arix
Respected Leader
Tuo vaikuttaa lupaavalta mutta aika näyttää miten sen käy, kuitenkin teräshylsy ja aika nopeaksi ladattu...
Uusi taistelijan ase
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
J0h1F
Ylipäällikkö
Jep. Toki geometriahan sallii kyllä messinkihylsynkin, se vain nostaisi patruunoiden painoa ja varmaankin pienentäisi hylsyjen sisämittoja hieman, eli siis laskisi myös patruunoiden latauksia ja pesäpaineita.
FN:n ja asevoimien IWTSD:n päätyminen pitkäiskuiseen mäntään tuossa rynnäkkökiväärissä on mielenkiintoinen valinta.
Kuulostaa jo jokseenkin mielenkiintoiselta. Mutta ei tule olemaan realismia Suomelle, valitettavasti. Ukrainan sodassa on taas logistiikan merkitys korostunut, joten olisi ehkä suotavaa hankkia sellainen kaliiperi jota saadaan tarvittaessa myös helposti muualta. Eli 5.56 (tai 7.62x51, johon haihatteluun ei toivottavasti lähdetä taistelijan perusaseen kanssa).
Vääpeli
Greatest Leader
Edelleen kysyn, mistä niitä 5.56 saadaan helposti jos paska lävähtää tuulettimeen?
Ehkäpä meidän kannattaisikin adoptoida joku sellainen kaliiperi, esimerkiksi 7.62x53R, mitä kukaan muu ei käytä? Sitä voisi saada sitten jostain, kun kaikki muut ryntäävät ostamaan 5.56set ja 7.62x51:set pois markkinoilta. 
Voitaisiin vaikka konvertoida jotain halvalla saatuja FALeja tai G3sia käyttämään kotimaista erikoisuutta.
Voitaisiin vaikka konvertoida jotain halvalla saatuja FALeja tai G3sia käyttämään kotimaista erikoisuutta.
Luolista ja sukelluveneellä USA:sta
No mistä mitään saa helposti jos sota puhkeaa ? Tuskinpa mikään kotimainen tuotanto pitkään pystyssä on, jos se tehdas ei ole kallion sisällä. Kai nyt nuo nykyiset Suomen patruunalinjastot on maalitettu jo aikoja sitten.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Vääpeli
Greatest Leader
Itse en hirveä pessimisti haluaisi NSPA kanssa olla. Mutta kunhan ei kävisi kuten muutaman kerran käyny, että kun halutaan ostaa, niin on käyny kuin kebulan tarjous pitsoille. " Ei oleee".
Hei vaan, uusi täällä. Just en koko ketjua viitsinyt lukea. Mutta vastaan silti. Taustalla reilu 30 vuotta erilaista ammuntaa erilaisilla kiväärikaliipereilla. Myös kaikenlaista pohdintaa aiheesta "seuraava jalkaväen ase". Kauan aikaa sitten Remington pähkäili mikä olisi sopivin kaliiperi rynnäkkökiväärille. Eli saada mahdollisimman paljon tarkkaa energiaa maalipäähän mahdollisimman vähällä energialla, lue rekyyli, lähtöpäässä. Tulinopeus myös tärkeä, eli suht lyhyt hylsy. Toki patruunan koolla ja painollakin oli merkityksensä. Tästä pähkäilystä on kehitetty kaupalliseksi versioksi 6,8 SPC.
Ulkoballistisesti hyvä luoti on 6,8 mm (.284) mutta muotivirtaukset puhuivat 6,5 (.264) millisen puolesta, joka ei ole huono sekään. Eli noissa .264 - .284 luodin massaa saadaan riittävästi otsapinta-alaan nähden, jolloin sen "ilmanvastus" ei ole kovin kamala vaan lentää pitkälle säilyttäen hyvin vauhtinsa. Tässä kohtaa luodin parametrillä BC ei ole niin isoa merkitystä vaan pitää tarkastella myös parametria SD. Kun mennään .30 kaliipereihin, niin saman energian saamiseksi kilsan päähän, kuin jollain nykyaikaisella .264lla, hylsyn tilavuus täytyy olla huomattavasti isompi.
Nyt kun katson oman a-kaapin sisältöä, niin siellä on kolme pulttilukkoista, kaikkien kaliiperi on .264. Hylsyjen mitat vaihtelee.
Kun näytät olevan perehtynyt asiaan niin mitä tarkoitat korostetulla lauseella?
Lyhyesti ja yksinkertaisesti:
BC eli "Bullet/Ballistic coefficient" mittaa luodin aerodynaamisuutta, mitä korkeampi BC sitä aerodynaamisempi luoti, eli sitä paremmin se säilyttää energiansa. Pienemmän BC:n luoti on vähemmän aerodynaaminen, eli sen energiaa tuhalautuu enemmän ilmanvastuksen kanssa taistelemiseen.
SD eli Sectional Density, eli luodin massa jaettuna sen poikkileikkauksella. Tällä mitataan käytännössä sitä, että miten hyvin luoti läpäisee. Isompi on jälleen parempi. Esimerkki: Naulan on oikein käytettynä helpompi läpäistä lankku, kuin saman painoisen, mutta pallon muotoisen kappaleen. Naulalla on siis parempi SD pituuden suuntaisesti, kuin pallolla olisi.
Eli käytännössä tuo @Anar69 :in lausahdus (minun ymmärrykseni mukaan) voidaan kääntää näin: Luodin ilmanvastuksen merkitys laskee, ja massan jakautumisen merkitys kasvaa. Saman energian saamikseksi kilsan päähän vaatii .30 kaliiperisilta aseilta enemmän ruutia taakseen, eli isomman ja raskaamman patruunan.
Eli käytännössä 6.5 - 6.8:lla saisi kilometriin paremman terminaaliballistiikan / maaliballistiikkan pienemmällä patruunalla, kuin 7.62 luodilla.
BC eli "Bullet/Ballistic coefficient" mittaa luodin aerodynaamisuutta, mitä korkeampi BC sitä aerodynaamisempi luoti, eli sitä paremmin se säilyttää energiansa. Pienemmän BC:n luoti on vähemmän aerodynaaminen, eli sen energiaa tuhalautuu enemmän ilmanvastuksen kanssa taistelemiseen.
SD eli Sectional Density, eli luodin massa jaettuna sen poikkileikkauksella. Tällä mitataan käytännössä sitä, että miten hyvin luoti läpäisee. Isompi on jälleen parempi. Esimerkki: Naulan on oikein käytettynä helpompi läpäistä lankku, kuin saman painoisen, mutta pallon muotoisen kappaleen. Naulalla on siis parempi SD pituuden suuntaisesti, kuin pallolla olisi.
Eli käytännössä tuo @Anar69 :in lausahdus (minun ymmärrykseni mukaan) voidaan kääntää näin: Luodin ilmanvastuksen merkitys laskee, ja massan jakautumisen merkitys kasvaa. Saman energian saamikseksi kilsan päähän vaatii .30 kaliiperisilta aseilta enemmän ruutia taakseen, eli isomman ja raskaamman patruunan.
Eli käytännössä 6.5 - 6.8:lla saisi kilometriin paremman terminaaliballistiikan / maaliballistiikkan pienemmällä patruunalla, kuin 7.62 luodilla.
Miksi luodin ilmanvastuksen merkitys laskee?
Mikfin70
Ylipäällikkö
Enpä virkauran aikana kertaakaan kuullut, että sieltä olisi tuollaista vastausta tullut, mutta kai se on mahdollista.Itse en hirveä pessimisti haluaisi NSPA kanssa olla. Mutta kunhan ei kävisi kuten muutaman kerran käyny, että kun halutaan ostaa, niin on käyny kuin kebulan tarjous pitsoille. " Ei oleee".
Minusta tuossa siis vertaillaan 6.5, 6,8 ja 7.62 toisiinsa, ja kaikkiin noihin on saatavissa korkean BC:n luoteja, jolloin se itse luodin BC lakkaa olemasta niin tärkeä, ja SD:stä tulee (suhteessa) merkittävämpi.
Voi toki olla että ymmärsin tuon väärin, mutta se selviää, kun @Anar69 löytää takaisin lankaan. ;-)
Termi ilmanvastus on tässä huono. Ontolla pingispallolla ja täytetyllä pingispallolla on täsmälleen sama ilmanvastuskerroin, tai "ilmanvastus" ja täytetty versio lentää pisemmälle. Koska sen SD on isompi.
Luoteja tarkastellessa. Teoriassa kahdella eri halkaisijan luodilla voi olla sama BC (joka ei ole ilmanvastuskerroin) ja se lentää pisemmälle jonka SD on isompi. Eli joku huippu VLD luoti kaliiperissa .22 ei koskaan saavuta massan puutteensa takia niin hyviä lento-ominaisuuksia kuin isompi serkkunsa. En nyt osaa tätä suomeksi sanottaa mutta ihan vinon heittoliikkeen fysiikan kaava jossa siis otetaan huomioon ilmanvastuksen aiheuttama nopeuden muutos aikayksikössä. Ko kaavan nappasin aikanaan jostain tykistön sivuilta kun ballistiikkaohjelman koodasin.
Tai koitetaan....luoti lentää ilmassa. Se törmää koko ajan ilmamolekyyleihin. Mitä vähemmän on poikkipinta-alaa, sen pienempään määrään ilmamolekyyleja se törmää. Ja oletus että eripainoisilla luodeilla on samankaltainen kyky muuten syrjäyttää ilmaa tieltään.
Minulla ei ole antaa tuohon mitään suoraa yksittäistä vastausta, mutta voin taata että sitä saadaan helpommin kuin MITÄÄN muuta kaliiperia. Ukrainassakin on jo käynnissä siirtymä AK-74 & 5.45 --> M4 & 5.56 koska jenkit raahaa jälkimmäisiä maahan.
Wagner
Luutnantti
BC on vain eri tavalla määritelty Cd kerroin, siitä nyt ei pääse yli eikä ympäri.
Ja mistä kolmenollakasia siihen ihanaan scar heavyyn?