AA- ja AAA-akkujen kenttälataus

koponen

Kenraali
Olen jos kauan sitten standardoinut virtalähdevalikoimani niin että mukana tarvitaan pitkittyneessäkin toiminnassa vain AA- ja AAA-akkuja, kelistä tai oikeammin lämpötilasta riippuen NiCd- ja/tai NiMH-versioina. Muutamat pakolliset ei-vakiot menevät power bank -tyyppisen ratkaisun kautta (so. välilataus AA-akkuihin ja sovitinpiuhalla virtapankista varsinaiseen).

Yhä useammin on tullut tarvetta ladata akkuja vaikka ei ole rakennusta eikä ajoneuvoa mihin tukeutua. Oikeammin, alkaa olla niin paljon teoriassa hyödyksi olevaa sähkökäyttöistä kalustoa käytettävissä että esim. viikon käyttöajalle pitäisi ottaa puoli repullista akkuja. Nyt lähtee huonoimmillaan mukaan "juuri riittävä" määrä akkuja muovikoteloissaan.

Mitä Suomen oloissa, 24/7/365-toiminnassa toimivaksi osoittautuneita latausratkaisuja olette kenttäkoestetusti löytäneet?

Aurinkoa, lihasvoimaa, muutamitä... Kaikki kiinnostaa. Luonnehdinnat siitä mihin mikäkin parhaiten sopii sekä jopa kokemusperäiset / mitatut suorituskyvyt olisivat nannaa.

Oma avaukseni: Silvan ensimmäisen sukupolven aurinkolaturi... Ei toimi riittävästi kuin kirkkaimpina kesäpäivänä, on tarkka suuntauksesta. Ei sovellu "repun päälle paiskattavaksi", liian herkkä särkymään ja tehoton.

Parhaiten toimivaksi käytössäni osoittautuneita survival-ratkaisuja ovat vieteri-, kampi- ja ravistuskäyttöiset radiot ja käsivalaisimet, mutta niillä ei ladata "tulenjohto- ja viestipartion" elektrokalustoa...
 
Olen itse harkinnut pitkään muutaman ns. aurinkokennolampun muuntamista akkujen kenttälataukseen. Lähinnä siis, että saa päivällä auttavasti ladattua taskulampun ja digikameran AA(A) -akut. Ne lamput on näitä trenditietoisten kotirouvien suosimia turhakkeita, joissa on aurinkokenno, pari AA-akkua ja hämäräkytkin. Yllättävän hyvin tuntuu toimivan, kun nytkin naapurin muijalla pari sellaista lamppua näyttää tuossa pihassa palavan.
Vaikka tuollaisesta http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=152574521 turhat killuttimet pois, ja kenno repun ulkopuolelle. Akut sitten jossain muovikotelossa repun sivutaskussa, jonne kennosta kulkee sähköjohto.
 
Arvaus oikein. Se SIlvan laturi on ja on maannut jo vuosia kaapin pohjalla. Tarkoitus oli päivittää se uudempaan, kun seuraavan kerran käyn valloissa. Siellä on muutamalla tutulla ollut jotain uusia taipuisasta materiaalista tehtyjä versioita, jjoita ovat kehuneet. Tarkempaa tietoa ei ol, mutta tehoa on selvästi enemmän kuin tossa Silvassa ja ei ole niin tarkka suuntauksestaan ja helppo kiinnittää repun pälle ja huomattavasti kevyempi ja ohuempi mutta pinta-alaltaan isompi kuin Silva. Ei kuulemma kuitenkaan sovellu sotilaskäyttöön muuta kuin majoituksen yhteydessä.

Sitten oli jossain vaiheessa kännykän lataamisen se SPR:n kmapilaturi, mutta siinä se veivi oli surkea muoviviritelmä ja hajosi melko nopeasti. Laturi on jossain tallella, kun ajatus oli tehdä siihen uus kampi jostain metallista, mutten oo saanut aikaseks.

Joskus oli käytössä auton käynnistysapusysteemi. Hiton painava mötti, kun siinä oli kai sisällä moottoripyörän akku. Virran ulosoytoina oli sitten tupakansytytin pistotin ja pienempiä, olikohan 1,5V, 3V, 6V ja 9V pistokkeet tai sitten ihan akkukaapeleilla. Toimi hyvin jos oli selkeä tukikohta, jossa sitä pitää, eikä tarvinnut koko ajan kanniskella mukana. Siinäkään ei teitenkään virtaa riittänyt loputtomiin.

Alhaalla tuli käytettyä jugoversiota sellasesta jenkkien toisen maailmansodan aikasesta kampigeneraattorista. Sellanen jossa istutaan jonkun näköisen pienen penkin päällä ja veivataan kaksin käsin. Toimi kuin tauti, mutta ei ollu kyllä kiva raahata mukana ja vaati sitten erilliset laturit ja muuntajat joka laitteelle eli oli pelkkä virtalähde.

Pääsääntöisesti oon jättänyt liikaa virtaa syövät laitteet pois ja jäljelle jääneitä varten kantanut mukana riittävästi valmiiks ladattuja akkuja reissua varten. Viime hädässä on sitten tehty akkujen käydessä vähiin karsintaa siitä itä laitteita vielä käytetään ja mahdollinen hankintareissu lähimpään paristoja myyvään kohteeseen. Yleisimpiä paristokokoja saa Suomessa lähes mistä tahansa missä nyt jotain myydään.
 
Nostellaan taas aihetta.
Meillä porukka kantaa nykyään 10-20t ma virtapankkeja mukana, maksavat noin 40e. Osalla jopa kaksi. Mistä sitten siirtävät virtaa.
Jokatapauksessa nekun alkaa väeltä tyhjenemään alkaa tulla ongelmia, vaikka tukikohdassa olisi agrikaatteja ne on tärkeämmissä hommissa. Mutta virtaa pitäisi saada jostain.
Radiopuhelimet, gps, lämppäri,valonvahvistin, kamera, lamput.
Monesti viellä pitemmissä partiossa pattereiden menekki saattaa olla kova ja tehtävä saattaa pidentyä.

Tuossa olisi tuollainen suht tehokas repunpäälle laitettava paneli. Mitä mieltä olette?
http://www.varmuusvarasto.fi/aurinkokenno-matkapuhelin-powerplus-cobra.html
 
Minä en usko akkupattereihin enää siviilissä lainkaan. Joskus yritin niillä pelata ja akkupattereita oli jotain 80 kpl kierrossa. Joskus vaan kyllästyin ja siirryin tavan paristoihin. Kenties nykyään ladattavat on jo niin hyviä, että toimivat pattereita paremmin.

Kun toimin paristolinjalla niin niitä haetaankin sitten akkuihin ja paristoihin erikoistuneesta liikkeestä kerralla repullinen. Sodan ajan sijoitukseni on sellainen, että voin ottaa mukaan hyvin vaikka 30 kiloa paristoja. Eihän sellainen ole tietenkään mahdollista sellaiselle joka joutuu itse kantamaan kaiken tavaransa. Eli silloin on hyvä miettiä noita latausmahdollisuuksia.

Itse olen helpottanut omia (ja komppaniani) lataustarpeita lahjoittamalla komppanialle 5 paikkaisia ulkokäyttöön sopivia jatkojohtoja n. 20 kpl. Eli sadalle ukolle kerrallaan latauspaikka. Valtion puolesta oli muistaakseni aggregaatti/ joukkue + pari roikkaa/aggregaatti. Latauspaikkoja oli siis valtion tarjoamana n. 20 kpl. Nyt kun niihin tökätään ne 5. paikkaiset jatkot (ne sinikeltaiset) niin latausmahikset viisinkertaistui. Kyseinen hankinta on oman arvioni mukaan panos/tuotos suhteeltaan paras maanpuolustushankinta jonka olen tehnyt.

Omaan sotakäyttöön on vielä hankittu Japanialainen salkkumallin aggregaatti ja siihen 100 metriä roikkaa ja rutosti latauspalkkia.
 
Akut on säilytettävä, ladattava ja käytettävä niille sopivissa lämmöissä. Tämä voi olla haasteellista talvella maastossa. Jos akkujen tarpeita ei kunnioita, niin sen näkee lopulta akun eliniässä ja sähkönvarauskyvyssä. Se pitäisikin selvittää kuinka paljon lämpöä on missäkin (paidan)taskussa ja jakaantuuko se lämpö sopivasti taskussa lepäävälle akulle. Akuissa pitäisi aina lukea sen sallitut lämpötilat. Ylilataus on tietysti usein pahasta, ellei laturi ole fiksu ja katkaise sähköjä kun sen mielestä akku on täynnä.

Sitten on tämä:
http://www.jimms.fi/tuote/AM114

En tiedä mikä tuon arvo on sotilaskäytössä mutta siviilin metsämies lataa sillä luurinsa useaan kertaan yhdellä latauksella (sis. 6000mAh akun), jos siis luurin erehtyy viemään metsään mukaan. Kävellessähän tuota ei varmaan ladata. Harmi ettei vieläkään ole myynnissä. Olen joitain viikkoja jo kytännyt. Heikompaa versiota http://www.jimms.fi/tuote/AM118 löytyy kyllä ja sitä olen itse päässyt näpräämään. En tiedä onko se hyvä vai huono koska se on ensimmäinen aurinkoakku jota olen hipelöinyt mutta kyllä se toimii. Laitteen luojafirma Xtorm on hollantilainen (ainakin heidän oman sepostuksen mukaan). Heiltä löytyy repun päälle heitettäviäkin malleja ja vähän muitakin akkuja.

http://www.xtorm.eu/EN/all
(ja tuosta solar chargers)
 
Akut on säilytettävä, ladattava ja käytettävä niille sopivissa lämmöissä. Tämä voi olla haasteellista talvella maastossa. Jos akkujen tarpeita ei kunnioita, niin sen näkee lopulta akun eliniässä ja sähkönvarauskyvyssä. Se pitäisikin selvittää kuinka paljon lämpöä on missäkin (paidan)taskussa ja jakaantuuko se lämpö sopivasti taskussa lepäävälle akulle. Akuissa pitäisi aina lukea sen sallitut lämpötilat. Ylilataus on tietysti usein pahasta, ellei laturi ole fiksu ja katkaise sähköjä kun sen mielestä akku on täynnä.

Sitten on tämä:
http://www.jimms.fi/tuote/AM114

En tiedä mikä tuon arvo on sotilaskäytössä mutta siviilin metsämies lataa sillä luurinsa useaan kertaan yhdellä latauksella (sis. 6000mAh akun), jos siis luurin erehtyy viemään metsään mukaan. Kävellessähän tuota ei varmaan ladata. Harmi ettei vieläkään ole myynnissä. Olen joitain viikkoja jo kytännyt. Heikompaa versiota http://www.jimms.fi/tuote/AM118 löytyy kyllä ja sitä olen itse päässyt näpräämään. En tiedä onko se hyvä vai huono koska se on ensimmäinen aurinkoakku jota olen hipelöinyt mutta kyllä se toimii. Laitteen luojafirma Xtorm on hollantilainen (ainakin heidän oman sepostuksen mukaan). Heiltä löytyy repun päälle heitettäviäkin malleja ja vähän muitakin akkuja.

http://www.xtorm.eu/EN/all
(ja tuosta solar chargers)
tuolta saa vaikka minkälaista panelia, suunniteltu ulkoiluun ja ihan hyvän tehoisia jo. Sekä kaikki lisävarusteet saa. http://www.voltaicsystems.com/6-watt-panel
 
Viimeksi muokattu:
Akut on säilytettävä, ladattava ja käytettävä niille sopivissa lämmöissä. Tämä voi olla haasteellista talvella maastossa. Jos akkujen tarpeita ei kunnioita, niin sen näkee lopulta akun eliniässä ja sähkönvarauskyvyssä. Se pitäisikin selvittää kuinka paljon lämpöä on missäkin (paidan)taskussa ja jakaantuuko se lämpö sopivasti taskussa lepäävälle akulle. Akuissa pitäisi aina lukea sen sallitut lämpötilat. Ylilataus on tietysti usein pahasta, ellei laturi ole fiksu ja katkaise sähköjä kun sen mielestä akku on täynnä.

Sitten on tämä:
http://www.jimms.fi/tuote/AM114

En tiedä mikä tuon arvo on sotilaskäytössä mutta siviilin metsämies lataa sillä luurinsa useaan kertaan yhdellä latauksella (sis. 6000mAh akun), jos siis luurin erehtyy viemään metsään mukaan. Kävellessähän tuota ei varmaan ladata. Harmi ettei vieläkään ole myynnissä. Olen joitain viikkoja jo kytännyt. Heikompaa versiota http://www.jimms.fi/tuote/AM118 löytyy kyllä ja sitä olen itse päässyt näpräämään. En tiedä onko se hyvä vai huono koska se on ensimmäinen aurinkoakku jota olen hipelöinyt mutta kyllä se toimii. Laitteen luojafirma Xtorm on hollantilainen (ainakin heidän oman sepostuksen mukaan). Heiltä löytyy repun päälle heitettäviäkin malleja ja vähän muitakin akkuja.

http://www.xtorm.eu/EN/all
(ja tuosta solar chargers)

Tässä hyvä latauslaite. Olen testannut viikon vaellusreissulla kevättalvella ja latasin älypuhelimeni 3 tai 4 kertaa. 10400mah
http://www.teknikmagasinet.fi/tarvi...4s/nodladdare/gp-portable-powerbank-10400-mah
 
Virtapankit on hyviä mutta niissä ei riitä virta loppujenlopuksi pitkään. Sotaharjoituksissa tai tilassa
Esim ladattavat akkupatterit nappaa ~2000mah
Tietysti jos kannat niitä paljon mukana mutta se näkyy sitten repun painossa.
Tuollainen virtapossu ja siihen reppuun kiinnitettävä paneeli pitää sen aika hyvin hengissä jatkuvasti.

Otetaan esimerkki, olet 2viikkoa metässä putkeen harjoituksessa.

Mukana on radiopuhelin,GPS, puhelin,piemännäkölaite,lämpökamera, holotähtäin, aktiivit, lamppu
Holotähtäin kestää sen 600h ja lamppun käyttö aika vähäistä joten ne nyt kestää ellei unohda vaihtaa pattereita.
Gps kesti muistaakseni 12h, valonvahvistimeen saa olla aika usein vaihtamassa pattereita jos yöt päällä ja pienet lämppärit kuukahtaa jo 4-6 jälkeen jos normaali patterit kiinne. Radiopuhelin sama homma. Puhelimen voi pitää virrattomana mutta kyllä sitäkin tulee käytettyä esim sateliittikuvat saa sinne ladattua, mikä on hifistelyä mutta tuntemattomassa maastossa auttaa. Tietysti viellä joskus on kiva kuunella musiikkia hetki ym.

Jos otetaan viellä sotatila mukaan niin patterit ovat kortilla samantien ja tukikohdissa on generaattoreita mutta sielläkin monet kerrat jo harjoituksissa olen saannut huomata että ne ovat tärkeämmässä käytössä vaikka useampi roikka kiinne ja kun on mahdollista ladata omia akkuja siellä on muutama muukin ukko tekemässä samaa eikä sinulla ole aikaa välttämättä kuin 12h ennen uutta tehtävää missä taas lähdetään vaikka 2päiväksi pois.
Sekä pienemissä tukikohdissa/leireissä ei generaattoria ole ollenkaan.
Patterien ja akkujen latausrumpa on ollut meillä harjoituksissa välillä melkoinen.
Uusilla paneleilla saa jo helposti ladattua 4-8 akkupatteria päivässä. Ei se paljoa ole mutta sillä saadaan ylläpidettyä huomattavasti pitempään ryhmän tärkeitä laitteita. Tärkeitä sotatilassa meillä ainakin olisi radiot,lämppäri, pimeännäkö vehkeet
 
BioLite KettleCharge - Charge Fast With 10 Watts of Power

Mitäs luulette jos tuota Kettle Chargeria käytetään saman yhtiön Campstovin kanssa voisikohan se olla toimiva systeemi.
http://biolitestove.com/products/biolite-campstove
http://biolitestove.com/products/biolite-kettlecharge

Ei sillä mitään isompia radioakkuja ladata mutta ehkä just näitä AA ja AAA ja kyllä "10 Watts of Power" toimii joittenkin isojen akkujen kanssa. Toimis myös yöllä vaikkapa kaminan päällä ja talvella kun aurinkoa ei hirveesti oo tajolla kuin se tunti kaks per vuorokausi :).
 
Viimeksi muokattu:
BioLite KettleCharge - Charge Fast With 10 Watts of Power

Mitäs luulette jos tuota Kettle Chargeria käytetään saman yhtiön Campstovin kanssa voisikohan se olla toimiva systeemi.
http://biolitestove.com/products/biolite-campstove
http://biolitestove.com/products/biolite-kettlecharge

Ei sillä mitään isompia radioakkuja ladata mutta ehkä just näitä AA ja AAA ja kyllä "10 Watts of Power" toimii joittenkin isojen akkujen kanssa. Toimis myös yöllä vaikkapa kaminan päällä ja talvella kun aurinkoa ei hirveesti oo tajolla kuin se tunti kaks per vuorokausi :).

Epäilen. kanna ensin tuota "kattilalaitetta", sitten kaasupatruunoita, alkaa kokoa ja painoa löytymään. Varaparistot tai virtapankki ajaa saman asian.
 
Epäilen. kanna ensin tuota "kattilalaitetta", sitten kaasupatruunoita, alkaa kokoa ja painoa löytymään. Varaparistot tai virtapankki ajaa saman asian.
Mitenköhän toimis ilman kaasupatuunoita ihan tavallise kaminan tai tulen päällä. Tuo kampstovin olis tarkoitus pelkästään käyttää puuta ja kuulema ei kehitä hirveitä määriä savua kun siinä on tuo tuuletin joka lisää polttolämpöä. Tietenkin molemmat laitteet on turhia jos on sellainen tilanne että virtapankki riittää tehtävään ja että sen voi jossain hyvin väliajoin ladata. Mutta aurinkopaneleden tilalle ne ois vaihtoehto sähkön tuotantoon pienelle ryhmälle keskellä metsää.
 
Onneksi ainoat akut, joista pitää huolehtia ovat tabletin, älypuhelimen ja auton.

Aimpointin paristo kestää 50 000 käyttötuntia, joten sitä ei tarvitse paljon miettiä. Muutaman vuoden välein voi varuilta vaihtaa. Valaisimiin menee kahdenlaisia paristoja riippuen siitä onko kyse asevalosta vai käsivalaisimesta ja molempia paristotyyppejä varmaan on saatavilla lähes tilanteessa kuin tilanteessa. CR123, AA ja AAA paristojen olemassa olo riittää – tarvittaessa voin tiputtaa joko jommankumman sormipariston pois. Älypuhelimelle pitäisi kuitenkin hankkia virtapankki ja kenties autoon invertteri.
 
Back
Top