Nick Kane
Majuri
Tätä ei voi olla hehkuttamatta kun ei tankkipårnåå oo juuri lainkaan nähty, harmi kun tuo kuvanlaatu on noin nuhjuinen ei oikein kunnolla erota mitä akikkea tuolla ympärilläkin tapahtuu, joku rypälepommi tais jossain kohdassa tulla myös tuonne
Bradley tuntuu olevan melko kovaluu tuolla
Putinxyjlo
Eversti
Ei ollu HIMARS taaskaan.
Putinxyjlo
Eversti
Harmillista, mihins tuon työnnät kun vapautuu? Emäzyzzälä ei taatusti huoli vaihdossa..
Minä jo luuli, että dropping paratroopers tarkoittaisi vihdoin Hostomelin jäljiltä jotain maahanlaskujoukkoi.
Ää. Olipahan vaan taas sellainen perivenäläinen rynnäkköhyökkäys, vailla järjen häivää - ja odotettu lopputulos: miljoonan dollarssin panssariajoneuvon tuhoutuminen ja miehistön&kuljetettavien sotilaiden kuolema.Eli oikein sellainen hyvän mielen video!
Nick Kane
Majuri
Menee ehkä offtopickiksi mutta ohuesti tähän liittyen on onneksi kansalaisuuslaki uudistumassa
Kansalaisuuslain uudistaminen käynnistyy sisäministeriössä
sisäministeriöJulkaisuajankohta 16.10.2023 9.27
TIEDOTE
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi kiristää kansalaistamisen ehtoja tällä hallituskaudella. Tarkoituksena on tehdä muutoksia muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn. Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön kansalaisuuskoe. Hallitusohjelmakirjaukset toteutetaan vaiheittain kolmessa sisäministeriön asettamassa hankkeessa.
Hallitusohjelman tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä ja kannustaa kotoutumiseen.
- Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Kansalaisuuslakia koskevat hallitusohjelman uudistukset toteutetaan kolmessa erillisessä hankkeessa. Ensimmäinen vaihe koskee asumisaikaa koskevia hallitusohjelmakirjauksia. Keskeisenä uudistuksena on yleisen asumisaikaedellytyksen pidentäminen kahdeksaan vuoteen nykyisen viiden sijaan.
Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Lisäksi asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettäisiin. Tarkoitus on myös poistaa kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus sekä tarkastella muita asumisaikaa koskevia poikkeusperusteita. Asumisaikaa koskeva hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2024.
Nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä tiukennetaan
Hallitusohjelman mukaisesti kansalaisuuslakia on tarkoitus uudistaa niin, että nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan. Samalla selvitetään kansallisen turvallisuuden arviointia kansalaistamisen yhteydessä. Kansalaisuuslain uudistamisen yhteydessä selvitetään lisäksi toimeentuloedellytyksen tiukentamista. Jatkossa kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olisi myös hakijan oma aktiivisuus oman henkilöllisyytensä selvittämisessä viranomaisille.Hallitusohjelman mukaisesti tarkastellaan myös kansalaisuuden menettämistä tilanteessa, jossa kansalaisuus on saatu antamalla vääriä tietoja, salaamalla olennaisia seikkoja tai muutoin petollisesti toimimalla. Lisäksi uudistushankkeen yhteydessä selvitetään ns. Tanskan malli kansalaisuuden menettämisestä, mikäli kaksoiskansalainen osallistuu ulkomailla aseellisen terroristiryhmän toimintaan.
Hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle syysistuntokaudella 2024.
Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön
Suomessa ei ole koskaan ollut käytössä kansalaisuuskoetta kansalaistamisen edellytyksenä. Useassa Euroopan unionin valtiossa on kuitenkin jonkinlainen kansalaisuuskoe käytössä.Kokeesta käynnistettävässä selvityksessä kartoitetaan muun muassa erilaisia vaihtoehtoja sille, millainen kansalaisuuskoe Suomessa otetaan käyttöön ja mikä taho sitä hallinnoi. Tätä varten perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä.
Selvityksen pohjalta sisäministeriössä valmistellaan vaadittavat muutokset kansalaisuuslakiin. Lisäksi hankkeessa selvitetään hallitusohjelman mukaisesti kaksoiskansalaisuusjärjestelmää. Kansalaisuuskoetta käsittelevä hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Roope Jokinen, p. 0295 488 362, [email protected]
erityisasiantuntija Hanna Pihkanen, p. 0295 488 217, [email protected]
ministerin haastattelupyynnöt: [email protected]
Kansalaisuuslain uudistaminen käynnistyy sisäministeriössä
Miksi Venäjä hyökkäsi?
Entä mitä Jurtšenkon tutkimus paljastaa Venäjän syistä hyökätä Ukrainaan? Nuori upseeri halusi päästä vihollisen pään sisään ymmärtääkseen Venäjän ajatuksenjuoksua.– Yksinkertaistettuna voi sanoa, että unohdimme, keitä venäläiset ovat. Koko länsi unohti. Autoimme venäläisiä kasvamaan, sanoo Jurtšenko.
Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Niin Venäjä kuin Ukrainakin nousivat sen raunioilta samana vuonna. Jurtšenkon tutkimuksen mukaan Venäjä alkoi jo 1990-luvulla määritellä länttä ja Natoa päävastustajikseen.
Tuolla vuosikymmenellä Moskovassa muovautui myös käsitys, jonka mukaan Ukrainan itsenäisyys on väärin ja uhka Venäjän globaalille valta-asemalle. Jo Boris Jeltsin olisi halunnut Jurtšenkon tutkimuksen mukaan vallata Ukrainan takaisin, mutta hänellä ei ollut siihen tarpeeksi valtaa.
Jeltsin toimi Venäjän presidenttinä vuodet 1991–1999. Vladimir Putin tuli valtaan 1999.
Ukraina ja Venäjä allekirjoittivat ystävyyssopimuksen vuonna 1997. Jurtšenkon tutkimuksen mukaan maiden välinen ulkopolitiikka 90-luvulla oli kuitenkin teeskentelyä. Vladimir Putinin valtaantulon jälkeen vuonna 1999 yhteistyö lähti vahvemmin toiseen suuntaan.
”Halusimme uskoa, että Venäjä haluaa tehdä yhteistyötä. Mutta Venäjä tekee yhteistyötä vain silloin, kun se haluaa jotakin”, Jurtšenko kirjoittaa tutkimuksessaan.
Putinin ajatusmaailma tulee Jurtšenkon mukaan esiin tämän väitteessä, että ”nykyaikainen Ukraina on kokonaan neuvostoajan tuote”.
Putin on korostanut kirjoituksissaan, että Kiovasta käsin johdettu muinainen valtakunta Kiovan Rus on venäläisen sivilisaation isänmaa ja väittänyt, että venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset olisivat samaa kansaa.
– Olemme heille vain väärää kieltä puhuvia venäläisiä, vaikka olemme täysin eri kansakuntia, sanoo Jurtšenko.
Putinille viimeinen niitti oli Ukrainan vallankumous vuonna 2014. Se käy ilmi useista tutkimuksista. Putin yritti auttaa Ukrainan silloista venäjämielistä presidenttiä Viktor Janukovitshia pysäyttämään mielenosoitukset, mutta ei onnistunut. Venäjälle se merkitsi, että Ukraina valitsi lännen suunnan.
”Venäjän johtajat ovat uskoneet vahvasti, että länsi muutti tietoisesti [eri maiden] Venäjä-mielisiä hallituksia ja sekaantui Venäjän vaikutuspiireihin”, Jurtshenko toteaa tutkimuksessaan.
Jurtšenkon mukaan Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan oli kyllä merkkejä ja virallisiakin lausuntoja ennen helmikuuta 2022, mutta harvassa olivat ne, jotka pitivät tällaista sodankäyntiä mahdollisena 2020-luvulla.
Jurtšenkon pahin pelko hänen omassa elämässään ei onneksi toteutunut, vaan hän on saanut seurata sodan aikana syntyneen tyttärensä kasvua. Sota kuitenkin jatkuu.
– Meidän on jatkettava tätä sodankäyntiä. Venäläiset ovat aloittaneet uuden vaiheen historiassaan, ja jos he antavat periksi, Venäjä loppuu nykyisen kaltaisena, toteaa Jurtšenko.
”Ulkopolitiikkamme oli teeskentelyä” – ukrainalaisupseeri paljasti tutkimuksessaan Putinin suunnitelman pitkät juuret
Ukrainan asevoimien upseeri Denys Jurtšenko avaa Ylelle Ukrainan ja Venäjän suhteita käsittelevän tutkimuksensa kiinnostavimmat tulokset.
yle.fi
Valkoinen talo: Aseellinen tuki Ukrainalle on pysähtynyt
Yhdysvaltojen myöntämä aseellinen tuki Venäjän hyökkäystä vastaan puolustautuvalle Ukrainalle on joutunut pysähdyksiin sisäpoliittisten kahnausten vuoksi.
Näin tilannetta kuvaili Valkoisen talon lehdistösihteeri John Kirby loppuviikosta, kertovat muun muassa uutiskanava CNBC ja The Independet -lehti.
Joulukuun lopulla Yhdysvallat myönsi Ukrainalle viimeisen erän hyväksytyistä aseapupaketeista. Presidentti Joe Bidenin hallinnon ajama uusi miljardien dollarien tukipaketti on juuttunut maan riitaisaan kongressiin. Republikaanit eivät ole hyväksyneet uutta aseapua sisäpoliittisten tavoitteidensa vuoksi.
Kirby kehotti kongressia hyväksymään uuden tukipaketin, joka talven ja Venäjän hyökkäysten voimistumisen vuoksi on hänen mukaansa erittäin kriittinen.
Yhdysvallat on Ukrainan puolustussodan tärkein aseellinen tukija. Ukrainan maavoimien komentaja Oleksandr Syrskyi sanoi perjantaina uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että Ukraina tarvitsisi erityisesti amerikkalaisia hävittäjiä jalkaväen tueksi.
Yle seuranta
Yhdysvaltojen myöntämä aseellinen tuki Venäjän hyökkäystä vastaan puolustautuvalle Ukrainalle on joutunut pysähdyksiin sisäpoliittisten kahnausten vuoksi.
Näin tilannetta kuvaili Valkoisen talon lehdistösihteeri John Kirby loppuviikosta, kertovat muun muassa uutiskanava CNBC ja The Independet -lehti.
Joulukuun lopulla Yhdysvallat myönsi Ukrainalle viimeisen erän hyväksytyistä aseapupaketeista. Presidentti Joe Bidenin hallinnon ajama uusi miljardien dollarien tukipaketti on juuttunut maan riitaisaan kongressiin. Republikaanit eivät ole hyväksyneet uutta aseapua sisäpoliittisten tavoitteidensa vuoksi.
Kirby kehotti kongressia hyväksymään uuden tukipaketin, joka talven ja Venäjän hyökkäysten voimistumisen vuoksi on hänen mukaansa erittäin kriittinen.
Yhdysvallat on Ukrainan puolustussodan tärkein aseellinen tukija. Ukrainan maavoimien komentaja Oleksandr Syrskyi sanoi perjantaina uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että Ukraina tarvitsisi erityisesti amerikkalaisia hävittäjiä jalkaväen tueksi.
Yle seuranta
Ei ole bradleyssä ohjuksia?
Tähän sanoisi eräs twitterin ”asiantuntija” että tankki oli voittamaton, miehistö vaihtaa varatähtäimet ja jatkaa voitokasta taisteluaan.
Haukkui kerran trolliksi kun sanoin että ei tankkia tarvitse kokonaan tuhota, riittää kun se menettää toimintakykynsä.
Tässä viestiketjussa olevan Youtube -pätkän mukaan (konekäännös) tankki ampuu kahdesti savua ympärilleen. Ilmeisesti "isot" räjähdykset ovat niitä. Eipä auta juurikaan. Tosin alussa ilmeisesti T90M yrittää ampua Bradleytä, mutta osuu samaisen konekäännöksen mukaan taloon.