Ahvenanmaan demilitarisoinnista luopuminen

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kun Operaatio Finlandiassa otettiin ensimmäinen erä ja Uuno Turhapuro armeijassa toinen, niin miten kävisi kolmannessa erässä. Nyt ei johdeta edes 5-1 siihen lähdettäessä. Tulisiko kuitenkin jälleen "Masken" Karlsson ja kaataisi Suomen muutamassa sekunnissa?
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
On kyllä jäätävän hyvä ajatus että Suomen Puolustusvoimat tekee strategisen iskun Ahvenanmaalle.

Koulutuksellista hyötyä tulee vuosikymmenten tarpeiksi ja ulkovaltojen pannakin jää lyhytaikaiseksi kun virallinen Suomi asettuu muutaman viikon kuluttua ruotuun.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Taloudellinen hyöty on murskaava, kun kansallistetaan sipsitehtaat ja varustamot...unohtamatta Mariehamns IK:ta.
 

artti

Eversti
"Ahvenanmaan demilitarisoitu ja neutralisoitu asema perustuu Ranskan, Iso-Britannian ja Venäjän väliseen Ahvenanmaansaaria koskevaan sopimukseen vuodelta 1856, Kansainliiton vuoden 1921 Ahvenanmaata koskevaan päätökseen ja vuoden 1921 Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen, Suomen ja Sosialististen neuvostotasavaltain liiton välillä vuonna 1940 tehtyyn sopimukseen sekä vuoden 1947 rauhansopimukseen."

Mikähän se Ahvenanmaan demilitarisoinnin perussyy on. Ruotsi ei halunnut vahvasti linnoitettua vihollisen etuvartiota pääkaupunkinsa Tukholman edustalle ja onnistui puhumaan muut olemaan kannattamatta Ahvenanmaan linnoittamista.

Toisaalta, että Ahvenanmaa sulassa sovussa demilitarisoitiin viitannee siihen, että saarien sotilaallista varustamista ei mikään osapuoli jostain syystä nähnyt mitenkään aiheelliseksi toimeksi. Jos Ahvenanmaalla olisi osapuolien mielestä sotilaallista merkitystä niin saaret olisivat varmaankin täynnä linnakkeita, joita olisi vuosisatojen aikana rakennettu, että jostain syystä Ahvenanmaalla ei sitten nähty olevan sotilaallista merkitystä linnakkeiden rakentamisen perustelemiseksi.

Ja sitten nykypäivänä, kun alueen geopoliittinen tilanne on tämä kuin se nyt on, jonka tietänemme varsin hyvin.

Pitäisi varmaan hiukan osata kuvitella kuinka oleellista voiman siirtämiseksi ja keskittämiseksi on hallita merialuetta ja ilmatilaa. Jos Suomenlahden ja Itämeren merialue ja ilmatila on Suomella ja Ruotsilla ja Natolla niin mikään venäläinen kalusto ei liiku ilman lupaa sillä alueella minnekään. Uskon, että tämä porukka omaa minuakin paremman kyvyn hahmottaa näitä asioita.

Jos mietitään Ahvenanmaan huoltoyhteyksiä niin ne olisi helpointa toteuttaa Suomesta ja Ruotsista. Toisaalta Suomi ja Ruotsi pystyvät helposti sulkemaan Ahvenanmaan huoltoyhteydet hallitsemalla Itämeren ja Suomenlahden ilmatilaa ja merialuetta. Ahvenanmaan valtaus olisi siis ensisijaisesti meri- ja ilmasotaa kuin sotaa saarilla. Meri- ja ilmatilan haltija sitten voisi laittaa antautumiskehotuksen saarilla oleville vihollisen sotilaille ja näiden olisi aivan oikeasti viisasta antautua ollessaan kivisillä pienillä saarilla oman puolen menetettyä merialueen ja ilmatilan.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkaminen olisi erittäin epäilyttävää ja sellaisena varmaankin poliittisesti vaikeata. Valtaajan tuhoavan voiman muodostamiseksi riittänee laivaston siirtäminen Ahvenanmaan merialueelle ja lentokoneiden siirtäminen Suomen ja Ruotsin lentokentille. Saarien valtaaja Venäjä ei vain yksinkertaisesti pysty pitämään saaria mikäli saarien puolustaja omaa tehokkaan kyvyn hallita ilmatilaa ja merialuetta.

Venäjän menetettyä Neuvostoliiton romahtaessa Baltian ilmatilan ja rannat ja Baltian edustan merialueen Venäjä ei pysty hallitsemaan Itämeren ja Suomenlahden ilmatilaa ja merialuetta joka olisi edellytys joukkojen liikuttelemiseksi alueella ja niiden pääsemiseksi ja huoltamiseksi Ahvenanmaalla. Eli case closed.
 
Viimeksi muokattu:

wings

Alikersantti
Totta varmasti sikäli että Ahvenanmaan hallussa pitäminen ei Venäjältäkään onnistuisi ilman että se olisi osa suurempaa operaatiota. Ainahan on mahdollista että saarelle saapuisi vihreitä miehiä ottamaan avainkohteita haltuunsa eikä tämä olisi vaikeaakaan. Mutta mitä sitten: siellä on käsittääkseni vain yksi lentokenttä johon maahanlaskut eivät kovin järkevästi lentokoneilla onnistu jo kentän koon vuoksi ja kenttähän on JASSM kantamalla jo Tampereen etäisyydeltä eli kentän toimintakyvyttömäksi saattaminen tarvittaessa olisi kohtuullisen helppoa. Puhumattakaan Ruotsin puolelta ammutusta ilmasta-maahan ohjuksesta. Jäljelle jää maahanlaskut helikoptereilla. Matka Ahvenanmaalle potentiaalisista helikopteritukikohdista on pitkä ja hidas eikä onnistuisi ilman hävittäjillä annettua suojaa. Ainoa tehokas keino hyökätä Ahvenanmaalle tai huoltaa sitä on tulla meren kautta. Sen estäminen on tärkeää. Luultavasti Gotlannin haltuunotto olisi helpompaa: venäläisiä olisi vastassa loppupeleissä vain Ruotsi, kun taas Ahvenanmaan hyökkäykseen vastaisivat sekä Suomi että Ruotsi, jo Tukholman läheisyyden vuoksi.

Menee varmaan off topicksi osittain mutta mitä ajattelette tällaisten rakennelmien Maarianhaminassa olevan?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=107519&n=6686562&scale=8000&lang=fi&mode=orto

Täysin asiaan liittymättömiäkö, sattumalta huomasin karttaa tutkiessani. Ei näissä mitään rakennuksiakaan ole, miksi siviilikäyttöön tuollaisia "asemia" tehtäisiin ja tuollaiseen paikkaan. Onko Ahvenanmaalla olemassa kuitenkin jotain käytännön tason valmisteluja vaikka onkin demilitarisoitu? Tuohonhan olisi hyvä ajaa vaikka jokin siirreltävä iv-tutka katselemaan mitä merellä liikkuu. Tai it-ohjuslavetti. Mutta voi olla tosiaan ettei ole mikään muu kuin uuden kaava-alueen tieverkosto
 

Guderian

Kapteeni
Ukrainan kriisin ketjusta:

Ahvenanmaa on Itämerellä hieman samassa asemassa kuin Krim Mustalla merellä.

1.) Suurelle maalle Pietari on aika kapean rännin päässä Suomenlahden pohjukassa. Venäjällä varmasti haluaa jonkinlaisen korvauksen NL:n kaatumisen myötä menettämälleen Itämeren itärannikolle. (Se oli aiemmin kokonaan Venäjän ja sen satelliittien hallinnassa)
2.) Ahvenanmaa olisi Venäjälle erinomainen meritukikohta jolla se saisi valvontaansa aika suuren osan pohjoista Itämerta.
3.) Sen sijainti erinomainen myös koko Venäjän luoteisen alueen suhteen hyvin monella tavalla. Suoraan sanottuna strateginen tukikohdan paikka Venäjän kannalta ajatellen.
4.) Ahvenanmaa on myös koko Pohjanlahden portti. Miettikääpä Pohjanlahden perukkaa geopoliittisesti, kuinka lähellä se sijaitsee Murmanskin ja Valkoisen meren aluetta.
5.) Muodostaisi myös tietynlaisen paineen Virolle ja muulle Baltialle yhdessä Kaliningradin kanssa. Myös Gotlannin asema muuttuisi paljon mielenkiintoisemmaksi.
6.) Toimisi myös erittäin merkittävänä uhkatekijänä koko Etelä-Suomelle.
7.) Ahvenamaa on erittäin lähellä myös Tukholmaa ja sen meriteitä.
8.) Se laajentaisi Venäjän merialuevesia merkittävästi pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden suulla.
9.) Toimisi melkoisena porttina myös Lounais-Suomen meriväylille. Mitä reittiä kulkisi esim. Turku-Tukholma meriliikenne jos Venäjä hallitsisi Ahvenanmaata ja sen merialuetta?
10.) Ahvenamaalla on vain 28.000 asukasta. Nämä olisi helppo korvata venäläisillä. Aika suuri osa asukkaista myös muuttaisi pois maakunnasta jos siitä tulisi suljettu Venäjän sotilasalue, venäläisellä määräysvallalla ja lainkäytöllä.

Tuossa nyt muutama strateginen näkökulma Ahvenanmaan asemasta Venäjän kannalta katsoen, näin aluksi. Niitä löytyisi vielä runsaasti lisääkin.

En tarkoita että Venäjä olisi juuri nyt hyökkäämässä Ahvenanmaalle. Tällaiseen operaatioon tarvitaan monien vuosien suunnittelu, harjoittelu ja kaikinpuoleinen valmistelu. Edellyttää myös sopivan kriisitilanteen syntymistä jotta asia olisi konkreettisesti otollinen ja toteutettavissa. Sellaisten olosuhteiden kehittymistä Venäjä voi tarvittaessa edistää monella tavalla yksipuolisesti. Näin Venäjä on tehnyt aina ja kaikkialla.

Siitä olen varma että tällaisia operaatioita on Venäjällä mietitty ja pelattu taktiikkapeleinä, jopa käytännön sotaharjoittelun tasolla.

Nämä liittyy Ukrainaan sikäli että Venäjän luoteisilla alueilla on huomattavan tärkeitä geopoliittisia intressejä koko imperiumin maanpuolustuksen kannalta. Toisekseen kun katsoo karttaa NATO:n jäsenmaista niin koko Venäjän luoteisosassa ainoastaan Suomi (ja osin myös Ruotsi) on NATO:n turvatakuiden ulkopuolella. Suomi on sekä teoriassa että käytännössä ainoa suunta johon Venäjä voi suunnata aseellisen hyökkäyksen luoteisilla alueillaan. Suomi ja Ukraina ovat monella tavoin samankaltaisessa tilanteessa..vaikka paljon löytyy erojakin.
1. Niin ja miten Ahvenanmaa liittyy tähän?
2. Totta mutta ei se pystyisi sitä pitämään hallussaan kuten Artti yllä sanoi.
3. Höpö höpö, eihän siellä ole infraa tukikohdan perustamiseen, saati sopivaa satamaa sotalaivoille ja niiden huollolle.
Kaikki pitäisi rakentaa alusta asti, mikä olisi vaikeaa sodan sytyttyä. Kyllä sotahan siitä syttyisi jos Venäjä sinne
hyökkäisi sillä Ahvenanmaa kuuluu edelleen Suomelle.
4. Mitä ihmettä Venäjä tekee pohjanlahden suulla olevalla tukikohdalla ja mitä hyötyä Venäjälle on pohjanlahden
perukasta joka kuuluu Suomelle ja Ruotsille?
5. Todellakin ja vastapaineen koska Nato lisäisi joukkojen määrää Baltiassa Suomen ollessa sodassa Venäjää vastaan
ja Ruotsi, jos ei olisi mukana niin ainakin liittyisi Natoon ja painostaisi myösVenäjää.
6. ja 7. Uhkaan varmasti vastattaisiin sotilaallisesti, diplomaattisesti ja taloudellisesti.
8. Supistaisi koska Suomi ja ehkä myös Ruotsi pyrkisivät eristämään sodan sytyttyä Venäjän laivaston Pietariin.
9. Ei sodan aikana matkustella ko. reittiä.
10. Montakohan Venäläistä haluaisi muuttaa Ahvenanmaalle vapaaehtoisesti. Ei siellä niin paljoa töitä ole ja
Muutenkin höpöhöpö!
Tuolla lapsellisella "skenaariolla" ei ole mitään tekemistä stragioiden kanssa ja jokainen teesisi on typerä.
Anteeksi mutta pitäisi hieman ajatella ennen kuin päästää tuommoisia tekstejä ulos. Känni ei ole hyvä syy, silloin ei kannata kirjottaa jos ajatus ei kulje.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Nyt kyllä veli Guderian taisi kirjoittaa kännissä. :)

Jurpin tekstissä on nimittäin erittäin paljon ajattelemisen aihetta. Ahvenanmaan kysymys tulisi vastaan konfliktissa ilman muuta, ei epäilystäkään. Mutta ei niin todennäköisesti kuin Gotlanti ja Bornholm jo yksin kansainvälisen asemansa vuoksi.

Saatte siis kinastella keskenänne, mutta olen asunut neljä kuukautta pääsaarella ja tutkinut sitä. Mitä eroa tavallisella laivastoasemalla ja siviilisatamalla on? Toisessa on kasarmeja ja vartiointi. Siinä se. Sotasatamaksi satama muuttuu tuomalla sotalaivoja ja ajamalla siviiliväen helkkariin logistiikkarakennuksista.

Etenkin Berghamn on aivan loistava sotasatamaksi osoittamaan pyssyllä kohti Tukholman otsaa. Siellä ei olla edes pienen pienen pussin perällä, kuten Maarianhaminan satamassa. Myös Långnäsiin on esteetön syväväylä.

Långnäs, Lumparlandissa: huolto, terminaalit, logistiikkapalveluja, syväväylä ilman hankalia käännöksiä isommillekin aluksille (täällä ruotsinlaivat pysähtyvät yöllä).

upload_2014-10-31_13-27-33.jpegupload_2014-10-31_13-29-6.jpeg


Berghamn, Eckerössä, on vielä suurempi ja paremmin varustettu kuin Långnäs. Koska se sijaitsee länsilaidalla. Berghamnista normaali sota-alus on Grisslehamnissa (100 km Tukholmasta pohjoiseen) reilussa tunnissa.



Telakkapalveluja uudenkarhealla tekniikalla on Kökarissa (myös liikkuva remonttiryhmä): "Marine service and technical consultancy for all kind of water-crafts. Full condition evaluation as well as damage inspections at collision, grounding or engine damage. Preparation of repair and/or yard specification. Follow up and support in all kind of repairs (voyage, quay or yard) to secure quality and cost. Service, repair and cleaning of hydraulic systems as f.ex propeller units, winches. Underwater inspections and/or research with report and picture."

Berghamn siis punaisessa pallukassa länsireunassa (Eckerö).

 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Degersand (Torp). Alava maa, ei korkeuseroja. Esteetön tulo avomereltä. Satoja metrejä maihinnousukaistaa + helpot tasaiset nurmialueet ja niityt, pellot takana maahanlaskua varten. Tämän alueen taakse määrättyyn syvyyteen keväällä 1944 salaisessa tehtävässä ollut Päämajan reservinä ollut jääkäripataljoona teki linnoitustöitä kolmatta kuukautta, kunnes siirtyi Kannakselle illalla saapuneella salamakäskyllä 9.6.1944.


 
Viimeksi muokattu:

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Krimin valtauksen varjolla voisimme luopua Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Ainakaan länsimaat eivät varmaan kehtaisi paljoa avautua Ukrainalle antamansa apu huomioiden.

Uskoisin Venäjän mielenkiinnon Ahvenanmaahan lisääntyvän samaa tahtia Ruotsin sisäisen hajaannuksen kanssa. Ruotsin väestönvaihdoksesta todennäköisesti seuraava maan hajoaminen tulee avaamaan Venäjälle tilaisuuden lohkaista palan nykyisestä Etelä-Ruotsista. Se varmistaisi Venäjän jo satoja vuosia tavoitteleman luotettavan meriyhteyden Pohjanmerelle. Iso-Belt olisi Venäjän kannalta viimeinkin selätetty. Ahvenanmaa saattaa päätyä taistelutantereeksi Venäjän varmistaessa merivoimien toimintaedellytykset Etelä-Ruotsin valtausta ajatellen.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Demilitarisointi ja sen kansainvälinen tunnustaminen (Venäjä mukaan luettuna) on varmaan kyllä se paras ennalta ehkäisevä kortti, sillä Gotlanti ja se Tanskan vieressä oleva pikkusaari ovat oleellisia myös - eikä niitä ole varsinaisesti demilitarisoitu YK:ta myöten.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Demilitarisointi ja sen kansainvälinen tunnustaminen (Venäjä mukaan luettuna) on varmaan kyllä se paras ennalta ehkäisevä kortti, sillä Gotlanti ja se Tanskan vieressä oleva pikkusaari ovat oleellisia myös - eikä niitä ole varsinaisesti demilitarisoitu YK:ta myöten.
En ymmärrä logiikkaa. Miksi sodan aloittava taho kunnioittaisi demilitarisointia? Ahvenanmaan valtaaminen tarjoaisi selkeitä logistisia ja sotilaallisia etuja Ruotsissa käytävää sotaa ajatellen. Nähdäkseni Venäjällä olisi puntarissa ainoastaan hyötyjen ja haittojen suhde.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Niin, siis lähden siitä tosiseikasta, että Suomi ei tule kajoamaan rauhanaikaiseen demilitarisointiin. Kukaan meistä tuskin näkee tällaisesta realistista unta.

Muutenhan sopimus on vanha. Tai oikeastaan on kaksi sopimusta, SopS 1/1922 ja lisäksi SopS 24/1940.

Maailmansotien aikana siellä on ollut joukkoja.
 

artti

Eversti
Långnäs, Lumparlandissa: huolto, terminaalit, logistiikkapalveluja, syväväylä ilman hankalia käännöksiä isommillekin aluksille (täällä ruotsinlaivat pysähtyvät yöllä).

View attachment 2250View attachment 2251


Berghamn, Eckerössä, on vielä suurempi ja paremmin varustettu kuin Långnäs. Koska se sijaitsee länsilaidalla. Berghamnista normaali sota-alus on Grisslehamnissa (100 km Tukholmasta pohjoiseen) reilussa tunnissa.



Telakkapalveluja uudenkarhealla tekniikalla on Kökarissa (myös liikkuva remonttiryhmä): "Marine service and technical consultancy for all kind of water-crafts. Full condition evaluation as well as damage inspections at collision, grounding or engine damage. Preparation of repair and/or yard specification. Follow up and support in all kind of repairs (voyage, quay or yard) to secure quality and cost. Service, repair and cleaning of hydraulic systems as f.ex propeller units, winches. Underwater inspections and/or research with report and picture."

Berghamn siis punaisessa pallukassa länsireunassa (Eckerö).

Degersand (Torp). Alava maa, ei korkeuseroja. Esteetön tulo avomereltä. Satoja metrejä maihinnousukaistaa + helpot tasaiset nurmialueet ja niityt, pellot takana maahanlaskua varten.


Kiitän Vonkaa hyvästä selvityksestä ja paikalla asuneen kokemuksesta.



Pitää katsoa sieltä majakasta koko merialue ja nähdä, että kaikki rannikko on miltei kokonaan Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan ja Tanskan hallussa. Venäjällä on pussinperä Pietarissa ja pieni läntti Kaliningradia.

Venäjän laivaston ja ilmavoimien liikkuminen Suomenlahdella ja ja Itämerellä loppuu tarvittaessa hyvinkin äkkiä. Gotlannin, Ölandin, Ahvenanmaan, Saaremaan, Hiiumaan ja Bornholmin valtaus antaisi hyvän syyn upottaa Venäjän Itämeren laivasto ja estää Venäjän ilmavoimien liikkuminen Suomenlahdella ja Itämerellä ja lisäksi vielä tuhota Itämerellä ja Suomenlahdella liikkumista uhkaavat Venäjän maakohteet eli ne pitkän kantaman ohjukset joilla Venäjä uhkaa Itämerellä ja Suomenlahdella liikkuvia laivoja ja lentokoneita. Näitä meri- ja ilmamaaliohjuksia on varmaankin Kaliningradissa ja runsain määrin Pietarin ympäristössä.

Mitäs, jos ryhdyttäisiin keskustelemaan toisesta älyttömästä skenaariosta nimeltä Venäjän toteuttama Hailuodon valtaus. Hailuoto sijaitsee Oulun edustalla Perämerellä.

En oikein pidä tästä Ahvenanmaa aiheesta. Liippaa liian läheltä Suomea.
 
Viimeksi muokattu:

Guderian

Kapteeni
Mun mielestä on turha spekuloida jollain Venäjän Ahvenanmaan yllätysmiehityksellä koska se tietäisi, kuten jo sanoin sotaa sekä Suomea että mahdollisesti Ruotsia vastaan. Lisäksi Nato reagoisi TODELLA voimakkaasti oikeasti puolueettomaan maahan kohdistuvaan hyökkäykseen.
Sitäpaitsi ilman Viron tai baltian maiden tai Suomen etelärannikon miehitystä mahdolliset Ahvenanmaan valtaajat olisivat aika lailla yksin ja helppo saalis.

Ps. Enkä ollut kännissä vaan hermostuttaa kun pitää tekemällä tehdä jotain uhkaskenaarioita millä ei ole mitään todellisuuspohaa ja jos halutaan spekuloida niin pitäiskö ilmoittaa ketjun alussa että nyt spekuloidaan.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tässä uunituore Lasse Lehtiseltä kirjoitus aiheesta..

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001142540.html
Oolannin sotaväenotto


Julkaistu: 21.3. 11:32

Elämme sotaharjoitusten aikaa.
Myös Itämeren piirissä on kaikenlaista voimainnäyttöä. Nato on lisännyt läsnäoloaan etenkin Baltian maissa. Venäjä vastaa omilla toimillaan. Siitä voi aina kiistellä, kumpi aseiden kalistelun aloitti.

Suomessakin harjoitellaan, ja hyvästä syystä. Toukokuussa lentää Yhdysvalloista osasto hävittäjiä Karjalan lennostoon. Vierailu on osa ilmavoimien normaalia toimintaa. Koneet harjoittelevat Suomen Hornetien, mahdollisesti myös Ruotsin ja Norjan koneiden kanssa.

Venäjän armeija kuuluu harjoitelleen muun muassa Ahvenanmaan miehittämistä. Puolustusministeri Jussi Niinistö on siitä viileästi todennut, että ”harjoituksesta on vielä pitkä matka käytäntöön”.

Ahvenanmaa on virallisesti demilitarisoitu. Sinne ei saa rakentaa sotilaslaitteita tai varustuksia, eikä siellä saa pitää sotajoukkoja. Miehillä ei ole asevelvollisuutta – paitsi yli 12-vuotiaana saarelle muuttaneilla. Jotkut ahvenanmaalaiset kuitenkin käyvät armeijan vapaaehtoisesti.

Ahvenanmaan aseman eriskummallisuus juontuu Krimin sodasta 1854–1856. Englantilaiset ja ranskalaiset hyökkäsivät Ahvenanmaalle ja tuhosivat keskeneräisen Bomarsundin linnoituksen, josta oli tulossa Viaporin kokoinen venäläinen linnoituskaupunki.

Sopimuksissa ei kiistetä Suomen oikeutta tarvittaessa puolustaa Ahvenanmaata. Ensimmäinen ja toinen maailmansota osoittivat, että demilitarisointi koskee vain syvintä rauhantilaa. Näin on kriisiaikoina asiat aina tulkittu.

Vapaussodan melskeissä 1918 Ruotsi yritti kaapata Ahvenanmaan. Humanitaarisen avun varjolla se lähetti laivasto-osaston miehittämään saariryhmän. Punakaartilaiset jättivät saaret, mutta kohta Saksa lähetti sinne joukkojaan ja niin myös ruotsalaiset ja lähetettiin matkoihinsa.

Jatkosodan alla 1941 Ahvenanmaalle sijoitettiin rykmentin verran joukkoja. Panssarilaivat saattueineen suojasivat aluetta, kunnes saarille saatiin sekä linnoituksia että kenttä- ja rannikkotykistöä. Ehdittiin ennen vihulaista.

Suomen joukkojen pitääkin aina ehtiä Ahvenanmaalle ennen vihreitä miehiä. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen ei kriisin tullen ole aikaa, siksi pitää harjoitella ajoissa.

Puolustusministeriltä kysyttiin taannoin myös, miksi Ahvenanmaata puolustetaan, kun ahvenanmaalaiset eivät itse osallistu kuluihin. Niinistö totesi, että syynä ei sinänsä ole siellä asuvien ihmisten puolustaminen, vaan alueen strateginen merkitys Suomelle. Juuri näin, ei Savoakaan puolusteta vain savolaisten takia.


Maanpuolustuskursseilla siitä puhuminen ei ole enää kielletty.

Velvollisuus puolustaa maamme joka kolkkaa onkin aina ymmärretty. Suunnitelmat esikunnissa ovat ajan tasalla. Joukkojen siirtoja Ahvenanmaalle harjoitellaan. Maanpuolustuskursseilla siitä puhuminen ei ole enää kielletty.

Suomen puolustusvoimat on määrä uudistaa tällä vaalikaudella perusteellisesti. Niinistön mukaan ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan lakkauttaminen saattaisi säästösyistä tulla kysymykseen. Tulee pohtia, vastaako Dragsvik tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Yksi luottamusta lisäävä toimi voisi olla yleisen asevelvollisuuden ulottaminen myös ahvenanmaalaisiin nuoriin miehiin. Nykyinen erivapaus on kaikin tavoin aikansa elänyt, kun luotsi- ja majakkalaitoskaan ei heitä enää tarvitse.

Dragsvikin varuskunta saisi lisää koulutettavia ja yhden perustellun lisän olemassaolon oikeutukselleen.

Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen.
Lasse Lehtinen
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Top