Muoks..
Lähde:
http://gdes.fi/#ilmailu
Gripenberg Design Oy:n julkaisemia Suomen ilmavoimien vuosina 1918 - 1945 käyttämiä lentokonetyyppejä:
Morane-Saulnier (Thulin type D)
Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti 1918 Suomen Ilmavoimille sen ensimmäisen koneen Thulin type D. Moottori oli 90 hv:n pyörivä tähtimoottori joka antoi huippunopeudeksi 115 km/h. Suomen kannalta lahjoituksella oli merkittävä seuraus. Lahjakone oli varustettu von Rosenin sukuvaakunalla joka oli sininen hakaristi. Siitä tuli vuodesta 1918 Suomen Ilmavoimien tunnus vuoteen 1944 saakka. Tunnuksella ei ole minkäänlaisia kytkentöjä Natsisaksan paljon myöhemmin käyttöön otettuun hakaristiin.
Blackburn-Ripon II F
Kone suunniteltiin Englannissa ja ensilento tapahtui 1926. Suomeen ostettiin 1 kpl. 1928 ja lisenssillä rakennettiin 25 konetta lisää vuosina 1931 - 34 Suomessa kone oli käytössä tiedustelu - meritoimintakoneena. Riponissa kokeiltiin kolme eri moottorityyppejä, yleisin oli Bristol Pegasus 525 hv tähtimoottori. Maalauksessa oleva RI-159:ssä oli voimalaitteena nestejäähdytteinen Hispano-Suiza 620 hv. Riponit olivat käytössä vuosina 1929 - 1944. Sukellusvene Vesikko on kuvan toinen osapuoli ja taustalla valvoo tapahtumia Bengtskärin majakka.
Fokker D XXI / Jorma Sarvanto
Talvisodan alussa Fokker D XXI oli Suomen Ilmavoimien paras kalusto. Koneita oli hankittu 7 kpl. Hollannista ja Suomessa valmistettiin lisenssillä 35 kpl. Fokkerin huippunopeus oli 420 km / h. Niillä saatiin talvisodassa 127 ilmavoittoa ja jatkosodassa 60.
Maalauksessa kuvattuna ltn. Jorma Sarvannon ennätyslento. Hän ampui 6.1.1940. yhdellä sotalennolla alas 6 kpl. DB-3 pommikonetta. Hän palasi tukikohtaansa ilman ammuksia ja omassa koneessa oli 23 osumaa. Sarvanto saavutti yhteensä 16 ilmavoittoa. Fokkerit olivat käytössä 1937 - 1948.
Gloster Gladiator
Ruotsi lähetti tammikuussa 1940 lentolaivue F-19 Pohjois-Suomeen puolustustehtäviin. Laivueessa oli m.m.12 kpl Gloster Gladiaattoreita. Maalauksessa kuvattuna Ian Iacobi:n ohjaama “Keltainen F” millä laivue 12.1.40. otti ensimmäisen ilmavoittonsa. Laivueen sijoituspaikka oli Veitsiluoto. Venäläiset pommikoneet välttivät alueet missä ilmapuolustus esiintyi. Kemiin ja Tornioon ei koskaan hyökätty. Laivue suoritti 560 sotalentoa ja saavutti 8 ilmavoittoa.
Polikarpov I-153
Venäläisillä runsaasti käytössä ollut Tsaikka ( lokki ) oli Ilmavoimilla käytössä 21 kpl. Sotasaaliina saadut koneet olivat käytössä 1940 - 1945. Ketterällä koneella saatiin 6 ilmavoittoa. Kuvassa Saaristomerellä osumia saannut SB- 2 syöksyssä. Taustalla Bengtskärin majakka.
Morane Saulnier M.S. 406/ Muurmannin rata
Morane hävittäjiä saatiin 30 kpl lahjoituksena Ranskasta 1940. Jatkosodan aikana hankittiin 57 konetta lisää. Ilmavoittoja saavutettiin talvisodassa 14 ja jatkosodassa 121. Koneet siirrettiin jatkosodan aikana toiseen linjaan ja niillä hyökättiin myös maamaaleja vastaan, m.m. tuhottiin yli 40 veturia Muurmannin radalla. Mörkö Morane kehitettiin sodan loppuvaiheessa. Siinä käytettiin tehokkaampi venäläinen Klimov moottori ja suorituskyky parani huomattavasti.
Fiat G-50 ”Freccia”
Fiat G-50 oli Italialainen kokometallirakenteinen yksitasoinen hävittäjä. Kone osoittautui suorituskyvylltään hyväksi. Ohjattavuus ja ketteryys olivat erinomaisia. Lokakuussa 1939 Suomen ilmavoimat tilasivat 25 konetta ja 1940 saatiin10 kpl. lisää. Koneet koottiin Ruotsissa. Fiateilla saavutettiin 88 ilmavoittoa. Taisteluissa oma menetettiin 3 konetta. Maalauksessa nähdään 2 Fiat hävittäjää nousemassa Malmin kentältä.
Brewster BW-364 / lentomestari E. I. Juutilainen
Eino Ilmari Juutilainen syntyi 21. 2. 1914. Lieksassa. Hänestä tuli ilmavoimien valovomaisin hävittäjä-ässä. BW-364 oli hänen nimikkokoneensa. Lentomestari Juutilainen otti 94 ilmavoittoa 437 sotalennoilla ja ansioistaan hänelle myönnettiin Mannerheim-risti kahdesti. Kuvassa on Juutilaisen 1941 pudottama venäläinen Hurricane. Loppusodassa Lentomestari Juutilainen lensi Messerschmitt hävittäjillä ja niillä hän otti 58 lisävoittoa
Hawker Hurricane I
Eino Mertio sai Hurricane tyyppikoulutuksensa Englannissa 1940 ja hän kuului niihin lentäjiin jotka toivat Hurricanit Suomeen. Hawker Hurricane teki ensilentonsa jo 1936 ja saavutti Englannissa suurta mainetta. Koneita valmistettiin Englannissa yli 14 000 kappaletta vuosina 1936 - 1945. Suomessa Hurricanit jäivät kentille varaosien puutteessa. Niillä saatiin 5 ilmavoittoa.
Curtiss Hawk 75 A
CU- 560 koneella saavutettiin 18 ilmavoittoa, joista Kyösti Karhila voitti 8. Vedoksessa kuvattuna Kyösti Karhilan kuudes ilmavoitto Lotinapellolla 1942. Curtiss Hawk koneita oli käytössä yhteensä 44 vuosina 1941 - 1948.
Brewster BW-372 / Lauri Pekuri
Akvarellityössä on kuvattuna luutnantti Lauri Pekurin BW-372 kesällä 1942 ilmataistelussa Hurricaneja vastaan. Pekurin kone sai osumia ja hän joutui tekemään pakkolaskun pienelle järvelle Venäjän puolella. Kone upposi ja ltn.Pekuri potkaisi saappaat jaloista ja tuli uimalla rantaan. Hän palasi paljasjaloin omille linjoille eränmaan läpi. Ltn. Pekuri saavutti yhteensä 18 1/2 ilmavoittoa ja Brewster -372 koneella niistä 7. BW-372 hylky on nostettu järvestä ja on näytteellä Tikkakosken museossa Jyväskylän lähellä.
Brewster BW-393 / Kapteeni Eino Luukkanen
Maalauksessa Eino Luukkasen 16 ilmavoitto Suomenlahdella nimikkokonellaan Brewster BW-393. Pudotustilaistoissa hän on sijalla 3. Hän lensi 441 sotalentoa ( eniten sotiemme aikana ) ja saavutti Brewster ja Messerschmitt koneillla yhteensä 56 ilmavoittoa. Kesäkuussa 1944 hänet nimitettiin taistelulaivue 34:n komentajaksi. Kapteeni Luukkaselle myönnettiin Mannerheimristi kesäkuussa 1944.
Brewster -239 / lentomestari E. I. Juutilainen 12
Eino Ilmari Juutilainen syntyi 21. 2. 1914. Lieksassa. Lentomestari Juutilainen otti 94 ilmavoittoa 437 sotalennoilla ja ansioistaan hänelle myönnettiin Mannerheim-risti kahdesti. Kuvassa on Juutilainen saavuttanut 19 ilmavoittonsa (Mig -3) Maanselällä maaliskuussa 1942. Jatkosodassa lentomestari Juutilainen lensi Messerschmitt hävittäjillä ja niillä hän otti lisävoittoja.
VL Myrsky II
Vuonna 1939 Valtion Lentokonetehdas sai tehtäväksi suunnitella ja rakentaa kotimaien hävittäjän prototyypin. Ensimmäinen yksipaikkainen alatasoinen kone sisäänvedettävällä laskutelineellä valmistui 1941. Siipi oli puurakeinen ja Pratt & Withney 1115 hp moottori voimalähteenä. Vaikeuksien jälkeen kone tuli palvelukseen vasta 1944. Myrsky oli jo silloin vanhentunut ja sillä oli paljon vikoja joten koneella lennettiin vain kymmenkunta sotalentoa. Lento-ominaisuudet pidettiin kohtalaisina ja kone oli suhteellisen ketterä. Jatkosodassa Myrsky oli ainoa Suomessa suunniteltu ja valmistettu hävittäjä.
Messerschmitt MT-457
Ilmari Juutilaisen viimeinen sodassa käytetty Messerschmitt kone.
Mersuhuolto Suulajärvellä
Ilmavoimien mekaanikot joutuivat tekemään päivittäin pieniä ihmeitä. Varaosien puutteessa heidän oli pakko improvisoida ja keksiä omia ratkaisuja pitäkseen koneet lentokunnossa. Ohjaajien kesken mekaanikot olivat hyvin kunnioitettuja. Tässä kuvassa työnnetään Messerschmitt hävittäjä sirpalesuojaan toimeenpiteitä varten.
Ilmavoitto 34 / kapt. Hans Wind
Tammisaaressa 1919 syntynyt Hans Henrik Wind sai lentokoulutuksensa Kauhavalla 1939. Nuorena vänrikkinä hän astui 1941 palvelukseen E. Magnussonin LeLv 24 laivueseen. Brewsterillä hän otti yhteensä 39 ilmavoittoa. Kun Messerschmitit saapuivat 1943, MT-201:stä tuli hänen nimikkokoneensa. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 1944 Hans Wind ampui kahden viikon aikana alas 25 viholliskonetta. Kuvassa kapt. Wind:n 43.s ilmavoitto. Hän saavutti kaikkiaan 75 voittoa 302 sotalennolla, ja hänelle myönnettiin Mannerheim-risti kahdesti. Hänestä tuli ilmavoimien toinen tuplaritari.
Ensimmäinen Airacobra / Johannes Brotherus
Vänrikki Johannes Brotherus lennolla Messerschmitt bf-109 (MT-246) koneellaan Karjalassa rajan tuntumassa. Hän huomasi horisontilla toisen koneen ja kaarsi kohti. Koneessa oli punaiset tähdet, mutta konetyyppiä hän ei tunnistanut. Brotherus lisäsi nopeutta ja saavutti viholliskoneen loivassa syöksyssä. Pian se kasvoi tähtäimessä, ja Brotherus ampui lyhyen sarjan kohti konetta ja veti ylös vasemmalle. Vihollinen oli tulessa ja liekit ilmestyivät merkillisesti ohjaamon takana.Kone syöksyi maata kohti ja sen takana leijaili valkoinen laskuvarjo. Ohjaaja oli pelastunut hyppäämällä. Alasammuttu kone putosi Suomen alueelle ja todettiin sen olevan Amerikkalainen P-39 Airacobra. Se oli ensimmäinen lajissaan Suomessa alasammuttu yksilö, ja sen erikoispiirre oli moottorin sijoitus ohjaamon taakse.
Ja R-R Merlinillä
