Airon tiedustelumatka itä-Lapissa

[Springeri]

Päivää tahi hyvää iltaa. En löytänyt ainakaan nopealla haulla mitään esittäytymisketjua. Lyhyesti itsestä: innokas sotahistorian harrastelija ja suvusta löytyy sotureita jokaiseen lähtöön. En ole edes varma, että onko edes soveliasta avata ketjua näin pienen asian takia, mutta kurmottanette, jos ketjun avaaminen menee ohi palstan protokollan.

Mutta otsikon mukaiseen asiaan. En ole oikein mistään lähteestä löytänyt mitään aiheeseen syvällisemmin liittyvää. Marski lähetti luotetuimman miehensä eli Aksel Airon tutustumaan itäisen Lapin maastoon joskus 1930 (?) -luvulla tai välirauhan aikana (en ole oikein saanut edes ajankohdasta selvää) ja palattuaan teki legendan mukaan ehkäpä sotahistorian parhaan tiedusteluraportin: "Ei tule ryssä eikä mene saksalainen herra marsalkka."

Kyseinen tiedustelumaasto oli siis Sallan ja Petsamon välillä eli aivan valtava alue. Varmaa kai lienee, että Airo tutkiskeli ainakin Saariselän maastoja. Eli missä ja koska Airo Lapissa oikein kävi? Kauan retki kesti ja miten se käytännössä toteutettiin? Keitä oli mukana ja onkohan retkestä mitään dokumenttia missään?

Kiitos jo etukäteen kaikista vastauksista. Ja kiitoksia mukavasta foorumista. Erityinen suosikkini on tämän alaosion kysymysketju. Melkein jokainen päivä oppii lisää.

 

[tulikomento]

Päivää tahi hyvää iltaa. En löytänyt ainakaan nopealla haulla mitään esittäytymisketjua. Lyhyesti itsestä: innokas sotahistorian harrastelija ja suvusta löytyy sotureita jokaiseen lähtöön. En ole edes varma, että onko edes soveliasta avata ketjua näin pienen asian takia, mutta kurmottanette, jos ketjun avaaminen menee ohi palstan protokollan.

Mutta otsikon mukaiseen asiaan. En ole oikein mistään lähteestä löytänyt mitään aiheeseen syvällisemmin liittyvää. Marski lähetti luotetuimman miehensä eli Aksel Airon tutustumaan itäisen Lapin maastoon joskus 1930 (?) -luvulla tai välirauhan aikana (en ole oikein saanut edes ajankohdasta selvää) ja palattuaan teki legendan mukaan ehkäpä sotahistorian parhaan tiedusteluraportin: "Ei tule ryssä eikä mene saksalainen herra marsalkka."

Kyseinen tiedustelumaasto oli siis Sallan ja Petsamon välillä eli aivan valtava alue. Varmaa kai lienee, että Airo tutkiskeli ainakin Saariselän maastoja. Eli missä ja koska Airo Lapissa oikein kävi? Kauan retki kesti ja miten se käytännössä toteutettiin? Keitä oli mukana ja onkohan retkestä mitään dokumenttia missään?

Kiitos jo etukäteen kaikista vastauksista. Ja kiitoksia mukavasta foorumista. Erityinen suosikkini on tämän alaosion kysymysketju. Melkein jokainen päivä oppii lisää.

Minusta tuo reissu ajoittui välirauhan aikaan 1940. Etsipä käsiisi Martti Turtolan Airo-elämäkerta. Siinä on juttua tuosta maastontiedustelumatkasta.

 

[Springeri]

Taitaa löytyä perikunnan kirjahyllystä tämäkin kirja. Täytyy tarkistaa.

Kiitos vastauksesta.

 

[Erkki]

Airo retkeili laajalti pitkin itärajaa jo 1920-luvun lopulla. Tuolloin yleisesikunnan päällikkö Walleniuksen tärkein alainen oli operatiivisen toimiston päällikkönä toiminut majuri Airo. Yhdessä he rymysivät pitkin itärajan korpia tutustuessaan mahdollisiin tuleviin operaatioalueisiin. Erikoisuutena mainittakoon, että ainakin Pohjois-Karjalassa liikkuessaan he käyttivät talvisissa erämaissa ratsuhevosia, mitä pidettiin ehkä hieman kokeellisena ratkaisuna.

 

[Springeri]

Turtolan lähteen (eli Jokipiin Jatkosodan synnyn ) mukaan kevättalvella 1941 tehdyllä retkellä oli mukana Kaarlo Hillilä, Viikla ym. upseereita, kolttalappalaisia ja poromiehiä. Matka oli satoja kilometrejä rajan pinnassa ja kesti parisen viikkoa. Osallistujista voinee päätellä, että ahkioissa vedettiin myös loiskuvaa ainetta. Retken johtopäätös oli kuitenkin kaikin puolin oikea ja kestävä, kun sitä vertaa tuleviin tapahtumiin.

Suomen unohdetun suurmiehen eli KM Walleniuksen aloitteesta tehty tiedusteluretki tehtiin vuonna 1927 ja Laatokan Karjalassa. Retken toteutuksessa ei juuri järkeä ollut, koska se suoritettiin ratsain kevätsohjossa. Matkaa kertyi n. 400 km suurpiirteisenä reittinä Ilomatsi - Joensuu - Lieksa. Voisin luopua ainakin osasta taivaspaikoistani, jos olisin saanut jollain aikakoneella olla mukana. On mahtanut sattua ja tapahtua.

 

[Sardaukar]

Turtolan lähteen (eli Jokipiin Jatkosodan synnyn ) mukaan kevättalvella 1941 tehdyllä retkellä oli mukana Kaarlo Hillilä, Viikla ym. upseereita, kolttalappalaisia ja poromiehiä. Matka oli satoja kilometrejä rajan pinnassa ja kesti parisen viikkoa. Osallistujista voinee päätellä, että ahkioissa vedettiin myös loiskuvaa ainetta. Retken johtopäätös oli kuitenkin kaikin puolin oikea ja kestävä, kun sitä vertaa tuleviin tapahtumiin.

Suomen unohdetun suurmiehen eli KM Walleniuksen aloitteesta tehty tiedusteluretki tehtiin vuonna 1927 ja Laatokan Karjalassa. Retken toteutuksessa ei juuri järkeä ollut, koska se suoritettiin ratsain kevätsohjossa. Matkaa kertyi n. 400 km suurpiirteisenä reittinä Ilomatsi - Joensuu - Lieksa. Voisin luopua ainakin osasta taivaspaikoistani, jos olisin saanut jollain aikakoneella olla mukana. On mahtanut sattua ja tapahtua.

"Suurmies" teki myös tällaisia liikkeitä:

1930-luvun alussa Wallenius oli oikeistoaktivisti ja Lapuan liikkeen kannattaja. Häntä syytettiin käskyn antamisesta presidentti K. J. Ståhlbergin kyyditykseen lokakuussa 1930. Kyyditysidea oli yleisesikunnan päällikön jääkärikenraalimajuri Walleniuksen alaisen jääkärieverstiluutnantti Eero Kuussaaren huonosti suunniteltu hanke, ja Wallenius otti Kuussaaren esimiehenä vastuun tapahtuneesta. Julkisuudessa spekuloitiin suoranaisesta käskyn tai ohjeiden antamisesta, toisaalta puhuttiin pelkästään toisten ylitulkitsemasta juopuneen uhittelusta. Wallenius oli kahdesti tutkintovankeudessa yhteensä puolentoista vuoden ajan, mutta syytteet häntä vastaan kaatuivat ylemmissä oikeusasteissa. Kihlakunnanoikeus katsoi kenraalin syyllistyneen tahalliseen yllytykseen, hovioikeuden mukaan hän oli syyllistynyt vain avunantoon ravintolapöydässä "lausumallaan kehotuksella sekä muutenkin Kuussaaren tekoa edistämällä". Korkein oikeus puolestaan ei katsonut näytetyn toteen, että Wallenius olisi ymmärtänyt Kuussaareen olevan tosissaan Ståhlbergin kyyditysaikeiden kanssa ja vapautti hänet syyttömänä heinäkuussa 1931[8]. Hänen uransa puolustusvoimissa kuitenkin katkesi tähän tapaukseen ja hänet erotettiin yleisesikunnan päällikön paikalta.

Työtön Wallenius otti vastaan työn Lapuan liikkeen pääsihteerinä, jonka (so. Lapuan liike ry:n) viralliseksi puheenjohtajaksi hänet valittiin vuoden 1931 syksyllä. Hän toi pian uutta eloa jo nuupahtaneeseen liikkeeseen, jonka linja kääntyi entistäkin selkeämmin äärioikealle. Walleniuksen puheenjohtajakaudelle ajoittui liikkeen uusi, nyt sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen murskaamiseen tähdännyt esiinmarssi, joka alkoi Lapuan työväentalon ikkunoiden umpeennaulaamisesta syyskuussa 1931 ja huipentui Mäntsälän kapinaanhelmikuussa 1932. Liikkeen vastustajat spekuloivat pitkin talvea suunniteltavasta vallankaappauksesta, jonka johdossa Walleniuksen väitettiin olevan. Todellisuudessa kunnon suunnitelmia ei ollut, mutta kun yli-innokas Artturi Vuorimaa julisti kapinan Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla sattuneen välikohtauksen jälkeen, kutsui Wallenius Lapuan liikkeen johdon koolle. Kokouksessa päätettiin ryhtyä johtamaan kapinaa ja osanottajat siirtyivät pian itsekin Mäntsälään. Vihtori Kosola oli kapinan keulakuva ja Wallenius sotilaallinen päällikkö Vuorimaan toimiessa sen äänitorvena ja varsinaisena organisaattorina.

Kapina kuitenkin epäonnistui, minkä jälkeen suojeluskuntien päällikkö Lauri Malmberg kävi sopuisasti pidättämässä Walleniuksen. Tämä kuitenkin muuttui pahennusta herättäneeksi ryyppyreissuksi Helsingissä. Wallenius sai Kosolan tavoin keskeisestä osallisuudestaan kapinaan lopulta vain yhdeksän kuukauden tuomion, joka sekin muutettiin ehdolliseksi. Hän ei enää tämän jälkeen osallistunut politiikkaan.

 

[Tunnustelija]

Hyvää iltaa! Pitkään "hiljaisena" sivusta seurannut keskustelua täällä, erityisesti tätä historia puolta joten ehkä nyt on aika astua esiin ja osallistua keskusteluun Täältä on tullut bongattua paljonkin uutta tietoa ja mielenkiintoisia näkökulmia sotahistoriaan liittyen, kiitos siitä teille.

Wallenius on mielestäni aika ristiriitainen henkilö, oman lukemani mukaan hän oli ilmeisesti Mannerheimin epäsuosiossa ja vasta Airon painostuksesta sai Talvisodassa lapin ryhmän komennuksen lyhyeksi ajaksi, viikko jälkeen sodan alusta. Muistelen että Walleniuksen ryhmä torjui iivanan rajut hyökkäykset ja Marski olisi vasta myöhemmin antanut arvoa näille torjuntataisteluille. Jatkosotaan Walleniusta ei kelpuutettu edes eturintamalle. Korjatkaa jos olen väärässä ja pahoittelen aiheesta poikkeamisesta.

 

[Springeri]

Jottei tämä ketju kannibalisoituisi mihinkään sivujuonteisiin, niin palataan asiaan.

Airon ja Hillilän suhde on ollut ilmeisen tiivis ja siinä taustassa heidän yhdessä tekemänsä tiedustelu on looginen. Minulle oli yllätys, että hallituksen määräyksestä perustettiin peräti kaksi salaista komiteaa, joiden tehtävä oli selvittää kulkuyhteyksien parantaminen Jäämerelle. Molemmissa komiteoissa sekä Hillilä että Airo olivat mukana. Selvitysten perustamisajankohdista (huhtikuu 1939 ja toukokuu 1941) etenkin jälkimmäinen on mielenkiintoinen. Komitea selvitti Markkinan sataman avaamista Norjassa, joka oli siis jo Saksan miehittämä. Varsin vähän tästä on mainintoja suomalaisessa kirjallisuudessa, vaikka aihe on omassa viitekehyksessään mielenkiintoinen.

"Tulevien neuvottelujen lähtökohtana komitea näin ollen edellyttää olevan Suomen taholta pyrkimyksen valtiosopimuksen aikaansaamiseen toiselta puolen Suomen ja toiselta puolen Norjan (Saksan) kesken, jolla sopimuksella Suomen valtio tai valtioenemistöinen osakeyhtiö saa Markkinasta määrätyn alueen hallintaansa lähinnä satamatarkoituksiin käytettäväksi ja jossa myöskin sovitaan sataman ja Suomen välisen yhdysliikenteen aikaansaamisesta ja ehdoista...."

(Lähde: Erkki Lilja: Jäämerenkäytävän historiallinen ulottuvuus, 2012.)

Eli tuo Airon tiedusteluretken (ja myös em. komitean) käytännön organisaattori lienee ollut Hillilä, jonka maastotuntemus lienee ollut laajoissa erämaassa melkoisen hyvä. Mikään Lapin tuntija Airohan ei ollut.