Ukrainan kriisin seuraukset Suomessa
- Viestiketjun aloittaja skärdis
- Aloitus PVM
Vonka
Supreme Leader
Kannatan mitä lämpimimmin. Tulisi hyviä hakijoita, kun kilpailu kovenisi.
Edit: sitten olisi työmieskin palkkansa ansainnut.
Viimeksi muokattu:
Miksi Venäjä kiinnostuisi Suomesta - 5 syytä
Suomessa ja maailmalla mietitään, mitä Vladimir Putin aikoo Krimin jälkeen.
© Maxim Shemetov / Reuters
IS 23.3.2014 19:43
Baltiassa ja Itä-Euroopan maissa ollaan varuillaan Venäjän vallattua Krimin. IS kysyi asiantuntijoilta, voisiko Venäjä kiinnostua myös Suomen alueesta.
Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet myös toiset naapurimaat pohtimaan turvallisuuttaan arvaamattoman suurvallan naapurina. Esimerkiksi Liettuan presidentti on varoitellut presidentti Vladimir Putinin kääntävän seuraavaksi katseensa Baltiaan ja Puolaan.
- Euroopan pitää välittömästi tajuta, että Venäjä yrittää nyt vetää uudelleen sodanjälkeisen Euroopan rajoja, presidentti Dalia Grybauskaite totesi jo maaliskuun alussa.
Suomen oma etu on osoittaa Venäjälle, että täältä ei kohdistu Venäjälle mitään uhkaa.
Suomen raja-alueilla järjestetyt sotaharjoitukset ja Putinin naapurimaihin viittaavat puheet ovat saaneet myös suomalaiset miettimään, pitäisikö täälläkin huolestua Venäjän toimista.
KUVA: ANATOLY MALTSEV
Suomen raja-alueilla järjestetyt sotaharjoitukset ovat saaneet suomalaiset miettimään, pitäisikö täälläkin huolestua Venäjän toimista.
Tiistaina pitämässään puheessa Putin perusteli Krimin valtaamista sen historiallisella kuulumisella Venäjään. Voisiko Venäjä vaatia Suomen alueita itselleen samoin perustein?
- Krim ja Suomi ovat Venäjälle sikäli samanlaisessa asemassa, että ne ovat molemmat sille strategisesti tärkeitä, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija, eversti Pekka Visuri.
Verrattuna muihin maihin Suomi on vielä aremmalla alueella kuin Natoon liittyneet maat.
KUVA: Timo Jaakonaho
Dosentti Pekka Visuri.
Pietarin ja pohjoisten merialueiden välissä sijaitseva alue muistuttaa Venäjän näkökulmasta myös Ukrainaa kokonsa ja pitkän yhteisen rajansa vuoksi.
Visuri kuitenkin sanoo, että Venäjän intressit Suomessa liittyvät juuri vuosikymmeniä jatkuneeseen rauhaan ja yhteistyöhön.
- Suomi on ainoa rauhallinen raja, joka Venäjällä on, hän huomauttaa.
Suomen turvallisuutta parantavat sisäinen eheys ja varovainen ulkopolitiikka.
- Suomen oma etu on osoittaa Venäjälle, että täältä ei kohdistu Venäjälle mitään uhkaa, Visuri sanoo.
Vähäinen uhka
Ulkopoliittisen instituutin turvallisuuspolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Suomeen kohdistuvaa uhkaa vähäisenä.
- En näe Venäjällä olevan strategista intressiä, joka kohdistuisi vain Suomeen, hän sanoo.
Suomesta kuitenkin tulisi nopeasti osallinen esimerkiksi Baltian maissa Venäjän kanssa syntyvään kriisiin.
KUVA: Markku Ulander
Tutkija Charly Salonius-Pasternak.
- Näin kävisi, vaikka emme olisi sen toiminnan pääkohde.
Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä voi löytää syitä, joilla voisi tarvittaessa perustella valtapoliittisia toimiaan.
IS kokosi viisi asiaa, joiden vuoksi Venäjä voisi kiinnostua tulevaisuudessa myös Suomen alueesta.
1. Pietarin läheisyys ja Itämeri
Toisen maailmansodan aikana Suomen kannalta ratkaisevaa oli suurkaupunki Leningradin eli nykyisen Pietarin läheisyys ja sen strateginen merkitys Venäjälle.
Strategisesti tärkeä alue on myös Itämeri laivaliikenteensä ja sen pohjassa Saksaan kulkevan kaasuputken vuoksi.
- Tämä tulee ehdottomasti esille, niiden suojelemiseen viitattaisiin konfliktitilanteessa ehdottomasti. Mutta ellei maailmantilanne lähesty kolmatta maailmansotaa, niin en näkisi että näiden intressien turvaamisessa Suomi olisi se pääkohde, Salonius-Pasternak toteaa.
2. Historialliset syyt
Venäjä on perustellut Krimin valtaamista sillä, että alue on historiallisesti kuulunut Venäjään. Myös Suomi oli pitkään osa Venäjää itsenäisyyteensä saakka, eivätkä kaikki kansallismielisesti ajattelevista venäläisistä ole koskaan hyväksyneet Suomen irtautumista imperiumista.
- Onko Moskovassa ihmisiä, jotka ajattelevat näin? Varmasti on. Onko se enemmistö? En usko, Salonius-Pasternak pohtii.
3. Konflikti Nato-maiden kanssa
Yksi realistisimmista Suomea uhkaavista skenaarioista liittyy Venäjän ja Nato-maiden väliseen konfliktiin. Natoon kuuluvissa Baltian maissa Venäjän valloitusta on jo ehditty pelätä.
Salonius-Pasternakin mukaan Suomi ajautuisi tuolloin osapuoleksi, vaikka ei kuuluisi Natoon tai liittyisi muuten suoraan konfliktiin.
- Jos jotain Ukrainan tyyppistä tapahtuisi Virossa, niin Suomi olisi pakotettu toimimaan. On täysin poissuljettua, että Suomi voisi silloin olla mukana vain retorisella tasolla.
4. Venäläisvähemmistön sortaminen
Venäjä on sekä Ukrainassa että aiemmissa konflikteissa perustellut toimiaan kohdemaassa asuvien venäläisten suojelemisella. Krimillä venäläisväestön on väitetty joutuneen äärioikeiston sortamaksi.
Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä on käynyt Suomessakin suunniteltuja informaatiokampanjoita, joiden tarkoitus on tuottaa mielikuvia esimerkiksi venäläisvähemmistön huonosta kohtelusta Suomessa.
- Nämä voidaan sitten joskus tulevaisuudessa nostaa esille osoituksina vähemmistöjen sortamisesta, Salonius-Pasternak selittää.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin suuri virhe nähdä venäläisvähemmistö uhkana Suomelle.
5. Energia ja Arktinen alue
Venäjän intressit arktisella seudulla ovat kasvaneet viime vuosina hurjasti. Venäjän arktisilla alueilla on edelleen valtavat käyttämättömät kaasu- ja öljyvarannot, ja alueen tärkeys korostuu myös matkailun ja merireittien näkökulmasta.
- Suomi on siinä mielessä arktinen valtio, että kolmasosa maasta sijaitsee arktisella alueella. Mutta kuten Ruotsilla, meillä ei ole suoraa yhteyttä Jäämerelle, Salonius-Pasternak muistuttaa.
Strategisesti tärkeitä ovat myös Suomen kautta ja Itämeren pohjassa Eurooppaan kulkevat kaasuputket, joiden turvaamiseen Venäjällä on suuri intressi.
Suomessa ja maailmalla mietitään, mitä Vladimir Putin aikoo Krimin jälkeen.
© Maxim Shemetov / Reuters
IS 23.3.2014 19:43
Baltiassa ja Itä-Euroopan maissa ollaan varuillaan Venäjän vallattua Krimin. IS kysyi asiantuntijoilta, voisiko Venäjä kiinnostua myös Suomen alueesta.
Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet myös toiset naapurimaat pohtimaan turvallisuuttaan arvaamattoman suurvallan naapurina. Esimerkiksi Liettuan presidentti on varoitellut presidentti Vladimir Putinin kääntävän seuraavaksi katseensa Baltiaan ja Puolaan.
- Euroopan pitää välittömästi tajuta, että Venäjä yrittää nyt vetää uudelleen sodanjälkeisen Euroopan rajoja, presidentti Dalia Grybauskaite totesi jo maaliskuun alussa.
Suomen oma etu on osoittaa Venäjälle, että täältä ei kohdistu Venäjälle mitään uhkaa.
Suomen raja-alueilla järjestetyt sotaharjoitukset ja Putinin naapurimaihin viittaavat puheet ovat saaneet myös suomalaiset miettimään, pitäisikö täälläkin huolestua Venäjän toimista.
KUVA: ANATOLY MALTSEV
Suomen raja-alueilla järjestetyt sotaharjoitukset ovat saaneet suomalaiset miettimään, pitäisikö täälläkin huolestua Venäjän toimista.
Tiistaina pitämässään puheessa Putin perusteli Krimin valtaamista sen historiallisella kuulumisella Venäjään. Voisiko Venäjä vaatia Suomen alueita itselleen samoin perustein?
- Krim ja Suomi ovat Venäjälle sikäli samanlaisessa asemassa, että ne ovat molemmat sille strategisesti tärkeitä, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija, eversti Pekka Visuri.
Verrattuna muihin maihin Suomi on vielä aremmalla alueella kuin Natoon liittyneet maat.
KUVA: Timo Jaakonaho
Dosentti Pekka Visuri.
Pietarin ja pohjoisten merialueiden välissä sijaitseva alue muistuttaa Venäjän näkökulmasta myös Ukrainaa kokonsa ja pitkän yhteisen rajansa vuoksi.
Visuri kuitenkin sanoo, että Venäjän intressit Suomessa liittyvät juuri vuosikymmeniä jatkuneeseen rauhaan ja yhteistyöhön.
- Suomi on ainoa rauhallinen raja, joka Venäjällä on, hän huomauttaa.
Suomen turvallisuutta parantavat sisäinen eheys ja varovainen ulkopolitiikka.
- Suomen oma etu on osoittaa Venäjälle, että täältä ei kohdistu Venäjälle mitään uhkaa, Visuri sanoo.
Vähäinen uhka
Ulkopoliittisen instituutin turvallisuuspolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Suomeen kohdistuvaa uhkaa vähäisenä.
- En näe Venäjällä olevan strategista intressiä, joka kohdistuisi vain Suomeen, hän sanoo.
Suomesta kuitenkin tulisi nopeasti osallinen esimerkiksi Baltian maissa Venäjän kanssa syntyvään kriisiin.
KUVA: Markku Ulander
Tutkija Charly Salonius-Pasternak.
- Näin kävisi, vaikka emme olisi sen toiminnan pääkohde.
Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä voi löytää syitä, joilla voisi tarvittaessa perustella valtapoliittisia toimiaan.
IS kokosi viisi asiaa, joiden vuoksi Venäjä voisi kiinnostua tulevaisuudessa myös Suomen alueesta.
1. Pietarin läheisyys ja Itämeri
Toisen maailmansodan aikana Suomen kannalta ratkaisevaa oli suurkaupunki Leningradin eli nykyisen Pietarin läheisyys ja sen strateginen merkitys Venäjälle.
Strategisesti tärkeä alue on myös Itämeri laivaliikenteensä ja sen pohjassa Saksaan kulkevan kaasuputken vuoksi.
- Tämä tulee ehdottomasti esille, niiden suojelemiseen viitattaisiin konfliktitilanteessa ehdottomasti. Mutta ellei maailmantilanne lähesty kolmatta maailmansotaa, niin en näkisi että näiden intressien turvaamisessa Suomi olisi se pääkohde, Salonius-Pasternak toteaa.
2. Historialliset syyt
Venäjä on perustellut Krimin valtaamista sillä, että alue on historiallisesti kuulunut Venäjään. Myös Suomi oli pitkään osa Venäjää itsenäisyyteensä saakka, eivätkä kaikki kansallismielisesti ajattelevista venäläisistä ole koskaan hyväksyneet Suomen irtautumista imperiumista.
- Onko Moskovassa ihmisiä, jotka ajattelevat näin? Varmasti on. Onko se enemmistö? En usko, Salonius-Pasternak pohtii.
3. Konflikti Nato-maiden kanssa
Yksi realistisimmista Suomea uhkaavista skenaarioista liittyy Venäjän ja Nato-maiden väliseen konfliktiin. Natoon kuuluvissa Baltian maissa Venäjän valloitusta on jo ehditty pelätä.
Salonius-Pasternakin mukaan Suomi ajautuisi tuolloin osapuoleksi, vaikka ei kuuluisi Natoon tai liittyisi muuten suoraan konfliktiin.
- Jos jotain Ukrainan tyyppistä tapahtuisi Virossa, niin Suomi olisi pakotettu toimimaan. On täysin poissuljettua, että Suomi voisi silloin olla mukana vain retorisella tasolla.
4. Venäläisvähemmistön sortaminen
Venäjä on sekä Ukrainassa että aiemmissa konflikteissa perustellut toimiaan kohdemaassa asuvien venäläisten suojelemisella. Krimillä venäläisväestön on väitetty joutuneen äärioikeiston sortamaksi.
Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä on käynyt Suomessakin suunniteltuja informaatiokampanjoita, joiden tarkoitus on tuottaa mielikuvia esimerkiksi venäläisvähemmistön huonosta kohtelusta Suomessa.
- Nämä voidaan sitten joskus tulevaisuudessa nostaa esille osoituksina vähemmistöjen sortamisesta, Salonius-Pasternak selittää.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin suuri virhe nähdä venäläisvähemmistö uhkana Suomelle.
5. Energia ja Arktinen alue
Venäjän intressit arktisella seudulla ovat kasvaneet viime vuosina hurjasti. Venäjän arktisilla alueilla on edelleen valtavat käyttämättömät kaasu- ja öljyvarannot, ja alueen tärkeys korostuu myös matkailun ja merireittien näkökulmasta.
- Suomi on siinä mielessä arktinen valtio, että kolmasosa maasta sijaitsee arktisella alueella. Mutta kuten Ruotsilla, meillä ei ole suoraa yhteyttä Jäämerelle, Salonius-Pasternak muistuttaa.
Strategisesti tärkeitä ovat myös Suomen kautta ja Itämeren pohjassa Eurooppaan kulkevat kaasuputket, joiden turvaamiseen Venäjällä on suuri intressi.
Tvälups
Ylipäällikkö
Suomen Sotilas
37 min · Muokattu ·
Ukrainan kirjeenvaihtajamme kertoo eräiden ulkomaisten sotilastahojen kummastelevan suomalaisten sotilastiedustelulähteiden ulosantia.
Suomalaislähteistä saa ulkomaisten sotilaslähteidemme mukaan sellaisen kuvan, että suomalaiset ovat naiiveja.
Kiovasta Suomen Sotilaalle kerrotaan, että (seuraava käännetty englannista, käännös JP) on olemassa selviä merkkejä siitä, että venäläisten hyökkäys Itä-Ukrainaan on edessä muutamien lähipäivien sisällä.
Saamamme tiedon mukaan myös valtioneuvoston kansliassa ollaan nyt (22.3. eli eilen lauantaina) tilanteesta tietoisia ja sieltä on annettu varoitus uhkaavasta tilanteesta organisaation sisällä sekä yhteistyökumppaneille.
Suomalaisten tiedustelutahojen herääminen korreloi MI6:n ja Viron tiedustelun välittämän tiedon kanssa.
Alunperin jo 21.3. suunniteltu hyökkäys viivästyi ilmeisesti lähinnä raskaan kaluston logististen ongelmien vuoksi, kuten kerroimme viime viikolla sivuillamme. Nyt (eilen 22.3.) eri Nato-maiden tiedusteluorganisaatiot ja myös suomalaiset viestivät hyökkäyksen alkamisesta aivan lähipäivinä.
Ulkomainen lähteemme kummastelee suomalaisten tiedustelulähteiden tähän astista "lapsellisuutta" niiden välittäessä tietoa, ettei Venäjä muka jatkaisi operaatioitaan Krimin jälkeen.
Suomen Sotilas pahoittelee tämän tiedon julkaisun lykkäämistä vasta tämän päivän puolelle.
Halusimme tarkistaa tiedon paikkansapitävyyden eri lähteistä, joka pienten resurssiemme vuoksi on aikaa vievää.
Nyt näyttää joka tapauksessa - ainakin tiedustelulähteiden mukaan - siltä että Venäjän seuraava siirto, jota ennustelimme jo viikko sitten tapahtuvaksi joskus 21.3. jälkeen on edessä ensi viikolla.
JP
37 min · Muokattu ·
Ukrainan kirjeenvaihtajamme kertoo eräiden ulkomaisten sotilastahojen kummastelevan suomalaisten sotilastiedustelulähteiden ulosantia.
Suomalaislähteistä saa ulkomaisten sotilaslähteidemme mukaan sellaisen kuvan, että suomalaiset ovat naiiveja.
Kiovasta Suomen Sotilaalle kerrotaan, että (seuraava käännetty englannista, käännös JP) on olemassa selviä merkkejä siitä, että venäläisten hyökkäys Itä-Ukrainaan on edessä muutamien lähipäivien sisällä.
Saamamme tiedon mukaan myös valtioneuvoston kansliassa ollaan nyt (22.3. eli eilen lauantaina) tilanteesta tietoisia ja sieltä on annettu varoitus uhkaavasta tilanteesta organisaation sisällä sekä yhteistyökumppaneille.
Suomalaisten tiedustelutahojen herääminen korreloi MI6:n ja Viron tiedustelun välittämän tiedon kanssa.
Alunperin jo 21.3. suunniteltu hyökkäys viivästyi ilmeisesti lähinnä raskaan kaluston logististen ongelmien vuoksi, kuten kerroimme viime viikolla sivuillamme. Nyt (eilen 22.3.) eri Nato-maiden tiedusteluorganisaatiot ja myös suomalaiset viestivät hyökkäyksen alkamisesta aivan lähipäivinä.
Ulkomainen lähteemme kummastelee suomalaisten tiedustelulähteiden tähän astista "lapsellisuutta" niiden välittäessä tietoa, ettei Venäjä muka jatkaisi operaatioitaan Krimin jälkeen.
Suomen Sotilas pahoittelee tämän tiedon julkaisun lykkäämistä vasta tämän päivän puolelle.
Halusimme tarkistaa tiedon paikkansapitävyyden eri lähteistä, joka pienten resurssiemme vuoksi on aikaa vievää.
Nyt näyttää joka tapauksessa - ainakin tiedustelulähteiden mukaan - siltä että Venäjän seuraava siirto, jota ennustelimme jo viikko sitten tapahtuvaksi joskus 21.3. jälkeen on edessä ensi viikolla.
JP
Vonka
Supreme Leader
a) laskettiin, ettei kiinteä linnake ole tätä päivää
tai
b) johtopaikoille on vaikutettu.
ajs178
Respected Leader
olisi niistä ainakin se hyöty ollut, että tietää milloin maihinnousu on alkamassa eli siis silloin kuin kiinteisiin linnakkeisiin ammutaan ohjuksia tai pommeja.
Tvälups
Ylipäällikkö
24.03.2014 12:51
Niinistö: Jatkan yhteydenpitoa Venäjään "kaikin välttämättömin tavoin"
STT- Karjalainen
Niinistön mukaan yhteydenpito Venäjään jatkuu välttämättömin tavoin. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Tulen jatkamaan yhteydenpitoa Venäjään kaikin välttämättömin tavoin, jos Suomen etu sitä vaatii, sanoo presidentti Sauli Niinistö STT:lle.
EU-johtajat linjasivat huippukokouksessaan viime viikolla, että kahdenvälisistä huipputapaamisista Venäjän kanssa tulisi luopua.
Niinistön mukaan EU:ssa on erilaisia tulkintoja siitä, millaisia tapaamisia linjaus koskee.
STT:n tietojen mukaan presidentti Niinistön on ollut tarkoitus matkustaa myöhemmin keväällä Venäjälle. Matkan yhteyteen on suunniteltu tapaamista presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Tapaamisesta ei ole virallisesti sovittu, ja sen kohtalo riippuu siitä, miten tilanne Ukrainassa ja Krimin niemimaalla kehittyy.
Niinistö tähdentää, että Suomen suhde Venäjään poikkeaa muista EU-maista.
- Taloussuhteemme Venäjään on hyvin tiivis, mutta maantieteellinen suhteemme on vielä tiiviimpi. Meillä on (EU-maista) pisin raja Venäjän kanssa, Niinistö sanoi aamupäivällä Hollannin Haagissa.
- Toisin kuin muilla EU-rajanaapureilla, meillä ei ole Naton liittoutumaa, vaan olemme taanneet naapuruusturvallisuuden hyvällä kahdenvälisellä kanssakäymisellä.
Niinistö aikoo keskustella kahdenvälisiä tapaamisia koskevasta linjauksesta Haagiin ydinturvallisuuskokoukseen tulleiden kokoontuneiden EU-johtajien kanssa.
Haagissa on koolla myös G7-maiden johtajat. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kutsui suurten EU-maiden sekä Japanin ja Kanadan johtajat ylimääräiseen kokoukseen sen jälkeen kun Venäjä ilmoitti liittävänsä Krimin niemimaan itseensä.
Obaman mukaan kokouksen tarkoituksena on tiivistää niin sanottujen G7-maiden välistä yhteistyötä ja osoittaa Venäjälle, että se jää yksin, ellei se taivu Ukrainan kanssa neuvotteluratkaisuun.
G7-maihin kuuluvat Yhdysvaltojen lisäksi Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Kanada ja Japani. Maat ovat olleet Venäjään kohdistettavista pakotteista hyvin erimielisiä. Yhdysvallat, Kanada ja Britannia ovat vaatineet järeämpiä toimia, Saksa taas vetää selvästi varovaisempaa linjaa.
Niinistö: Jatkan yhteydenpitoa Venäjään "kaikin välttämättömin tavoin"
STT- Karjalainen
Niinistön mukaan yhteydenpito Venäjään jatkuu välttämättömin tavoin. Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Tulen jatkamaan yhteydenpitoa Venäjään kaikin välttämättömin tavoin, jos Suomen etu sitä vaatii, sanoo presidentti Sauli Niinistö STT:lle.
EU-johtajat linjasivat huippukokouksessaan viime viikolla, että kahdenvälisistä huipputapaamisista Venäjän kanssa tulisi luopua.
Niinistön mukaan EU:ssa on erilaisia tulkintoja siitä, millaisia tapaamisia linjaus koskee.
STT:n tietojen mukaan presidentti Niinistön on ollut tarkoitus matkustaa myöhemmin keväällä Venäjälle. Matkan yhteyteen on suunniteltu tapaamista presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Tapaamisesta ei ole virallisesti sovittu, ja sen kohtalo riippuu siitä, miten tilanne Ukrainassa ja Krimin niemimaalla kehittyy.
Niinistö tähdentää, että Suomen suhde Venäjään poikkeaa muista EU-maista.
- Taloussuhteemme Venäjään on hyvin tiivis, mutta maantieteellinen suhteemme on vielä tiiviimpi. Meillä on (EU-maista) pisin raja Venäjän kanssa, Niinistö sanoi aamupäivällä Hollannin Haagissa.
- Toisin kuin muilla EU-rajanaapureilla, meillä ei ole Naton liittoutumaa, vaan olemme taanneet naapuruusturvallisuuden hyvällä kahdenvälisellä kanssakäymisellä.
Niinistö aikoo keskustella kahdenvälisiä tapaamisia koskevasta linjauksesta Haagiin ydinturvallisuuskokoukseen tulleiden kokoontuneiden EU-johtajien kanssa.
Haagissa on koolla myös G7-maiden johtajat. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kutsui suurten EU-maiden sekä Japanin ja Kanadan johtajat ylimääräiseen kokoukseen sen jälkeen kun Venäjä ilmoitti liittävänsä Krimin niemimaan itseensä.
Obaman mukaan kokouksen tarkoituksena on tiivistää niin sanottujen G7-maiden välistä yhteistyötä ja osoittaa Venäjälle, että se jää yksin, ellei se taivu Ukrainan kanssa neuvotteluratkaisuun.
G7-maihin kuuluvat Yhdysvaltojen lisäksi Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Kanada ja Japani. Maat ovat olleet Venäjään kohdistettavista pakotteista hyvin erimielisiä. Yhdysvallat, Kanada ja Britannia ovat vaatineet järeämpiä toimia, Saksa taas vetää selvästi varovaisempaa linjaa.
Niin meni moneen muuhunkin ennustusorganisaatioon ja - henkilöön. Kyllähän se nyt vahvasti näyttää siltä, että kommentointi on tällaisessa tilanteessa vahvasti roolitettua toimintaa ja kunkin palkanmaksaja viime kädessä sanoo, miten asioita "ennustetaan".
Torrakko
Kapteeni
Ei haluta antaa venäläis-vastaista lausuntoa. Kovin on neutraaleja ja vähätteleviä sävyjä noissa raporteissa. Mikään ihme olekaan jos jotkut pitää sitä naiivina. Ainakin julkisesti.
Tämän vuoksi totisesti toivon että valtionkonttorissa ei noin asioita nähtäisi. Vaan mistäpä senkin tietää kun pitäs olla sisäpiirissä..
Vonka
Supreme Leader
Saksalla on munia kaasukorissa, ja mitä Niinistöön tulee, me emme muuta voi. Olisipa juttelukumppanilla nyt kaikki lautturit Volgalla.
Vonka
Supreme Leader
Kuka mitäkin näkee. Varmaa on vain, että tässä asemassa, missä me juuri nyt olemme, reaalipolitiikka on ainoa vaihtoehto.
Totta kai sitä toivoo hyvää, liberaalia ja vapautunutta Venäjää. Varmaan moni venäläinenkin. Kun katsoo vaikka Haapasalon matkaohjelmia, näkee kiinnostavan, hienon maan, jossa on ihan kaikkea. Jos se olisi toisenlainen, kukaan ei edes kävisi kuin siellä. Missä olisi parhaat kalapaikat tai jos haluaisi sukeltaa tai lasketella? Kantaisimme kaikki rahamme sinne. Eikä kukaan miettisi Natoja eikä enoja.
Mutta systeemi on ollut aika pitkään niin kontrolloitu, etten jaksa uskoa muutokseen. Ukko pitää kaksi käsin valtaremmistä kiinni. Hän ei edes uskallla jättää tehtäväänsä. Pelkää varmaan, että asetetaan kuitenkin syytteeseen. Siellä on isoja kupruja. Ja se on se huono juttu, koska vanhetessaan tulevat vielä vaarallisemmiksi nuo.
Miten tähän reagoidaan? Niin kauan kuin meiltä ei vaadita mitään, ollaan varmasti hyvä ja luotettava naapuri.
Kysymys kuuluu, vaaditaanko ja koska.
Torrakko
Kapteeni
JOS, ja aika iso jos, aletaan tämän kriisin seurauksena tekemään selviä pesäeroja Euroopassa Venäjän suhteen. Eli jonkinlainen kylmän sodan uusinta niin kyllä mieluusti näen Suomen pyllistävän itään ihan kunnolla ja julkisesti.
Koska näin voisi tapahtua on vaikea sanoa. No sen näkee sitten tulevaisuudessa ja mielenkiinnolla odotan mitä Venäjän asevoimien uudistus tuo tullessaan, senhän piti olla valmis 2025 tjsp. Montakohan maapalasta on tuohon mennessä liitetty Venäjään?
Putinista ollaan samaa mieltä. Kun heittelee Hodorkovskeja linnaan niin saa voimakkaita ja rikkaita vihamiehiä jotka ei epäröi iskeä heti kun presidentti tai pääministeri etuliite nimestä puuttuu. Kyllähän niille paikoille vallanhimoisia riittää. Pahin skenaario on wanha Putin joka haikeana muistelee Neuvostoliiton suuruutta ja ottaa sen uudelleen pystyttämisen elämäntehtäkseen. Ainaki näin omasta mielestä.
Tvälups
Ylipäällikkö
sitten tällainen tilitys...
"Euroopan Ruanda
Kirjoittanut Aarno Laitinen 23 Maa 2014
Helsingissä saa päivittäin toimia oppaana, kun turistit kysyvät neuvoa. Ruotsia ja englantia puhuvat pitävät itsestään selvänä, että heitä opastetaan ruotsiksi ja englanniksi. Saksalaiset ovat hämmästyneitä, kun heille puhuu saksaa, sillä kieli on kadonnut etenkin nuorten valikoimasta.
Erikoisinta on, että venäläiset eivät reagoi lainkaan, jos heitä auttaa venäjäksi. Heille venäjä on kansojen välisen kanssakäymisen kieli, ja he uskovat aidosti, että kaikki puhuvat maailmalla venäjää.
Venäjän kielen taidolla on se etu, että paria euroa pummaavasta pääsee eroon sanomalla: ”Govarite po russki!”
Kerran menin halpaan. Virolainen kerjäsi viittä euroa puhelinkorttiinsa soittaakseen kotiin Tallinnaan. Annoin perinteisen vastaukseni venäjäksi, jolloin hän vaihtoi sujuvaan venäjään. Huiputusyritykseni maksoi viisi euroa.
Venäjällä kukaan ei ihmettele kömpelöä venäjääni, sillä siellä on vaikka kuinka paljon huonoa venäjää puhuvia entisiä neuvostokansalaisia, joista en kovin paljon eroa.
Kysyin kerran tunnetulta venäläiseltä vakoilijalta Albert Akulovilta, joka oli toiminut Paasikiven tulkkina, millaista venäjää tämä puhui. ”Kyllä se oli melko hyvää verrattuna esimerkiksi Mikojanin venäjään.”
Neuvostoliiton romahdettua venäläiset aloittivat innokkaasti englannin opiskelun, mutta se lopahti nopeasti. Edes Moskovan kaupoissa ja ravintoloissa ei englannilla pärjää. Passintarkastaja, tullimies, konduktööri, miliisi ja taksikuski osaavat vain venäjää.
Venäjällä säädettiin laki, jonka mukaan mainoksissa ei saa käyttää latinalaisia aakkosia, vaan esimerkiksi Marlboro ja McDonald’s joutuvat mainostamaan tuotteitaan kyrillisin aakkosin.
Kun Moskovassa on joku suuri kansainvälinen tapahtuma, esimerkiksi nuoriso-olympialaiset, metrojen seiniin liimataan tarra, jossa asemien nimet on kirjoitettu latinalaisin aakkosin. Heti tapahtuman jälkeen tarrat revitään pois seinistä.
Kun 95 prosenttia venäläisistä ei ole koskaan käynyt ulkomailla ja 99 prosenttia ei puhu muuta kuin venäjää, kokonainen kansakunta elää umpiossa. Samaan aikaan Venäjän paras väki pakenee maasta länteen, sillä maan olot ovat ahdistavat. Jopa Putin on ostanut tontin Espanjasta.
Suuri osa Venäjästä on kuin Ruandaa, mutta sillä on sentään neuvostoimperiumin perintönä kansan ylpeys sekä ydinase ja armeijan erikoisjoukot. Kun näkee Venäjän surkeita asevelvollisia, herää samanlainen sääli, jollaista venäläinenkin tuntee nähdessään suomalaisen pataljoonan ajavan polkupyörillä.
Venäläinen keskivertosotilas ei osaa ajaa polkupyörällä, hän ei ui eikä pysty hiihtämään. Mitä sellaisella sotilaalla tekee pohjoisen metsissä, jossa panssariajoneuvot uppoavat soihin?
Venäjä on 95-prosenttisesti kehitysmaa, jolla on varaa pullistella vain Krimin, Ossetian tai Abhasian tapaisille heikoille naapureilleen."
"Euroopan Ruanda
Kirjoittanut Aarno Laitinen 23 Maa 2014
Helsingissä saa päivittäin toimia oppaana, kun turistit kysyvät neuvoa. Ruotsia ja englantia puhuvat pitävät itsestään selvänä, että heitä opastetaan ruotsiksi ja englanniksi. Saksalaiset ovat hämmästyneitä, kun heille puhuu saksaa, sillä kieli on kadonnut etenkin nuorten valikoimasta.
Erikoisinta on, että venäläiset eivät reagoi lainkaan, jos heitä auttaa venäjäksi. Heille venäjä on kansojen välisen kanssakäymisen kieli, ja he uskovat aidosti, että kaikki puhuvat maailmalla venäjää.
Venäjän kielen taidolla on se etu, että paria euroa pummaavasta pääsee eroon sanomalla: ”Govarite po russki!”
Kerran menin halpaan. Virolainen kerjäsi viittä euroa puhelinkorttiinsa soittaakseen kotiin Tallinnaan. Annoin perinteisen vastaukseni venäjäksi, jolloin hän vaihtoi sujuvaan venäjään. Huiputusyritykseni maksoi viisi euroa.
Venäjällä kukaan ei ihmettele kömpelöä venäjääni, sillä siellä on vaikka kuinka paljon huonoa venäjää puhuvia entisiä neuvostokansalaisia, joista en kovin paljon eroa.
Kysyin kerran tunnetulta venäläiseltä vakoilijalta Albert Akulovilta, joka oli toiminut Paasikiven tulkkina, millaista venäjää tämä puhui. ”Kyllä se oli melko hyvää verrattuna esimerkiksi Mikojanin venäjään.”
Neuvostoliiton romahdettua venäläiset aloittivat innokkaasti englannin opiskelun, mutta se lopahti nopeasti. Edes Moskovan kaupoissa ja ravintoloissa ei englannilla pärjää. Passintarkastaja, tullimies, konduktööri, miliisi ja taksikuski osaavat vain venäjää.
Venäjällä säädettiin laki, jonka mukaan mainoksissa ei saa käyttää latinalaisia aakkosia, vaan esimerkiksi Marlboro ja McDonald’s joutuvat mainostamaan tuotteitaan kyrillisin aakkosin.
Kun Moskovassa on joku suuri kansainvälinen tapahtuma, esimerkiksi nuoriso-olympialaiset, metrojen seiniin liimataan tarra, jossa asemien nimet on kirjoitettu latinalaisin aakkosin. Heti tapahtuman jälkeen tarrat revitään pois seinistä.
Kun 95 prosenttia venäläisistä ei ole koskaan käynyt ulkomailla ja 99 prosenttia ei puhu muuta kuin venäjää, kokonainen kansakunta elää umpiossa. Samaan aikaan Venäjän paras väki pakenee maasta länteen, sillä maan olot ovat ahdistavat. Jopa Putin on ostanut tontin Espanjasta.
Suuri osa Venäjästä on kuin Ruandaa, mutta sillä on sentään neuvostoimperiumin perintönä kansan ylpeys sekä ydinase ja armeijan erikoisjoukot. Kun näkee Venäjän surkeita asevelvollisia, herää samanlainen sääli, jollaista venäläinenkin tuntee nähdessään suomalaisen pataljoonan ajavan polkupyörillä.
Venäläinen keskivertosotilas ei osaa ajaa polkupyörällä, hän ei ui eikä pysty hiihtämään. Mitä sellaisella sotilaalla tekee pohjoisen metsissä, jossa panssariajoneuvot uppoavat soihin?
Venäjä on 95-prosenttisesti kehitysmaa, jolla on varaa pullistella vain Krimin, Ossetian tai Abhasian tapaisille heikoille naapureilleen."
fulcrum
Greatest Leader
Tässä ei ole mitään kovin ihmeellistä, Ranskan kielilaki on ainakin yhtä ankara, samaten Islannin. Tavoitteena on suojella kotimaan kieltä englannin ylivaltaa vastaan. Myös esim. Ruotsissa otettiin vastikään käyttöön uusi kielilaki jossa painotetaan ruotsin kielen käyttöä. Todennäköisesti joudumme Suomessa ottamaan käyttöön samanlaisia kielilakeja jos haluamme kielen säilyvän.
Vonka
Supreme Leader
Mietin, että tukikohdat oli eristetty täysin vahvoin joukoin. Niitä tuskin olisi tarvinnut pommittaa Ukrainan maahyökkäyksen ohessa. Siellähän ne olivat jo täysin kontrolloidussa lämpäreessä erillisinä kuristettuina kasarmeina. Krimillehän oli jo "maihin noustu".
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Laitisen tekstiä on aina ilo lukea. Yleissivistys ja omakohtainen kokemus paistavat läpi. Loppukaneetit kuitenkin johtavat harhaan.
Venäjällä on jo lihaksia pullistella isompienkin naapureiden puolelle. Georgia oli vain alku ja Ukraina jatkoa.
Tuskinpa Suomea taivuteltaisiin lähettämällä uimataidottomia varusmiehiä pohjoisen soihin. Soisivat muut sävelet silloin.