Tykistö

Kartussilaukuksessa ajopanos on ladattu hylsyyn ja ladataan aseeseen eri osassa ammuksem kanssa. Tällöin voi/pitää olla useita erilaisia panoksia sisältäviä hylsyjä, joista sopiva aina ladataan yhdessä ammuksen kanssa. Tällöin tietysti uudelleenladattuja hylsyjä käytettäisiin vain täyspanosta pienemillä ajopanosmäärillä. En tiedä onko tällaista panosjärjestelmää Suomessa käytössä, mutta näin opetettiin aikanaan asejärjestelmäopissa.

Patruuna-kartussilaukaus on sitten muuten sama kuin kartussilaukaus, mutta ammus kiinnitetään hylsyyn ennen lataamista.

Nykyään on sitten kaikkia tumppihylsyjä ym. jotka eivät vältämättä taivu perinteiseen Irtopanos - kartussi - patruunakartussi - patruuna -jaotteluun.
 
Viimeksi muokattu:
mechanicus kirjoitti:
En tiedä onko tällaista panosjärjestelmää Suomessa käytössä, mutta näin opetettiin aikanaan asejärjestelmäopissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin ne aikanaan otettiin niillä perusteilla talteen.

Ja tuli vielä mieleen, että irtopanos vaatii ladatessa myös irrallisen tiivistysrenkaan putken ja lukon väliin, jokahan ei sekään mene ammunnoissa miksikään, vaikka ohuena metallina ottaa paineen vastaan. Yksi rengas/tykki = ei suurempaa metallin väsymistä.
 
Näettekö te kokeneemmat palstalaiset, että Suomen tulisi hankkia lisää tykistöä kuten K9:ää, kun maailmantilanne on mikä on?

K9-soppari optioineen tehtiin ihan eri maailmanajassa, niin itse kyllä käskisin Puolustusministerinä logistiikkalaitoksen miehet neuvotteluihin uusista hankinnoista Etelä-Korean kanssa.
 
Venom_Snake kirjoitti:
Näettekö te kokeneemmat palstalaiset, että Suomen tulisi hankkia lisää tykistöä kuten K9:ää, kun maailmantilanne on mikä on?

K9-soppari optioineen tehtiin ihan eri maailmanajassa, niin itse kyllä käskisin Puolustusministerinä logistiikkalaitoksen miehet neuvotteluihin uusista hankinnoista Etelä-Korean kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilman muuta lisää. Paljonkohan koita K-9:jä on jo saatu Suomeen?
 
Maailmanaika on tosiaan ihan eri. Suomi on Nato-Suomi ja Ukraina on kuluttanut Venäjää massiivisesti.

Odotetaan ja tarkkaillaan. K9:n käyttöönotto on vielä kesken ja MLRS päivittyy samalla kun muitakin hankkeita on meneillään vino pino. Käyttöönottoon ja hankintoihin liittyvät osat organisaatiota lienevät tällä hetkellä täystyöllistettyjä, elleivät jopa ylityöllistettyjä. Jo nykyisellään meille saattaisi hyvin käydä kuten Ukrainassa, eli että aseita kyllä olisi, mutta ampumatarvikkeet käyvät vähiin. Lännen ampumatarvikevarastothan ovat nyt melko tyhjät, tuotanto menee Ukrainaan ja varastojen palauttaminen sotaa edeltäneelle tasolle (tai korkeammalle) siintää vuosien päässä tulevaisuudessa.

Tässä tilanteessa en näkisi tykkejä kovin tärkeänä panostuksena. En, kun vihollinen ei edes tunnu välittävän tappioista. Mieluummin näkisin panostuksia kohdennettavan siihen, että omat suorituskyvyt saadaan pidettyä ehjinä ja toisaalta tuhottua vihollisen vaarallisimmat maalit. Eli droonintorjuntaa ja suojattua ajoneuvokalustoa omaa selviytymiskykyä kohentamaan sekä vastatykistötutkia ja drooneja maalien paikantamiseen.
 
Museo kirjoitti:
122 H 63 suorituskyvyt täytyy vähitellen jotenkin korvata. Sodan ajan vahvuus laskee samalla reilusti kun siitä päästään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vahvuus on noiden ansiosta tällä hetkellä silmänlumetta ja pelote-numeroita paperilla. Tuskin löytyy kovin motivoitunutta miehistöä ihan koko arsenaalille.
 
Museo kirjoitti:
122 H 63 suorituskyvyt täytyy vähitellen jotenkin korvata. Sodan ajan vahvuus laskee samalla reilusti kun siitä päästään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Korvatä kyllä täytyy, mutta millä?

Luottopakki kirjoitti:
Vahvuus on noiden ansiosta tällä hetkellä silmänlumetta ja pelote-numeroita paperilla. Tuskin löytyy kovin motivoitunutta miehistöä ihan koko arsenaalille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos ammuksia riittää niin kyllä noilla pystyy hyvin murtokohtaa pehmittämään. Ne on ne 155mm tykit ja raskaat raketinheittimet joilla vastatykistö toimintaa harjoitetaan. Tietysti myös NATOssa myös ilmavoimat antaa osansa peliin.

Nyky päivänä on aivan eri kyky vastatykistö toimintaan, jolloin nuo 122mm tykitkin on oivaa kamaa,jos droneista kyetään eroon pääsemään.
 
Tässä keskustelussa tuntuu nyt unohtuvan, että 122 ja 155 ovat eri tarkoituksiin tarkoitettuja kamppeita, kumpaakin tarvitaan piste. Sama koskee krh:tai, ei kilpaile tykistön kanssa. Lyhyillä etäisyyksillä dronet on tällä hetkellä ratkaisematon ongelma, siinä ei Ukrainan kokemusten pohjalta tela-alusta ratkaise tätä ongelmaa.
 
sinko kirjoitti:
Entäs 2. portaan joukot ja kotijoukot. Sielläkin voisi olla käyttöä vähän järeämmälle aseitukselle, eikä maahanlaskussa ole vihollisellakaan vielä käytössä
tykistötutkia ja tykistöä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kotijoukoilla on kaulimet ja nekin tuntuvat joskus olevan turhan raskas ase.
 
Jopuni kirjoitti:
Korvatä kyllä täytyy, mutta millä?


Jos ammuksia riittää niin kyllä noilla pystyy hyvin murtokohtaa pehmittämään. Ne on ne 155mm tykit ja raskaat raketinheittimet joilla vastatykistö toimintaa harjoitetaan. Tietysti myös NATOssa myös ilmavoimat antaa osansa peliin.

Nyky päivänä on aivan eri kyky vastatykistö toimintaan, jolloin nuo 122mm tykitkin on oivaa kamaa,jos droneista kyetään eroon pääsemään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Saadun (vahvistamattoman) tiedon mukaan 122H63 korvaus olisi suunnitelmissa vuodesta xx alkaen.
 
Commander kirjoitti:
Saadun (vahvistamattoman) tiedon mukaan 122H63 korvaus olisi suunnitelmissa vuodesta xx alkaen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok. Suorituskyvyn korvaamisesta tässä taisi alunperin ollakin kyse (tai ainakin oma ajatus), eikä 122:n korvauksemattomasta alas ajamisesta tai tarpeen kyseenalaistamisesta. Olettaisin että samojen vastatykistötutkien kohteina nämäkin ovat, ihan riippumatta siitä mihin tai mitä kohteita niillä ammutaan. Toinen juttu on se löytyisikö riittävästi miehistöä koko arsenaalille ja kauanko PV syöttäisi miehistöjä jos alkaisi näyttää että niitä kuluu suhteessa saavutettuun etuun. Ja sitten vielä se kauanko vanhan neuvostokaliiberin ammuksia tosi tilanteessa riittäisi. Jostain joskus luin, että niitä pystyy tekemään vain kaksi ammustehdasta Euroopassa ja voisi olettaa että niilläkin on nykyään parempaa tekemistä. Näistä syistä arvelin että nämä on osittain vain pelotenumeroita paperilla.
 
Mölkky kirjoitti:
Tässä keskustelussa tuntuu nyt unohtuvan, että 122 ja 155 ovat eri tarkoituksiin tarkoitettuja kamppeita, kumpaakin tarvitaan piste. Sama koskee krh:tai, ei kilpaile tykistön kanssa. Lyhyillä etäisyyksillä dronet on tällä hetkellä ratkaisematon ongelma, siinä ei Ukrainan kokemusten pohjalta tela-alusta ratkaise tätä ongelmaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan myös, että kaikki itseään kunnioittavat NATO-maat ovat siirtyneet tai siirtymässä tuohon isompaan 155 mm kaliberiin. Oli taktista tai operatiivista tulenkäyttöä tai mitä hyvänsä. Lyön molemmat kivekset vetoa, että uusia 122 mm tykkejä ei enää hankita. Vasemmasta kiveksestä vetoa, ettei myöskään 105 mm tykkejä.
 
Huhta kirjoitti:
Tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan myös, että kaikki itseään kunnioittavat NATO-maat ovat siirtyneet tai siirtymässä tuohon isompaan 155 mm kaliberiin. Oli taktista tai operatiivista tulenkäyttöä tai mitä hyvänsä. Lyön molemmat kivekset vetoa, että uusia 122 mm tykkejä ei enää hankita. Vasemmasta kiveksestä vetoa, ettei myöskään 105 mm tykkejä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen kanssa samaa mieltä ja juuri sen vuoksi haluaisin pitää jokaisen 122:n vahvuudessa. Suurvallat (ja NATO) toimii eri logiikalla. Epäilemättä jossain kohtaa mekin voimme luottaa siihen, että lähituki tulee ilmasta. Ehkä tulisi nytkin, silti en laskisi kaikkea sen varaan vielä.
 
Huhta kirjoitti:
Tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan myös, että kaikki itseään kunnioittavat NATO-maat ovat siirtyneet tai siirtymässä tuohon isompaan 155 mm kaliberiin. Oli taktista tai operatiivista tulenkäyttöä tai mitä hyvänsä. Lyön molemmat kivekset vetoa, että uusia 122 mm tykkejä ei enää hankita. Vasemmasta kiveksestä vetoa, ettei myöskään 105 mm tykkejä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taitaa pallisi säästyä.
 
Huhta kirjoitti:
Tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan myös, että kaikki itseään kunnioittavat NATO-maat ovat siirtyneet tai siirtymässä tuohon isompaan 155 mm kaliberiin. Oli taktista tai operatiivista tulenkäyttöä tai mitä hyvänsä. Lyön molemmat kivekset vetoa, että uusia 122 mm tykkejä ei enää hankita. Vasemmasta kiveksestä vetoa, ettei myöskään 105 mm tykkejä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yhteen ( eli 155mm ) väljyyteen siirtymistä on ainakin esitetty tykistön vuosikirjoissa yms. tavoitetilana jokseenkin koko 2000-luku. Tuskin tuosta ainakaan uusin tykkihankinnoin lähdetään lipsumaan. Vanhan säilyttäminen järkevän elinkaaren puitteissa on tietysti eri asia.
 
400 miljoonaa raketinheitinten uusintaan, mutta 122mm pysyy rivissä. Kyllähän nuo tietää mitä tekevät, mutta samalla rahalla olisi uusinut koko 122 kaluston 155een.
 
KymJP2K kirjoitti:
600 miljoonaa raketinheitinten uusintaan, mutta 122mm pysyy rivissä. Kyllähän nuo tietää mitä tekevät, mutta samalla rahalla olisi uusinut koko 122 kaluston 155een.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi myös olla että tykistöä kehitetään kokonaisuutena eikä pidä tuijottaa jotain yhtä asetyyppiä vaan järjestelmää. Eiköhän senkin suorituskyvyn korvaaminen jossain muodossa löydy seuraavien kymmenen vuoden suunnitelmista. Ei kuitenkaan ole mitään syytä tehdä tuota etupainoisesti. Yhteen väljyyteen siirtymistähän pitäisi ennakoida esim. ampumatarvikehankinnoin. Ehkä niin jo tehdäänkin?

Raketinheittimistöä on yritetty kehittää pian 20 vuotta ilman menestystä. Nyt paikataan tuota aukkoa ja varmaan vähän enemmänkin ihan Ukrainassa opitun pohjalta. Tykistöjärjestelmä kokonaisuutena on samalla kääntymässä uuteen asentoon.
 
Rannari kirjoitti:
Voi myös olla että tykistöä kehitetään kokonaisuutena eikä pidä tuijottaa jotain yhtä asetyyppiä vaan järjestelmää. Eiköhän senkin suorituskyvyn korvaaminen jossain muodossa löydy seuraavien kymmenen vuoden suunnitelmista. Ei kuitenkaan ole mitään syytä tehdä tuota etupainoisesti. Yhteen väljyyteen siirtymistähän pitäisi ennakoida esim. ampumatarvikehankinnoin. Ehkä niin jo tehdäänkin?

Raketinheittimistöä on yritetty kehittää pian 20 vuotta ilman menestystä. Nyt paikataan tuota aukkoa ja varmaan vähän enemmänkin ihan Ukrainassa opitun pohjalta. Tykistöjärjestelmä kokonaisuutena on samalla kääntymässä uuteen asentoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkistin tuon hinnan ja se oli ilmeisesti 400 miljoonaa eikä 600. Korjattu ylemmäs
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top