Ukraina aktivoi bioaselaboratoriot Harkovan rintamalla ? Päästivät vissiin koulutetut ja pöpöillä tartutetut taisteluhiiret ryssien asemiin.
Satchel
Kapteeni
Mielelläni opin uutta, kerrotko, mikä meni väärin?
hippozilla
Korpraali
Tänään on muuten julkaistu ihan hemmetin monta uutta videota venäläisten tappioista. 
Löytyy eri subredditeistä (UkraineWarVideoReport, CombatFootage jne), ja tännekin on joitakin linkitetty.
Löytyy eri subredditeistä (UkraineWarVideoReport, CombatFootage jne), ja tännekin on joitakin linkitetty.
Isoalaviiva
Majuri
Up in the ass of dimitri
ak.tied
Respected Leader
Miinoitettu?
Tosin feikeillä ei huijata korkeintaan kuin korkealla lentävää dronea. Kukaan ei kyllä kävele noin tökeröön ansaan.
SvengaBarbaari
Kersantti
Nyt on villiä tarinaaUkrainan drone olisi ollut ohjaamassa tulta, kun silmiin osui pari ryssän hävittäjää. Ja loput tiedämme. Uusi tili itselle, mutta 51k postausta, 10k seuraajaa niin menkööt. Ainakin koneen profiili on omaan silmään jotain muuta kuin Su-34
Su-25 kait enemmänkin näyttää.
putkirassi
Kapteeni
Huti
Eikai su-34:set noin matalalla ole lentäneet. Melko korkealta on videoiden perusteella liitopommeja paiskottu.
Nick Kane
Majuri
Linkki
Muoks. Lisään kuukkeli käännöksen perään:
Tieto kolmesta tuhoutuneesta venäläisestä Su-34:stä on edelleen juoksevaa ja tarvitsemme vielä lisää varmaa faktaa, mutta jo käsillä olevien todisteiden ja Venäjä-mielisten sosiaalisten verkostojen huutavan voimme olla varmoja, että ne ovat pohjimmiltaan aitoja.
Kaikki viittaa tapahtumaan, joka on samankaltainen kuin niin sanottu "Bryanskin verilöyly" toukokuussa 2023, jossa muutamassa minuutissa räjäytettiin Venäjän Brjanskin taivaalta Venäjän ilmavoimien 2 hävittäjäkonetta ja 3 helikopteria. Ukrainan ilmavoimat vahvistivat myöhemmin olevansa vastuussa ja että MIM-104 Patriot -ilmapuolustusjärjestelmää käytettiin, mikä lopulta osoitti kaikki spekulaatiot.
Tämän päivän tapahtumat Etelä-Ukrainassa ovat samankaltaisia, mutta joissain asioissa jopa vaikuttavampia. Se vaati laajaa koordinointia ja suunnittelua. Kolme venäläistä Su-34:ää olivat todennäköisesti osa ilmaryhmää, joka hyökkäsi Ukrainan osastoa vastaan Krynkyssä, Khersonissa. Venäläiset ovat käyttäneet parannettuja FAB-500-ohjuksia, joita he ampuivat yli 50 km:n päähän törmäyspisteistä ja Ukrainan armeijan lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmapuolustusvälineiden kantaman ulkopuolella. Venäläiset tunsivat olevansa pohjimmiltaan turvallisia ottaa käyttöön vastakohtaisia aseita.
Tämä on muuttunut dramaattisesti. On erittäin todennäköistä, että Ukraina sijoitti viimeisimmän MIM-104 Patriot -akun etelään, todennäköisesti uusimman Patriot-akun Saksasta. PAC-2-version toimintasäde on vähintään 160 km (todennäköisesti enemmän). Tämä laajensi huomattavasti aluetta, jolla Ukrainan ilmapuolustus pystyi tuhoamaan vihollisen koneita. Merkitsin sen kartalleni oranssilla, mutta se on suhteellisen varovainen arvio ja sen mukaan akkua ei ole sijoitettu liian lähelle nykyistä etulinjaa. Voit helposti laajentaa tätä aluetta ja iskeä vieläkin syvemmälle.
Arvelen, että kun 3 venäläistä hävittäjäkonetta olivat tappamisalueella, Patriot-järjestelmä käynnistyi, kohdistai vihollisen lentokoneet ja ampui sitten ohjuksiaan. Tämä on yleinen käytäntö kaikissa ohjuspohjaisissa ilmapuolustusvälineissä. Ohjukset kulkevat 4 Machin nopeudella ja saavuttivat tavoitteensa 1-2 minuutissa, mikä on käytännössä mahdotonta venäläisten lentokoneiden vastustaa tai menettää korkeutta. Silti suunnittelun ja koordinoinnin taso on erittäin vaikeaa. Edes erinomaisella asejärjestelmällä, kuten MIM-104 Patriot -järjestelmällä, et voi pitää tätä itsestäänselvyytenä. Pienetkin virheet voivat aiheuttaa epäonnistumisen tässä yrityksessä tai jopa uhata ilmapuolustusjärjestelmän omaa selviytymistä. Menestyksen ikkuna on lyhyt ja vaarallinen. Mutta aivan kuten Brjanskissa he onnistuivat. Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmä osoitti jälleen kerran, kuinka kyvykkäitä he ovat. Kunnianosoitus heidän loputtomalle kekseliäisyydelle.
Venäjän sotaponnisteluille tämä on erittäin huono uutinen. Tämän talven venäläiset drone- ja ohjusparvet ovat toistaiseksi torjuttu tehokkaasti. Ukraina sallii vihdoinkin käyttää parasta ilmapuolustusjärjestelmäänsä myös hyökkäysoperaatioihin. Krynky on vain esimerkki, mutta hyvä. Huolimatta siitä, että ukrainalaisilla joukoilla on Krynkyssä vain noin 300-500 miestä ja toisella puolella venäläisillä noin 7 prikaatia, minkä pitäisi itse asiassa riittää karkottamaan pieni ukrainalainen joukko yksin Krynkyssä, lähinnä Venäjän ilmavoimat vastustivat pientä ukrainalaista. yksikkö. Venäjän maajoukot löivät tykistöä ja droneja. Ainoastaan venäläisten koneiden torjuntaan ei vielä päästy. Tämä on ilmeisesti muuttunut ja se tulee olemaan toinen tuskallinen piikki Venäjän kyljessä. Tämä tapahtuu myös vasta viikkojen jälkeen, kun venäläinen Su-24M ammuttiin alas Mustanmeren yllä lähellä Snake Islandia. Viesti on selvä: etelä on nyt virallisesti kuuma alue Venäjän ilmavoimille.
Vaikka meidän ei pitäisi olla liian innostunut näistä tapahtumista, se kuitenkin osoittaa meille, että Ukrainan joukot voivat myös rajoitetulla toimitusten laajennuksella aiheuttaa ratkaisevia tappioita Venäjän sotakoneistolle. Siinä ei myöskään ole uutta kehitystä. Ukrainalaiset suoriutuivat aina yli sillä vähällä mitä he saivat ja oikeilla aseilla ja varsinkin oikealla määrällä he pystyvät saamaan työn valmiiksi. Venäjän "strategia" perustuu puhtaasti siihen, että länsi lopettaa tarvikkeiden toimittamisen. Heillä ei ole suunnitelmaa B, ei vaihtoehtoa, ja kun alamme nostaa panoksia ja ryhdymme vakavasti toimituksiin ja teollisuuteen, silloin Ukraina vapauttaa koko Ukrainan alueen ja päättää Venäjän aloittaman sodan.
#Ukraine
Muoks. Lisään kuukkeli käännöksen perään:
Tieto kolmesta tuhoutuneesta venäläisestä Su-34:stä on edelleen juoksevaa ja tarvitsemme vielä lisää varmaa faktaa, mutta jo käsillä olevien todisteiden ja Venäjä-mielisten sosiaalisten verkostojen huutavan voimme olla varmoja, että ne ovat pohjimmiltaan aitoja.
Kaikki viittaa tapahtumaan, joka on samankaltainen kuin niin sanottu "Bryanskin verilöyly" toukokuussa 2023, jossa muutamassa minuutissa räjäytettiin Venäjän Brjanskin taivaalta Venäjän ilmavoimien 2 hävittäjäkonetta ja 3 helikopteria. Ukrainan ilmavoimat vahvistivat myöhemmin olevansa vastuussa ja että MIM-104 Patriot -ilmapuolustusjärjestelmää käytettiin, mikä lopulta osoitti kaikki spekulaatiot.
Tämän päivän tapahtumat Etelä-Ukrainassa ovat samankaltaisia, mutta joissain asioissa jopa vaikuttavampia. Se vaati laajaa koordinointia ja suunnittelua. Kolme venäläistä Su-34:ää olivat todennäköisesti osa ilmaryhmää, joka hyökkäsi Ukrainan osastoa vastaan Krynkyssä, Khersonissa. Venäläiset ovat käyttäneet parannettuja FAB-500-ohjuksia, joita he ampuivat yli 50 km:n päähän törmäyspisteistä ja Ukrainan armeijan lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmapuolustusvälineiden kantaman ulkopuolella. Venäläiset tunsivat olevansa pohjimmiltaan turvallisia ottaa käyttöön vastakohtaisia aseita.
Tämä on muuttunut dramaattisesti. On erittäin todennäköistä, että Ukraina sijoitti viimeisimmän MIM-104 Patriot -akun etelään, todennäköisesti uusimman Patriot-akun Saksasta. PAC-2-version toimintasäde on vähintään 160 km (todennäköisesti enemmän). Tämä laajensi huomattavasti aluetta, jolla Ukrainan ilmapuolustus pystyi tuhoamaan vihollisen koneita. Merkitsin sen kartalleni oranssilla, mutta se on suhteellisen varovainen arvio ja sen mukaan akkua ei ole sijoitettu liian lähelle nykyistä etulinjaa. Voit helposti laajentaa tätä aluetta ja iskeä vieläkin syvemmälle.
Arvelen, että kun 3 venäläistä hävittäjäkonetta olivat tappamisalueella, Patriot-järjestelmä käynnistyi, kohdistai vihollisen lentokoneet ja ampui sitten ohjuksiaan. Tämä on yleinen käytäntö kaikissa ohjuspohjaisissa ilmapuolustusvälineissä. Ohjukset kulkevat 4 Machin nopeudella ja saavuttivat tavoitteensa 1-2 minuutissa, mikä on käytännössä mahdotonta venäläisten lentokoneiden vastustaa tai menettää korkeutta. Silti suunnittelun ja koordinoinnin taso on erittäin vaikeaa. Edes erinomaisella asejärjestelmällä, kuten MIM-104 Patriot -järjestelmällä, et voi pitää tätä itsestäänselvyytenä. Pienetkin virheet voivat aiheuttaa epäonnistumisen tässä yrityksessä tai jopa uhata ilmapuolustusjärjestelmän omaa selviytymistä. Menestyksen ikkuna on lyhyt ja vaarallinen. Mutta aivan kuten Brjanskissa he onnistuivat. Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmä osoitti jälleen kerran, kuinka kyvykkäitä he ovat. Kunnianosoitus heidän loputtomalle kekseliäisyydelle.
Venäjän sotaponnisteluille tämä on erittäin huono uutinen. Tämän talven venäläiset drone- ja ohjusparvet ovat toistaiseksi torjuttu tehokkaasti. Ukraina sallii vihdoinkin käyttää parasta ilmapuolustusjärjestelmäänsä myös hyökkäysoperaatioihin. Krynky on vain esimerkki, mutta hyvä. Huolimatta siitä, että ukrainalaisilla joukoilla on Krynkyssä vain noin 300-500 miestä ja toisella puolella venäläisillä noin 7 prikaatia, minkä pitäisi itse asiassa riittää karkottamaan pieni ukrainalainen joukko yksin Krynkyssä, lähinnä Venäjän ilmavoimat vastustivat pientä ukrainalaista. yksikkö. Venäjän maajoukot löivät tykistöä ja droneja. Ainoastaan venäläisten koneiden torjuntaan ei vielä päästy. Tämä on ilmeisesti muuttunut ja se tulee olemaan toinen tuskallinen piikki Venäjän kyljessä. Tämä tapahtuu myös vasta viikkojen jälkeen, kun venäläinen Su-24M ammuttiin alas Mustanmeren yllä lähellä Snake Islandia. Viesti on selvä: etelä on nyt virallisesti kuuma alue Venäjän ilmavoimille.
Vaikka meidän ei pitäisi olla liian innostunut näistä tapahtumista, se kuitenkin osoittaa meille, että Ukrainan joukot voivat myös rajoitetulla toimitusten laajennuksella aiheuttaa ratkaisevia tappioita Venäjän sotakoneistolle. Siinä ei myöskään ole uutta kehitystä. Ukrainalaiset suoriutuivat aina yli sillä vähällä mitä he saivat ja oikeilla aseilla ja varsinkin oikealla määrällä he pystyvät saamaan työn valmiiksi. Venäjän "strategia" perustuu puhtaasti siihen, että länsi lopettaa tarvikkeiden toimittamisen. Heillä ei ole suunnitelmaa B, ei vaihtoehtoa, ja kun alamme nostaa panoksia ja ryhdymme vakavasti toimituksiin ja teollisuuteen, silloin Ukraina vapauttaa koko Ukrainan alueen ja päättää Venäjän aloittaman sodan.
#Ukraine
Ajattelin keväällä että kesäkuun alussa ilmestyisi joko 12 tai 16 konetta ilman ilmoitusta. Niillä olisi saanut jonkin pienen kaistaleen hetkeksi shokkitilaan vastahyökkäystä varten.
Jos lännellä nyt olisi joku suunnitelma..
Antares
Respected Leader
Mielenkiintoisia numeroita ryssän pudottamien liitopommien määristä.
Russian Air Force. Use of FAB-250/500/1500 bombs with UMPK modules (by Su-34):
Su-34s repeatedly dropped 70-120 FABs every day (depending on the weather)
- October 2023: over 1,000
- November 2023: over 1,200
- December 1-22: nearly 400 (worse weather conditions)
Ukrainian rating: https://youtube.com/live/WeKnBB-Oy g0?si=TJRg45v1Y6Y5hJ_m
- FABs dropped from a distance of approx. 40 km
- after the destruction of 3 x Su-34, an expected 10-fold decrease in the number of attacks using FAB
- it could have been the OP SAMP/T or Patriot system
-
Muistan nähneeni näitä aikaisemminkin, mistä jäänyt mieleen "noin tuhat per kuukausi". Jos joku on kerännyt näitä numeroita talteen, kiinnostava tieto (mahtoiko olla sillä islantilaisella datamiehellä?). Nämä ovat tietysti Ukrainan julkisuuteen kertomia määriä.
Sääolosuhteiden vaikutus on tietysti selvä, koska hävittäjien täytyy kyetä kuljettamaan pommit kohteen lähelle. Silti raju lasku kokonaismäärässä joulukuussa, jos vertaa aikaisempiin kuukausiin.
Mielenkiintoinen myös tuo pommien pudotusetäisyys, tämän mukaan noin 40 km kohteesta eli riittävän kauas yltävä ilmatorjunta kyennee estämään näiden käytön.
Mikä määrä lentosuoritteita tarvitaan tuohon "70-120 kpl liitopommeja per päivä"?
Su-34 koneen asekuorma (näin ainakin teoriassa): LÄHDE
Eli teoriassa tämän mukaan voitaisiin kuormata 6 x FAB-500 tai 3 x FAB-1500. Oletan että UMPK moduuli ei vaikuta määrään, ei ainakaan painon osalta - tosin en ole tutkinut kuvia, miten hyvin tämä teoria toteutuu käytännössä. Ryssän pommikoneiden osalta on nähty että ne laukaisevat useimmiten selvästi teoreettista maksimikuormaa pienempiä määriä risteilyohjuksia. Arvaan että Su-34 osalta voisi olla sama tilanne, mutta paha mennä vannomaan kun en ole tutkinut kuvia ja videoita riittävän innokkaasti.
Lentosuoritteiden määrä riippuu tietysti siitä, kuinka monta pommia Su-34 kantaa kerrallaan ja minkä kokoisista pommeista on kyse. "70-120 kpl liitopommeja per päivä". JOS tuo yllä kerrottu asekuorma olisi toteutunut myös käytännössä (mitä hieman epäilen) niin 6 x FAB-500 pommeja per lento tarkoittaisi että 120 kpl liitopommeja per päivä vaatisi 20 kpl tällaisia lentoja. Jos syystä tai toisesta Su-34 kantaisikin vain 3 x FAB-500 pommeja per lento niin silloin lentojen määrä olisi kaksinkertainen eli 40 kpl per päivä.
Tällaisessa pommituksessa ei välttämättä kerry lentotunteja kovin paljoa (jos lentomatkat ovat lyhyitä) mutta toinen merkittävä tekijä lentokoneiden elinkaaressa on "syklien" määrä mikä tarkoittaa yleensä nousu-lasku -tapahtumaa eli montako nousuja ja laskua koneelle on tullut. Rajusti liikehtivien hävittäjien tapauksessa kiihtyvyydet ja näiden kuormitusten määrä on oma asiansa sitten. Se mitä haluan sanoa tällä on tämä: vaikka kenties lentotunteja ei tulisikaan paljoa (silti huomattavan paljon verrattuna rauhanaikaisiin) niin "syklien" määrä kasvannee rivakasti. Jossain vaiheessa mitoituksen yläraja tulee vastaan ja koneen olisi aika mennä merkittävämpää huoltoon.
Su-34 koneet ovat tuotannossa ja niitä valmistuu noin 10 kpl per vuosi, mutta toisaalta kova kuormitus syö olemassaolevien koneiden elinkaarta. Hävittäjien osalta kuulee usein puheita noin 30 vuoden elinkaaresta, mutta tämä on laskettu rauhanajan kuormitukselle. Mitä enemmän ryssä käyttää hävittäjiään, sitä nopeammin niiden elinkaari kuluu eli todellinen käyttöikä on selvästi vähemmän kuin tuo 30 vuotta - ja siten ne joudutaan korvaamaan uusilla hävittäjillä suunniteltua aikaisemmin. Tähän voi reagoida muutamalla tavalla:
1) valmistetaan suurempi määrä uusia koneita per vuosi, mutta tämä on kallista eikä välttämättä mahdollista
2) lennetään koneilla enemmän kuin mitä laskelmat sallivat, hyväksytään koneiden menetykset erilaisten vaurioiden myötä (riskinä koneiden menetys, lentäjien menetys yms.), mutta tätä ei voi tehdä rajattomasti
3) lennetään koneilla vähemmän per vuosi, jotta saadaan venytettyä käyttöikää pidemmäksi (huono idea jos on tarkoitus ylläpitää lentäjien osaamista)
4) hyväksytään se että ilmavoimilla on pienempi määrä hävittäjiä käytössään (Venäjä on maantieteellisesti suuri maa joten tämä ei ole houkutteleva vaihtoehto)
Ei ole selvää "hyvää vaihtoehtoa" mutta sellaista elämä on: jos jotain käytetään paljon, se kuluu käytössä ja jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Kun ryssä ryhtyi käyttämään näitä liitopommeja ns. raskaan tykistön korvikkeena, moni muisti että heille jäi Neuvostoliiton perintönä hyvin suuri määrä näitä isoja tyhmiä rautapommeja. Toisaalta kyllä, pitää paikkansa mutta näiden runsasta käyttöä ei voi pitää kovin "halpana" ratkaisuna, kun otetaan huomioon hävittäjien kuluminen.
Russian Air Force. Use of FAB-250/500/1500 bombs with UMPK modules (by Su-34):
Su-34s repeatedly dropped 70-120 FABs every day (depending on the weather)
- October 2023: over 1,000
- November 2023: over 1,200
- December 1-22: nearly 400 (worse weather conditions)
Ukrainian rating: https://youtube.com/live/WeKnBB-Oy g0?si=TJRg45v1Y6Y5hJ_m
- FABs dropped from a distance of approx. 40 km
- after the destruction of 3 x Su-34, an expected 10-fold decrease in the number of attacks using FAB
- it could have been the OP SAMP/T or Patriot system
-
Muistan nähneeni näitä aikaisemminkin, mistä jäänyt mieleen "noin tuhat per kuukausi". Jos joku on kerännyt näitä numeroita talteen, kiinnostava tieto (mahtoiko olla sillä islantilaisella datamiehellä?). Nämä ovat tietysti Ukrainan julkisuuteen kertomia määriä.
Sääolosuhteiden vaikutus on tietysti selvä, koska hävittäjien täytyy kyetä kuljettamaan pommit kohteen lähelle. Silti raju lasku kokonaismäärässä joulukuussa, jos vertaa aikaisempiin kuukausiin.
Mielenkiintoinen myös tuo pommien pudotusetäisyys, tämän mukaan noin 40 km kohteesta eli riittävän kauas yltävä ilmatorjunta kyennee estämään näiden käytön.
Mikä määrä lentosuoritteita tarvitaan tuohon "70-120 kpl liitopommeja per päivä"?
Su-34 koneen asekuorma (näin ainakin teoriassa): LÄHDE
Eli teoriassa tämän mukaan voitaisiin kuormata 6 x FAB-500 tai 3 x FAB-1500. Oletan että UMPK moduuli ei vaikuta määrään, ei ainakaan painon osalta - tosin en ole tutkinut kuvia, miten hyvin tämä teoria toteutuu käytännössä. Ryssän pommikoneiden osalta on nähty että ne laukaisevat useimmiten selvästi teoreettista maksimikuormaa pienempiä määriä risteilyohjuksia. Arvaan että Su-34 osalta voisi olla sama tilanne, mutta paha mennä vannomaan kun en ole tutkinut kuvia ja videoita riittävän innokkaasti.
Lentosuoritteiden määrä riippuu tietysti siitä, kuinka monta pommia Su-34 kantaa kerrallaan ja minkä kokoisista pommeista on kyse. "70-120 kpl liitopommeja per päivä". JOS tuo yllä kerrottu asekuorma olisi toteutunut myös käytännössä (mitä hieman epäilen) niin 6 x FAB-500 pommeja per lento tarkoittaisi että 120 kpl liitopommeja per päivä vaatisi 20 kpl tällaisia lentoja. Jos syystä tai toisesta Su-34 kantaisikin vain 3 x FAB-500 pommeja per lento niin silloin lentojen määrä olisi kaksinkertainen eli 40 kpl per päivä.
Tällaisessa pommituksessa ei välttämättä kerry lentotunteja kovin paljoa (jos lentomatkat ovat lyhyitä) mutta toinen merkittävä tekijä lentokoneiden elinkaaressa on "syklien" määrä mikä tarkoittaa yleensä nousu-lasku -tapahtumaa eli montako nousuja ja laskua koneelle on tullut. Rajusti liikehtivien hävittäjien tapauksessa kiihtyvyydet ja näiden kuormitusten määrä on oma asiansa sitten. Se mitä haluan sanoa tällä on tämä: vaikka kenties lentotunteja ei tulisikaan paljoa (silti huomattavan paljon verrattuna rauhanaikaisiin) niin "syklien" määrä kasvannee rivakasti. Jossain vaiheessa mitoituksen yläraja tulee vastaan ja koneen olisi aika mennä merkittävämpää huoltoon.
Su-34 koneet ovat tuotannossa ja niitä valmistuu noin 10 kpl per vuosi, mutta toisaalta kova kuormitus syö olemassaolevien koneiden elinkaarta. Hävittäjien osalta kuulee usein puheita noin 30 vuoden elinkaaresta, mutta tämä on laskettu rauhanajan kuormitukselle. Mitä enemmän ryssä käyttää hävittäjiään, sitä nopeammin niiden elinkaari kuluu eli todellinen käyttöikä on selvästi vähemmän kuin tuo 30 vuotta - ja siten ne joudutaan korvaamaan uusilla hävittäjillä suunniteltua aikaisemmin. Tähän voi reagoida muutamalla tavalla:
1) valmistetaan suurempi määrä uusia koneita per vuosi, mutta tämä on kallista eikä välttämättä mahdollista
2) lennetään koneilla enemmän kuin mitä laskelmat sallivat, hyväksytään koneiden menetykset erilaisten vaurioiden myötä (riskinä koneiden menetys, lentäjien menetys yms.), mutta tätä ei voi tehdä rajattomasti
3) lennetään koneilla vähemmän per vuosi, jotta saadaan venytettyä käyttöikää pidemmäksi (huono idea jos on tarkoitus ylläpitää lentäjien osaamista)
4) hyväksytään se että ilmavoimilla on pienempi määrä hävittäjiä käytössään (Venäjä on maantieteellisesti suuri maa joten tämä ei ole houkutteleva vaihtoehto)
Ei ole selvää "hyvää vaihtoehtoa" mutta sellaista elämä on: jos jotain käytetään paljon, se kuluu käytössä ja jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Kun ryssä ryhtyi käyttämään näitä liitopommeja ns. raskaan tykistön korvikkeena, moni muisti että heille jäi Neuvostoliiton perintönä hyvin suuri määrä näitä isoja tyhmiä rautapommeja. Toisaalta kyllä, pitää paikkansa mutta näiden runsasta käyttöä ei voi pitää kovin "halpana" ratkaisuna, kun otetaan huomioon hävittäjien kuluminen.
ddude
Majuri
Muistelisin että jossain oli kommentoitu tätä twiittiä missä 4x FAB 500 että olisi uusi määrä, aiemmin olisi ollut vain kaksi kerrallaan.
Eli olisiko nyt 4 kpl FAB 500 käytännön maksimi?
Laura Solanko on Venäjän talouden tuntijoiden kärkipäätä jota ei kannata kovin kevein perustein lähteä haastamaan.
Artikkelin perusteella Venäjän taloudella on kyky ylläpitää sotaa nykytasolla käytännössä loputtomasti, joka tarkoittaa juuri sitä itseään eli kykyä sodankäyntiin.
Se ei tarkoita kansalaisten elintason paranemista tai edistymistä millään sotatalouden ulkopuolisella sektorilla. Päinvastoin, kansantalous palvelee nyt sodankäyntiä eikä hyvinvoinnin kasvattamista.
1900-luvun historiasta tiedämme että kansallisvaltioiden taloudellinen kyky käydä pitkäkestoista sotaa on yleensä paljon odotettua sitkeämpi. Ruoka voi mennä kortille ja kansalaiset köyhtyä, mutta tehtaat tuottaa kranaattia vuosi toisensa jälkeen.