No nämä ainakin ajoivat kaikki samaan suuntaan
Vanha (10.10.) mutta lämmittää edelleen mieltä.
Hiukan uskomaton tuossa osio, jonka mukaan Ukrainalla ei olisi ollut tuolla suunnalla jossain päin kunnollisia taka-asemia. Tietenkään lokaatiota ei kerrota. Mutta 47. prikaati (tai sen osat) ei ainakaan helpompaan paikkaan tuolla joudu kuin Robotynen suunnalla, ilmeisesti jonkinlaisessa vastahyökkäyksessä (tai puolustuksessa) on noin 5kpl Bradleytä mennyt, valitettavasti (APn kartalla löytyy). Mutta muutoin ihan semi-positiivishenkinen tuo Butysovin juttu.
Viimeksi muokattu:
Jonkinlainen ukrainalaisten EW-viritys droneja vastaan. Pystyykö tästä päättelemään yhtään mitään @teknohippi ?
Myroshnykovilta lyhyt hiukan positiivisempi päivitys Avdiivkasta.
Tuumailua.
Aktiivista taistelua alueella on nyt käyty kolme viikkoa. Ryssä on menettänyt luokkaa 200-300 paksu/ohut ja joku 5000 örkkiä (nämä ihan ulkomuistista twitter kommenteista). Vastaisiko luokkaa 1.5-2 mekanisoitua prikaatia kokonaisuudessaan.
Tämä lähentelee Ukrainan menetyksiä Zaporizzian vastahyökkäyksen aikana kokonaisuudessaan tähän mennessä (paksu / ohut), tosin Ukrainalla menee paljon myös MRAP tyyppistä kalustoa, jota ryssä ei juurikaan käytä. Ryssä vastaavasti Zaporizzian alueella puolustajana kärsineet hiukan Ukrainaa enemmän kaluston suhteen (Zaporizzian luvut ovat Naalsion lukuja).
Näillä menetyksillä ryssä on edennyt jonkun kilometrin-muutaman paikasta riippuen. Menetyksillä ei ryssälle ole väliä, jos uutta purkkia ja örkkiä on laittaa tilalle. Reservit eivät ole loputtomat ja nämäkin joukot ovat varmaan sellaisia, jotka ovat olleet jo kuukausia reservissä, saattaneet saada jonkinlaista koulutusta vaikka taistelukokemus on saattanutkin puuttua. Ryssäkommenttien mukaan hyökkäystä valmisteltiin useita kuukausia.
Kilometrit eivät tällä alueella ole minkäänlainen mittari, koska alue on niin kapea. Kriittinen raja tulee äkkiä vastaan, mikäli Ukraina ei kykene puolustautumaan. Raja on käytännössä saavutettu Terrakonin tuntumassa ja junaradalla.
Parhaimmillaan Ukraina pystyy puolustamaan menestyksekkäästi ja olennaisesti tuhoamaan kaikki ryssän Avdiivkan liikenevät reservit. Tähän mennessä vaihtosuhde on Ukrainan hyväksi murskaava.
Tässä optimistisessa skenaariossa ryssä ammentaa hyökkäysvoimansa tyhjiin talven ajaksi. Ukrainalle saattaa aueta paikallisia vastahyökkäysmahdollisuuksia, mikäli joukkoja ja olosuhteita riittää.
Toinen huonompi skenaario on se, että ryssä kykenee Avdiivkan hivuttamalla ottamaan mutta menettää hyökkäysvoimansa toistaiseksi (kuten kävi SD-Lysyn ja Bakhmutin jälkeen). Tässä vaihtoehdossa Ukraina kärsii pakosti huomattavasti enemmän kalusto- ja miestappioita. Suurin tappio on kuitenkin psykologinen ja "rauhan puheet" kiihtyvät kansainvälisesti ja ehkä myös Ukrainan sisällä. Strateginen moraalitappio.
Kolmas huonoin vaihtoehto olisi sitten Ukrainan täydellinen romahtaminen Avdiivkan puolustuksen suhteen. Tämä vaihtoehto ei ole mielestäni edes mahdollinen, koska Ukrainan aiemmat suuret menetykset perustuivat ryssän murskaavaan tykistöylivoimaan (Popashna, Hirske/Zolote, SD-Lysy) tai yhdistelmään tykistöylivoimasta ja lihahyökkäyksistä (Bakhmut). Tykistöaseen tasapainottuminen, jopa kääntyminen Ukrainan hyväksi ja toisaalta FPV-dronet ovat suurin yksittäinen muuttunut ekijä taisteluiden kannalta.
Kauanko ryssä pystyy tällä intensiteetillä jatkamaan? Mahdollisesti koko marraskuun, ehkä pidemmällekin. Örkkejä riittää, kalustoa ei välttämättä.
--------------
I will say very briefly about Avdiivka.
The enemy continues its attempts to attack in the direction of AKHZ and Stepovoy. There was no success.
Any attempts to gain a foothold are met with our artillery fire.
Attempts to "switch" to Pervomaiske/southern outskirts of Avdiivka from the Butivka mine were also unsuccessful.
Fierce battles continue.
Tuumailua.
Aktiivista taistelua alueella on nyt käyty kolme viikkoa. Ryssä on menettänyt luokkaa 200-300 paksu/ohut ja joku 5000 örkkiä (nämä ihan ulkomuistista twitter kommenteista). Vastaisiko luokkaa 1.5-2 mekanisoitua prikaatia kokonaisuudessaan.
Tämä lähentelee Ukrainan menetyksiä Zaporizzian vastahyökkäyksen aikana kokonaisuudessaan tähän mennessä (paksu / ohut), tosin Ukrainalla menee paljon myös MRAP tyyppistä kalustoa, jota ryssä ei juurikaan käytä. Ryssä vastaavasti Zaporizzian alueella puolustajana kärsineet hiukan Ukrainaa enemmän kaluston suhteen (Zaporizzian luvut ovat Naalsion lukuja).
Näillä menetyksillä ryssä on edennyt jonkun kilometrin-muutaman paikasta riippuen. Menetyksillä ei ryssälle ole väliä, jos uutta purkkia ja örkkiä on laittaa tilalle. Reservit eivät ole loputtomat ja nämäkin joukot ovat varmaan sellaisia, jotka ovat olleet jo kuukausia reservissä, saattaneet saada jonkinlaista koulutusta vaikka taistelukokemus on saattanutkin puuttua. Ryssäkommenttien mukaan hyökkäystä valmisteltiin useita kuukausia.
Kilometrit eivät tällä alueella ole minkäänlainen mittari, koska alue on niin kapea. Kriittinen raja tulee äkkiä vastaan, mikäli Ukraina ei kykene puolustautumaan. Raja on käytännössä saavutettu Terrakonin tuntumassa ja junaradalla.
Parhaimmillaan Ukraina pystyy puolustamaan menestyksekkäästi ja olennaisesti tuhoamaan kaikki ryssän Avdiivkan liikenevät reservit. Tähän mennessä vaihtosuhde on Ukrainan hyväksi murskaava.
Tässä optimistisessa skenaariossa ryssä ammentaa hyökkäysvoimansa tyhjiin talven ajaksi. Ukrainalle saattaa aueta paikallisia vastahyökkäysmahdollisuuksia, mikäli joukkoja ja olosuhteita riittää.
Toinen huonompi skenaario on se, että ryssä kykenee Avdiivkan hivuttamalla ottamaan mutta menettää hyökkäysvoimansa toistaiseksi (kuten kävi SD-Lysyn ja Bakhmutin jälkeen). Tässä vaihtoehdossa Ukraina kärsii pakosti huomattavasti enemmän kalusto- ja miestappioita. Suurin tappio on kuitenkin psykologinen ja "rauhan puheet" kiihtyvät kansainvälisesti ja ehkä myös Ukrainan sisällä. Strateginen moraalitappio.
Kolmas huonoin vaihtoehto olisi sitten Ukrainan täydellinen romahtaminen Avdiivkan puolustuksen suhteen. Tämä vaihtoehto ei ole mielestäni edes mahdollinen, koska Ukrainan aiemmat suuret menetykset perustuivat ryssän murskaavaan tykistöylivoimaan (Popashna, Hirske/Zolote, SD-Lysy) tai yhdistelmään tykistöylivoimasta ja lihahyökkäyksistä (Bakhmut). Tykistöaseen tasapainottuminen, jopa kääntyminen Ukrainan hyväksi ja toisaalta FPV-dronet ovat suurin yksittäinen muuttunut ekijä taisteluiden kannalta.
Kauanko ryssä pystyy tällä intensiteetillä jatkamaan? Mahdollisesti koko marraskuun, ehkä pidemmällekin. Örkkejä riittää, kalustoa ei välttämättä.
--------------
I will say very briefly about Avdiivka.
The enemy continues its attempts to attack in the direction of AKHZ and Stepovoy. There was no success.
Any attempts to gain a foothold are met with our artillery fire.
Attempts to "switch" to Pervomaiske/southern outskirts of Avdiivka from the Butivka mine were also unsuccessful.
Fierce battles continue.
Eerikainen
Majuri
Eli IS käytti lähteenään Economist juttua. Luin tuon alkuperäisen, missä todellakin kirjoitetaan ("Russia has lost at least 150,000 dead.") Zaluznyn sanoneen noin. Miten se koko tarina siinä hahmottuu on hieman eri juttu. Itse tulkitsen sen tarinan, että hän virheellisesti oletti yli 150 körkin menetyksen panneen ryssän niin huonoon jamaan, että edellytykset vastahyökkäyksen olivat olemassa. Toinen tulkinta siitä tekstistä on että Zaluzny tarkoitti yli 150 körkin tappioiden syntyneen Ukrainan vastahyökkäysten aikana (ei siis sodan alusta saakka) ja niiden olisi pitänyt riittää Venäjän nujertamiseen.
Ukrainan armeijan komentaja tunnustaa tehneensä yhden selkeän virhearvion sodassa
Valeri Zaluzhnyi analysoi ensimmäistä kertaa Ukrainan vastahyökkäystä haastattelussa.www.is.fi
Tämä siis vastauksena ihmettelyysi tappiolukujen suuruuteen. Ei ollut ainakaan tuossa nettiversiossa kirjoittajan nimeä, joten ei pysty päättelemään onko tuon alkuperäisen jutun takana millainen tulkkaus- tms prosessi. Nuin sen itse englannin kielisiä papereita paljon lukeneena tulkitsen. Jos joku tulkitsee eri tavalla: Fine by me.
Muuten se juttu kertoo sitä tarinaa, että puolustajan ehdittyä valmistelemaan taistelualueen on hyökkääjän asema todella paska, kun suurinpiirtein tasavahvassa tilanteessa otellaan. Kertoo kuinka isokin hyökkäys nujertuu muutamassa tunnissa.
That thesis, he says, was borne out as he went to the front line in Avdiivka, also in the east, where Russia has recently advanced by a few hundred metres over several weeks by throwing in two of its armies. “On our monitor screens the day I was there we saw 140 Russian machines ablaze—destroyed within four hours of coming within firing range of our artillery.” Those fleeing were chased by “first-person-view” drones, remote-controlled and carrying explosive charges that their operators simply crash into the enemy
Suomen puolustuksen kannalta tuossa vahvistuu se oppi, mikä on 24.2.22 alkaen ollut nähtävänä, ettei ryssille pidä antaa tuumaakaan, koska heti kun ne pääsisivät meidän puolelle alkaisi siviileihin kohdistuvat hirveydet jos evakuointi ei olisi täydellisen onnistunut. Ne paskoisi ja ryöstäisi ihan kaiken meidän omaisuuden ja vielä ansoittaisi kaikki paikat. Ne linnoittaisi ja miinoittaisivat meidän maaperälle, eli joutuisimme ampumaan oman alueemme täysin paskaksi, että ne saataisiin ajettua takaisin. Ryssien hyökkäys pitää tuhota täysin sinne heidän puolelleen, ei niitä pidä päästää tänne mellastamaan.
Edit. Lähti vähän keskeneräisenä, kun sähläsin.
Ukraine’s commander-in-chief on the breakthrough he needs to beat Russia
General Valery Zaluzhny admits the war is at a stalemate
Nov 1st 2023
Share
Listen to this story. Enjoy more audio and podcasts on iOS or Android.
Five months into its counter-offensive, Ukraine has managed to advance by just 17 kilometres. Russia fought for ten months around Bakhmut in the east “to take a town six by six kilometres”. Sharing his first comprehensive assessment of the campaign with The Economist in an interview this week, Ukraine’s commander-in-chief, General Valery Zaluzhny, says the battlefield reminds him of the great conflict of a century ago. “Just like in the first world war we have reached the level of technology that puts us into a stalemate,” he says. The general concludes that it would take a massive technological leap to break the deadlock. “There will most likely be no deep and beautiful breakthrough.”
Read more of our recent coverage of the Ukraine war
The course of the counter-offensive has undermined Western hopes that Ukraine could use it to demonstrate that the war is unwinnable, forcing Russia’s president, Vladimir Putin, to negotiate. It has also undercut General Zaluzhny’s assumption that he could stop Russia by bleeding its troops. “That was my mistake. Russia has lost at least 150,000 dead. In any other country such casualties would have stopped the war.” But not in Russia, where life is cheap and where Mr Putin’s reference points are the first and second world wars, in which Russia lost tens of millions.
An army of Ukraine’s standard ought to have been able to move at a speed of 30km a day as it breached Russian lines. “If you look at nato’s text books and at the maths which we did, four months should have been enough time for us to have reached Crimea, to have fought in Crimea, to return from Crimea and to have gone back in and out again,” General Zaluzhny says sardonically. Instead he watched his troops get stuck in minefields on the approaches to Bakhmut in the east, his Western-supplied equipment getting pummelled by Russian artillery and drones. The same story unfolded on the offensive’s main thrust in the south, where inexperienced brigades immediately ran into trouble.
“First I thought there was something wrong with our commanders, so I changed some of them. Then I thought maybe our soldiers are not fit for purpose, so I moved soldiers in some brigades,” says General Zaluzhny. When those changes failed to make a difference, the general told his staff to dig out a book he once saw as a student. Its title was “Breaching Fortified Defence Lines”. It was published in 1941 by a Soviet major-general, P.S. Smirnov, who analysed the battles of the first world war. “And before I got even halfway through it, I realised that is exactly where we are because just like then, the level of our technological development today has put both us and our enemies in a stupor.”
That thesis, he says, was borne out as he went to the front line in Avdiivka, also in the east, where Russia has recently advanced by a few hundred metres over several weeks by throwing in two of its armies. “On our monitor screens the day I was there we saw 140 Russian machines ablaze—destroyed within four hours of coming within firing range of our artillery.” Those fleeing were chased by “first-person-view” drones, remote-controlled and carrying explosive charges that their operators simply crash into the enemy. The same picture unfolds when Ukrainian troops try to advance. General Zaluzhny describes a battlefield in which modern sensors can identify any concentration of forces, and modern precision weapons can destroy it. “The simple fact is that we see everything the enemy is doing and they see everything we are doing. In order for us to break this deadlock we need something new, like the gunpowder which the Chinese invented and which we are still using to kill each other,” he says.
This time, however, the decisive factor will be not a single new invention, but will come from combining all the technical solutions that already exist, he says. In a By Invitation article written for The Economist by General Zaluzhny, as well as in an essay shared with the newspaper, he urges innovation in drones, electronic warfare, anti-artillery capabilities and demining equipment, as well as in the use of robotics.
Western allies have been overly cautious in supplying Ukraine with their latest technology and more powerful weapons. Joe Biden, America’s president, set objectives at the start of Russia’s invasion: to ensure that Ukraine was not defeated and that America was not dragged into confrontation with Russia. This means that arms supplied by the West have been sufficient in sustaining Ukraine in the war, but not enough to allow it to win. General Zaluzhny is not complaining: “They are not obliged to give us anything, and we are grateful for what we have got, but I am simply stating the facts.”
Yet by holding back the supply of long-range missile systems and tanks, the West allowed Russia to regroup and build up its defences in the aftermath of a sudden breakthrough in Kharkiv region in the north and in Kherson in the south late in 2022. “These systems were most relevant to us last year, but they only arrived this year,” he says. Similarly, f-16 jets, due next year, are now less helpful, suggests the general, in part because Russia has improved its air defences: an experimental version of the s-400 missile system can reach beyond the city of Dnipro, he warns.
The delay in arms deliveries, though frustrating, is not the main cause of Ukraine’s predicament, according to General Zaluzhny. “It is important to understand that this war cannot be won with the weapons of the past generation and outdated methods,” he insists. “They will inevitably lead to delay and, as a consequence, defeat.” It is, instead, technology that will be decisive, he argues. The general is enthused by recent conversations with Eric Schmidt, the former chief executive of Google, and stresses the decisive role of drones, and of electronic warfare which can prevent them from flying.
General Zaluzhny’s assessment is sobering: there is no sign that a technological breakthrough, whether in drones or in electronic warfare, is around the corner. And technology has its limits. Even in the first world war, the arrival of tanks in 1917 was not sufficient to break the deadlock on the battlefield. It took a suite of technologies, and more than a decade of tactical innovation, to produce the German blitzkrieg in May 1940. The implication is that Ukraine is stuck in a long war—one in which he acknowledges Russia has the advantage. Nevertheless, he insists that Ukraine has no choice but to keep the initiative by remaining on the offensive, even if it only moves by a few metres a day.
Crimea, the general believes, remains Mr Putin’s greatest vulnerability. His legitimacy rests on having brought it back to Russia in 2014. Over the past few months, Ukraine has taken the war into the peninsula, which remains critical to the logistics of the conflict. “It must know that it is part of Ukraine and that this war is happening there.” On October 30th Ukraine struck Crimea with American-supplied long-range atacms missiles for the first time.
General Zaluzhny is desperately trying to prevent the war from settling into the trenches. “The biggest risk of an attritional trench war is that it can drag on for years and wear down the Ukrainian state,” he says. In the first world war, politics interfered before technology could make a difference. Four empires collapsed and a revolution broke out in Russia.
Mr Putin is counting on a collapse in Ukrainian morale and Western support. There is no question in General Zaluzhny’s mind that a long war favours Russia, which has a population three times and an economy ten times the size of Ukraine. “Let’s be honest, it’s a feudal state where the cheapest resource is human life. And for us…the most expensive thing we have is our people,” he says. For now he has enough soldiers. But the longer the war goes on, the harder it will be to sustain. “We need to look for this solution, we need to find this gunpowder, quickly master it and use it for a speedy victory. Because sooner or later we are going to find that we simply don’t have enough people to fight.”
Viimeksi muokattu:
Ukrainalaisten Shark -drone:
www.mtvuutiset.fi
Tällainen on Ukrainan Shark-drone, jonka GPS:ää venäläiset eivät pysty häiritsemään
Ukrainalaiset ovat kehittäneet tehokkaan Shark-dronen, jolla ukrainalaisjoukot pystyvät helposti paikantamaan esimerkiksi venäläisten sotakalustoa.
www.mtvuutiset.fi
Tässä hieman pidempi essee https://infographics.economist.com/2023/ExternalContent/ZALUZHNYI_FULL_VERSION.pdf
teknohippi
Kenraali
Tämä elso maailma on selkeästi kaikista tehokkaimmin pimitetty aihealue Ukrainan sodassa. Kuvassa oleva laatikko ei noilla antenneilla jammaile mitään vaan saa aikaan ihan standardin mukaisen radioyhteyden. Nuo laatikon päällä olevat antennit kun on autokäyttöön tarkoitettuja shark-fin:jä, sisältä löytyy yleensä dibolit 3G, LTE, 5G ja wifi taajuuksilla sekä patch-antenni sateliittipaikannukselle.Jonkinlainen ukrainalaisten EW-viritys droneja vastaan. Pystyykö tästä päättelemään yhtään mitään @teknohippi ?
Kuvassa on taustalla kamerajalustoja. Ilman kuvatekstejä väittäisi että kyseessä on TV kuvausryhmän LTE/5G routteri jossa on kolmen eri operaattorin yhteyksiä varten erilliset mokkulat. Saa sitten varmemmin live-lähetyksen läpi. Boksi on noin iso että sisälle mahtuu riittävän iso akku pitempääkin päivälähetystä varten. Boksi on tarkoitettu roudaamiseen, ei ajoneuvoasennusta varten. Tuossa kun ei ole mitään kiinnityskorvakkeitakaan vaan kantokahvat.
Mutta oletetaan että kyseessä on ultimaattumin tehokas jammeri ja kun tuon laittaa päälle niin ryssän dronet tippuu Vladivostokissa asti.
Herra tykkimies
Kersantti
Tämähän sota on kuin toisinto 1ms pienessä mittakaavassa vaan. Kumpikaan ei kykene voittamaan toista sotilaalisesti rintamalla. Liian pienillä joukoilla yritetään läpimurtoa ja ne vähäisetkin resurssit kulutetaan loppuun pikku hiljaa turhisssa taisteluissa, jossa ehkä edetään se kilometri tai pari vaan? Tämä koskee ryssiä ja ukrainaa myös valitettavasti.
Google kuvahaun pohjalta kyseessä voisi olla tämä antenni
edit, näköjään samaa pakkausta käytetään useammassa antennityypissä (osassa mukana wlan), mutta eiköhän tuo ole hieman jytkympi mobiili reititin.
edit2
tai sitten tuo testilaite, eikä edes tarkoitettu tuollaisena asennettavaksi. Tämän mukaan toteutus on hieman erilainen
Viimeksi muokattu:
....monien aseiden, joita ei ole valmistettu enää vuosiin, tuotantolinjojen uudelleen rakentaminen ja työntekijöiden palkkaaminen vie aikansa. Palkkaamista on hidastanut ammattitaitoisten, turvallisuusselvityksen läpäisevien ja muuttovalmiiden henkilöiden löytäminen...
...Natoa kiinnostaa Shean mukaan tällä hetkellä se, voiko Ukraina vielä saavuttaa strategista menestystä esimerkiksi avaamalla väylän Krimille ja katkaisemalla Venäjän joukkojen huoltoyhteydet ennen kuin talven tulo keskeyttää vastahyökkäyksen ja antaa Venäjälle tilaisuuden vahvistaa puolustuslinjojaan....
Asetoimitukset Ukrainalle tuovat liikevaihtoa, mutta eivät työllisyyttä | Verkkouutiset
Kestää vielä vuosia ennen kuin puolustusteollisuuden kysynnän kasvu alkaa näkyä taloudessa laajemmin.
www.verkkouutiset.fi
...Natoa kiinnostaa Shean mukaan tällä hetkellä se, voiko Ukraina vielä saavuttaa strategista menestystä esimerkiksi avaamalla väylän Krimille ja katkaisemalla Venäjän joukkojen huoltoyhteydet ennen kuin talven tulo keskeyttää vastahyökkäyksen ja antaa Venäjälle tilaisuuden vahvistaa puolustuslinjojaan....
Voiko Israelia tukea vaarantamatta aseapua Ukrainalle? | Verkkouutiset
Lännen on lisättävä Jamie Shean mukaan puolustustarvikkeiden tuotantoa merkittävästi ja pian.
www.verkkouutiset.fi