, kuten kuvailet. GMLRS on kuitenkin periaatteessa ohjus, ja olisin hämmästynyt, jos sen ohjausjärjestelmässä ei olisi lainkaan mietitty MRSI-ominaisuutta.

Ja jos nopeus on tärkeää, niin kai koko kahdeksan heittimen patteri (muistaakseni järjestelmää Hollannista hankittaessa kerrottiin 6-8 heittimen pattereista) ampuu kerralla. Ei se osittain ammuttu ohjuskasetti mikään katastrofi varmaankaan ole. Meikäläisillä ampumatarvikemäärillä tuskin tulee heti sitä tilannetta, että pitäisi pippuroida muutama neliökilometri (ts. tarvittaisiin täydet pakat) kerralla.
 
Toki asia on näin, mutta myös GMLRS-AW sisältää herätesytyttimen. AW-taistelukärki lienee verrannollinen DPICM-tytärammuksellisiin tykistön kranaatteihin kaikessa paitsi kenties raskaasti panssaroituja maaleja vastaan vaikuttamisessa. Lisäksi yksi murkula on huomattavasti kevyempi kuin yksi raketti, GMLRS-AW:n taistelukärki on 200 paunan luokassa.

Itse olen kyllä melkoisen varma, että mikäli toimittaisiin kuten ehdotat, että 500mx500m alueelle ammuttaisiin 25 noita AW ammuksia, niin siinä tuskin saataisiin niin hyviä tuloksia kuin tykistöllä, mikäli tykistö saa ampua vastaavan tonniston ammuksia. Ja veikkaan, että tykistö tositilanteessa saisi ampua enemmänkin, koska niille on ammuksia. Tuo AW on kyllä sirpaleammuksena epäilemättä ihan hyvä, mutta siitä huolimatta ei sitä voi alkaa vertailemaan rypäleammukseen. Toisaalta se epäilemättä tuottaa erittäin hyvän tuloksen niihin maaleihin jotka tuo kykenee kattamaan yhdellä ammuksella.
 
Back
Top