Äärivasemmiston sota sivistystä vastaan
- Viestiketjun aloittaja Pihatonttu
- Aloitus PVM
Jep. Natseja kuitenkin löydetään kaikkialta, mutta itse ei osata nähdä sitä mitä heidän ideologiansa edustaa.
Muistutukseksi vaan kaikille, että mitä olisi tapahtunut Suomessakin, jos bolseviikit olisivat päässeet valtaan Suomessa (valitettavasti se kyselee ikää):
Pihkakoski
Kenraali
Liikkeeksi - tai oikeammin taustaideologialtaan samasuuntaiseksi luokiteltavien toimijoiden kudosten julkilausumien suhteen kannattanee kiinnittää huomiota seuraavaan:
Ajatussuunnaksi, joka vahvasti väittää ja esiin tuo haluaan sitoutua yksilönvapauteen ja tällä ratsastaa, on potentiaalisten kieltojen määrä kohtuu huikea. Siis toki toisinajatteleviin suuntautuen. Huvittavaa - vaikka ei naurua aikaansaavaa - on se kuinka antifasistinen liikehdintä ainakin osin on, fasismin alkulähteillä omassa ideologiassaan.
Pitäisikö nämä lapsiaikuiset laittaa historian peruskursseja suorittamaan. Harjoittamaan ymmärryksen lapsiaskelia sen suhteen, mitä ilmaisunvapaus ylipäätään tarkoittaa ja kuinka siihen ollaan päästy.
Ajatussuunnaksi, joka vahvasti väittää ja esiin tuo haluaan sitoutua yksilönvapauteen ja tällä ratsastaa, on potentiaalisten kieltojen määrä kohtuu huikea. Siis toki toisinajatteleviin suuntautuen. Huvittavaa - vaikka ei naurua aikaansaavaa - on se kuinka antifasistinen liikehdintä ainakin osin on, fasismin alkulähteillä omassa ideologiassaan.
Pitäisikö nämä lapsiaikuiset laittaa historian peruskursseja suorittamaan. Harjoittamaan ymmärryksen lapsiaskelia sen suhteen, mitä ilmaisunvapaus ylipäätään tarkoittaa ja kuinka siihen ollaan päästy.
Pihatonttu
Respected Leader
Sellainen termi kuin "aikuisvauvat" tuntuu yleistyvän vauhdilla.
Mielestäni se kuvaa loistavasti äärivasemmistolaisuuden marionetteinä toimivia hyväuskoisia hölmöjä.
Useful idiot - Wikipedia
Hyvä näissä hyödyllisten idioottien liikkeissä on se, että ne paljastavat Suomessa todelliset karvansa ihan itsestään. Liikkeiden hallinta on jossain ihan muualla ja Suomessa hommat suoritetaan hätäisten aloittelijoiden toimesta - Elokapinakin muuttui ihan avoimesti "ilmastoliikkeestä" "punikkiliikkeeksi" yhdessä yössä. Nämä liikehdinnät paljastavat tehokkaasti myös poliitikkojen asemat, kun he lähtevät leikkiin mukaan kommentoimalla ja antamalla liikkeelle huomiota.
Kansan Uutisissa julkaistiin ajatuksia herättävä kirja-arvio. Mielestäni varsin suoraa tekstiä ns. ympäristöliikkeen todellisista tavoitteista, motiiveista ja toimintatavoista. Keskiössä ei todellakaan taida olla luonnon ja ihmisten hyvinvointi vaan valta ja keinot kuinka se saavutetaan.
Alla pätkiä jutusta, boldaukset minun.
Vuodesta 2018 näyttää muodostuneen käännekohta ympäristöliikkeelle niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Ennätyksellisen kuuma ja kuiva kesä sekä IPCC:n hälyttävä raportti saivat ihmiset vihdoin kaduille vaatimaan tekoja ilmaston puolesta. Suomessa nähtiin kaikkien aikojen suurimmat ilmastomielenosoitukset, ja vuoden 2019 eduskuntavaalien myötä maahan saatiin hallitus, joka lupasi hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Suomeen rantautui myös uusia kansainvälisiä liikkeitä, kuten Extinction Rebellion ja Greta Thunbergin perustama koululakkoliike.
Maailma ei silti muuttunut riittävästi.
--
Mistä siis löytyisi vielä uusi vaihde, jolla kurssi saataisiin lopullisesti käännettyä?
–
Ympäristökriisi on tuonut ilmi parlamentaarisen demokratian rajat.
–
Havahtuminen ympäristökriisin vakavuuteen ja pettymys päättäjiin on synnyttänyt kokonaan uusia liikkeitä. Niitä yhdistää sukupolvikokemus perutusta tulevaisuudesta. Myös niiden tavoitteet ovat lähellä toisiaan, mutta keinoissa on eroja.
–
Silmiinpistävintä teoksessa on lisääntynyt systeemikritiikki. Iskulause ”System change not climate change!” on lyhyessä ajassa noussut marginaalista ympäristöliikkeen ytimeen. Ajatus järjestelmätason muutoksesta esiintyy jossain muodossa lähes jokaisessa tekstissä, joskin se tuntuu tarkoittavan eri toimijoille hieman eri asioita. Yksille se tarkoittaa rakenteellisia muutoksia infrastruktuuriin ja instituutioihin, toisille koko kapitalistisen talousjärjestelmän kumoamista ja globaalien valtasuhteiden muuttamista. Näkemykset eroavat myös siinä, saavutetaanko muutos käymällä dialogia instituutioiden kanssa vai ryhtymällä konfliktiin niitä vastaan.
Ekoanarkisti Eleonoora Karttunen paikantaa ympäristökriisin juurisyiksi kapitalismin ja valtion.
–
Systeeminmuutos tapahtuu sekä Karttusen että Wallgrenin visiossa alhaalta ylös, suoran demokratian keinoin. Ekoanarkistisessa vaihtoehdossa valtioiden ja kapitalismin tilalla olisivat yhteisomistajuuteen perustuvat vapaat yhteenliittymät, jotka huolehtivat yhteisöjen tarpeista. Wallgren sen sijaan ei lähde rakentamaan utopioita vaan korostaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuusliikkeen tavoitteena on ”ensisijaisesti pysäyttää tuhoisa yhteiskunnallinen kehityskulku ja käynnistää demokraattinen prosessi uusien vaihtoehtojen löytämiseksi”.
Greenpeacen Sini Harkin mielestä vastakkainasettelu reformismin ja järjestelmänmuutoksen välillä on tarpeeton. Hänen mukaansa lyhyellä aikavälillä on tehtävä kaikki voitava nykyjärjestelmän puitteissa ja samalla käytävä keskustelua syvemmästä systeemitason muutoksesta. Radikaaleimmatkaan toimijat tuskin olisivat täysin eri mieltä, sen verran kiire toimilla on. Kiireen tuntu voi kuitenkin myös kaventaa tavoitteenasettelua ja rajoittaa poliittista mielikuvitusta, kuten Teppo Eskelinen ja Sanna Ryynänen muistuttavat tutkijoiden puheenvuorossa.
Löyhän järjestelmänmuutospuheen alle järjestäytyminen voi tiettyyn pisteeseen asti kasvattaa yhteistä voimaa. Myös eri toimintatavat voivat olla toisiaan täydentäviä, jos kaikki toimijat hyväksyvät taktiikoiden moninaisuuden eivätkä tuomitse julkisesti liittolaisiaan.
--
Keinojen ja tavoitteiden lisäksi ratkaisevaa on myös muutosfilosofia. Itse lähes kymmenen vuotta ympäristöliikkeessä toimineena pidän ajatusta neuvotteluvallasta tärkeänä. Päättäjiin vetoamisen sijaan haluaisin nähdä joukkovoimaa, joka pystyy liikauttamaan yhteiskunnan voimasuhteita ja pakottaa järjestelmän muuttumaan. Vertailun vuoksi: kahdeksan tunnin työpäivään siirtyminen vaati yleislakkoa, vallankumouksen uhkaa ja venäläisten sotilaiden läsnäoloa.
Fridays for Futuren Maija Li Raudaskoski kirjoittaa: ”Jos maailma ei tee mitään, me nuoret astumme esiin ja otamme ohjat käsiimme.” Tällainen ”tai muuten” -asenne on tervetullutta, mutta silloin kannattaa myös varautua paljastamaan korttinsa. Muuten kyseessä on vain retorinen bluffi, joka valtaapitävien on liian helppo katsoa.
Alla pätkiä jutusta, boldaukset minun.
Vuodesta 2018 näyttää muodostuneen käännekohta ympäristöliikkeelle niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Ennätyksellisen kuuma ja kuiva kesä sekä IPCC:n hälyttävä raportti saivat ihmiset vihdoin kaduille vaatimaan tekoja ilmaston puolesta. Suomessa nähtiin kaikkien aikojen suurimmat ilmastomielenosoitukset, ja vuoden 2019 eduskuntavaalien myötä maahan saatiin hallitus, joka lupasi hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Suomeen rantautui myös uusia kansainvälisiä liikkeitä, kuten Extinction Rebellion ja Greta Thunbergin perustama koululakkoliike.
Maailma ei silti muuttunut riittävästi.
--
Mistä siis löytyisi vielä uusi vaihde, jolla kurssi saataisiin lopullisesti käännettyä?
–
Ympäristökriisi on tuonut ilmi parlamentaarisen demokratian rajat.
–
Havahtuminen ympäristökriisin vakavuuteen ja pettymys päättäjiin on synnyttänyt kokonaan uusia liikkeitä. Niitä yhdistää sukupolvikokemus perutusta tulevaisuudesta. Myös niiden tavoitteet ovat lähellä toisiaan, mutta keinoissa on eroja.
–
Silmiinpistävintä teoksessa on lisääntynyt systeemikritiikki. Iskulause ”System change not climate change!” on lyhyessä ajassa noussut marginaalista ympäristöliikkeen ytimeen. Ajatus järjestelmätason muutoksesta esiintyy jossain muodossa lähes jokaisessa tekstissä, joskin se tuntuu tarkoittavan eri toimijoille hieman eri asioita. Yksille se tarkoittaa rakenteellisia muutoksia infrastruktuuriin ja instituutioihin, toisille koko kapitalistisen talousjärjestelmän kumoamista ja globaalien valtasuhteiden muuttamista. Näkemykset eroavat myös siinä, saavutetaanko muutos käymällä dialogia instituutioiden kanssa vai ryhtymällä konfliktiin niitä vastaan.
Ekoanarkisti Eleonoora Karttunen paikantaa ympäristökriisin juurisyiksi kapitalismin ja valtion.
–
Systeeminmuutos tapahtuu sekä Karttusen että Wallgrenin visiossa alhaalta ylös, suoran demokratian keinoin. Ekoanarkistisessa vaihtoehdossa valtioiden ja kapitalismin tilalla olisivat yhteisomistajuuteen perustuvat vapaat yhteenliittymät, jotka huolehtivat yhteisöjen tarpeista. Wallgren sen sijaan ei lähde rakentamaan utopioita vaan korostaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuusliikkeen tavoitteena on ”ensisijaisesti pysäyttää tuhoisa yhteiskunnallinen kehityskulku ja käynnistää demokraattinen prosessi uusien vaihtoehtojen löytämiseksi”.
Greenpeacen Sini Harkin mielestä vastakkainasettelu reformismin ja järjestelmänmuutoksen välillä on tarpeeton. Hänen mukaansa lyhyellä aikavälillä on tehtävä kaikki voitava nykyjärjestelmän puitteissa ja samalla käytävä keskustelua syvemmästä systeemitason muutoksesta. Radikaaleimmatkaan toimijat tuskin olisivat täysin eri mieltä, sen verran kiire toimilla on. Kiireen tuntu voi kuitenkin myös kaventaa tavoitteenasettelua ja rajoittaa poliittista mielikuvitusta, kuten Teppo Eskelinen ja Sanna Ryynänen muistuttavat tutkijoiden puheenvuorossa.
Löyhän järjestelmänmuutospuheen alle järjestäytyminen voi tiettyyn pisteeseen asti kasvattaa yhteistä voimaa. Myös eri toimintatavat voivat olla toisiaan täydentäviä, jos kaikki toimijat hyväksyvät taktiikoiden moninaisuuden eivätkä tuomitse julkisesti liittolaisiaan.
--
Keinojen ja tavoitteiden lisäksi ratkaisevaa on myös muutosfilosofia. Itse lähes kymmenen vuotta ympäristöliikkeessä toimineena pidän ajatusta neuvotteluvallasta tärkeänä. Päättäjiin vetoamisen sijaan haluaisin nähdä joukkovoimaa, joka pystyy liikauttamaan yhteiskunnan voimasuhteita ja pakottaa järjestelmän muuttumaan. Vertailun vuoksi: kahdeksan tunnin työpäivään siirtyminen vaati yleislakkoa, vallankumouksen uhkaa ja venäläisten sotilaiden läsnäoloa.
Fridays for Futuren Maija Li Raudaskoski kirjoittaa: ”Jos maailma ei tee mitään, me nuoret astumme esiin ja otamme ohjat käsiimme.” Tällainen ”tai muuten” -asenne on tervetullutta, mutta silloin kannattaa myös varautua paljastamaan korttinsa. Muuten kyseessä on vain retorinen bluffi, joka valtaapitävien on liian helppo katsoa.
miheikki
Greatest Leader
Feministit hyökkäsivät itävaltalaisen uutisportaalin toimitukseen - syyttivät 13-vuotiaan tytön raiskausmurhasta raportoinutta mediaa rasismista
Noin 20 aktivistia Alerta Feminista -feministiryhmästä hyökkäsi keskiviikkona itävaltalaisen oe24-uutisportaalin toimitukseen. Isku oli protesti ”rasistista raportointia” vastaan. Noin 20 feministiä hyökkäsi keskiviikkona iltapäivällä itävaltalaisen oe24 -uutisportaalin toimitukseen...
www.kansalainen.fi
Angeblich rassistische Berichterstattung: Feministinnen stürmen Büros von österreichischem Nachrichtenportal
Eine Gruppe von rund 20 Aktivisten der feministischen Gruppe ´Alerta Feminista´ hat am Mittwochnachmittag die Büros des österreischischen Nachrichtenportals ´oe24´ gestürmt. Anlass war der Protest gegen angeblich ´rassistische Berichterstattung´. Verletzte soll es bei der Aktion nicht gegeben haben.
www.focus.de
miheikki
Greatest Leader
heinäkuu 12, 202122:45
Halla-aho: Kulttuurivallankumous on meneillään, sallittujen ajatusten putki kaventuu – ”Jos vasemmistolaisilta kysytään, joka puolella on nykyään natseja, vihapuhetta ja taantumusta”
PS ARKISTO
Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että nykyisen kulttuurivallankumouksen heijastumia ovat tänä päivänä esimerkiksi Elokapina, Black Lives Matter -liike, sukupuoliaktivismi sekä intersektionaalinen feminismi. – Niiden vihollisia ovat yksilö ja yksilönvapaudet, tieteellinen objektiivisuus sekä ihmisten välinen mahdollisuuksien tasa-arvo, Halla-aho sanoo.
- Politiikka
- Viikon 2. reagoiduin
- Viikon 2. luetuin
Perussuomalaisten puheenjohtajan tehtävästä ensi kuussa luopuva Jussi Halla-aho katsoo, että nykyisessä kulttuurivallankumouksessa ei ole kahta ääripäätä vaan ainoastaan yksi. Halla-aho puhui maanantaina SuomiAreenan Politiikan puheet kesäillassa -ohjelmassa MTV:llä.
Halla-aho nosti esille, että kulttuurivallankumouksille tyypillistä on yhteiskunnan instituutioiden valtaaminen ja valjastaminen omiin käyttötarkoituksiin.
Kulttuurisotiin kuuluu esimerkiksi ihmisten mustavalkoinen jakaminen hyviin ja pahoihin, menneisyyden sensurointi, muistomerkkien tuhoaminen, historian uudelleenkirjoittaminen sekä hysteerinen harhaoppisten metsästys.
– Tilalle tarjotaan taikauskoa, kuten oppia siitä, että ihminen voi itse määritellä sukupuolensa sen mukaan miltä tuntuu tai uhripisteisiin perustuvaa kastijärjestelmää, jossa synnynnäiset ominaisuudet kuten sukupuoli tai ihonväri määrittelevät sen, kuka saa sanoa, mitä ja kenelle.
– Me emme halua sellaista intersektionaaliseen feministiseen ajatteluun perustuvaa kastijärjestelmää, jossa ihmisen oikeus sanoa tai tehdä on kiinni siitä, millaisiin uhrikategorioihin hän kuuluu, Halla-aho sanoi.
Cancel-kulttuuri nostaa rumaa päätään
Halla-aho esitti, että suurin osa ihmisistä kokee kulttuurivallankumouksen ilmiöt sairaaksi.
– Sitä se onkin. Pieni, äänekäs ja aggressiivinen kulttuurivallankumouksen etujoukko on kuitenkin tehokkaasti pelotellut muut hiljaisiksi tai oman agendansa äänitorveksi. Ihmiset ja yritykset eivät halua joutua maalitus- ja boikottikampanjoiden kohteeksi.
Halla-aho nosti samalla esille nykypäivän keskusteluilmapiiriä myrkyttävän cancel-kulttuurin. Cancel-kulttuuri viittaa ilmiöön, jossa tavoitteena on rankaista ”vääriä” mielipiteitä esittävää ihmistä internetissä eri tavoilla, esimerkiksi painostamalla työnantajaa, jotta canceloinnin kohteeksi otettu henkilö menettäisi työpaikkansa.
– Poliittisten vastustajien fyysinen tuhoaminen ei enää nykyään ole muotia. Sen tilalle on kuitenkin tullut ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tuhoaminen eli cancel-kulttuuri.
Kulttuurivallankumous muokkaa kieltä ja käsitteitä
Kulttuurivallankumoukseen kuuluu myös käsitteiden uudelleenmäärittely ja kielen muokkaaminen.
– Vasemmiston koko käsitteistö, ongelmanasettelu ja terminologia on kopioitu sellaisenaan ja kömpelösti suomennettuna amerikkalaiselta ja brittiläiseltä vasemmistolta. Nykyään puhutaan mies- ja naisoletetuista, turvallisesta tilasta, vihapuheesta, haavoittuvista ihmisryhmistä, rodullistetuista ihmisistä, dekolonisaatiosta, toksisesta valkoisuudesta ja valkoisesta etuoikeudesta.
– Englantilaisilla ehkä onkin syytä pohtia itsekriittisesti siirtomaa-aikaa ja amerikkalaisilla mustien kokemia historiallisia vääryyksiä, mutta onko todella meillä jotain anteeksipyydettävää keneltäkään, me olemme entinen siirtomaa. Tekeekö ihonvärimme meistä syyllisiä muiden samanväristen tekemiin rikoksiin? Halla-aho kysyi.
Väärien mielipiteiden esittämisestä rangaistaan
Halla-aho totesi, että jos vasemmistolaisilta kysytään, joka puolella on nykyään natseja, vihapuhetta ja taantumusta.
– Näköharha johtuu siitä, että sallittujen ajatusten putki on koko ajan kapeampi ja kaikki mikä jää ulkopuolelle on vihapuhetta. Meillä on niin tehokkaasti ja voimakkaasti sanktioitu vääränlaisten mielipiteiden esittäminen monista tämän päivän kuumista teemoista, että monelle voi tulla olo, että hän on ajatuksineen yksin, jos kokee ettei pysty jakamaan ympärillä havaittavissa olevaa ajattelua ja ”koohotusta”.
– Näennäinen mukautuminen päivän trendeihin tuskin kuitenkaan kertoo koko totuutta siitä, mitä ihmiset omissa oloissaan ajattelevat näistä ilmiöistä.
Katso video MTV3:n sivuilta >
SUOMEN UUTISET
J0h1F
Ylipäällikkö
Itseäni on mietityttänyt, ovatko tuohon ilmastonarratiiviin hurahtaneet miettineet lainkaan, mitä heidän vaatimustensa toteuttaminen tarkoittaisi – käytännössä paluuta agraariyhteiskuntaan, jossa suurin osa työstä tehdään lihasvoimin, tai korkeintaan tuotantoeläinten avulla. Sähköllä ja/tai polttoaineilla toimivia koneita, tai oikeammin, energiaa niihin, riittäisi vain valtion siihen sallimille kohteille. Pelkästään välttämättömyydet eli lämmitys ja elintarvikkeiden logistiikka veisi valtaosan energiasta.
Mielestäni tämä osoittaa ilmastopiirit soluttaneiden (ääri)vasemmistolaisten vilpillisyyden. On täysin epärealistista ajatella, että he olisivat valmiita kohtaamaan sen kansan vihan, jonka he saisivat osakseen elintason romahduttamisesta vuosisata taaksepäin. Todennäköisesti kyse on vanhasta kunnon vallanahneudesta.
Eihän puoluepamput ja valtionturvallisuuden reippaat pojat ja tytöt työskentele kolhooseilla kuin vartiointitehtävissä tai jonota lihatiskille. Ja jälkimmäiset tukahduttaa sen vihan, ihan kuten vanhoina 'hyvinä aikoina'.
Ei fanaatikot muutenkaan mieti mitä seurauksia heidän utopistisilla - tai valtaosalle dystooppisilla - toimillaan on. Eikä koe tunnontuskia edes seuraukset nähdessään.
Pihatonttu
Respected Leader
Päivän Byrokraatti on tehnyt vähän tutkivaa journalismia. Se selvitti yhden keskeisin äärivasemmistolaisen nettikiusaajan toimintamallia.
Kyseessä on hyvin keskeinen maalittaja-kiusaaja, joka on perustanut näitä maalitus- ja kiusaamisorganisaatioita kuten Silakat. Ilmeisesti vahvasti myös Antifa-verkostoihin yhteyksiä.
Suosittelen ehdottomasti lukemaan, vinkkaamaan ja linkkaamaan jos tuttavapiirissä on sellaisia ihmisiä, joille tämmöinen tieto on hyödyksi.
Feminismipuolueen ehdokas ja aktivisminsa kautta ainakin osittain julkisuuden henkilö.
Kyseessä on hyvin keskeinen maalittaja-kiusaaja, joka on perustanut näitä maalitus- ja kiusaamisorganisaatioita kuten Silakat. Ilmeisesti vahvasti myös Antifa-verkostoihin yhteyksiä.
Suosittelen ehdottomasti lukemaan, vinkkaamaan ja linkkaamaan jos tuttavapiirissä on sellaisia ihmisiä, joille tämmöinen tieto on hyödyksi.
Feminismipuolueen ehdokas ja aktivisminsa kautta ainakin osittain julkisuuden henkilö.
PB: Miten verkkokiusaajajoukkoa ohjaillaan ja ylläpidetään
paivanbyrokraatti.com
Tämähän näissä hihhuleissa on silmiinpistävän yleistä, eli syytetään muita siitä, mitä itse aivan surutta tehdään. Mutta onneksi hihhulit ovat ja toivottavasti myös pysyvät marginaalissa, vaikka some luokin sekopäille aivan uuden ulottuvuuden, verrattuna wanhaan hywään aikaan.Päivän Byrokraatti on tehnyt vähän tutkivaa journalismia. Se selvitti yhden keskeisin äärivasemmistolaisen nettikiusaajan toimintamallia.
Kyseessä on hyvin keskeinen maalittaja-kiusaaja, joka on perustanut näitä maalitus- ja kiusaamisorganisaatioita kuten Silakat. Ilmeisesti vahvasti myös Antifa-verkostoihin yhteyksiä.
Suosittelen ehdottomasti lukemaan, vinkkaamaan ja linkkaamaan jos tuttavapiirissä on sellaisia ihmisiä, joille tämmöinen tieto on hyödyksi.
Feminismipuolueen ehdokas ja aktivisminsa kautta ainakin osittain julkisuuden henkilö.
PB: Miten verkkokiusaajajoukkoa ohjaillaan ja ylläpidetään
paivanbyrokraatti.com
Pihatonttu
Respected Leader
Mä en usko että noita ohjaa niinkään ideologia kuin sadistiset valtaan ja kiusaamiseen liittyvät motiivit. Ideologialla oletan olevan lähinnä välineroolin.
Jos ihminen haluaisi muuttaa maailmaa paremmaksi, niin se hoksaisi että parantaminen voi tapahtua vain todellisuuden ja totuuden muodostaman sektorin sisällä.
Jos keinoina ovat kiusaaminen, tahallinen väärinkäsittäminen, spinnaaminen, valehtelu, kiusaamisen organisointi jne. niin ei silloin yritetä tehdä yhtään mistään parempaa vaan pahempaa.
Tuollainen toiminta on yksinkertaisesti sairaan sadismin kanssa täysin yhdenmukaista.
Niinhän se on, ja sama periaate on myös joissakin, meilläkin suht yleisissä uskonlahkoissa, kuten jehovat ja lestadiolaiset. Sitä porukkaa on pesiytynyt myös valtionhallintoomme. Pienempiä tärähtäneisyys-lahkoja on paljon pitkin Suomea, mutta yhteistä niille on, että lahkosta ei erota, eikä lahkosta pahaa puhuta, muuten katkeaa kaikki siteet koko sukuun ja ystäviin