Ukrainan konflikti/sota

Sotatilanteessa venäjän ilmavoimilla ei olisi mitään tekoa NATO:n koneita vastaan. Eikä ryssän koneet olisi turvassa edes kentilläkään. Tilanne olisi jo lähtökuopissaan enemmän kuin 100-0 NATO:n eduksi.
- siksi voidaan olla jo etukäteen varmoja ettei tällaista tilannetta tule koskaan tapahtumaan.
Näinhän se kyllä on, mitä voi Venäjä sitten tehdä? Uhkailla ydinaseen käytöllä jo aikaisessa vaiheessa. Tämähän on sitä mitä Venäjä on nyt ihan oikeassa maailmassa jo tehnytkin. Ei Venäjällä ole mitään jakoa NATO:a vastaan. Tiedä sitten toimiiko ydinaseetkaan, tai kuinka suuri osa, mutta siitä ei luultavasti tarvi ottaa edes selvää. Uhkaus riittää.
 
Erityisesti Harkovasta saadaan varmaan 100 % kannatus "ruski miriin" liittymiselle...
Siviilien pommituskampanja raja-alueilla on rakennettu propagandistisesti siten, että ryssä pommittaa siviilejä, kertoo näille että oli ukraina, muiden uutislähteiden puuttuessa toivovat että siviilit uskovat tämän ja alkaisivat syömään zompipropapaskaa. Tätä raportoitu ainakin Dnipr-joen eteläpuolisissa kaupungeissa.
 
Näillä näytöillä Nato saisi ilmaherruuden hyvin äkkiä haltuunsa. Monenlaista yllätystä tässä sodassa on nähty, mutta ainakin minulle kaikkein suurin niistä on ollut vanjan ilmavoimien yleinen surkeus.
Itse en näe, että näillä näytöillä Venäjän kannattaisi säästä koneitaan yhteenottoon Naton F35-lauman ja modernien ohjusten kanssa.

Jos Venäjästä on kovaan mittelöön Naton kanssa, niin luulisi että toimintaa kannattaisi harjoitella nyt.

Kymmenien hävittäjien hyökkäykset paikallisesti läpimurtokohtiin tai torjuntataisteluihin Ukrainan mekanisoitua kalustoa vastaan ovat olleet ainakin mediasta poissa.

Sotaa on kestänyt yli puoli vuotta, joten harjoitteluaikaakin olisi olla. Puolessa vuodessa ennätetään harjoitella aika mutkikastakin operaatiota.

Voiko tilanne tosiaan olla se, että Venäjällä ei ole koneita/kykyä?!? Tätä on jotenkin vaikea uskoa.

Vai onko se vain halu tai tottumus, joka rajoittaa ilmavoimien käyttöä?
 
Toki tuommoisessa tilanteessa joku kylmäpäinen psykopaatti voisi tehdä hommasta hyvinkin äkkiä selvän, semmoisia ei vain joka joukkueesta tai edes komppaniasta löydy.

Esimerkiksi konekiväärikomppanian Viirilä :LOL:

"Viirilä vitsailee vielä silloinkin, kun jopa Rokka menee vakavaksi. Epätoivoisen vastahyökkäyksen keskellä hän törmää Rokan poteroon ja kysyy,
tietääkö tämä mikä on musta kissa ranskaksi. Viirilä nosti äkkiä konepistoolinsa ja lyhyt sarja kaatoi miehen joka juuri nosti kypärän peittämän päänsä montustaan.
- Se on tumma nau, phähähähä...

Hänen sotahuutonsa on epäinhimillinen möläys: "Jeesus Perkele!" Kesken kovimman taistelun hän penkoo kaatuneiden reppuja, sujauttaa limpun puseron ja paljaan ihon väliin - paitaa hänellä ei enää ollut - ja lähtee mölyten valtaamaan seuraavaa poteroa. Viirilä on erinomainen sotilas, aina vapaaehtoinen tunnustelijaksi. Komppanian rohkein mies, siitä kaikki ovat samaa mieltä."
 
Voiko tilanne tosiaan olla se, että Venäjällä ei ole koneita/kykyä?!? Tätä on jotenkin vaikea uskoa.

Vai onko se vain halu tai tottumus, joka rajoittaa ilmavoimien käyttöä?
Jotenkin voisi kuvitella että sodan alussa tiputetuissa koneissa olisi olleet ns. taitavimmat/arvoltaan korkeimmat pilotit. Kukapa ei haluaisi jättää sotakokemusta väliin, tai pysty jos käsky käy. Varsinkin kun Ukrainasta ei pitänyt olla mitään vastusta. Nyt voivat miettiä vähän tarkemmin mihin kannattaa ryhtyä.
 
Kertoo mielestäni siitä että on paitsi taistelutahtoa, myös luottamista siihen että nyt pojat mennään. Ajattelisin että tuollainen hinku rintamalle toteutuu lähinnä jos tilanne on omien kannalta erittäin huono, tai sitten erittäin hyvä. Kuulostaisi siis että miesvahvuus, koulutus ja kaluston määrä on parantunut sen verran, että lähdetään mielellään perimään kalavelkoja.
Joo, vrt. Stalingrad, jossa 6. armeijan poijaat ampuivat itseään koipeen tai käteen, että pääsivät pois.

Varoiteltu on, että Hersonin valtaus on pitkä ja kivulias. Mutta pitkä ja kivulias tulee puolustustaistelustakin, jos/kun ei Venäjä saa huoltoaan Dneprin yli ylläpidettyä. Varsinkin jos Ukraina saa tykistökranaatti- ja MLRS -täydennystä jatkuvasti.

Nyt on kyse siitä kummalla osapuolella riittää usko omiin aseisiin ja kumman huolto ja sodanjohto toimii. Jotta Ukrainalla riittää usko ja huolho, olisi aika avata kaikki hanat mitä lännestä löytyy; kirjaimellisesti: Silloin on veisattava kun virsikirja on levällään!

Höökiminen on kuluttavaa, mutta yhtä lailla kuluttavaa on vetäytyminen puolustusasemasta toiseen. Minkään armeija taistelumoraali ei kestä jatkuvaa vetäytymistä ja jopa suoranaista karkuunjuoksemista, mistä tämä muuan Wagner-heppu kertoi suorasukaisesti Grey Zone -nimisellä Telegram-kanavalla. Usko omien aseiden voimaan loppui, kun sodanjohto ei ollut tilanteen tasalla.
 
Viimeksi muokattu:
Ei niitä kannata puolustella. Ukrainan neuvostotasavalta liittyi Neuvostoliittoon 1922. Ukraina hyökkäsi Suomeen NL:n ja suuren johtajansa aivopierun osana 1939, ihan samalla tavalla isoryssien ja muiden örkkien kanssa. Aivan yhdentekevää huvittiko jotakuta sotia, tuskin Suomalaisiakaan hirveästi olisi huvittanut. Menetimme kolmanneksen maastamme noiden (NL) takia. Ei siitä pääse mihinkään. Kannattaisi vaan muistaa Raatteentietä tms. hehkutellessaan, tässä yhteydessä, ettei sekään ollut niin yksinkertainen juttu kuin voisi kuvitella, siis etnisesti.

Mutta, tällä kertaa Ukraina on päätynyt historian oikealle puolelle ja hyvä niin. Taistelevat tavallaan meidän taistelua ja toivottavasti voittavat, koska silloin voitetaan mekin.
Pointtini oli siinä, että motivaatio on ihan erilainen silloin kun puolustetaan omaa maata verrattuna hyökkäykseen jossain kaukana. Näin ovat veteraanitkin kertoneet. Maaselän kannaksella taistelleitten joukkojen suorituskyky nousi merkittävästi, kun tultiin tskaisin Suomen rajojen sisälle. Eräskin veteraani sanoi, että kyllähän sitä vähän niinkuin ryöstöretkellä oltiin ja häntä koipien välissä luikittiin, mutta linjat alkoi pitää kun vetäydyttiin rajan omalle puolelle.
 
Eikös meilläkin ne Nikke Pärmin joukkoon vankiloista tuodut kommunistit loikanneet heti ryssän puolelle kun tilaisuus tuli ?
OT Talvisodassa olivat ns. korpikommunistit kunnostautuneet taisteluissa ja niinpä asekuntoisista ja ei-liian-vaarallisista turvasäilöön otetuista ryhdyttiin kunnon konnien ohella kokoamaan ryhmittymää loppukesästä -41. Vasemmistolaisia saatiin kasaan n. 300 oli mm. tuleva sisäministeri Yrjö Leino, joka kuitenkin muutaman muun kanssa karkasi ennen rintamalle päätymistä.

Näistä loikkas heti etulinjaan päästyään Ryssän puolelle viitisenkymmentä. Monet teloitettiin desantteina myöhemmin.

Tämä koko turvasäilöstä taisteluun -episodi oli kummallinen pala historiaa siinä mielessä, että esimerkiksi Kiikan punakaartiin nöösipoikana pakko-otettu isoisäni (synt. 1901) oli asekuntoinen, mutta häntä ei otettu mukaan sotimaan, vaikka oli jatkosodan alkaessa vasta nelikymppinen - entinen punakaartinen olisi tuhansien kaltaistensa tavoin taatusti ollut motivoituneempi sotimaan maansa puolesta kuin turvasäilöön laitetut paksunahkaiset kommunistit! THE END OF OT
 
Joo ja kaiken sen jälkeen. Ei varmaan olis enää menemistä takaisin kotimaahan. Russia Stronk. Vois olla että putoaisi ikkunasta, nappi otsaan tain jotain sellaista.
Lentolippu esim. Kanadaan ja uusi elämä siellä? Tämmöisiä ihmisiähän oli pilvin pimein toisen maailmansodan jälkeen, mm Ukrainan SS divisioonan henkilöstöstä suurin osa selvisi niin. Riminin kautta Kanadaan. Kotimaassa olisi tullut nappi todellakin otsaan. Kannattaa tutustua tähänkin tarinaan. Historia on mielenkiintoista.

 
Se olisi mielenkiintoista nähdä millaista sotiminen olisi jos vihollisilla ainut motivaatio ilmoittautua vapaaehtoiseksi sotaan olisi antautuminen :ROFLMAO: Saattaisi siellä jonkin verran olla erimielisyyksiä sotilaiden keskuudessa kun eturintamassa laaditaan suunnitelmia kuinka antautuminen onnistuu parhaiten ettei kukaan joudu ammutuksi.
Perinteet kunniaan!E24A3C40-EF5A-439E-8BB6-0E8C5CC0607E.jpeg0B89C21E-892F-4FB7-A675-BB3641D41E94.jpeg
 
Britannian kansallisen puolustuksen neuvonantaja Stephen Lovegrove sanoo Venäjän kärsineen isoja tappioita Ukrainan vastarinnan edessä. Lovegrove myös lupaili, ettei Britannia lopeta Ukrainan tukemista taloudellisesti, sotilaallisesti ja humanitaarisesti.

Ukrainan armeija otti niin ikään kantaa sotamenestykseen etelässä Hersonin alueella. Etelä-Ukrainan sotilasjohdon tiedottajan Natalia Humeniukin mukaan Ukrainan menestys on ollut vakuuttavaa ja lisää positiivisia uutisia kuullaan todennäköisesti pian.

st,small,507x507-pad,600x600,f8f8f8.jpg
 
Juuri tämä ukrainalaisten 44. divisioona kärsi pahimmat tappiot näissä Suomussailmen taisteluissa..
https://sotapolku.fi/sotapolut/jalk...rajan-vlisess-maastossa-jalkav/?person=295989

Aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin, ryssä käytti alusvaltojensa miehistä koottuja yksiköitä hyökkäyksessään.
- nämä ukrainalaiset olivat myös erittäin heikosti varustettuja talvisodankäyntiin..
- suuri osa heistä oli enemmän ja vähemmän pakolla värvättyjä..ja huonosti sotimiseen koulutettuja.

Tässä on oivallinen kirja, jossa on kerrottuna mm. tämän ukrainalaisen 44. divisioonan (muutamien henkiin jääneiden) sotilaiden kuvauksia, alkaen kutsunnoista ja päätyen Raatteen tielle.
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=820637
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jonilahti/paraatimarssi-suomeen-vs-ukrainaan/

Tarinat antaa perspektiiviä myös tämän päivän tapahtumiin. Yksittäisen sotilaan kannalta jopa hämmästyttävällä tavalla samanlaista tarinaa kuin juuri tälläkin hetkellä tapahtuu Ukrainassa..
44. Divisioona oli kylläkin puna-armeijan kaaderidivisioonia. Ei mikään rupusakki, vaikka johto sakkasikin.
 
Back
Top