Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Juu ja silloin ei tarvitse edes mitään noita enemmän tai vähemmän teknisiä tulenjohtovempaimia, kuten GPS-paikanninta, LEMiä, karttaa, kompassia, paikantamislevyä tai käsisuuntakehää. Hiippailee vain naapurin ryhmitykseen, ottaa kännykän kameralla kuvan maalista, täggää tuon paikkaan X ja kuvatekstiksi "Fire for effect."

Sitten vain odottamaan iskemiä ja tykkäyksiä.

Juu, istahtaa esikuntavaunun alle ja sanoo: paikantakaa mobiililaitteeni ja AMPUKAA, AMPUKAA, AMPUKAA. Tällä hetkellä jo meidän perillä on +-8 metriä näköjään huonoimmillaankin....
 
Tämä SJ:n tekniikka ei taida enää missään ola käytössä. Sitä nimitetään valomittaukseksi. Meillä oli II Maailmansodassa mittauspattereita, jotka tätä tekivät.
Metodi lopetettiin kyllä meillä vasta 80-luvulla. Toinen mahdollisuus on käyttäää hyväksi ääniaaltojen etenemisnopeutta. Eri paikkoihin sijoitetut mikrofonit ottavat vastaan
tykin pamauksen ja tästä voidaan laskea ampuneen tykin paikka. Tästäkin tekniikasta luovutttiin meillä vuosituhannen vaihteessa.

Jos nyt siirryttäisiin 30 v ajassa taaksepäin, niin perustettaisiin ns valomittausrintama. Havaintoasemia tulisi olla vähintään kolme. En enää muista silloisten
ohjesääntöjen vaatimuksia, mutta 300 piirun leikkauskulma varmaan riittäisi. Silloin äärimmäisten havaintoasemien etäisyys toisistaan (mittauskanta) on 10 km:n havaintoetäisyydellä 3 km. Havaintopaikkojen välillä tulee olla jatkuva tähystys ja viestiyhteys, ennen vedettiin puhelinlinja. Havaintoasemien paikka piti myös
mitata tarkemmin kuin tavallinen tj-paikka, jotta päästiin riittävään tarkkuuteen.

Kuulostaa huolestuttavalta jos näiden vanhojen hieman työläähköjen ja epätarkkojen, mutta lähes idioottivamojen melkein kaikenlaisissa olosuhteissa toimivien vastatykistömenetelmien koulutuksesta on kokonaan luovuttu.

Liika riippuvuus nykyteknologiasta voi tällaisissa tapauksissa joskus kostautua pahasti. Tuskin noita laseretäisyysmittareita, lennokeita ka vastatykistötutkia kuitenkaan ihan joka paikkaan riittää, jolloin vanhoillakin menetelmillä voitaisiin paremman puutteessa saada jonkinlaista tulosta aikaan tietyissä olosuhteissa...
 
Kuulostaa huolestuttavalta jos näiden vanhojen hieman työläähköjen ja epätarkkojen, mutta lähes idioottivamojen melkein kaikenlaisissa olosuhteissa toimivien vastatykistömenetelmien koulutuksesta on kokonaan luovuttu.

Liika riippuvuus nykyteknologiasta voi tällaisissa tapauksissa joskus kostautua pahasti. Tuskin noita laseretäisyysmittareita, lennokeita ka vastatykistötutkia kuitenkaan ihan joka paikkaan riittää, jolloin vanhoillakin menetelmillä voitaisiin paremman puutteessa saada jonkinlaista tulosta aikaan tietyissä olosuhteissa...

Epäilen tykistön kantaman kasvamisen vähentäneen valo- ja äänimittauksen suorituskykyä liiaksi.
 
Myös sillä seikalla saattaa olla asian kanssa tekemistä että pv sodan vahvuus on puolittunut noista ajoista... Ei vaan äijää riitä samalla tavalla joka paikkaan...
 
Jep, tuo demokratian syvyys on nimenomaan sitä, että mikään osanen tai tekijä ei ole löysästi irti. Tätä voi ajatella sitten miten haluaa. Ja huomatkaa, tätä asiaa ei voi ostaa Nato-karkkihyllystä, ei taatusti.

Ruoka on täysin selvä asia, epämuodikas, mutta itseasiassa tärkein. Ilman ruokaa tulee pää vetävän käteen muutamassa päivässä, vai mitä.

Energia. Joopa joo. Ei epäselvyyttä.

Keskeisimmät tuotantopanokset. Epämuodikas ja niin mielellään "hoidetaan kumppanuuksien kautta". Toimiiko todella, onko koeponnistettu missään?

Ruuan suhteen sanoisin, että tuon "muutamassa päivässä" -ajattelun kannalta oleellista on se, että ruokaa on varastossa. Sillä, että voidaanko sitä tuottaa itse vai pitääkö se tuoda ulkomaista, on paljon vähemmän merktiystä. Näin tammikuussa eivät Suomen pellot tuota jyvän jyvää vehnää, ruista eivät kauraa. Pidemmälläkin aikavälillä on suomalainen maanviljelys niin tuontienergian ja lannoitteiden varassa, että ihan saman tien tuodaan sitä vlijaa ulkomailta kuin että tuotaisiin öljyä traktoreihin, jotta vilja saadaan tuotettua kotimaassa.
 
Ruuan suhteen sanoisin, että tuon "muutamassa päivässä" -ajattelun kannalta oleellista on se, että ruokaa on varastossa. Sillä, että voidaanko sitä tuottaa itse vai pitääkö se tuoda ulkomaista, on paljon vähemmän merktiystä. Näin tammikuussa eivät Suomen pellot tuota jyvän jyvää vehnää, ruista eivät kauraa. Pidemmälläkin aikavälillä on suomalainen maanviljelys niin tuontienergian ja lannoitteiden varassa, että ihan saman tien tuodaan sitä vlijaa ulkomailta kuin että tuotaisiin öljyä traktoreihin, jotta vilja saadaan tuotettua kotimaassa.

Epäiletkö, että kesän aikana tuotetut perunat, viljat ja kasvikset on myyty saman tien syksyllä ulkomaille? En minäkään tiedä varmaksi, mutta esitä lähde, että meillä ei ole talven yli tavaraa. Muutenkin lihaa ja maitoa tuotetaan pääsääntöisesti maatilojen omien kesän aikana korjattujen rehujen avulla, jotka riittävät seuraavaan sadonkorjuuseen.

Entä jos viljaa ei ole saatavissa tarpeeksi markkinasta, mutta polttoainetta on?

Onhan meillä nykyään omistakin raaka-aineista dieselpolttoaineen tuotantoa. Fosforiahan meillä on omasta takaa. Tuhka sisältää kaliumia. Typpeä varten pitäisi tuottaa metaania, joka ainakin wikipedian perusteella pitäisi onnistua kotimaisista tarvikkeista (joku kemisti korjatkoon minua, jos typen tuotanto ei onnistu omin voimin kriisitilanteessa). Eli mielestäni asia ei ole noin yksioikoinen, vaan maanviljelyksen käynnistäminen tyhjästä on vaikeampi prosessi, kuin tuottaa lannoitteita ja polttoaineita.
 
Elintarvikeomavaraisuus

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Taulukko Excel-muodossa suoluk_maat4.xls
Päivitetty: 23.4.2014


Tuotannon määrä % kulutuksesta
Tuoteryhmä
2013
Leipävilja 115
Maitotuotteet, neste 95
Maitotuotteet, rasva . .
Naudanliha 81
Sianliha 100
Siipikarjanliha 105
Kananmunat 115
Sokeri 45

MUOKS. Oma kommentti 1 - elintarvikeomavaraisuus on hyvä, mutta tuontihyödykkeen varassa (öljy). Fosfaattia louhitaan Suomessa.

MUOKS 2. Oma kommentti 2 - Mielestäni tässä asiassa ei voida kovin suoria johtopäätöksiä tehdä Ukrainan perusteella, sillä Suomen ja Ukrainan luonnonolot ja talouden rakenne ovat hyvin erilaiset. Taktiikassa ym. vertailu on hedelmällisempää.
 
Viimeksi muokattu:
Ruuan suhteen sanoisin, että tuon "muutamassa päivässä" -ajattelun kannalta oleellista on se, että ruokaa on varastossa. Sillä, että voidaanko sitä tuottaa itse vai pitääkö se tuoda ulkomaista, on paljon vähemmän merktiystä. Näin tammikuussa eivät Suomen pellot tuota jyvän jyvää vehnää, ruista eivät kauraa. Pidemmälläkin aikavälillä on suomalainen maanviljelys niin tuontienergian ja lannoitteiden varassa, että ihan saman tien tuodaan sitä vlijaa ulkomailta kuin että tuotaisiin öljyä traktoreihin, jotta vilja saadaan tuotettua kotimaassa.

No väitinkös minä jotain muuta? Ruokavarastot, olivat ne sitten mitä tahansa, ne ratkaisevat. Siksi kirjoitan päivistä, koska jo ne päivät ovat vaikeita ilman syötävää. Viikot ovat helvettiä ja kuukausi todennäköisesti pistää jo kunttaan...vaikka jotain välillä puraiseekin.
 
Epäiletkö, että kesän aikana tuotetut perunat, viljat ja kasvikset on myyty saman tien syksyllä ulkomaille? En minäkään tiedä varmaksi, mutta esitä lähde, että meillä ei ole talven yli tavaraa. Muutenkin lihaa ja maitoa tuotetaan pääsääntöisesti maatilojen omien kesän aikana korjattujen rehujen avulla, jotka riittävät seuraavaan sadonkorjuuseen.

En epäile, mutta minusta on yhdentekevää, onko ne talvivarastot täytetty syyskuussa ulkomaalaisella vai kotimaisella ruualla. Niin tai näin, seuraavaan syyskuuhun pitää selvitä ilman, että Suomen pellot tuottavat jyvän jyvää tai perunan perunaa.

Mitä taas lihantuotantoon tulee, niin siinä menetetään käsittääkseni n. 90% kaloreista. Jos siis haluttaisiin varautua olemaan omavaraisia, niin missään tapauksessa ei olisi järkevää varastoida kasvikunnan tuotteita, joita sitten syötettäisiin eläimille, vaan syödä itse ne kasvikunnan tuotteet.

Entä jos viljaa ei ole saatavissa tarpeeksi markkinasta, mutta polttoainetta on?

Öljyä tuottaa hyvin harva maa maailmalla. Ruokaa (senhän ei ole mikään pakko olla viljaa) taas suunnilleen kaikki. Etenkin meidän kontekstissamme oleellista on se, että EU:ssa tuotetaan ruokaa yli oman tarpeen, mutta öljyä joudutaan tuomaan ulkopuolelta. Öljyn hinta myös vaihtelee paljon rajummin kuin ruuan.

Onhan meillä nykyään omistakin raaka-aineista dieselpolttoaineen tuotantoa. Fosforiahan meillä on omasta takaa. Tuhka sisältää kaliumia. Typpeä varten pitäisi tuottaa metaania, joka ainakin wikipedian perusteella pitäisi onnistua kotimaisista tarvikkeista (joku kemisti korjatkoon minua, jos typen tuotanto ei onnistu omin voimin kriisitilanteessa).

Häh, metaania? Metaani on CH4. Siinä ei ole typen typpeä. Typpilannoitteet tehdään käsittääkseni ammoniakista, joka ainakin nykyisin tuodaan Suomeen ulkoa. Varmaan sen tuotanto on periaatteessa mahdollista saada käyntiin (ilmakehässähän typpeä riittää), mutta mitä sitten? Missä muuten fosforia on?

Oma käsitykseni joka tapauksessa on se, että kilo suomalaista ruokaa sisältää yli kilon öljyä. Jos siis olemme öljyn suhteen joka tapauksessa tuonnista riippuvaisia, niin miksemme toisi sitten suoraan ruokaa?

Eli mielestäni asia ei ole noin yksioikoinen, vaan maanviljelyksen käynnistäminen tyhjästä on vaikeampi prosessi, kuin tuottaa lannoitteita ja polttoaineita.

Minun pointtini oli se, että päiviä, viikkoja ja jopa kuukausia koskevan ruuan huoltovarmuuden suhteen olemme joka tapauksessa omien varastojen ja tuonnin varassa. Periaatteessa vuosia koskevan huoltovarmuuden suhteen suomalaisella maanviljelyksellä on jotain merkitystä, mutta koska sekin on niin riippuvainen tuontiöljystä, se ei ole todellisuudessa juurikaan sen omavaraisempaa touhua kuin ruuan suora tuonti. Muutenkin jos ajatellaan vuosikausia kestävää sotilaallista konfliktia, niin ruokaa melkeinpä kriittisemmän asian, aseiden suhteen olemme joka tapauksessa hyvin pitkälti tuonnin varassa.

Minusta siis jos haluamme varautua konflikteihin, oleellisinta on se, että meillä on myydä ulkomaille jotain sellaista, jonka vastineeksi voimme ostaa öljyä, ruokaa ja aseita. Olemme näissä muissa asioissa monessakin maailman kärkeä, kun taas maataloudessa olemme yksi maailman ilmastollisesti epäedullisimmista maista. Syy, miksi maataloutta ylipäätään Suomessa tästä huolimatta harjoitetaan, on se, että siihen kaadetaan valtavasti veronmaksajien (suomalaisten ja EU-kansalaisten) rahaa.

Mitä taas maanviljelyksen käynnistämiseen tyhjästä tulee, niin kuinka vaikeaa se nyt loppujen lopuksi on? Sanotaan, että annetaan peltojen metsittyä, mutta säilötään johonkin varmuusvarastoon siemenviljoaa, traktoreita, leikkuupuimureita yms. Kuinka kauan kestäisi nykyteknologialla tempaista pystyyn se maataloustuotanto, jossa nyt olemme? Vuosi? Kaksi vuotta? 5 vuotta? Itse väittäisin, että vaikka tuohon menisi pari vuotta, niin pitkällä tähtäimellä se (yhdistettynä isompiin ruuan varmuusvarastoihin) olisi silti halvempi vaihtoehto kuin nykysysteemin pyörittäminen.
 
No väitinkös minä jotain muuta? Ruokavarastot, olivat ne sitten mitä tahansa, ne ratkaisevat. Siksi kirjoitan päivistä, koska jo ne päivät ovat vaikeita ilman syötävää. Viikot ovat helvettiä ja kuukausi todennäköisesti pistää jo kunttaan...vaikka jotain välillä puraiseekin.
Et väittänyt. Minä vain halusin tarkentaa, että sen ruuan huoltovarmuuden suhteen omavaraisella maataloudella ei ole mitään tekemistä.
 
Koska Ukrainasta tulee Euroopan vilja-aitta jollain aikavälillä, sallittaneen lievää offtopia. Onko kenelläkään tietoa, mikä on Ukrainan elintarviketilanne? Lääkkeet, toimiiko sähkönjakelu, sairaalat, julkinen liikenne jne.?
 
Koska Ukrainasta tulee Euroopan vilja-aitta jollain aikavälillä, sallittaneen lievää offtopia. Onko kenelläkään tietoa, mikä on Ukrainan elintarviketilanne? Lääkkeet, toimiiko sähkönjakelu, sairaalat, julkinen liikenne jne.?

Ainakin sähkönjakelussa on ollut ongelmia muistaakseni. Johtuu kai siitä, että se tuotetaan hiilellä, joka aikaisemmin tuli suureksi osaksi Donbassin alueelta.
 
En epäile, mutta minusta on yhdentekevää, onko ne talvivarastot täytetty syyskuussa ulkomaalaisella vai kotimaisella ruualla. Niin tai näin, seuraavaan syyskuuhun pitää selvitä ilman, että Suomen pellot tuottavat jyvän jyvää tai perunan perunaa.

Tuotamme kuitenkin liha-, maito- ja viljatuotteita talvellakin. Jokainen valtio pohjoisella pallonpuoliskolla on saman asian edessä.

Miten ajattelit tämän varastoinnin järjestää? Ostetaan ruokaa mätänemään varastoihin parin vuoden ajaksi vai kuinka? Entäpä jos kukaan ei myy ruokaa, kun pitäisi täydentää varastoja? Omalla ruuan tuotannolla ruoka on vuoden varastossa ja sen jälkeen tulee uutta. Kuten @baikal sanoi, nälkä tulee hyvin nopeasti.

Mitä taas lihantuotantoon tulee, niin siinä menetetään käsittääkseni n. 90% kaloreista. Jos siis haluttaisiin varautua olemaan omavaraisia, niin missään tapauksessa ei olisi järkevää varastoida kasvikunnan tuotteita, joita sitten syötettäisiin eläimille, vaan syödä itse ne kasvikunnan tuotteet.

Syöhän sitä selvitäkseen tietysti kaurapuuroa vaikka joka päivä, mutta alentaahan se ruuan miellekkyyttä arviolta 100 prosenttia.


Öljyä tuottaa hyvin harva maa maailmalla. Ruokaa (senhän ei ole mikään pakko olla viljaa) taas suunnilleen kaikki. Etenkin meidän kontekstissamme oleellista on se, että EU:ssa tuotetaan ruokaa yli oman tarpeen, mutta öljyä joudutaan tuomaan ulkopuolelta. Öljyn hinta myös vaihtelee paljon rajummin kuin ruuan.

Öljyä kuitenkin tulee riippumatta säistä aina saman verran - ruokaa ei. Säät eivät ole edes Euroopan alueella samat. Öljy ei myöskään muutu automaattisesti ruuaksi, vaikka sitä sen tuotannossa tarvitaan. Meillähän on jo nyt kotimaista dieseltuotantoa.

Niin, johtuisko ruuan hinnan tasaisuus pienestä ylituotannosta, joka tuottaa tasaisen virran markkinoille? Miten uskot ruuan hinnan käyttäytyvän kriisitilanteessa? Kaikkien on kuitenkin aivan pakko syödä.


Häh, metaania? Metaani on CH4. Siinä ei ole typen typpeä. Typpilannoitteet tehdään käsittääkseni ammoniakista, joka ainakin nykyisin tuodaan Suomeen ulkoa. Varmaan sen tuotanto on periaatteessa mahdollista saada käyntiin (ilmakehässähän typpeä riittää), mutta mitä sitten? Missä muuten fosforia on?

Metaani on ammoniakin valmistuksen raaka-aine ilman kanssa. Kuten sanoin, en tiedä onko tämä paras prosessi ja onko meillä itsellä kykyä tuottaa kriisissä kuinka paljon ammoniakkia tai metaania sen tuotantoa varten. Ei kuitenkaan nopeasti arvioiden vaikuttanut monimutkaiselta prosessilta. Tekniikka on ollut olemassa jo sata vuotta, mutta jos täällä on joku kemisti tai löytyy joku arvio, niin peräännyn tietysti omasta arviostani.

http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia4/ammoniakki.html

Fosforia on parissakin paikkaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siilinjärven_kaivos
http://fi.wikipedia.org/wiki/Soklin_kaivos


Oma käsitykseni joka tapauksessa on se, että kilo suomalaista ruokaa sisältää yli kilon öljyä. Jos siis olemme öljyn suhteen joka tapauksessa tuonnista riippuvaisia, niin miksemme toisi sitten suoraan ruokaa?

Emmehän me täysin ole ja kuten sanoin voi olla, että saamme öljyä, mutta emme ruokaa. Öljy ei nimittäin muissakaan maissa muutu automaattisesti ruuaksi.


Minun pointtini oli se, että päiviä, viikkoja ja jopa kuukausia koskevan ruuan huoltovarmuuden suhteen olemme joka tapauksessa omien varastojen ja tuonnin varassa. Periaatteessa vuosia koskevan huoltovarmuuden suhteen suomalaisella maanviljelyksellä on jotain merkitystä, mutta koska sekin on niin riippuvainen tuontiöljystä, se ei ole todellisuudessa juurikaan sen omavaraisempaa touhua kuin ruuan suora tuonti. Muutenkin jos ajatellaan vuosikausia kestävää sotilaallista konfliktia, niin ruokaa melkeinpä kriittisemmän asian, aseiden suhteen olemme joka tapauksessa hyvin pitkälti tuonnin varassa.

Entäpä, jos saamme vaihdettua hyvän satomme johdosta ruokaa aseisiin?

Minusta siis jos haluamme varautua konflikteihin, oleellisinta on se, että meillä on myydä ulkomaille jotain sellaista, jonka vastineeksi voimme ostaa öljyä, ruokaa ja aseita. Olemme näissä muissa asioissa monessakin maailman kärkeä, kun taas maataloudessa olemme yksi maailman ilmastollisesti epäedullisimmista maista. Syy, miksi maataloutta ylipäätään Suomessa tästä huolimatta harjoitetaan, on se, että siihen kaadetaan valtavasti veronmaksajien (suomalaisten ja EU-kansalaisten) rahaa.

Miksi se jotain ei voi olla ruokaakin? Yksi meidän isoimmista vientialoista on kemianteollisuus, jonka laitokset menevät hyvin nopeasti kiinni kun ulkomailta ei saada raaka-aineita. Milläs sitten ostetaan kriisin johdosta kallistunutta ruokaa?

Mitä taas maanviljelyksen käynnistämiseen tyhjästä tulee, niin kuinka vaikeaa se nyt loppujen lopuksi on? Sanotaan, että annetaan peltojen metsittyä, mutta säilötään johonkin varmuusvarastoon siemenviljoaa, traktoreita, leikkuupuimureita yms. Kuinka kauan kestäisi nykyteknologialla tempaista pystyyn se maataloustuotanto, jossa nyt olemme? Vuosi? Kaksi vuotta? 5 vuotta? Itse väittäisin, että vaikka tuohon menisi pari vuotta, niin pitkällä tähtäimellä se (yhdistettynä isompiin ruuan varmuusvarastoihin) olisi silti halvempi vaihtoehto kuin nykysysteemin pyörittäminen.

Ollaanko nälässä sen aikaa, että se on saatu pystyyn? Voi tietysti miettiä, mistä löytyy ammattilaiset viljelemään tai mistä löytyy se valtava konekalusto, jolla raivataan metsät pelloiksi. Lihan tuotannossa kymmenen vuotta ei ole pitkäkään aika. Ilmaston lämpeneminen parantaa satotasoja ja siten maanviljelyksen kannattavuutta. Toki maatalouden tehokkuutta pitäisi parantaa muutenkin.
 
V. -18 Tanska lähes ainoana Euroopan valtiona selätti nälän teurastamalla karjaa lujasti ja ihmiset söivät pellontuoton eli viljan, turnipsin, nauriin ja perunan. Tuohon maailman aikaan lehmät lypsivät heinällä ja turnipsilla ja potulla. Nyt valittiin linja, jossa ihmiset olivat ykkösenä ja karja oli se joustava elementti. Tiedätte varmasti sen, että ratkaisu oli ainutlaatuinen Euroopassa. Ei ole sattumaa, että Tanskaa espanjantautikin kuritti kaikkein vähiten. Mainittakoon, että monesta nälkää nähneestä maasta vietiin elintarvikkeita, vaiikka ihmiset kuihtuivat käsiin. Mm. Suomi esiintyi voin, viljan, perunan ja lihan viejänä....vaikka maassa oli aidosti nälkä. Tanskasta ei viety herneen palkoakaan, kunnes vasta -20. Politiikkaa politiikkaa.....

Ruokavaraston on oltava muutakin kuin vehnäkasa ja peruna-auma ja lehmäröykkiö. Maatalouden varmuusvarana on pidettävä myös lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, siemenet....nyt mennään kädestä suuhun ja häiriötilanteessa emme taatusti selviä sillä, että häiriö jäisi yhteen vuoteen, sanokaa sanoneen. Eläinlääkintä, säilöntäaineet, varaosat......se on semmosta. Ruoalla ei pidä leikkiä. Nälkä ei tunne ideologioita, eikä se vaimene silkalla uskolla. Maslowin tarvehierarkia on laadittu ihan asialliselta pohjalta aikana, jolloin tiedemieskin saattoi vielä kertoa miten asiat ovat, eikä niin, miten niiden toivottaisiin olevan....
 
Koska Ukrainasta tulee Euroopan vilja-aitta jollain aikavälillä, sallittaneen lievää offtopia. Onko kenelläkään tietoa, mikä on Ukrainan elintarviketilanne? Lääkkeet, toimiiko sähkönjakelu, sairaalat, julkinen liikenne jne.?

Oletan, että tarkoitat tässä lähinnä vapaata Ukrainaa eli aluetta, joka ei ole separatistien ja venäläisten miehittämä.

Tietojeni mukaan tilanne vaihtelee kohtuullisesti maan sisällä mutta koska maa on hyvin paljon riippuvainen hiilentuotannosta (jonka tuotannosta pääosa tapahtuu Donbassin alueella) ja kaasuntuonnista, tämä aiheuttaa kohtuullisesti ongelmia Ukrainalle, vaikka - toisaalta - Venäjä on maksut saatuaan luvannut toimittaa Ukrainan tarvitsemaa korvaavaa hiiltä maahan. Samoin kaasuntuonti yritetään saada vastaamaan normaaliolosuhteita, mutta jokainen ymmärtää sen, että maassa vallitseva tilanne yhdistettynä sotatilaan Venäjän kanssa aiheuttaa suuren suuren riskin Ukrainalle - lisäksi on vieläpä huomioitava tiettyjen EU-maiden haluttomuus toimittaa energiaa Ukrainalle - joten tilanne on hyvin kompleksinen. Mutta käytännössä rauhankin aikana tilanne maassa on ollut se, että "selittämättömiä" sähkökatkoja on suhteellisen usein (etenkin talvella), samoin lämmönjakelussa on ongelmia aivan kuten kaasuntoimituksessakin, johtuen tietty hyvin paljon Venäjän tilanteesta ja siitä käyttääkö Venäjä "kaasuasetta" vai ei.

Donetskin oblastin alueella tilanne on sitten olennaisesti vaikeampi - konkreettista tietoa on aivan tältä päivältä ja ongelmia on sähkönjakelussa, kaasuntoimituksessa, lämmityksen järjestämisessä, juomaveden toimittamisessa etc. etc. Tilanne esim. Donetskin kaupungissa voi vaihessa paljonkin kaupunginosasta ja päivästä riippuen, mutta käytännön tilanne on se minkä jokainen palstalainen varmasti ymmärtää - sotatoimialueella siviilit ja infra käsivät.

vlad.
 
Tuotamme kuitenkin liha-, maito- ja viljatuotteita talvellakin. Jokainen valtio pohjoisella pallonpuoliskolla on saman asian edessä.

Tuotamme viljatuotteita talvella? Mikä juttu tämä nyt oikein on? Liha- ja maitotuotantoa tämän huoltovarmuuden suhteen jo kommentoin. Jos haluamme varastoida ihmisruokakaloreita, tämä on järkevämpää tehdä ihmiselle syömäkelvollisina kasviksina sen sijaan, että syötetään kasvikset elukoille ja sitten syödään niiden liha/maito. Jälkimmäisellä tavalla n. 90% kaloreista katoaa matkan varrella.

Miten ajattelit tämän varastoinnin järjestää?
No, miten nykyisin varastoidaan ruokaa niin, että se riittää seuraavaan satoon? Seuraava viljasato saadaan Suomessa elokuussa. Sinne asti meidän on pakko selvitä varastoilla/tuonnilla.

Ostetaan ruokaa mätänemään varastoihin parin vuoden ajaksi vai kuinka?

Ruokaa on mahdollista varastoida tietyissä muodoissa pari vuotta ihan hyvin ilman, että se mätänee. Olen melko lailla varma, että tämä olisi kansantaloudellisesti halvempi vaihtoehto kuin nykymuotoisen maatalouden pyörittäminen. Ja toistan vielä, tässä puhutaan yli vuoden mittaisesta kriisistä. Alle vuoden kriiseihin on jo nyt pakko varautua varastoin ja tuontiin nojautuen, koska seuraava sato tulee pahimmassa tapauksessa vasta lähes vuoden päästä.

Entäpä jos kukaan ei myy ruokaa, kun pitäisi täydentää varastoja?

Ensinnäkin entäpä, jos kukaan ei myy öljyä, kun pitäisi alkaa kyntämään peltoja traktoreilla? Toiseksi, miksei myisi? Ruokaa tuotetaan maailmalla lähes kaikkialla.

Omalla ruuan tuotannolla ruoka on vuoden varastossa ja sen jälkeen tulee uutta.

Niin? Kuinka todennäköisenä pidät kriisiä, joka a) ei ratkea alle vuodessa ja sen lisäksi b) estää Suomea käymästä ulkomaankauppaa?

Kuten @baikal sanoi, nälkä tulee hyvin nopeasti.

Niin tulee. Tämän suhteen ei sillä omalla (tuontiöljyyn nojaavalla) tuotannolla ole osaa eikä arpaa. Se, miten selvitään päivistä, viikoista ja kuukausista, riippuu siitä, miten paljon on varastoitu ja miten saadaan tuotua ulkomailta.

Syöhän sitä selvitäkseen tietysti kaurapuuroa vaikka joka päivä, mutta alentaahan se ruuan miellekkyyttä arviolta 100 prosenttia.

En tiedä, mitä tarkoitat "ruuan miellekkyydellä", mutta itse olen aikoinani opiskelijana tosiaan syönyt kaurapuuroa joka päivä, eikä se nyt ole mitenkään kauheaa ja toiseksi, nyt puhutaan siis kansakunnan selviytymisestä. Olisihan se sota-aikanakin kiva joka päivä mennä ravintolaan entrecote-aterialle vuosikertaviinin kanssa nautittuna, mutta tässä keskustelemme nyt käsittääkseni kriisitilanteesta, jossa tuollaisia makunautintoja tärkeämpää on se, että jokainen saa tarpeeksi kaloreita.

Öljyä kuitenkin tulee riippumatta säistä aina saman verran - ruokaa ei. Säät eivät ole edes Euroopan alueella samat.

Niinpä tosiaan. Suomen pohjoinen sijainti tarkoittaa toki vielä sitä, että riski katovuodelle on nollaa suurempi. Oma tuotanto ei siis takaakaan sitä, että kansa voidaan ruokkia, jos sattuu niin, että silloin kriisivuotena ovat myös säät epäedulliset.

Öljy ei myöskään muutu automaattisesti ruuaksi, vaikka sitä sen tuotannossa tarvitaan. Meillähän on jo nyt kotimaista dieseltuotantoa.

öh, kotimainen dieseltuotanto perustuu maatalouteen. Ei ole järkeä viljellä rypsiä, jotta saataisiin traktoriin dieseliä, jotta sitten voitaisiin viljellä rypsiä.

Niin, johtuisko ruuan hinnan tasaisuus pienestä ylituotannosta, joka tuottaa tasaisen virran markkinoille? Miten uskot ruuan hinnan käyttäytyvän kriisitilanteessa? Kaikkien on kuitenkin aivan pakko syödä.

Riippuu vähän kriisistä. Toki jos puhutaan jostain ympäristökriisistä, voisi maailmanmitassa ruuantuotanto kärsiä. Ei muuten. Joka tapauksessa maailmalla on nykytilanteessa paljon tyhjää ruuan tuotannossa siinä mielessä, että viljaa syötetään elukoille. Tämä bufferoi ruuan hinnan nousua siinä mielessä, että jos viljan hinta lähtee nousuun, niin sitä ei enää kierrätetä elukoiden lihojen kautta, vaan myydään sellaisenaan.

Metaani on ammoniakin valmistuksen raaka-aine ilman kanssa. Kuten sanoin, en tiedä onko tämä paras prosessi ja onko meillä itsellä kykyä tuottaa kriisissä kuinka paljon ammoniakkia tai metaania sen tuotantoa varten. Ei kuitenkaan nopeasti arvioiden vaikuttanut monimutkaiselta prosessilta. Tekniikka on ollut olemassa jo sata vuotta, mutta jos täällä on joku kemisti tai löytyy joku arvio, niin peräännyn tietysti omasta arviostani.

Ongelma tässä ei käsittääkseni ole raaka-aine, vaan energia. Koska olemme tuontienergian varassa, niin on typerää käyttää se tuontikapasiteetti siihen, että ostetaan öljyä, joka käytetään traktoreissa ja kemianteollisuudessa ja sen jälkeen maataloudessa ja sen jälkeen saadaan lopputuloksena ruokaa, jonka arvo on alempi kuin lähtötuotteiden. Tällä hetkellä käsittääkseni maidontuotantoa lukuunottamatta suomalaisen maatalouden tuottama lisäarvo on negatiivinen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että veronmaksajat (EU:n ja Suomen omat) maksavat siitä, että maajussit harrastavat helvetin kallista puuhastelua pelloilla. Veronmaksajille olisi halvempaa se, että tuo puuhastelu lopetettaisiin ja tuon tuontisälän (traktorit, öljyt, lannoitteet) sijaan tuotaisiin sitä itse ruokaa.

Ja tästä säästyneet rahat voisi panna sitten vaikka varmuusvarastojen rakentamiseen. Tietenkään touhu ei ole ihan näin yksioikoista, koska osa tuon puuhastelun rahoituksesta kiertää EU:n kautta, josta Suomi ei yksipuolisesti voi irtisanoutua.

Emmehän me täysin ole ja kuten sanoin voi olla, että saamme öljyä, mutta emme ruokaa. Öljy ei nimittäin muissakaan maissa muutu automaattisesti ruuaksi.

On todennäköisempää, että saamme ruokaa, muttemme öljyä.

Entäpä, jos saamme vaihdettua hyvän satomme johdosta ruokaa aseisiin?

Öh, koska maatalous ei tuota lisäarvoa. Koneet+öljyt+lannoitteet > maatalouden tuottama ruoka (pl. maitotuotteet, joissa ollaan niukin naukin plussalla). Jos siis joutuisimme kriisitilanteeseen, jossa meidän pitäisi panna yhteiskunnan panokset parhaaseen mahdolliseen käyttöön (eikä olisi enää tilaisuutta harrastaa sellaista luksusta kuin aluepolitiikkaa), niin maatalous kannattaisi silloinkin alasajaa. Viennistä saaduilla rahoilla kannattaisi ostaa ruokaa noiden maatalouden vaatimien tuotantopanosten sijaa ja siitä yli jääneillä rahoilla sitten aseita.

Miksi se jotain ei voi olla ruokaakin? Yksi meidän isoimmista vientialoista on kemianteollisuus, jonka laitokset menevät hyvin nopeasti kiinni kun ulkomailta ei saada raaka-aineita. Milläs sitten ostetaan kriisin johdosta kallistunutta ruokaa?

Miksei ulkomailta saataisi raaka-aineita?

Nyt meillä on kaksi skenaariota. Joko emme voi kriisitilanteessa käydä ulkomaankauppaa tai voimme. Jos emme voi, niin oma maatalous hyytyy joka tapauksessa koneiden ja polttoaineiden puutteeseen. Jos voimme, niin sitten meidän on tosiaan järkevämpää pyörittää lisäarvoa tuottavia tuotantomuotoja ja ostaa ruoka ulkomailta. Maajusseille on muutenkin käyttöä tykinruokana.

Ollaanko nälässä sen aikaa, että se on saatu pystyyn?

Ei, vaan kuten sanottua, varaudutaan siihen varastoin. Niiden rakentaminen rauhan aikana tulee halvemmaksi kuin oman lisäarvoa tuottamattoman maatalouden pyörittäminen.

Voi tietysti miettiä, mistä löytyy ammattilaiset viljelemään tai mistä löytyy se valtava konekalusto, jolla raivataan metsät pelloiksi.

Enpä oikeasti usko maanviljelyn olevan sellaista haitekkiä, etteikö sitä olisi mahdollista oppia parissa vuodessa. Moottorisahoja voidaan varastoida sinne traktorien kanssa. Sinällään peltojen metsittämisestä olisi sekin hyöty, että silloin ne pellot alkaisivat tuottaa jotain oikeasti lisäarvoista asiaa, eli puuta. Ja tietenkin ihan strategiselta kannalta olisi hyökkääjälle vaikeampi edetä, kun Etelä-Suomikin olisi metsää eikä peltoja.

Lihan tuotannossa kymmenen vuotta ei ole pitkäkään aika.

Kriisitilanteessa eivät ne entrecotet ole etusijalla. Lihantuotanto silloin, jos akuutti ruokapula uhkaa kriisin vuoksi ei ole fiksua.

Ilmaston lämpeneminen parantaa satotasoja ja siten maanviljelyksen kannattavuutta. Toki maatalouden tehokkuutta pitäisi parantaa muutenkin.

Ok, katsotaan asiaa sitten uudestaan, kun ilmasto on lämmennyt. Olen valmis muuttamaan suhtautumistani asiaan siinä vaiheessa, kun suomalainen maatalous alkaa tuottaa lisäarvoa.
 
Jessus.

popc.gif
 
@Vonka kaivoi jo popparit esiin, joten laitan vain muutaman pääkohdan @s91 :lle ja lopetan aiheen käsittelyn tähän.

A)Biodiesel mihin viittasin valmistetaan puusta. Suomessa valmistetaan puimureita, traktoreita ja kylvöketjun koneita.
B)Konekalustolla viittasin puunkorjuuketjuun ja maansiirtokoneisiin.Tällä hetkellä tuotantoa on n. 2 miljoonalla peltohehtaarilla.
C)Pohjoinen sijainti ei ole mitenkään erikoinen katovuoden aiheuttaja. Suurilla viljantuotantoalueilla kuivuus on yleinen vaiva nykyään.
D)Vihollinen oletettavasti pyrkii katkaisemaan kaikki huoltolinjat.
E)Öh häh
 
Back
Top