Uusi taistelijan ase

Artikkeli sisältää videon Iltalehden erikoistoimittajan suorittamasta testiammunnasta kommenttien kera.

Suomalainen erikoisase KAR-21 on lajissaan ainoa maailmassa – Puolustusvoimat sanoi sille ”ei kiitos”​

Kotimainen KAR-21 on laadukas ase, joka kätkee sisäänsä harvinaisen teknisen ratkaisun. Suomen Puolustusvoimat jätti kuitenkin aseen huomiotta tulevissa hankinnoissaan.

KAR-21 eli Käräjämies Automatic Rifle on Ensio Firearmsin valmistama, toissa kesänä markkinoille ilmestynyt kivääri. Aseen erikoispiirre on vaihtokaliiperisuus, joka avaa yhtiön mukaan monia mahdollisuuksia.

Vaikka tämä toiminto antaisi valmistajien mukaan useita mahdollisuuksia Puolustusvoimille, on ase jätetty huomiotta uutta rynnäkkökivääriä hankittaessa.

Mikä ihmeen vaihtokaliiperiase?​

Kaliiperin vaihto tarkoittaa, että KAR-21 mahdollistaa kahden erikokoisen patruunan käytön. Vaihtoehtoina aseeseen ovat tällä hetkellä suositut .223 Remington ja raskaampi .308 Winchester. Kun aseen purkaa, voi sen kaliiperin vaihtaa vain muutamassa minuutissa neljän osan avulla.

– Tämä on maailman ainoa konventionaalinen automaattikivääri maailmassa, joka kykenee ampumaan sekä pitkää että lyhyttä patruunaa käyttäen samaa alarunkoa, ylärunkoa ja luistia, sanoo Ensio Firearmsin Kasper Lind.

– Vaihtokaliiperisuus on aika tuttua pulttilukkopuolella, mutta automaattiasepuolella ei. Olemme tuoneet vaihtokaliiperisuuden nimenomaan automaattiaseisiin, kertoo Ensio Firearmsin Riku Hannukainen.

Esimerkiksi asevoimien käytössä tämä tarkoittaisi sitä, että sama ase voisi siis toimia eri rooleissa, ja kaliiperia voisi vaihtaa jopa kenttäolosuhteissa tarpeen mukaan.

– Meidän asejärjestelmä on äärimmäisen yksinkertainen, siitä ei löydy pieniä tappeja tai jousia, joita varusmies voisi hukata. Ase sopisi ryhmän tarkkuuskivääriksi, tukiaseeksi ja rynnäkkökivääriksi. Lisäksi on myös mahdollista saada vaunumiehistöille taittoperäinen ja lyhytpiippuinen versio, kertoo Lind.

Skisma Puolustusvoimien kanssa​

Vaikka KAR-21 ja sen viranomaisversio KAR-21A tarjoaa monista kivääreistä poikkeavia hyötyjä, on sen matka viranomaiskäyttöön ollut tähän mennessä kivinen. Muun muassa Puolustusvoimista ei ole osoitettu kiväärijärjestelmää kohtaan merkittävää kiinnostusta.

Ensio Firearms julkaisi hiljattain tiedotteen, jossa se syytti Puolustusvoimia epäselvyyksistä tuleviin käsiasehankintoihin liittyen. Yhtiön mukaan Puolustusvoimat on viestinyt sille, että tulevan käsiasejärjestelmän valinnasta tulee reilu kilpailu.

Maaliskuun lopussa Suomi ja Ruotsi kirjoittivat kuitenkin puitesopimuksen, jossa niin Suomen kuin Ruotsinkin puolustusvoimat voivat jatkossa tehdä itsenäisiä tilauksia suoraan toiselta Suomessa toimivalta asevalmistajalta, Sako Oy:ltä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan sitä, että kun Puolustusvoimat valitsee uutta rynnäkkökivääriä RK-62- ja RK-95-kiväärien tilalle, sulkee uusi puitesopimus KAR-21A:n ulos näistä valinnoista, sillä uudet aseet hankitaan lähtökohtaisesti Sakolta.

Ensio Firearmsin näkemyksen mukaan “nykyinen, poissulkeva toimintatapa ei ole puolustuksen suorituskyvyn, kustannustehokkuuden eikä suomalaisen puolustusteollisuuden kehityksen etu.”

Puolustusvoimat eivät ole julkisesti vastanneet yhtiön esittämään kritiikkiin. Saattaa olla, että Sakon pitkäikäisyys ja yhtiön koko, tuotantokapasiteetti sekä tuotevalikoima ovat saattaneet painaa Puolustusvoimien tulevaisuuden hankintasuunnittelussa sen verran, että nykyinen ratkaisu nähtiin parhaana. Toisaalta päätös ei ole täysin ongelmaton, kuten Ensio Firearmsin esiin nostamat haasteet osoittavat.

KAR-21 osuu ja uppoaa​

Iltalehti kävi Ensio Firearmsin kanssa ampumaradalla kokeilemassa, miltä ase käytännössä tuntuu. Ammunnat suoritettiin molempia kaliipereja kokeillen.

Vaikka useat suomalaiset harrastavat jos jonkinlaisia metsästys- tai ampumaharrastuksia, on moni päässyt ampumaan sotilaskäyttöön tarkoitetulla kiväärijärjestelmällä viimeksi varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksissa. Puolustusvoimien rynnäkkökivääreihin verrattuna KAR-21 on monin tavoin paremmin hallittava ja kevyempi.

Iltalehden ampumaratatestissä ase osoittautui tarkaksi ja toimivaksi. Yleistuntuma oli laadukas ja jämäkkä, eikä aseen painon jakautumisessa ollut merkittäviä puutteita. Myös raskaampaa patruunaa käytettäessä ampumiskokemus oli mukava ja rekyyli patruunan tehoon nähden maltillinen. Eräänä piirteenä huomioitakoon, että aseen latausvipu ei ammuttaessa liiku.

Kokeneimmat toiminnallisen ampumisen harrastajat saattavat löytää kivääristä myös puutteita, jotka eivät tässä testissä näyttäytyneet, sillä ase on pohjimmiltaan tehty sotilaiden ja muiden viranomaisten käyttöä ajatellen. Aseen omistaja voi toki lisävarusteita hankkimalla muokata asettaan häntä parhaalla tavalla palvelevaan muotoon.
 
Artikkeli sisältää videon Iltalehden erikoistoimittajan suorittamasta testiammunnasta kommenttien kera.

Suomalainen erikoisase KAR-21 on lajissaan ainoa maailmassa – Puolustusvoimat sanoi sille ”ei kiitos”​

Kotimainen KAR-21 on laadukas ase, joka kätkee sisäänsä harvinaisen teknisen ratkaisun. Suomen Puolustusvoimat jätti kuitenkin aseen huomiotta tulevissa hankinnoissaan.



😂 Olipas taas juttua.... Mikähän tekee tuosta Kastehelmestä asiantuntijan näissä jalkaväen kivääreissäkin ? Onko sillä jotain meriittejä asiaan ?
 

Suomalainen erikoisase KAR-21 on lajissaan ainoa maailmassa​

Miksiköhän? :unsure:

Ei ole tietysti aina fiksua dumata uusia ajatuksia sillä perusteella että "jos tässä konseptissa olisi järkeä joku sen olisi jo toteuttanut". Mutta kyllä minä siihen nyt kuitenkin kallistun. Meillä on ollut vakiintuneet kaliiperit kohta reilut 50 vuotta. Aseiden koseptit ja toimintamekanismit eivät tässä ajassa ole juuri kehittyneet. Tuotantomenetelmät jossain määrin. Silti kukaan ei ole massatuotettavaan sotilasaseeseen kehittänyt vaihtokaliiperisysteemiä. Koska on todettu, että se ei tuo juuri mitään merkittäviä etuja sen sijaan että olisi vaan kaksi erilaista asetta. Huonoja puolia se kyllä tuo.

Ei siinä, menee bullpupitkin vielä kaupaksi ja uusia kehitellään joten ehkä joku taho tuon vaihtokaliiperikonseptin joskus ottaa vielä käyttöön...
 
Erikoisjoukkojen ase. Ei sovellu varusmies/reserviläisarmeijalle. KISS-periaate= keep it simple, stupid.
 
Ainoa jokseenkin validi argumentti vaihtokaliiperiominaisuuden puolesta on, että tulevaisuushan on vähän hämärän peitossa. 5,56 on jo vanha kaliiperi sekin, ja sen korvaamista on pedattu nyt neljännesvuosisata, mutta valmista ei näytä tulevan millään. Kuitenkin KAR-21:ssäkin kaikki ne kalleimmat komponentit on kaliiperin vaihtuessa vaihdettava, joten jää vähän kyseenalaiseksi, että saavutettaisiinko sillä todellista säästöä. Lisäksi PV:n on hankittava sangen muhkeat varastot ampumatarviketta, joten kaliiperin vaihto ei ole mitenkään triviaali kysymys.

On kuitenkin lähes varmaa, että uuden aseen kaliiperiksi tulee vakiintunut 5,56, eli vaihtokaliiperiominaisuudesta ei ole juurikaan hyötyä. Erikoisiin lumihiutaleisiin ei NATO:n reunanmaanakaan ole varaa, ampumatarviketta on oltava liittolaisten varastoissa läjäpäin. Ruotsalaisten valinta korvata G3:t 7,62:lla oli tosin kieltämättä vähän yllätys.
 
😂 Olipas taas juttua.... Mikähän tekee tuosta Kastehelmestä asiantuntijan näissä jalkaväen kivääreissäkin ? Onko sillä jotain meriittejä asiaan ?
Kyllä siellä taas joku läski jaksaa vinkua.
Jos ase nyt sattuisi olemaan tekniikaltaan kilpailu kykyinen niin firman tuotantokapasiteetinkin soisi olevan enemmän kuin 500 kivääriä vuodessa...

PS: ja tuo on yli optimistinen määrä...
 
Kyllä siellä taas joku läski jaksaa vinkua.
Jos ase nyt sattuisi olemaan tekniikaltaan kilpailu kykyinen niin firman tuotantokapasiteetinkin soisi olevan enemmän kuin 500 kivääriä vuodessa...

PS: ja tuo on yli optimistinen määrä...
Voihan tuota valmistaa kuka tahansa kuka ostaa lisenssin, vaikka Sako.
 
Pax Vobiscum! Älkäämme kääntäkö kritiikin terää toisiimme. Kiistellään asioista.

Sakolla on jo valmiiksi kehitettynä oma aseperhe Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien tarpeita varten ja tuotanto on jo käynnistymässä jälkimmäistä varten, joten miksi he ostaisivat lisenssin samaa perustarkoitusta palvelevaan asekonseptiin toiselta asevalmistajalta?

Jos Puolustusvoimat päättää hankkia jotain muuta kuin nyt yleisiä NATO -kaliipereita, Sako kykenee valmistamaan linjalta tulevaa asetta toivotunlaisena ja riittävällä volyymilla.
 
5.56 on vanha kaliiperi, mutta entäs sitten. Niin kauan kuin hyväksytään että sillä ei läpäistä suojaliivejä, pysyy se täysin pätevänä kaliiperina niin pitkään kuin logistiikka (panosten saatavuus) pelaa ja suojaliiveissä on lähellekkään yhtä paljon luodin mentäviä aukkoja kuin nykyään. Se on ikään kuin pitkän kantaman konepistooli. Muuten voisi puhua siitä että mentäisiin vieläkin pienempään, paitsi että logistiikan kannalta tässä ei olisi järkeä Suomen mennä sooloilemaan.

Ja Suomessa ei niitä alueita juurikaan ole missä 5.56 etäisyys olisi puutteellinen, lukuun ottamatta tietysti raskaampia tukiaseita missä sitä kaliiperia ei olekkaan.

NATOkaan ei käytännössä pysty kaliipereja nopeasti vaihtamaan, sillä patruunatuotantojen perustamisessa kestää pitkään. USA adoptoi Furyn ja uuden aseen 2019, vielä tämä ei ole näkynyt missään.

Ja pidetään muistissa että on mahdollista suunnitella ase niin että ilman merkittäviä kompromisseja lähes jokainen aseen osa on identtinen eri kaliiperiversioiden kanssa, mikä minimoi kulut ja ongelmat mitä tulisi siitä jos me jouduttaisiin kesken aseen elin-iän vaihtamaan kaliiperia. On mahdollista että tarvittaisiin vain uudet lippaat ja piiput. Piiput muutenkin kuluvat ajan myötä. Oikeastaan yllätyn jos Suomen uusi ase ei ole suunniteltu mahdollisimman helppo kaliiperinvaihdos silmällä pitäen, tuntuu olevan nykyään standardi uuden sukupolven aseissa.
 
Ei vaan intersukupuolinen. Miten viestisi liittyy asiaan?
Siten, että on jokseenkin turha spekuloida sitä mitä voitaisiin ehkä tehdä. Fakta on se, että Ensiolla ei ole kykyä rakentaa tarvittavaa määrää aseita. Eivät kykene siihen itse, eivätkä ole myyneet lisenssiä jollekin isolle valmistajalle. Mitään muuta ei tule kuin kovaa uhoa siitä miten varmasti sitten saataisiin joku valmistaja kiinnostamaan jos olisi iso tilaus olemassa. Joo, mutta kun se asia ei oikeassa elämässä etene tuossa järjestyksessä. Ei myöskään edennyt Suomi-KP:n kanssa, jonka tarinaa toimari tai kuka lie Ension edustaja väärin siteerasi vertauskuvana. Puolustusvoimiakaan ei kiinnostanut Aimo Lahden konepistooli siinä vaiheessa kun Lahti oli sen prototyypit väsännyt autotallissa. Siinä vaiheessa kun ase oli myyty Tikkakoskelle ja sitä alettiin oikeasti tuottamaan, PV alkoi kiinnostua.

Puolustusvoimien tehtävä ei ole ostaa konsepteja ja lisenssejä, ja sitten ruveta suunnittelemaan tuotantoa. Ei ainakaan silloin, kun markkinoilla on toisia yrityksiä tarjoamassa valmiita ratkaisuja, ja lopputuote ei todennäköisesti ole yhtään huonompi.
 
Ja pidetään muistissa että on mahdollista suunnitella ase niin että ilman merkittäviä kompromisseja lähes jokainen aseen osa on identtinen eri kaliiperiversioiden kanssa, mikä minimoi kulut ja ongelmat mitä tulisi siitä jos me jouduttaisiin kesken aseen elin-iän vaihtamaan kaliiperia. On mahdollista että tarvittaisiin vain uudet lippaat ja piiput. Piiput muutenkin kuluvat ajan myötä. Oikeastaan yllätyn jos Suomen uusi ase ei ole suunniteltu mahdollisimman helppo kaliiperinvaihdos silmällä pitäen, tuntuu olevan nykyään standardi uuden sukupolven aseissa.

Minä taas olisin hämmästynyt. Katsopa vaikkapa alarunkoa, kuinka pitkän/leveän patruunan saat mahtumaan lipaskuilusta läpi?

1690994747651.png
 
Back
Top