http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...-professorilta-suomen-liittouduttava-venajan/
Liittyen Alpo Juntusen kirjoitukseen jossa ehdotetaan Suomen liittoutumista Venäjän kanssa, pohditaan millainen puolustus Suomella tulisi tuolloin olla. Otetaan mukaan fantasiaelementti, eli puolustusmäärärahat saisivat nousta hiukan.
Eli hallitus ja presidentti julkistavat uutena vuotena täyskäännöksen. Suomi liittoutuu sotilaallisesti Venäjän kanssa. Niinistö pelaa jatkossa pipolätkää Putinin kanssa, maataloustuotteiden vienti Venäjälle mahdollistuu kepulaisten riemuksi, persut saavat varmuuden siitä ettei maahamme tule turvapaikanhakijoita idästä, kokoomuslaisille kelpaa pääsy veljespuolue Yhtenäisen Venäjän lahjuspöytiin.
Jos oletamme, että Venäjällä olisi ensisijaisesti puolustuksellinen intressi Suomen puolella, eli Kuolan niemimaan ja Leningradin turvaaminen ja toisaalta estää vahvennusten tulo Suomen kautta Baltiaan, millainen Suomen puolustuksen pitäisi olla näiden toiveiden täyttämiseksi?
Oletetaan, että tukikohtia ei olisi tänne tulossa, toisaalta Ahvenanmaan demilitarisointi säilyisi.
Merkittävin muutos kylmän sodan viralliseen uhkakuvaan olisi eteläinen uhka. NATO:n merivoimien ja jopa maihinnousun uhka Suomen maaperälle olisi todellinen. Jo ilman maihinnousua NATO-laivastot kykenisivät iskemään voimakkaasti Suomea vastaan risteilyohjuksin ja ilmapuolustuskapasiteetti ulottuisi vaikutukseltaan etenkin Lounais-Suomeen.
Ilmapuolustuksen osalta HX-hävittäjähankkeelle olisi tietyssä mielessä jopa suurempi oikeutus kuin Venäjää vastaan, sillä suurempi osuus NATO:n iskuvoimasta on kiinni lentokoneissa kuin Venäjän, toisaalta NATO-maiden maalle sijoitettavat ito:t eivät kata koko maa-aluetta samaan tapaan kuin Venäjän. Eli voitaneen olettaa, että HX-hanke jatkuisi (jatkuisi tosin, vaikka Suomen uhkana olisivat smurffit), tosin konevalikoima toki muuttuisi. PAK-FA on hienon näköinen. Kaukovaikutuskyvyn osalta kyky iskeä merimaaleja vastaan olisi tärkeä.
Meripuolustuksen osalta uhkakuvan muutos olisi merkittävin. Suojattavaa meriliikennettä ei konfliktitilanteessa olisi, merivoimien tehtäväksi jäisi aluevalvonta, maihinnousujen torjunta (pääasiassa tarkoittaen erikoisjoukkoiskuja) sekä kyky iskeä inhaa NATO-laivastoa kohtaan risteilyohjusiskujen ehkäisemiseksi ja jotta ilmapuolustus ei kykenisi vaikuttamaan Suomen ilmatilaan. Laivue 2020 roskakoriin, tilalle lisää ohjusveneitä.
Maavoimien osalta nykypalettihan sopisi ihan hyvin maauhan ollessa Suomea vastaan aika pieni. Toisaalta maavoimat varautuisi - muiden puolustushaarojen tapaan - torjumaan myös Venäjän uhkaa.
Liittyen Alpo Juntusen kirjoitukseen jossa ehdotetaan Suomen liittoutumista Venäjän kanssa, pohditaan millainen puolustus Suomella tulisi tuolloin olla. Otetaan mukaan fantasiaelementti, eli puolustusmäärärahat saisivat nousta hiukan.
Eli hallitus ja presidentti julkistavat uutena vuotena täyskäännöksen. Suomi liittoutuu sotilaallisesti Venäjän kanssa. Niinistö pelaa jatkossa pipolätkää Putinin kanssa, maataloustuotteiden vienti Venäjälle mahdollistuu kepulaisten riemuksi, persut saavat varmuuden siitä ettei maahamme tule turvapaikanhakijoita idästä, kokoomuslaisille kelpaa pääsy veljespuolue Yhtenäisen Venäjän lahjuspöytiin.
Jos oletamme, että Venäjällä olisi ensisijaisesti puolustuksellinen intressi Suomen puolella, eli Kuolan niemimaan ja Leningradin turvaaminen ja toisaalta estää vahvennusten tulo Suomen kautta Baltiaan, millainen Suomen puolustuksen pitäisi olla näiden toiveiden täyttämiseksi?
Oletetaan, että tukikohtia ei olisi tänne tulossa, toisaalta Ahvenanmaan demilitarisointi säilyisi.
Merkittävin muutos kylmän sodan viralliseen uhkakuvaan olisi eteläinen uhka. NATO:n merivoimien ja jopa maihinnousun uhka Suomen maaperälle olisi todellinen. Jo ilman maihinnousua NATO-laivastot kykenisivät iskemään voimakkaasti Suomea vastaan risteilyohjuksin ja ilmapuolustuskapasiteetti ulottuisi vaikutukseltaan etenkin Lounais-Suomeen.
Ilmapuolustuksen osalta HX-hävittäjähankkeelle olisi tietyssä mielessä jopa suurempi oikeutus kuin Venäjää vastaan, sillä suurempi osuus NATO:n iskuvoimasta on kiinni lentokoneissa kuin Venäjän, toisaalta NATO-maiden maalle sijoitettavat ito:t eivät kata koko maa-aluetta samaan tapaan kuin Venäjän. Eli voitaneen olettaa, että HX-hanke jatkuisi (jatkuisi tosin, vaikka Suomen uhkana olisivat smurffit), tosin konevalikoima toki muuttuisi. PAK-FA on hienon näköinen. Kaukovaikutuskyvyn osalta kyky iskeä merimaaleja vastaan olisi tärkeä.
Meripuolustuksen osalta uhkakuvan muutos olisi merkittävin. Suojattavaa meriliikennettä ei konfliktitilanteessa olisi, merivoimien tehtäväksi jäisi aluevalvonta, maihinnousujen torjunta (pääasiassa tarkoittaen erikoisjoukkoiskuja) sekä kyky iskeä inhaa NATO-laivastoa kohtaan risteilyohjusiskujen ehkäisemiseksi ja jotta ilmapuolustus ei kykenisi vaikuttamaan Suomen ilmatilaan. Laivue 2020 roskakoriin, tilalle lisää ohjusveneitä.
Maavoimien osalta nykypalettihan sopisi ihan hyvin maauhan ollessa Suomea vastaan aika pieni. Toisaalta maavoimat varautuisi - muiden puolustushaarojen tapaan - torjumaan myös Venäjän uhkaa.
