Ratkaiseeko uusin teknologia sodan? Ministeri Fedorov Iltalehdelle: ”Ukrainalla on etulyöntiasema”
– Nykyaikainen sodankäynti vaatii nykyaikaisia ratkaisuja. Teknologiat tulevat voittamaan tämän sodan ja niissä Ukrainalla on etulyöntiasema, sanoo Varapääministeri ja Ukrainan digitaalisen muutoksen ministeri Mykhailo Fedorov Iltalehdelle.
Alexander Pavlov
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Miroslava Balaban
Miroslava Balaban
Tänään klo 11:48
Ukrainan menestyminen venäläisten hyökkäyksen torjumisessa tuli yllätyksenä ja on aiheuttanut ihailua maailmalla.
Liittoutuneiden asetoimitusten lisäksi keskeistä on ollut ensinnäkin puolustajien itsensä rohkeus ja omistautuminen, toiseksi ukrainalaisten yhdistyminen tulevan voiton ympärille sekä kolmanneksi teknologiat, jotka ovat avainasemassa tänä päivänä ja joita ei ole saatavilla Venäjällä, kuten on tullut ilmi.
Ukrainan digitaalisen muutoksen ministeri
Mykhailo Fedorov puhuu IL:n haastattelussa viimeksi mainitusta, eli teknologian merkityksestä Ukrainan sodassa. Fedorovin ministeriön ansioiksi voidaan lukea useita asioita, jotka ovat auttaneet maata tehokkaasti vastustamaan vihollista ja helpottavat Ukrainan asevoimien työtä.
"Todellinen taistelukone”
Ukrainan digitaalisen muutoksen ministeriö on ollut mahdollistamassa mm. keskeisten venäläisten verkkosivustojen säännöllisen hakkeroinnin. Ukrainan hakkerit ovat välittäneet haluamiaan viestejä – mukaan lukien Ukrainan kansallislaulun – Venäjän televisiossa ja väliaikaisesti miehitetyillä alueilla.
Ministeriön saavutuksia ovat myös sotaponnistuksia edistävien palveluiden luominen, kuten eEnemy ja eDocument. Lisäksi UNITED24-alustan avulla jokainen ukrainalainen voi pyytää apua ja kerätä varoja asevoimien tarpeisiin. Kyseisen palvelun avulla on jo luotu droonien armeija, jota täydennetään jatkuvasti uusilla taisteluroboteilla.
Mikä on niiden rooli taisteluissa ja miksi teknologia voittaa tämän sodan?
Seuraavaksi keskustelemme ministeri Fedorovin kanssa.
Miten tehtävät ja prioriteetit muuttuivat täysimittaisen sodan alkamisen jälkeen?
– Digitaalinen muutos on voimakas rintama venäläistä hyökkääjää vastaan. Ryhmästämme tuli sodan olosuhteissa todellinen taistelukone. Onnistuimme uudistamaan työt nopeasti, määrittelemään uudet prioriteettitehtävämme ja työskentelemään vuorokauden ympäri niiden toteuttamisessa. Mutta oikeastaan teemme vain työtämme uudessa todellisuudessa – olemme laittaneet ”valtiomme älypuhelimeen”.
Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Digitaalisen muutoksen ministeriöllä oli kunnianhimoisia suunnitelmia ja tehtäviä, joista osa esiteltiin 24. helmikuuta Diya Summit 2022 -tapahtumassa (Diya – ”Toiminta” on ukrainalainen sähköisten julkisten palveluiden alusta ja mobiilisovellus, jonka on kehittänyt Ukrainan digitaalisen muutoksen ministeriö).
Päätehtävänä ministeriöllä oli digitoida kaikki julkiset palvelut ja siirtää ne Diyaan. Ministerin mukaan sodan aikana kävi selväksi, kuinka tarpeellista se on kaikille ukrainalaisille. Täysimittaisen sodan alkaessa julkisten palvelujen käynnistäminen nopeutui entisestään.
Sodan aikana ministeriö käynnisti Diya-alustalla armeijaa auttavia toimintoja. Ilman asiakirjoja kotoa lähtemään joutuneet pystyvät sovelluksen avulla todistamaan henkilöllisyytenä, ja sovelluksen kautta voi myös hakea valtion tukia.
– Lisäksi sovelluksessa on eEnemy-keskustelubotti, jossa voi ilmoittaa vihollisen liikkeistä Ukrainan armeijalle, antaa lausunnon vahingoittuneesta tai tuhoutuneesta omaisuudesta sekä seurata alustan omaa Diya-tv:tä ja Radiota.
Diya-sovellusta käyttää yli 18 miljoonaa ukrainalaista. Ukrainan digitaalisen muutoksen ministeriö uskoo digitalisaation nousevan erääksi avainasiaksi myös maan palautuessa sodasta.
Vapaaehtoinen IT-armeija
Muistamme rikkinäiset venäläiset tietokonejärjestelmät ja Ukrainan kansallislaulun lähetyksen Venäjän tv-kanavilla. Tapahtuuko sellaista hakkerointia vielä?
– IT-armeija on työskennellyt koko tämän ajan ja jatkaa niin pitkään, kunnes Venäjän joukot poistuvat Ukrainan alueelta. IT-armeija on vapaaehtoisten IT-asiantuntijoiden yhdistys, jonka idea syntyi kirjaimellisesti hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä. Nykyisin meillä on noin 250 000 kybervapaaehtoista, jotka auttavat valtiota toimimalla digitaalisina rajavartijoina. Koko maailma näki, että Venäjä ei ole niin voimakas valtio kuin ensin luulimme. Mielikuva venäläisistä huippuhakkereista on myytti. Yksikään viimeisen kuuden kuukauden aikana tapahtuneesta yli 1 120 kyberhyökkäyksestä ei ole aiheuttanut todellista vahinkoa Ukrainan taloudelle tai kriittiselle infrastruktuurille. Samaan aikaan vapaaehtoisten IT-armeija hyökkäsi olemassaolonsa aikana yli 6 600 venäläisen resurssin kimppuun.
Mikä on kuvailtujen toimien motiivi? Ukrainalaisen hengen kohottaminen, vai odotetaanko yhteiskunnalta vielä jotain erityistä reaktiota?
– Yksi tavoitteistamme digitaalisessa sodassa on näyttää Venäjän federaation kansalaisille totuus siitä, että Venäjä käy todellista sotaa Ukrainaa vastaan, eikä kyseessä ole mikään ”sotilaallinen erikoisoperaatio”, kuten Venäjän viranomaiset ja tiedotusvälineet valheellisesti väittävät. Samasta syystä hyökkäyskohteita ovat myös Venäjän federaation kansalaisten käyttämät palvelut, kuten esimerkiksi ruoan toimituspalvelut tai lentolippuja myyvät verkkosivustot.
Ukrainan hallitus pelkäsi matkaviestinnän globaaleja ongelmia tai jopa estymistä täysimittaisen sodan sattuessa. Onneksi niin mittavilta ongelmilta säästyttiin, mutta paikallisia vaikeuksia on kuitenkin ollut.
Entä Starlink-järjestelmien toimitus, miten se alkoi ja miten se auttoi Ukrainaa?
– Sodan alusta alkaen ymmärsimme, että tarvitsemme optisen- ja mobiiliverkon lisäksi vaihtoehtoisen viestintävaihtoehdon. Siksi otimme yhteyttä
Elon Muskiin ja sovimme Starlink-sateliittijärjestelmän toimittamisesta Ukrainaan. Saimme päätelaitteet erilaisten aloitteiden ansiosta ja eri kanavien kautta; USAID – 5000 kappaletta, EU-maiden digitaaliministerien liitto – 5 000 kappaletta, tuhansia kappaleita yksityisiltä yrityksiltä ja äskettäin vielä Puolan hallitukselta 5 000 päätelaitetta. Meillä on tällä hetkellä yli 18 000 päätelaitetta. Starlinkejä tarvitaan siellä, missä on sähkökatkoja sekä syrjäisillä alueilla, joilla taisteluja tapahtuu. Ne toimivat kriittisen infrastruktuurin laitoksissa. Starlinkien suuri etu on, että ne eivät vaadi erityisiä taitoja tai asiantuntijoiden osallistumista. Lähes kuka tahansa voi asentaa tai konfiguroida Starlink-päätelaitteen. Lisäksi teemme yhteistyötä matkapuhelinoperaattorien ja palveluntarjoajien kanssa miehittäjien vahingoittamien verkkojen palauttamiseksi, mutta se vie kuukausia, joita valtiolla ei ole annettavaksi sota-aikana. Meidän on saatava lisää Starlinkejä pysyäksemme yhteyksissä.
Nykyaikaista sodankäyntiä
Ministeri Fedorovilla on selkeä kuva palveluista, jotka hänen mukaansa auttavat sodassa Ukrainaa lähemmäs voittoa.
– On kolme tärkeää projektia: Lahjoitustoiminto armeijalle UNITED24-alustan kautta, Drone Army -projekti joka tarjoaa edistyneitä ammattimaisia UAV-laitteita ja siviilidrooneja sekä eEnemy raportoimaan vihollisjoukkojen ja laitteiston liikkeistä.
– Nykyaikainen sodankäynti vaatii nykyaikaisia ratkaisuja. Teknologiat tulevat voittamaan tämän sodan ja niissä Ukrainalla on etulyöntiasema. Emme pelkää luovia ja innovatiivisia ratkaisuja.
Fedorov selittää, kuinka jokainen ukrainalainen voi eEnemyn kautta auttaa asevoimia tarjoamalla tietoa miehittäjästä sekä vihollisen varusteista ja yhteistyökumppaneista. Julkaisunsa jälkeen palvelua on käytetty yli 362 000 kertaa.
– Päätarkoitus on kerätä kuvia, videoita ja paikannusdataa miehittäjistä puolustusvoimille. Näiden lisäksi lisättiin kolme toimintoa: sotarikollisten, yhteistyökumppaneiden ja epäilyttävien esineiden (kuten miinojen) ilmoittaminen. Neljä viidesosaa ilmoituksista kohdistuu miehittäjien ja laitteiston liikehdintään ja yksi viidesosa yhteistyökumppaneihin.
Voitko kertoa meille joitain todella ilmiselviä esimerkkejä tämän palvelun avusta vihollisen tuhoamisessa?
– Joka päivä saamme kymmeniä ilmoituksia, joissa on viestejä miehittäjien ja viholliskaluston liikkeistä. Esimerkiksi huhtikuussa eräällä Ukrainan alueella oli tapaus, jossa vihollissaattue kirjattiin yhdeksällä eri paikkakunnalla koko sen sadan kilometrin matkan aikana. Saimme eEnemystä 19 valokuva- ja videoilmoitusta ja pystyimme siten seuraamaan sen liikkeitä. Käyttäjät kuvasivat myös vihollisen hävittäjäkonetta, lähettivät kuvauksen ohjuksen laukaisupaikasta miehitetyltä alueelta ja raportoivat säännöllisesti tietoja vihollisen helikopterien lennoista. Saimme myös ilmoituksen, jossa oli kuvattu miehittäjien kalustoa useiden kymmenien yksiköiden edestä.
Tiedätkö, kuinka monta ihmistä liittyy Drooniarmeija-projektiin? Miten se toimii?
– Ukrainalle drooneista on tullut enemmän kuin pelkkä sodankäynnin keino. Se on teknologia, jonka avulla voimme voittaa sodan nopeammin ja pelastaa enemmän Ukrainan puolustajien henkiä. Ne ovat armeijan silmät, jotka takaavat ilmatiedustelun. Lisäksi niiden avulla onnistuvat sekä tarkat vihollisasemien iskut että tärkeät päätökset täysimittaisen sodan olosuhteissa. Uskon, että tulevaisuuden sodissa käytetään paljon drooneja mutta vähän henkilöresursseja. Heinäkuun 1. päivän jälkeen on kerätty yli 125,2 miljoonaa euroa, joilla on hankittu jo 975 droonia.
Panostuksia dronejen kehitykseen
Käynnistetty Drooniarmeija-projekti suhtautuu vakavasti robottien maksimitehokkuuteen ja niiden kehitystä pyritään edistämään kaikin keinoin. Yksi askel oli ensimmäisen kansainvälisen drooni-hackathonin järjestäminen Kiovassa elokuun lopussa.
Hackathonin osallistujilla oli ainutlaatuinen tilaisuus: luoda IT-ratkaisu, joka auttaisi Ukrainaa voittamaan sodan nopeammin sekä säästämään enemmän sotilas- ja siviilihenkiä.
Tiimit työskentelivät sellaisten IT-ratkaisujen kehittämisessä, jotka pystyvät pidentämään droonien käyttöikää elektronisen sodankäynnin olosuhteissa, parantamaan kohteen tunnistusta video- ja äänitiloissa, pohtimaan neuroverkkojen laadukasta käyttöä ja yleisesti mahdollistamaan asevoimat käyttämään drooneja tehokkaammin. Voittajiksi selvisivät kuusi joukkuetta, jotka jatkavat ideoidensa kehittämistä yhdessä mentorien kanssa kyseisen kiihdytinohjelman puitteissa.
– Drooniarmeija-projektin ansiosta pyrimme luomaan IT-asiantuntijoiden, armeijan ja droonivalmistajien yhteisön, joka muodostaa tehokkaan ekosysteemin sotilasteknisten ratkaisujen kehittämiselle.
On tiedossa, että Ukrainan hallitus on ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa Puolan hallituksen ja erityisesti sen digitalisaatioministeriön kanssa. Kenen muiden ulkomaisten kollegioiden kanssa tehdään suunnilleen samaa yhteistyötä?
– Teemme myös tiivistä yhteistyötä Viron kanssa. Se on maa, joka auttaa voimakkaasti Ukrainaa ja on tukenut digitalisaatiopolkuamme alusta alkaen, erityisesti Diya-brändiä. Viro esimerkiksi kehittää ja toteuttaa vuoden loppuun mennessä yhdessä ministeriötiimimme kanssa Diyaan perustuvan pilottisovelluksen. Olemme iloisia siitä, että Viro pitää Diyaa hyvänä tuotteena ja he ovat valmiita käyttämään tuotettamme sovelluksensa perustana.
Missä tapauksissa ja millaista yhteistyötä teette nykyisin Suomen hallituksen kanssa?
– Itse asiassa kutsuimme Suomen liikenne- ja viestintäministeri
Timo Harakan panelistiksi kansainväliseen Diya Summit -kokoukseen, jonka pidimme tänä vuonna Davosissa osana Maailman talousfoorumia. Yhteistyötä on jossain määrin, mutta toivomme sen menevän vielä enemmän digitaaliseen suuntaan. Olemme kiitollisia Suomen hallitukselle erittäin vakaasta kannasta Ukraina-kysymyksessä. Suomella, kuten Ukrainalla, on fyysinen raja Venäjän kanssa. Siksi meillä on varmasti monia yhteisiä ongelmia ja uhkia. Uskon, että vuorovaikutustamme tulisi vahvistaa.
Onko Diya-palvelu tarkoitus integroida myös muihin Euroopan maihin?
– Meillä on yleinen näkemys, että kaikki EU-maat voisivat hyväksyä digitaalisia asiakirjoja Diyassa. Kysymys ukrainalaisten digitaalisten asiakirjojen tunnustamisesta tuli ajankohtaiseksi täysimittaisen hyökkäyksen vuoksi. Kotoaan hätäisesti lähteneiden kansalaisten paperisten asiakirjojen puute aiheuttaa ongelmia heidän henkilöllisyytensä varmentamisessa erityisesti sairaanhoito-, pankki-, hallinto- sekä muissa palveluissa EU-maiden alueella. Siksi olemme tehostaneet viestintäämme EU-maiden edustajien kanssa, ja käytännön tuloksia onkin jo saatu.
