Tykistö

Yhtenä ongelmama tuossa on myös ammukset. Ne vähenevät ja riittävät tämän vuosikymmenen ajaksi. Sitten alkaa olla 122mm ammukset pikku hiljaa ammuttuina. Ja toisena ongelmana on kaliiperi. PV on puhunut kovaa standardoimisesta 155mm-kaliiperiin ihan vaan logistiikan helpottamiseksi.

Joten saattaa olla parempi vaihtoehto, että me uusien 122mm-ammusten sijaan sitten täydennämme 155mm-ammusten inventaariotamme.

Logistiikan helpottaminen ei oikein enää tänä päivänä ole uskottavaa. Entisaikaan se saattoi sitä olla, kun tykistön kalibereja oli oikeasti paljon eikä kaikki samankaan kaliberin ampumatarvikkeet välttämättä olleet yhteensopivia eri tykkimallien kanssa. Sen sijaan tällä nykyretoriikalla jatkettaessa me luovumme myös toisesta kranaatinheittimen väljyydestä (81 tai 120 mm), koska on helpompaa, kun on vain yksi kaliberi. Missä ei tietenkään ole mitään järkeä.

Lisäksi aiemmin on esitetty, että olisi halvempaa uusia olemassaolevia 122 mm ampumatarvikevarantoja kuin tilata lisää 155 mm, koska 122 mm laukausyhdistelmistä on etusijassa vanhenemassa panokset ja kranaatti olisi uudelleenkäytettävissä (ainakin kuoren osalta?).

Kysymys on myös putkimääristä. Mikä riittää ja kuinka laajalle tykistöä halutaan? Reilu puolitoista sataa vedettävää 155 mm putkea ja vajaa sata K9 Moukaria (olettaen optio lunastettavan) ei tietenkään ole väheksyttävä määrä sekään, mutta kompomisseja voidaan joutua tekemään pohdittaessa tykistön osoittamista toissijaisille suunnille. Jos putkia on vaikkapa 500, niin siitä on helpompi lähettää yksi patteristo Ahvenanmaalle odottamaan (kenties epätodennäköistä) maihinnousua kuin jos putkia on vain 250.

Toki on myös 122 mm:sta luopumisen puolesta puhuvia seikkoja. Modernilla 155 mm tykillä pystyy ampumaan isommalle alueelle ja yhdestä putkesta lähtee enemmän rautaa aikayksikössä. Jos vielä päätettäisiin, että kaikki tykistöyksiköt pitää saada riviin heti (ts. tykeille varataan PV:n omaa ajoneuvokalustoa) ja ne pitää olla varustettu viimeisen päälle (tykkikohtaiset paikannuslaitteet, tykinveturit panssaroituja, tykkimiehillä uusin ja paras mieskohtainen varustus ym.), niin tulisi varmaan halvemmaksi rakentaa vastaava kyvykkyys uusilla (tai etenkin käytetyillä) 155 mm tykeillä. Mutta jos myös kakkoslinjan kalustolle lasketaan arvonsa, niin kuvio ei enää olekaan yhtä selkeä.

Aiemmin 122 mm kalustosta luopumisen puolesta puhui vahvasti rahoitustodellisuus. Kaikkea muutakin hankittavaa oli niin paljon ja rahaa kovin vähän. Jos PV:n taloudellinen tilanne nyt kohenee Ukrainan tilanteen kiristymisen myötä, mutta poliitikot eivät kuitenkaan anna avointa shekkiä perustaa K9-tuotantolinjaa Suomeen, niin se parantaa myös 122 mm kaluston tulevaisuudennäkymiä.
 
Tässä kun puhutaan että 122mm kranaatit sekä loppuu että vanhenee, ja eritellään vielä että panokset vanhenee (ruuti, nallit?) niin olisi hyvä näille olla jokin lähde.
...
Kysymys on myös putkimääristä. Mikä riittää ja kuinka laajalle tykistöä halutaan? Reilu puolitoista sataa vedettävää 155 mm putkea ja vajaa sata K9 Moukaria (olettaen optio lunastettavan) ei tietenkään ole väheksyttävä määrä sekään, mutta kompomisseja voidaan joutua tekemään pohdittaessa tykistön osoittamista toissijaisille suunnille. Jos putkia on vaikkapa 500, niin siitä on helpompi lähettää yksi patteristo Ahvenanmaalle odottamaan (kenties epätodennäköistä) maihinnousua kuin jos putkia on vain 250.
...

Minusta meneillään oleva Ukrainan konflikti osoittaa aika hyvin että vähän vanhempaakin kalustoa kannattaa pitää rivissä (muutoinkin kun tykistö). Kenties melkein kaikkien yllätykseksi Venäjä siellä sotii massalla ja kylmän sodan rauhdalla (myös samoja 122mm tykkejä käytössä).
Jos mietitään meidän tykistön vanhempaa/itä-kalustoa, 122mm tykit sieltä varmaan nousee käyttökelpoisimpina esiin. Moderneja kevyempiä tykkejä ei paljon harrasteta (jenkki M119) ja siinä luokassa 122H63 on vielä "ihan ok" luullakseni.

Ainakin ehdottomasti sinne todennäköiseen NATO:on liittymiseen asti kannattanee pitää kaikki rauta rivissä ja ostaa uutta/uusia niin paljon kuin siihen on resursseja.
 
Tässä kun puhutaan että 122mm kranaatit sekä loppuu että vanhenee, ja eritellään vielä että panokset vanhenee (ruuti, nallit?) niin olisi hyvä näille olla jokin lähde.

Viittaan ystävällisesti käyttäjän @Old Boy kirjoitukseen ajalta ennen Ukrainan tilanteen perkelöitymistä (vahvennus omani):

Viime kirjoitukseni HX-rahoituksen järjestyminen poikkeuksellisen edullisten poliittisten kiemuroiden avulla oli lähteisiin perustuva fakta. Mutta 122 H63.n korvaaja sen sijaan vain mielipide muiden joukossa.
Joitakin perusteluja voi toki esittää:

Maavoimien 2030-luvulla uusittavan kaluston määrä on niin massiivinen, että perusrahoituksella toimittaessa uskon etusijalle nousevan ns. budjettiratkaisut vähän viimeaikojen RK-uutisten tapaan. Siis mietitään voisiko entisiä kaluja jotenkin uudistaa tai edes pitää edelleen toimintakuntoisina. Isosta tykkimäärästä voidaan valita parhaat yksilöt säilytettäviksi, eihän tykeillä ole luultavasti paljoa ammuttu putkea kohti. Kalustohan kiertää koulutuskäytöstä varastoihin ja taas aikanaan takaisin. Olemassa olevien kranaattien kunnostus on edullisempaa kun ostaa uusia, joten täysin uusittaviksi menevät ainoastaan panokset. Se tosin onkin sitten laukauksen kallein ainesosa. Tykkiruutia saa ainakin toistaiseksi kotimaastakin eikä kaupoille tarvi mennä entiseen itäblokkiin vaikka ei saisikaan enää 10 v päästä. Pienimuotoisia modernisointimahiksiakin olisi: kotimaassa kehitettiin pitkän kantaman kranaatti, jonka hankinta tyssäsi Hornet-maksuihin ja siihen, ettei uskottu laajoja sotatoimia enää nähtävän. Toinen kehityskohde olisi tykkikohtainen paikantaminen digikarttojen sekä elektroniikan halpenemisen muodossa.

152 K89:stä oli kesällä juttua tykkimiesten Tulikomentoja-lehdessä. Viesti sama kun Suomen Sotilaan uutisessa: Niille koulutettiin uusi sa-joukko ja sen jälkeen vehkeet takaisin varikoihin. 10 v päästä nämä ex-varusmiehet on täyttäny 30 ja kaluston jatko tulee viimeistään harkintaan. Ellei jo sitä ennen kun kaikenlainen varastointi maksaa vuosi vuodelta enemmän. Mitään Krasnopol-täsmäammuksia ei nyt voi hankkia eikä varmaan ostettaisi muutoinkaan.

Uudet ajoneuvotykit eivät kuulu mahdollisiin ALTYK-korvaushankintoihin. Jos sellaisia joskus ostettaisiin, niin ne menisivät tulevaisuuden ratkaisujoukoille. Ahvenanmaan paikallispuolustus taas olisi kokonaan oman ketjun aihe. Siinä voisikin päästää irti forumin tunnetun luovuuden ja ennakkoluulottomuuden jolla etsiä uusia ratkaisuja rauhan ajan kaisainvälisessä sopimusympäristössä.

Minusta meneillään oleva Ukrainan konflikti osoittaa aika hyvin että vähän vanhempaakin kalustoa kannattaa pitää rivissä (muutoinkin kun tykistö). Kenties melkein kaikkien yllätykseksi Venäjä siellä sotii massalla ja kylmän sodan rauhdalla (myös samoja 122mm tykkejä käytössä).
Jos mietitään meidän tykistön vanhempaa/itä-kalustoa, 122mm tykit sieltä varmaan nousee käyttökelpoisimpina esiin. Moderneja kevyempiä tykkejä ei paljon harrasteta (jenkki M119) ja siinä luokassa 122H63 on vielä "ihan ok" luullakseni.

Ainakin ehdottomasti sinne todennäköiseen NATO:on liittymiseen asti kannattanee pitää kaikki rauta rivissä ja ostaa uutta/uusia niin paljon kuin siihen on resursseja.

Tuohon suuntaan menee omakin ajatteluni. Kaikki ennakoiva stenaaminen seis ja heti.

Toisaalta investointikohteita pitää miettiä myös pitkällä aikavälillä. Ei kannata ostaa lisää Mustin ampumatarvikkeita, jos nykyiset vanhenevat tyyliin ensi vuonna. Koska ne uudet ampumatarvikkeet ovat sitten käytössä seuraavat ~30 vuotta ja sitä aikaa ne eivät säily relevantteina.
 
^Yhdessä kohtaa näytetään ampuvan ohjus taivaalle: ehkä jotain vierasta dronea kohti? Videon leikkaus näyttää jonkun verran dramatisoidulta.
Vähän myöhässä vastaus, mutta minusta tuossa näyttää siltä, että häröpallossa oleva TOS-1 ampuu vahinkolaukauksen paniikissa.
 
FN0v4qDXsAQWpsS

Oryx. Kaapattu 2S34 Khosta SPG. Näitä on kuulemma tehty noin 30 kappaletta.

The 2S34 Hosta is a modernized version of the 2S1 Gvosdika. However upgraded artillery system is a howitzers/mortar rather than howitzer. The 2S34 Hosta was developed in line with changing battlefield requirements of the Russian Army. Currently Russian Army operates a vast fleet for of ageing 2S1 Gvosdika self-propelled howitzers that could be upgraded in order to extend their operational life. Russian Army ordered the 2S34 Hosta in 2011. First production artillery systems were delivered in 2012. Currently approximately 30 of these artillery systems are in service with the Russian Army. It is also proposed for export customers.
 
FNFszcaXwAQCjXl


FNuA2BfXEAIUNms


Russian Ground Forces Iskander-M short-range ballistic missiles, known in the West as SS-26 Stone, have been using an apparently previously unseen decoy, in an effort to spoof Ukrainian air defenses as heavy fighting continues in the wake of the Russian invasion that began late last month. Penetration aids, or PENAIDs, of a broadly similar kind, have previously been associated with much longer-range strategic missile systems, namely intercontinental ballistic missiles (ICBMs).

However, these decoy munitions now point to Russian efforts to ensure that its short-range battlefield ballistic missiles, too, are better able to defeat increasingly sophisticated anti-ballistic missile (ABM) defenses. What’s especially surprising is that Russia has now revealed this potentially significant aspect of the Iskander-M, one that it had previously managed to keep under wraps, at least from the general public, during the conflict in Ukraine where it isn’t likely even needed.

Photos of the then-mysterious decoys, originally identified as submunitions of some kind, began to appear earlier this month. They were brought to wider attention by Collective Awareness to Unexploded Ordnance, or CAT-UXO, an organization that brings together the explosive ordnance disposal (EOD) community in order to collate information and awareness. Roughly 16 inches long, dart-shaped, and with white bodies and orange tails, the purpose of these objects was at first unclear.
 
Nuo harhamaalit ovat ilmeisesti venäläisten Iskanderien kiinteä ominaisuus, eli ne lähtee kyydissä, oli torjunnan harhauttamiselle tarvetta eli ei. Varmaan Ukraina saa hyvän hinnan noista kun toimittaa eteenpäin, moni on varmaan kiinnostunut millaista signaalia ne voi lähettää.
Mietinpä myös olisiko nuo osaselitys sille huomattavan isolle ohjusten määrälle mitä USA väittää havainneensa: jokainen Iskander-laukaus laskettu kahtena??
 
Nuo harhamaalit ovat ilmeisesti venäläisten Iskanderien kiinteä ominaisuus, eli ne lähtee kyydissä, oli torjunnan harhauttamiselle tarvetta eli ei. Varmaan Ukraina saa hyvän hinnan noista kun toimittaa eteenpäin, moni on varmaan kiinnostunut millaista signaalia ne voi lähettää.
Mietinpä myös olisiko nuo osaselitys sille huomattavan isolle ohjusten määrälle mitä USA väittää havainneensa: jokainen Iskander-laukaus laskettu kahtena??

Eihän nuo voi irrota ennen kuin ohjus on tulossa alas maalialueelle? Laukaisuvaihekin on ihan takuulla havaittu eikä vain ohjuksen alastuloa.
 
Onko? Iskanderin kantama on pitkä joten laukaisu voi olla tutkien ulottumattomissa. Ennakkovaroitussatelliiteissa laukaisujälki ehkä voisi näkyä.
 
Joo, ajattelin silloin 2014 että Ukrainalla on vanhanaikainen armeija ja sepot olivat aluksi erittäin alivarustettuja, että se ehkä korostaa perinteisen tykistön merkitystä. Mutta kyllä sillä perus-murkulalla (ja Gradilla) tuntuu edelleen paikkansa olevan. Drone-tähystys auttaa myös niitä, ei vain älyammuksia. Ihan tavallinen kaupallinen dronekin voi löytää tykistölle maaleja, ei tarvitse välttämättä olla mikään hifi lasermaalinosoittaja.
Venäjä on ainakin vähän käyttänyt Krasnopolia, onko Ukrainalla mitään älyammusta tykistölle?
 
Onko? Iskanderin kantama on pitkä joten laukaisu voi olla tutkien ulottumattomissa. Ennakkovaroitussatelliiteissa laukaisujälki ehkä voisi näkyä.
Periaatteessa kaikki ohjuslaukaisut näkyvät nykyisillä infrapunasatelliiteilla. Sen sijaan alkuvaiheen lentorataa ei voi seurata maassa olevalla tutkalla niin kauan kuin ohjus on tutkahorisontin alapuolella. Poikkeuksen voi muodostaa horisontin yli katsovat tutkat. USA on aikeissa kehittää satelliittijärjestelmän joka pystyy seuraamaan ohjusten lentorataa avaruudesta käsin.
 
veikkaan krosnopolia vastatykistö tehtävissä, jos tykit oli kaapattuja niin myös ehkä jemmattua paikanninta. Tosin nuo tykit eivät olleet jemmassa, vaan kaikki yhdessä ja ei liikkeessä käyttäen shoot-and-scoot taktiikoita. Ei tietoa olivatko tietoisia dronen paikalla olosta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top