Ukrainan konflikti/sota

Vakavasti puhuttuna kyllä Ukraina tarvitsee kaiken avun minkä länneltä voi saada, sen verran paljon tuota rautaa tulee koko ajan lisää tuonne rajan taakse. Luulisi sitä kyllä rautaa löytyvänkin mutta löytyykö päteviä ja motivoituneita käyttäjiä? Pätevä sodanjohto? Tuleeko liian myöhään?

Ehkä nuo nykyajan laitteet tarvitsee kumminkin vähän enemmän harjoitusta kun ennen, esim Kannakselle siirretyt 6.divisioonan jänkäjääkärit kai ampui upouusilla panssarinyrkeillä pari kertaa kiveen ja painelivat sitten etulinjaan Tali-Ihantalassa:camo:. Motivaatio oli kumminkin kunnossa heillä, näin olen ymmärtänyt.
 
Nopea blitzkrieg Kiovaan ja nukkehallituksen asettaminen sinne ? Vaiko jotain tyyliin Terijoen hallitus 1939 & Lublinin kommunistihallitus 1944 ? Eli vallataan joku sopiva kappale maata ja kunnon propagandamällin kera hehkutetaan mitenkä sorrettu kansa on perustanut oman "laillisen hallituksensa" ja pyytänyt sankarillista Venäjän armeijaa vapauttamaan loputkin fasistien ja sortajien ikeestä.

Jossain vaiheessa ajattelin että Venäjä voi mennä joksikin aikaa jopa Kiovaan mutta ehkä Putinille riittää se että Venäjä ottaa virallisesti haltuun ne alueet jotka sillä jo epävirallisesti on.

Ehkä tarkoituksena on laajentaa samalla nykyistä aluetta mutta se tarkoitaa käytännössä sitä että sota kestää vuosia. USA on jo ilmoittanut että se ei katsele sissisotaa sivusta ja sehän voi tarkoittaa muutakin kun materiaalitukea. Venäjä ei ole ainoa maa joka suorittaa tunnuksettomia iskuja yön pimeydessä. On eräs toinekin maa joka hallitsee sen homman paljon paremmin kun Venäjä :ROFLMAO:

Jos Putin vähänkin laajentaa reviiriään nykyisestä niin pelaa kyllä isoilla panoksilla ja siihen pitää laskea mukaan myös sanktiot ja muut kustannukset.

Ei tuolla tule olemaan sissisotaa ala A-maa tai Syyria yms.

Tuon puolesta en kyllä lähde vetoa lyömään mutta vastaan voisin vähän lyödä :ROFLMAO:

Hallinnon työryhmä, johon kuuluu CIA ja muita keskisiä virastoja, on tutkinut, miten kapinoita järjestettiin neuvostoliittolaisia vastaa Afganistanissa, Venäjän tukemia joukkoja vastaan Syyriassa ja myös Yhdysvaltoja vastaan Irakissa ja Afganistanissa, kirjoituksessa kerrotaan.

Työryhmään kuuluu myös lakitiimi, joka selvittää sitä, miten ukrainalaisille kapinallisille voitaisiin toimittaa avustusta rikkomatta Yhdysvaltain tai kansainvälisiä lakeja.

Yhdysvaltain hallinnon perustavoitteena kerrotaan olevan kustannusten aiheuttaminen ilman amerikkalaisjoukkojen suoraa osallistumista, jos Vladimir Putin hyökkää Ukrainaan. Joe Biden on sulkenut pois mahdollisuuden käyttää amerikkalaisia joukkoja.


Valkoisen talon virkailijat uskovat, että suoralla sotilaallisella interventiolla uhkaaminen olisi virhe, koska Biden ei halua ottaa riskiä täysimittaisen sodan puhkeamisesta Ukrainan vuoksi. Harmaan alueen taktiikat ovat parempia, kirjoituksessa todetaan, Ignatius toteaa.

 
Viimeksi muokattu:
Tarkoittaa, että venäläiset tulevat epäsuora tuli edellä. Miksi lähteä tankilla NLAW:ta vastaan? Ammutaan epäreilulla Ukrainan asemia tohjoksi niin kauan, että siellä ei enää liiku mikään ja sitten vasta edetään. Missanko nyt jotain?
Niin taitavat joka tapauksessa.

Aika täyden mittakaavan rähinä taitaa tulla. Ilmaherruuden jos Venäjä saa, niin estää tehokkaasti Ukrainan liikkeen ja sitten viimeistään tykistö pääsee elementtiinsä. Ilmapuolustuksen lamauttamisella taitaa homma alkaa ja jos Venäläisillä ei ihan heti kalusto lppu jos vanhempi SU-25 ja 24 fleetti on iskukunnossa.
 
Tämä kannattaa lukea.


Erittäin hyvä nosto. Monissa arvioissa annetaan selvästi liikaa painoa 2014 tapahtumille Krimillä ja Itä-Ukrainassa, siis maa-alueiden haltuunotolle. Puhutaan tulevasta miehityksestä ja sissisodasta.

Georgia 2008 ja sen tapahtumien kulku näyttävät laajasti unohtuneen.

Venäjä iski nopeasti suurella voimalla Georgiaan ei vallatakseen maata, vaan lyödäkseen Georgian asevoimat kentällä mahdollisimman perusteellisesti ja rynnien avomaaston halki suoraan kohti Tbilisiä. Lopputuloksena Abhasian ja Etelä-Ossetian "normalisointi" ja edelleen jatkuva Georgian huomattava varovaisuus jatkaa lähentymistä länteen, vaikka Venäjä pitääkin edelleen yllä NATO-ininää Georgian suhteen.

Jos Venäjällä on laajoja poliittisia tavoitteita Ukrainaan liittyen, ovat ne mitä tahansa poislukien koko Ukrainan haltuunotto, ei pitkä ja kallis laajojen alueiden ja kaupunkien miehitys ole todellakaan tarpeen Ukrainan pakottamiseksi.

Kyseeseen voisi tulla siis yksi tai molemmat seuraavista:

1. Aggressiivinen hyökkäys Kiovaan (tai eristäminen / riittävä uhkaaminen) hallinnon kaatamiseksi ja haluttujen myönnytyksien saamiseksi. Voimakas coup-de-grace vastustajan pääkaupunkiin on edelleen täysin pätevä strategia jos puolustaja ei ole onnistunut siirtämään kriittistä hallintokoneistoaan pois alta ja valmistelemaan vedenpitävää puolustusta ympäristöön. Kiovan läheisyys Venäjien rajoihin tekee tästä realistisen mahdollisuuden, sillä koko reitti Kiovaan on heittämällä Venäjän kaukovaikutuksen ja ilmatorjunnan piirissä.

2. Ukrainan asevoimien lyöminen kentällä laajalla rintamalla ja suurien asutuskeskuksien eristäminen hyökkäämättä niihin, ja vetäytyminen kun riittävät tappiot on aiheutettu. Tällä eliminoidaan Ukrainan joukkojen taistelukyky hyödyntäen Venäjän vahvuudet kaukovaikuttamisessa pitämällä taistelut avomaastossa. Venäjällä ei ole mitään intressiä ryhtyä hyökkäämään suuria kaupunkeja vastaan ja miehittämään niitä, sillä he menettäisivät suurimmat etunsa ja altistavat itsensä raskaalle sissisodankäynnille.

Miksi ihmeessä Venäjä lähtisi suoraan valtaamisen vuoksi valtaamaan maata joka ei ole hopealautasella tarjolla? Miksi he tieten tahtoen altistaisivat itsensä sissisodalle Ukrainan kaupungeissa? Krim oli heille jättipotti, mutta Itä-Ukrainassakin hommasta tuli nopeasti hikistä ja veristä vaikka Ukraina oli kaaoksessa, ja siihen se "ilmainen" eteneminen sitten jäikin.

Jos Venäjä haluaa pakottaa Ukrainan hyväksymään mitä tahansa vaatimuksia, oli se sitten Krimin vesihuolto, Donbassin aseman tunnustaminen, virallinen puolueettomuus, laajemmat aluemyönnytykset, tai mitä tahansa muuta, heidän on paljon tehokkaampaa pakottaa väkivalloin Ukrainan hallinto laittamaan nimeä paperiin ja käskemään Ukrainan kansaa kuin ryhtyä suoraan valloittamaan mitään. Ihmiset ovat aina valmiimpia alistumaan ja nielemään koviakin ehtoja jos heidän oma esivaltansa niin käskee, kuin jos käskyttäjänä olisi hyökkääjän sotilashallinto.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoittaa, että venäläiset tulevat epäsuora tuli edellä. Miksi lähteä tankilla NLAW:ta vastaan? Ammutaan epäreilulla Ukrainan asemia tohjoksi niin kauan, että siellä ei enää liiku mikään ja sitten vasta edetään. Missanko nyt jotain?
Venäjällä intressi hoitaa homma suht nopeasti päätökseen. Edellisestä noilla aroilla tapahtuneesta konfliktista oppineena Ukraina ryhmittää joukkonsa syvyyteen, jolla nimenomaan estetään nopea eteneminen. Toisin sanoen, PST-ohjusta on runsaasti tarjolla jokaisen etenemiskelpoisen uran varrella. Ohjusasemat ovat sen verran pieniä ja huomaamattomia, ettei niitä siivota ilmavoimillakaan kovin tehokkaasti.

Tietyin osin tämä hyvin verrannollinen tilanne talvisotaan, hyökkääjä ei halua riskeerata väärälle puolelle joutumista (=konflikti NATOn/EUn kanssa).
 
Olen vuosia sanonut, ja sanokaa mun sanoneen edelleen. Ainoa valtio joka turvaa Ukrainan TÄYDELTÄ invaasiolta kovin keinoin on Puola. Dnepr jos ylitetään tai Odessasta lähtee maihinnousujoukot pohjoiseen, on Lvivin alue uhattu. Puola ei puutu Itä-Ukrainan asioihin, mutta läntinen Ukraina, sinne ei ryssä pääse ilman että Ukrainalaisten rinnalle ilmestyy modernit siipi hussaarit.

Kaikki muut maat on ihan arpapeliä politiikan tuulissa vaikka Kiovaa ryöstöraiskattaisiin ja poltettaisiin jo.
 
Tarkoittaa, että venäläiset tulevat epäsuora tuli edellä. Miksi lähteä tankilla NLAW:ta vastaan? Ammutaan epäreilulla Ukrainan asemia tohjoksi niin kauan, että siellä ei enää liiku mikään ja sitten vasta edetään. Missanko nyt jotain?
Varmasti tuo on se mihin pyritään.
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen paljastuu että mittavinkaan tulivalmistelu ei tee invaasiosta kuin vain hiukan helpompaa.

Kahden patteriston keskitystä itsekin katselleena en saata käsittää miten noin on, mutta 1 maailmansodassa niitä asemia murjottiin toista päivää taukoamatta, vaan siltikin...
 
Olen vuosia sanonut, ja sanokaa mun sanoneen edelleen. Ainoa valtio joka turvaa Ukrainan TÄYDELTÄ invaasiolta kovin keinoin on Puola. Dnepr jos ylitetään tai Odessasta lähtee maihinnousujoukot pohjoiseen, on Lvivin alue uhattu. Puola ei puutu Itä-Ukrainan asioihin, mutta läntinen Ukraina, sinne ei ryssä pääse ilman että Ukrainalaisten rinnalle ilmestyy modernit siipi hussaarit.

Kaikki muut maat on ihan arpapeliä politiikan tuulissa vaikka Kiovaa ryöstöraiskattaisiin ja poltettaisiin jo.
Mites tuon Puolan kyky nykyään? Olen käsittäny että siellä suhtaudutaan asioihin vähän vakavaotteisemmin mitä Keski-Euroopassa yleensä?
 
Olen vuosia sanonut, ja sanokaa mun sanoneen edelleen. Ainoa valtio joka turvaa Ukrainan TÄYDELTÄ invaasiolta kovin keinoin on Puola. Dnepr jos ylitetään tai Odessasta lähtee maihinnousujoukot pohjoiseen, on Lvivin alue uhattu. Puola ei puutu Itä-Ukrainan asioihin, mutta läntinen Ukraina, sinne ei ryssä pääse ilman että Ukrainalaisten rinnalle ilmestyy modernit siipi hussaarit.

Lvivillä kieltämättä on pitkä historia osana eri puolalaisia kuningaskuntia, ja paljon puolalaistaustaista vähemmistöä. Voi olla että Puola ei katselisi hyvällä Venäjän tunkeilua, kun eivät sattuneesta syystä ryssästä muutenkaan perusta. On myös tekijä mikä voisi vetää NATOa lähemmäksi konfliktia, jos Puola lähtisi hus(s)eeraamaan.

Tämä myös tekisi suoran reitin Homjel-Kiova kaikkein todennäköisimmäksi. Kaikki siitä länteen on Tsernobyliä, suota ja/tai vihaisia polakkeja.

Olen muuten välillä miettinyt miksi Suomella ei ole läheisemmät välit Puolaan, varsinkin sotilasasioissa. Osaan nimetä ainakin yhden hyvän yhdistävän syyn.
 
Varmasti tuo on se mihin pyritään.
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen paljastuu että mittavinkaan tulivalmistelu ei tee invaasiosta kuin vain hiukan helpompaa.

Kahden patteriston keskitystä itsekin katselleena en saata käsittää miten noin on, mutta 1 maailmansodassa niitä asemia murjottiin toista päivää taukoamatta, vaan siltikin...

Pitää paikkaansa. Tykistön ensisijainen toimintamekanismi on sirpalevaikutus kaivautumattomaan viholliseen. Jos porukka on yhtään syvemmässä poterossa, niin vaatii jo osumaa muutaman metrin säteelle että saa edes 155:lla kunnollista vaikutusta.
 
En oikein jaksa uskoa, että pitkän kaavan mukaan käyty leveän rintaman sota olisi Venäjälle eduksi. Muutamia vaikuttavia tekijöitä:

1. Koronaepidemia on ryöpyttänyt Venäjää pitkään ja tylysti. The Moscow Timesin mukaan ylikuolleisuus epidemian ajalta on jo miljoonan hengen paikkeilla:
Tämä on väkilukuun suhteutettuna paitsi maailman synkintä päätä niin myös melkoinen siivu alle 150 miljoonan väkiluvusta (jossa kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden jo 90-luvulta asti). Sodassa ei ehkä kupsahda kirjaimellisesti miljoonia, eivätkä venäläiset kuole heti sukupuuttoon, mutta sairaatkin ovat jo rasite. Kenttäolosuhteissa käkkiminen ei ole terveydelle hyväksi nyt, eikä varsinkaan konfliktin pitkittyessä kun luodit ja sirpaleet alkavat lentää. Yleinen sairaalakapasiteetin tarve kasaantuu kaikista näistä - sairaat siviilit, kentällä sairastuneet, itse sotatoimissa haavoittuneet. Kapasiteetti ei ole riittänyt edes täysissä rauhan oloissa ennen joukkojen keskittämistä. Lisärasite olisi raskas ellei jopa kohtuuton väestölle, taloudelle, motivaatiolle ja viime kädessä Putinin kannatukselle.

2. Sodan kannatus Venäjällä oli muistaakseni kyselyiden mukaan jossain 50 prosentin paikkeilla tai alle - vähemmän kuin Krimin ja Itä-Ukrainan touhujen aikaan. Propagandalla ja täydellä mediakontrollilla tätä saadaan pumpattua hetkeksi, mutta kun totaalisesti soditaan, kuolleita alkaa tulla. Kauanko kansa jaksaa katsella touhua, jos sodan kannatus lähti jo alkujaan hatarista luvuista, ja yhtäkkiä joka torpassa alkaa olla sekä tautiin että rähinään kuolleita? Yle käsitteli aihetta joulukuun uutisessa ja kertoi että "Viime keväänä tehdyssä Levada-keskuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että kolmas maailmansota oli venäläisten toiseksi suurin pelon aihe heti läheisen sairastumisen jälkeen." Raskaan sodan jatkuessa kansa voi alkaa kyseenalaistaa operaation mielekkyyden, etenkin jos muodollista menestystäkin seuraa vielä loputon sissisota eikä mikään kansojen autuas harmonia.

3. Siitä jatkaen, Kreml ajaa kaksilla rattailla kun se puhuu Ukrainan väestöstä. Länteen päin kallistuvan hallinnon se tietenkin demonisoi täydellisesti, mutta samalla vihjaa että ukrainalaiset ja venäläiset ovat pohjimmiltaan samaa kansaa, joka vain kaipaa isällistä ohjausta Moskovan suunnasta. Se ei ole tietääkseni ryhtynyt maalailemaan itse ukrainalaisista kuvaa hirviöinä, jotka pitäisi hävittää maan päältä. Jos tavoitteena olisi lähteä veriseen tuhoamis- tai valloitussotaan, psykologinen pohjustus tehtäisiin aivan toisin, niin joukkojen kuin kansan suuntaan. Totaalisen sodan jäljiltä Venäjällä olisi vieressään tai käsissään entistäkin pahemmin katkeroitunut 45 miljoonan kansa. Haluaako se oikeasti muodostaa uuden Neuvostoliiton juuri nyt, tällaisilla keinoilla ja tällaisella lopputuloksella?

4. Kun kevät tulee, Keski-Eurooppa lämpenee. Kriittisin energian tarve väistyy ja kaasupainostuksen teho vähenee. Kovapäinen Saksakin voisi alkaa miettiä uutta energiakäännettä ja ihan eri periaatteilla. Pitkittynyt sota tai sen myöhäinen aloitus olisi tässäkin suhteessa Venäjää vastaan. Paras teho saavutetaan aloittamalla pian ja mieluusti myös lopettamalla pian. Uskaltaisin väittää, että tämä on yksi syy muiden muassa, miksi Venäjä on halunnut pitää "neuvottelujen" kanssa tulenpalavaa kiirettä ja länsi puolestaan venyttää niitä.

Toisaalta, jos Venäjä oikeasti hakisi nimenomaan ja ensisijaisesti sotaa tai edes pienempää iskuoperaatiota, miksei sitä olisi aloitettu jo? Lavastuskeinot tai "vihreät miehet" olivat varmasti valmiina. Suureen sotaan Siperian joukot ehtisivät kyllä mukaan myöhemminkin. Pieneen iskuun saisi koottua joukot paljon nopeammin. Nyt on odotettu kuukausia kentällä, vahvistukset virtaavat Ukrainaan, ja kaikki yllätyksen edut on menetetty. Ukraina ja koko maailma ovat silmä kovana. Tekosyitä sodan aloittamiselle voidaan yhä keksiä, mutta koko ajan harvempi niistä näyttäytyy enää millään tapaa uskottavana. Kevät lähestyy.

Näkisin, että Venäjän ykkössuunnitelma on yhä ollut saada haluamansa pelkällä painostuksella, laukaustakaan ampumatta. Myönnytysten saaminen diplomaattisia reittejä pitkin tarjoaisi parhaan panos-tuotto-suhteen ja Putinille sulkia hattuun ilman mitään mainittavia tappioita. Kyllä nykyinen koronapesäkkeiden seisottaminen rajaseudullakin jotain maksaa. Venäjä vain on nähnyt aiemmin, ettei puolivillainen uhkailu riitä. Voimaa pitää kasata niin suuret määrät, että se näyttää täysin kiistatta hyökkäysvahvuiselta. Silloin sitä myös on niin paljon, että suurenkin sodan voi lopulta aloittaa jos halvemmat yritykset eivät anna mitään.

Lopuksi vielä muutama asia pohdittavaksi:
  • Porošenko palasi maahan ja sotkee Ukrainan epävakaata poliittista tilannetta entisestään. Syntyy kaikenlaisia mielenosoituksia.
  • Kazakstanin kriisin taustat, osanottajat ja kulku ovat edelleen monin paikoin hämärän peitossa. Venäjän johtama CSTO teki ensimmäisen operaationsa koko 20-vuotisena aikanaan, tehokkaasti ja nopeasti. Oliko tämä kaikki sattumaa?
  • Ukrainan hallinnon tietokoneet yritettiin sabotoida täydellisesti äskettäisellä hakkerointikampanjalla. Mustien ruutujen hetkellä vahvin signaali olisi voittanut. Voi voittaa edelleen, jos kaikkia matoja ei ole saatu häädettyä, sähköt katkeavat tms.
  • Krim vaihtoi omistajaa alueparlamentin ja kansan äänestyksillä, joiden tulosta tuskin jätettiin sattuman varaan. Ympärillä vallitsi kaaos ja pimento.
  • Itä-Ukrainaan on istutettu oma varjohallituksensa.
  • Kaiken sortin myyrät hääräävät Kiovassakin.
  • Venäjä katsoo olevansa oikeutettu turvaamaan venäläisiä missä vain, rajoista riippumatta. Määritelmän täyttää tarvittaessa passi, kieli tai silkka fiktio.
Hallinnon ytimeen ei ole pakko mennä panssarivaunuilla. Jos mihin tahansa ilmestyy paikallinen Terijoen hallitus, arvatkaa vain, minkä kanssa Moskova neuvottelee ja allekirjoittaa paperit.

Muutkin vaihtoehdot kuten tarkkaan kohdistettu tuhoamisisku ja uusien palojen lohkaisu maan laidasta ovat varmasti myös mukana yleisessä työkalupakissa. Monella työkalulla tekee enemmän kuin yhdellä. Voi siellä olla myös suursota, mutta olisiko se ensimmäisten joukossa, jos parhaat palat voi saada paljon pienemmällä hinnalla?
 
En oikein jaksa uskoa, että pitkän kaavan mukaan käyty leveän rintaman sota olisi Venäjälle eduksi. Muutamia vaikuttavia tekijöitä:

1. Koronaepidemia on ryöpyttänyt Venäjää pitkään ja tylysti. The Moscow Timesin mukaan ylikuolleisuus epidemian ajalta on jo miljoonan hengen paikkeilla:
Tämä on väkilukuun suhteutettuna paitsi maailman synkintä päätä niin myös melkoinen siivu alle 150 miljoonan väkiluvusta (jossa kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden jo 90-luvulta asti). Sodassa ei ehkä kupsahda kirjaimellisesti miljoonia, eivätkä venäläiset kuole heti sukupuuttoon, mutta sairaatkin ovat jo rasite. Kenttäolosuhteissa käkkiminen ei ole terveydelle hyväksi nyt, eikä varsinkaan konfliktin pitkittyessä kun luodit ja sirpaleet alkavat lentää. Yleinen sairaalakapasiteetin tarve kasaantuu kaikista näistä - sairaat siviilit, kentällä sairastuneet, itse sotatoimissa haavoittuneet. Kapasiteetti ei ole riittänyt edes täysissä rauhan oloissa ennen joukkojen keskittämistä. Lisärasite olisi raskas ellei jopa kohtuuton väestölle, taloudelle, motivaatiolle ja viime kädessä Putinin kannatukselle.

2. Sodan kannatus Venäjällä oli muistaakseni kyselyiden mukaan jossain 50 prosentin paikkeilla tai alle - vähemmän kuin Krimin ja Itä-Ukrainan touhujen aikaan. Propagandalla ja täydellä mediakontrollilla tätä saadaan pumpattua hetkeksi, mutta kun totaalisesti soditaan, kuolleita alkaa tulla. Kauanko kansa jaksaa katsella touhua, jos sodan kannatus lähti jo alkujaan hatarista luvuista, ja yhtäkkiä joka torpassa alkaa olla sekä tautiin että rähinään kuolleita? Yle käsitteli aihetta joulukuun uutisessa ja kertoi että "Viime keväänä tehdyssä Levada-keskuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että kolmas maailmansota oli venäläisten toiseksi suurin pelon aihe heti läheisen sairastumisen jälkeen." Raskaan sodan jatkuessa kansa voi alkaa kyseenalaistaa operaation mielekkyyden, etenkin jos muodollista menestystäkin seuraa vielä loputon sissisota eikä mikään kansojen autuas harmonia.

3. Siitä jatkaen, Kreml ajaa kaksilla rattailla kun se puhuu Ukrainan väestöstä. Länteen päin kallistuvan hallinnon se tietenkin demonisoi täydellisesti, mutta samalla vihjaa että ukrainalaiset ja venäläiset ovat pohjimmiltaan samaa kansaa, joka vain kaipaa isällistä ohjausta Moskovan suunnasta. Se ei ole tietääkseni ryhtynyt maalailemaan itse ukrainalaisista kuvaa hirviöinä, jotka pitäisi hävittää maan päältä. Jos tavoitteena olisi lähteä veriseen tuhoamis- tai valloitussotaan, psykologinen pohjustus tehtäisiin aivan toisin, niin joukkojen kuin kansan suuntaan. Totaalisen sodan jäljiltä Venäjällä olisi vieressään tai käsissään entistäkin pahemmin katkeroitunut 45 miljoonan kansa. Haluaako se oikeasti muodostaa uuden Neuvostoliiton juuri nyt, tällaisilla keinoilla ja tällaisella lopputuloksella?

4. Kun kevät tulee, Keski-Eurooppa lämpenee. Kriittisin energian tarve väistyy ja kaasupainostuksen teho vähenee. Kovapäinen Saksakin voisi alkaa miettiä uutta energiakäännettä ja ihan eri periaatteilla. Pitkittynyt sota tai sen myöhäinen aloitus olisi tässäkin suhteessa Venäjää vastaan. Paras teho saavutetaan aloittamalla pian ja mieluusti myös lopettamalla pian. Uskaltaisin väittää, että tämä on yksi syy muiden muassa, miksi Venäjä on halunnut pitää "neuvottelujen" kanssa tulenpalavaa kiirettä ja länsi puolestaan venyttää niitä.

Toisaalta, jos Venäjä oikeasti hakisi nimenomaan ja ensisijaisesti sotaa tai edes pienempää iskuoperaatiota, miksei sitä olisi aloitettu jo? Lavastuskeinot tai "vihreät miehet" olivat varmasti valmiina. Suureen sotaan Siperian joukot ehtisivät kyllä mukaan myöhemminkin. Pieneen iskuun saisi koottua joukot paljon nopeammin. Nyt on odotettu kuukausia kentällä, vahvistukset virtaavat Ukrainaan, ja kaikki yllätyksen edut on menetetty. Ukraina ja koko maailma ovat silmä kovana. Tekosyitä sodan aloittamiselle voidaan yhä keksiä, mutta koko ajan harvempi niistä näyttäytyy enää millään tapaa uskottavana. Kevät lähestyy.

Näkisin, että Venäjän ykkössuunnitelma on yhä ollut saada haluamansa pelkällä painostuksella, laukaustakaan ampumatta. Myönnytysten saaminen diplomaattisia reittejä pitkin tarjoaisi parhaan panos-tuotto-suhteen ja Putinille sulkia hattuun ilman mitään mainittavia tappioita. Kyllä nykyinen koronapesäkkeiden seisottaminen rajaseudullakin jotain maksaa. Venäjä vain on nähnyt aiemmin, ettei puolivillainen uhkailu riitä. Voimaa pitää kasata niin suuret määrät, että se näyttää täysin kiistatta hyökkäysvahvuiselta. Silloin sitä myös on niin paljon, että suurenkin sodan voi lopulta aloittaa jos halvemmat yritykset eivät anna mitään.

Lopuksi vielä muutama asia pohdittavaksi:
  • Porošenko palasi maahan ja sotkee Ukrainan epävakaata poliittista tilannetta entisestään. Syntyy kaikenlaisia mielenosoituksia.
  • Kazakstanin kriisin taustat, osanottajat ja kulku ovat edelleen monin paikoin hämärän peitossa. Venäjän johtama CSTO teki ensimmäisen operaationsa koko 20-vuotisena aikanaan, tehokkaasti ja nopeasti. Oliko tämä kaikki sattumaa?
  • Ukrainan hallinnon tietokoneet yritettiin sabotoida täydellisesti äskettäisellä hakkerointikampanjalla. Mustien ruutujen hetkellä vahvin signaali olisi voittanut. Voi voittaa edelleen, jos kaikkia matoja ei ole saatu häädettyä, sähköt katkeavat tms.
  • Krim vaihtoi omistajaa alueparlamentin ja kansan äänestyksillä, joiden tulosta tuskin jätettiin sattuman varaan. Ympärillä vallitsi kaaos ja pimento.
  • Itä-Ukrainaan on istutettu oma varjohallituksensa.
  • Kaiken sortin myyrät hääräävät Kiovassakin.
  • Venäjä katsoo olevansa oikeutettu turvaamaan venäläisiä missä vain, rajoista riippumatta. Määritelmän täyttää tarvittaessa passi, kieli tai silkka fiktio.
Hallinnon ytimeen ei ole pakko mennä panssarivaunuilla. Jos mihin tahansa ilmestyy paikallinen Terijoen hallitus, arvatkaa vain, minkä kanssa Moskova neuvottelee ja allekirjoittaa paperit.

Muutkin vaihtoehdot kuten tarkkaan kohdistettu tuhoamisisku ja uusien palojen lohkaisu maan laidasta ovat varmasti myös mukana yleisessä työkalupakissa. Monella työkalulla tekee enemmän kuin yhdellä. Voi siellä olla myös suursota, mutta olisiko se ensimmäisten joukossa, jos parhaat palat voi saada paljon pienemmällä hinnalla?
Hyvää pohdintaa, kiitos.

Henkkoht odotin hyökkäyksen tapahtuvan ennen joulua. Silloin ajallinen etumatka ja yllätysmomentti oli suurimmillaan. Länsi oli pienessä shokissa sodan uhasta, Puolan rajakriisi järkytti edelleen ja energiakriisi oli kouriin tuntuva. Eurooppa tuntui tulleen yllätetyksi housut kintuissa ja kun kovat pakkaset joulun alla tulivat, odotin sotatoimien käynnistyvän. Nyt on mennyt kuukausi, eikä Venäjä näytä saavuttaneen juuri mitään. Sen sijaan länsi on kasannut rivinsä, ilmasilta aseistaa Ukrainaa ja sotilaallinen valmius lännessä on kohonnut tuntuvasti tavalla, joka tullee muokkaamaan toimintaa koko tulevan vuosikymmenen.

Paras momentti Venäjän kannalta vähän niin kuin meni jo. Kohta kevät tuo lämpöä, aurinkopaneelit taas sähköä (arvaan niiden kysynnän räjähtävän keski-Euroopassa) ja rospuuton Ukrainan aroille.
 
Back
Top