1945-1998 Ydinkokeet

[Lunni]

http://www.ctbto.org/specials/1945-1998-by-isao-hashimoto/

Japanilaisen tekemä esitys missä posauteltiin. Ziisus sentään tota 50-luvun loppua ja 60-luvun alkua, johan on välkettä. Hieman yllätti kokeiden määrä, 2053, omat veikkaukset olisivat olleet puolta pienemmät.

 

[Museo]

Ziisus sentään tota 50-luvun loppua ja 60-luvun alkua, johan on välkettä. Hieman yllätti kokeiden määrä, 2053, omat veikkaukset olisivat olleet puolta pienemmät.

Niin ydinkokeita tehtiin aikoinaan ilmakehässä muutamassa vuodessa keskisuuren ydinsodan verran eikä kovin moni edes kuollut. Sopii kysyä onko se ydinlaskeuma sitten suuressa mittakaavassa edes niin hirveän vaarallinen jos ei satu ihan vieressä olemaan? Parin tuhannen ydinkokeen rinnalla meinaan yksi pommi tai posahtanut ydinvoimala lisää olisi lähinnä rikka rokassa. Vai onko logiikkani jotenkin virheellinen?

 

[Teräsmies]

Tässä hyvä dokumentti säteilystä.

 

[Teräsmies]

Myös Myanmar haluaa pommin.

43 minuuttinen dokumentti.

 

[panssari]

Ziisus sentään tota 50-luvun loppua ja 60-luvun alkua, johan on välkettä. Hieman yllätti kokeiden määrä, 2053, omat veikkaukset olisivat olleet puolta pienemmät.

Niin ydinkokeita tehtiin aikoinaan ilmakehässä muutamassa vuodessa keskisuuren ydinsodan verran eikä kovin moni edes kuollut. Sopii kysyä onko se ydinlaskeuma sitten suuressa mittakaavassa edes niin hirveän vaarallinen jos ei satu ihan vieressä olemaan? Parin tuhannen ydinkokeen rinnalla meinaan yksi pommi tai posahtanut ydinvoimala lisää olisi lähinnä rikka rokassa. Vai onko logiikkani jotenkin virheellinen?

Oma epävarma käsitys olisi että yhdestä pommista ei säteilyä hirveästi tule, mutta yhdestä voimalasta kyllä voi tullakin koska siinä voi helposti olla yli 100 tonnia tavaraa polttoainesauvoissa ja muu säteilevä roina lisäksi, se saa kyllä melkosen sotkun aikaan jos pääsee hyvin leviämään.

 

[JOKO]

Ziisus sentään tota 50-luvun loppua ja 60-luvun alkua, johan on välkettä. Hieman yllätti kokeiden määrä, 2053, omat veikkaukset olisivat olleet puolta pienemmät.

Niin ydinkokeita tehtiin aikoinaan ilmakehässä muutamassa vuodessa keskisuuren ydinsodan verran eikä kovin moni edes kuollut. Sopii kysyä onko se ydinlaskeuma sitten suuressa mittakaavassa edes niin hirveän vaarallinen jos ei satu ihan vieressä olemaan? Parin tuhannen ydinkokeen rinnalla meinaan yksi pommi tai posahtanut ydinvoimala lisää olisi lähinnä rikka rokassa. Vai onko logiikkani jotenkin virheellinen?

Logiikkasi on ihan oikea. Ydinaseet ovat kasvaneet möröksi ihmisten ymmärtämättömyyden seurauksena. Aivan sama se on ydinvoiman kanssa. Säteilyä pelätään hysteerisesti.

Ilmassa räjähtävien ydinaseiden osalta säteily on todella vähäinen kiusa. Vaatimaton suojatuminen, alkuvaiheen säteilyyn varautuminen ja mahdollisen laskeuman huomioiminen pienentävät uhrit todella vähiin. Uhrien määrä jää merkityksettömäksi, kun verrataan räjähdyspaineen ja polttovaikutuksen aiheuttamiin uhreihin.

Pintaräjähdyksien laskeuma on jo ikävempi juttu. Kuitenkin pieni riesa verrattuna itse räjähdykseen.

Intia ja Pakistan voisivat pitää pienen ydinsodan.

 

[hessukessu]

Säteilyä pelätään hysteerisesti. Ilmassa räjähtävien ydinaseiden osalta säteily on todella vähäinen kiusa. Vaatimaton suojatuminen, alkuvaiheen säteilyyn varautuminen ja mahdollisen laskeuman huomioiminen pienentävät uhrit todella vähiin. Uhrien määrä jää merkityksettömäksi, kun verrataan räjähdyspaineen ja polttovaikutuksen aiheuttamiin uhreihin. Pintaräjähdyksien laskeuma on jo ikävempi juttu. Kuitenkin pieni riesa verrattuna itse räjähdykseen.

Nimenomaan. Ilmaräjähdyksestä tulee niin vähän säteilyä maan pinnalle, että se on käytännössä merkityksetöntä.

 

[koponen]

Kylmän sodan ajalta aiheeseen liittyvää tiedettä: http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=940&page=R1

Japanin suht tarkat tilastot osoittavat että pelkän säteilyannoksen jälkeisriskit ovat varsin pienet. Ongelmaksi laajemmassa ydinaseiden käytössä voi kuitenkin muodostua se että joka paikka on sotkussa ja elimistöön (keuhkoihin ja imusolmukkeisiin) kertyy säteileviä hiukkasia. Silloin henkilökohtainen riski saada solumuutoksia pompsahtaa.

 

[Hairysteed]

...tai posahtanut ydinvoimala...

Ydinvoimalat ei posahda ydinräjähdyksenä

 

[JOKO]

Ongelmaksi laajemmassa ydinaseiden käytössä voi kuitenkin muodostua se että joka paikka on sotkussa ja elimistöön (keuhkoihin ja imusolmukkeisiin) kertyy säteileviä hiukkasia. Silloin henkilökohtainen riski saada solumuutoksia pompsahtaa.

Tämä vaatiikin sitä varautumista ja huolellisuutta. Pienehkön ydinsodan jälkeiset ensimmäiset pari viikkoa piileskellään väestösuojissa. Sen jälkeen alkaa suurehko tiedustelu, valvonta ja pesu-urakka. Kaatosateet olisivat iso apu tässä vaiheessa.

Jos ydinsota on osa tavanomaista sodankäyntiä, niin silloin tilanne on vaikeampi. Siinä tilanteessa sitten pukeudutaan sadeviittaan ja puhdistaudutaan havulla huiskimalla. Eikä pidä unohtaa säteilevän pintamaan poistamista poteron ympäriltä.