Ajatusleikki - Puolustusbudjetti nettobudjettina

#1
Toin esille Misu-ketjussa, että eräs syy kotimaisten hankintojen vähäisyyteen vaikka mahdollisuuksia olisi enemmän, on nettobudjetoinnin puute. Tarkoitan nettobudjetoinnilla budjetointitapaa, jossa erotetellaan se rahan määrä joka palautuu suoraan valtion ja kuntien kassaan maksettujen verojen myötä. Monimutkaisempaan verotusanalyysiin, eli siihen että käteen jäävillä tuloillakin ostetaan jotain joka aktivoi taloutta, ei ole tässä yhteydessä syytä mennä.

Hieman samaan tapaan vaikka moni kotitalous katsoo, että on kannattavampaa maksaa omasta asunnosta 1000e kuussa kuin säästää maksamalla vuokraa 900e kuussa, koska maksamalla omaa asuntolainaa kartuttaa omaa varallisuutta.

(Ei mennä sille sivupolulle, että nykyään tuo suhde olisi varmaan 1000e kuussa omasta tai 1500e kuussa vuokrasta... :) )

Nettobudjetointia ei käytetä sen vuoksi, että se houkuttelisi a) turhan suureen julkisen sektorin rahankäyttöön b) pienentäisi ulkoistamisen hyötyjä. Tämä aiheuttaa sen, että millä tahansa sektorilla julkisen sektorin toimijan kannattaa miettiä halvinta seurausta vaikka se ei olisi kokonaistaloudelliseti edullinen. Jos Puolasta saa MRAP:n 0,75mE:n hintaan on se puolustusbudjetissa 0,75mE:n menoerä. Jos Suomesta hankkisi samanlaisen MRAP:n 1mE hintaan josta veroina palautuisi julkiseen kiertoon vaikkapa 0,5mE olisi hankinta kokonaistaloudellisesti edullisempi mutta puolustusbudjetin kannalta epäedullinen.

Joka tapauksessa, nettobudjetoinnin käyttö mullistaisi kotimaisten hankintojen houkuttelevuuden. EU-säännösten vuoksi sen käyttö muussa julkisessa sektorin aloilla olisi hankalaa tahi mahdotonta, mutta puolustusbudjetti on erikoistapaus poikkeussäännöstensä vuoksi.

Mitähän kaikkia hankintoja olisi kannattanut tehdä kotimaasta, jos nettobudjetointisääntöä noudatettaisiin? Ennen kaikkea, tämähän lisäisi järjestelyjä joissa ulkomailtakin hankittua materiaalia koottaisiin kotimaassa?

Aloitetaan parilla luvulla...

Puolustusbudjetti vuonna 2016 oli 2884mE.
- Tästä summasta ALV-menoja, eli rahaa joka vain käy PV:n tilillä oli - 367mE
- Palkat ja sivukulut 693,4mE. Näistä palautui välittöminä veroina valtion ja kuntien taskuun noin 30%, eli noin -200mE
- Jo pelkästään nämä huomioiden puolustusbudjetti pieneneekin lähes 600mE:llä...
 
#2
Erittain hyva avaus. Efektiivista kulu-/ investointitasoa kannattaa aina seurata bruttojen ohella. Otetaanpa vauhtia vahan kauempaa (melkein suurvalta-asetelma ja -ambitiot eivat toki suoraan Suomeen istu, mutta eikos meilla juuri leikattu rauhanturvaamisen suurvalta-ambitioita, jotka olivat istuneet tiukasti Pekka & Patka Suezilla ajoista alkaen):

By including the broadest range of costs within the [UK] defence budget it is hard to escape the conclusion that the Government’s commitment to 2% GDP expenditure on defence investment between 2016 and 2020 is political [ulkopoliittista] accounting. Rather, like for like analysis would suggest that expenditures will fall to
- around 1.7% or lower by 2020 if one adopts the accounting model used prior to [ilman kaikkia NATO-maaritelman sallimia porsaanreikia siis] the July Statement, and possibly
- as low as 1.5% if one adopts the pre-SDSR 2010 model in which nuclear forces were not included in the defence budget [vrt. HX erillisrahoitus].

Such Treasury –driven ‘spin’ suggests a government and a country ill-prepared for the strategic turbulence the twenty-first century is already generating and which will only get worse, because ********recognising only as much threat as one can afford*********** does not buy defence.

Sitten lainaus ajalta jolloin oltiiin jo tulossa pois Afghanistanista ja oli kaynyt selvaksi, mita yhden prikaatin jatkuva pyorittaminen kentalla, sita tukevine ilmauksikkoineen, oli maksanut vaihtoehtoiskustannusmielessa, kun isomman skaalan operaatioon tarvittavia "enabler" tekijoita oli pitanyt karsia, noiden rahojen loytamiseksi: In a speech to the Royal United Services Institute General Houghton [silloin meikalaisittain Paaesikunnan vetaja] bluntly stated the problem; “…we remain too platform-focused and insufficiently concerned about enablers . The historic service-centric, major equipment focus has left us with relatively strong environmental components, but devoid of senses and a central nervous system
- iso keho, mutta tyhma paa
…We are critically-deficient in the capabilities which enable the joint force, such things as intelligence, surveillance, compatible communications, joint logistics and tactical transport”
- noita siis pidetaan tarkeina, ja juurihan sita yritettiin Suomenkin puitteissa junailla nakemysta, etta kahteen ensinmainittuun olisi jotenkin yli-investoitu
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#3
Puolustusbudjetti vuonna 2016 oli 2884mE.
- Tästä summasta ALV-menoja, eli rahaa joka vain käy PV:n tilillä oli - 367mE
- Palkat ja sivukulut 693,4mE. Näistä palautui välittöminä veroina valtion ja kuntien taskuun noin 30%, eli noin -200mE
- Jo pelkästään nämä huomioiden puolustusbudjetti pieneneekin lähes 600mE:llä...
Älä edes mene Senaattikiinteistöihin, en halua tietää... :cry:
 
Tykkäykset: krd
#4
Olikos se niin, etta budjettiin lisattiin 100 milj. Moukareita varten (vai pitiko silla saada vastatykistotutkatkin?)?

No, nyt ollaan keraamassa rahnoja myos option kayttamiseen:
"Merivoimien esikunnan vajaat 300 työntekijää muuttavat samalla alueella oleviin luolatiloihin tämän vuoden aikana.

Senaatti-kiinteistöille palautuu esikunnan lisäksi suurin osa Heikkilän muista varuskuntarakennuksista.

Vuokrasopimusten irtisanomisilla on ollut kiire. Korvaavien toimitilojen etsiminen useimmille nykyisille käyttäjille on alkutekijöissään.

Puolustusvoimat luopuu lukuisista tiloista varuskuntapaikkakunnilla säästösyistä. Senaatille maksettavia tilavuokria leikataan 114 miljoonalla eurolla vuodessa nykyisistä 250 miljoonasta eurosta. Tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2020 mennessä."
Turun Sanomista tuo yo. ote
 
#5
Älä edes mene Senaattikiinteistöihin, en halua tietää... :cry:
Kiinteistömenoihin menee n. 10% puolustusmenoista. Se on aika paljon mutta ei erityisesti Senaatin vika. Sotaväki tarvitsee aika paljon lämpimiä neliöitä ja vieläpä varavoimalla varustettuja. Erityisen kalliita ylläpitää ovat luolatilat.
 
#6
Kiinteistömenoihin menee n. 10% puolustusmenoista.
Akkia katsoin, etta briteilla 2015 8%, mutta oisko niin, etta Suomessa tulee myos palveluita (lammitys, tietol. yhteydet) vuokrien lisaksi tuossa kategoriassa.
 
#8
Akkia katsoin, etta briteilla 2015 8%, mutta oisko niin, etta Suomessa tulee myos palveluita (lammitys, tietol. yhteydet) vuokrien lisaksi tuossa kategoriassa.
Karvan alle 9% on itse asiassa 2017 luku. Kallista puuhaa joka tapauksessa, reilu 250 miljoonaa vuodessa.

Mielenkiintoinen knoppi tähän väliin, v. 2012 kun vielä oli varuskunnat Keuruulla, Kotkassa, Hallissa, Kauhavalla, Kontiorannassa ja Lahdessa, kiinteistömenot olivat n. 240 miljoonaa. Tällä tahdilla 2050-luvulla on rahaa ylläpitää yhtä joint-varuskuntaa Santahaminassa.
 
#9
Briteissä ainakaan lämmitys tuskin rasittaa kiinteistömenoissa ;)
Eihan taalla sen takia lammiteta, etta olisi kylma. Vaan sen takia, etta kun ilmankosteus lampiman Atlantin keskella huitelee pitkasti yli 90% niin alkaa yx ja toinen juttu happaneen.
 
#10
Eihan taalla sen takia lammiteta, etta olisi kylma. Vaan sen takia, etta kun ilmankosteus lampiman Atlantin keskella huitelee pitkasti yli 90% niin alkaa yx ja toinen juttu happaneen.
Voi olla, että pitäisi lämmittää, mutta toimiiko se kaasuboilereiden, sähkötakkojen ja yksikerrosikkunalasien maassa :) Hei, ja home ja sammal vaan kuuluvat asiaan, ei niistä mitään haittaa ole...
 
#11
Heitän tohon nettobudjettiajatukseen tämmöisen sivuhuudon:

Puolustusvoimat/-ministeriö/-hallinto ei ainakaan menettäisi mitään sillä jos se laskisi, että kuinka suuri osa maanpuolustustoimintaan budjettien kautta käytetystä rahasta palaa takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ja kun muistaa senkin, että maanpuolustusala on noin suurinpiirtein ainoa sellainen laajempi ala tässä maassa, johon voisi suunnata työvoimapoliittisin perustein työlllstettyä työvoimaa lähes miten paljon tahansa erilaisiin erillishankkeisiin tuottamatta minnekään minkäänlaista markkinahäiriötä, niin siitä löytyisi hyvä syy ja keino yhdistää työvoimapoliittiset aktivointi-, koulutus- yms. toimet ja maan etu.

Tosin tämän asian suhteen asennevammat ja silkka pahantahtoinen kusipäisyys saattavat olla se isoin ja ylittämättömin este.
 
#12
Heitän tohon nettobudjettiajatukseen tämmöisen sivuhuudon:

Puolustusvoimat/-ministeriö/-hallinto ei ainakaan menettäisi mitään sillä jos se laskisi, että kuinka suuri osa maanpuolustustoimintaan budjettien kautta käytetystä rahasta palaa takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ja kun muistaa senkin, että maanpuolustusala on noin suurinpiirtein ainoa sellainen laajempi ala tässä maassa, johon voisi suunnata työvoimapoliittisin perustein työlllstettyä työvoimaa lähes miten paljon tahansa erilaisiin erillishankkeisiin tuottamatta minnekään minkäänlaista markkinahäiriötä, niin siitä löytyisi hyvä syy ja keino yhdistää työvoimapoliittiset aktivointi-, koulutus- yms. toimet ja maan etu.

Tosin tämän asian suhteen asennevammat ja silkka pahantahtoinen kusipäisyys saattavat olla se isoin ja ylittämättömin este.
Suurin este on valtiovarainministeriö, viestin lopussa katkelma laista valtion talousarviosta. Nettobudjetointi-ajattelutapa johtaisi epämiellyttäviin päätöksiin useammalla alalla ja vaikeuttaisi mm. julkisten palvelujen heikentämistä ja eläkepommilla pelottelua. Siksi en usko, että Puolustusministeriökään voi tässä asiassa tehdä poikkeusta sillä Valtiovarainministeriö on ministeriö, jonka yli ei voida kävellä.

Toki nettobudjetoinnin käytössä on oikeitakin riskejä, kun alettaisiin spekuloimaan erilaisilla dynaamisilla vaikutuksilla joita on vaikea nähdä toteen. Maksettavat verot, työllisyysvaikutus ym. on kuitenkin helppo näyttää toteen.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880423

3 § (21.2.1992/165)
Bruttobudjetointi
Arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin otetaan valtion talousarvioon bruttomäärin niin, ettei menoja vähennetä tuloista eikä tuloja menoista (bruttobudjetointi).


Talousarviossa voidaan siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään valtiolle liikaa perityn tulon palautus ottaa huomioon tulon vähennyksenä palautuksen suoritusvuonna.

3 a § (21.2.1992/165)
Nettobudjetointi
Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista tuloista ja menoista vain niiden erotusta vastaavat tuloarviot tai määrärahat (nettobudjetointi):


1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot;

2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot;

3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;

4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet;

5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle;

6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. (11.12.2009/1096)

7 kohta on kumottu L:lla 11.12.2009/1096.

(14.12.2004/1111)
Nettobudjetoinnissa ei tuloina oteta huomioon veroja, veronluonteisia maksuja tai sakkomaksuja. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla:


1) siirtomenot tai niiden palautukset, lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää; eivätkä

2) sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot, lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. (11.12.2009/1096)

(14.12.2004/1111)
Nettobudjetointi ei rajoita oikeutta päättää talousarviossa menojen enimmäismääristä, menojen kohdentamisesta tai muista sellaisista asioista, joista bruttobudjetoitaessa voidaan päättää.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#13
Heitän tohon nettobudjettiajatukseen tämmöisen sivuhuudon:

Puolustusvoimat/-ministeriö/-hallinto ei ainakaan menettäisi mitään sillä jos se laskisi, että kuinka suuri osa maanpuolustustoimintaan budjettien kautta käytetystä rahasta palaa takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ja kun muistaa senkin, että maanpuolustusala on noin suurinpiirtein ainoa sellainen laajempi ala tässä maassa, johon voisi suunnata työvoimapoliittisin perustein työlllstettyä työvoimaa lähes miten paljon tahansa erilaisiin erillishankkeisiin tuottamatta minnekään minkäänlaista markkinahäiriötä, niin siitä löytyisi hyvä syy ja keino yhdistää työvoimapoliittiset aktivointi-, koulutus- yms. toimet ja maan etu.

Tosin tämän asian suhteen asennevammat ja silkka pahantahtoinen kusipäisyys saattavat olla se isoin ja ylittämättömin este.
Paitsi työvoimaa. Yksi syy sille miksi nettobudjetointiin ei olla lähdetty on siitä seuraava byrokratia nykyisen päälle.
 
#14
Paitsi työvoimaa. Yksi syy sille miksi nettobudjetointiin ei olla lähdetty on siitä seuraava byrokratia nykyisen päälle.
Lisätyövoimatarve olisi mitätön, todennäköisesti 1-10 henkeä nettobudjetointimallissa. Pihatontun esittämät laskelmat hoituisivat vaikka jonkun tradenomin opinnäytetyönä, kyse ei ole hankalasta asiasta.
 
Viimeksi muokattu:

Benelli

Ylipäällikkö
#15
Työvoimatarve olisi mitätön, todennäköisesti 1-10 henkeä nettobudjetointimallissa. Pihatontun esittämät laskelmat hoituisivat vaikka jonkun tradenomin opinnäytetyönä. kyse ei ole hankalasta asiasta.
Nykyisillä henkilöstömäärillä ei siellä missä tuo leikkaus tehdään. Sitäpaitsi mitään opinnäytetyötä ei tuosta voi oikein teetättää, vaikka lopullinen työ olisi tarpeeksi yleisluontoinen niin mietippä mitä kaikkea tietoa tuossa pitäisi käsitellä.
 
#16
Lisätyövoimatarve olisi mitätön, todennäköisesti 1-10 henkeä nettobudjetointimallissa. Pihatontun esittämät laskelmat hoituisivat vaikka jonkun tradenomin opinnäytetyönä, kyse ei ole hankalasta asiasta.
Opinnäytetyönä, journalismina, järjestötyönä, ajatuspajatoimintana... brutto- ja nettokustannusten välisen eron laskemiselle ei ymmärtääkseni ole mitään esteitä?
 
Top