Akekalut

Mietin että laittaako tän skenaarion taktiikan puolelle mutta totesin että onpi enempi varusteasiaa.

Eli toimit ryhmänjohtajana. Olette kaupunkialuella ja saat tehtäväksesi viedä ryhmäsi kilometrin päässä olevaan taloon ja valmistautua siellä puolustukseen. Koko siirtymämatka ja teille osoitetun talon lähitalot ovat omien hallussa. Ajoneuvoja ei ole käytössä. Mitä työkaluja/-välineitä varaat mukaan valmisteluja varten?

 

Toivelista on vaikka mitä, mutta aloitetaan, räjähdysaineet ja miinathan ei tähän kuulu. Kyseessä on ryhmä ja jos kohteeseen tehdään vain yksi reissu, se rajoittaa tavaran määrää.

Ihanne:
Neljä pistolapiota, neljä rautakankea, neljä lekaa/moskaa, kaksi lieriöeste nippua (kantolaatikot jätetään lähtöalueelle), neljä metalliämpäriä, narua ja köyttä, neljä kirvestä, nauloja ja vasara, jos löytyy kanaverkkoa niin sitä, voimapihdit, pirusti hiekkasäkkejä (tyhjiä). Vieno toive jojo:lle olisi, että jos pioneerit piipahtaa alueella, niin partio saisi tulla käymään pioneeriporan kanssa.
Jos ihan hulluttelemaan aletaan, niin voidaan hifistellä peileillä ja alumiinitikkailla
Kyllä tämän listan kamat ryhmänvoimin liikkuu kilometrin verran.

Todellisuus:
Pistolapio, rautakanki, leka, kirves ja hiekkasäkkejä.

 

Komppanialle alistettua pioneerijoukkuetta käytetään yleensä joukkueena, eikä ryhminä tai varsinkaan ei partioina. Tämä koska sulutteet ja muut pinohiirien aikaansaamat helvetinlaitokset tehoavat vain hieman isommassa kasassa/laajuudessa.


Eli jos komppanianpäällikkö on käskenyt joukkueenjohtajaa laittamaan ryhmän tuonne hajaannukseen, sinne ei välttämättä pinohiiripartiota saada. JJoht ei hajoita joukkueetaan kilsan päähän omina metkuinaan.

Vaikka tuossa kaipasit vain poraa, olen hieman skeptinen siihen, että niin arvokasta alistusta kuin pinohiirijoukkuetta ryhtisi kpääl atomisoimaan. Toki kpääl keskustelisi tarpeesta joukkueenjohtajan ja pinohiirijoukkueenjohtajan kanssa, ja ihannetilanteessa myös paikalla käynyt ryhmänjohtaja osallistuisi keskusteluun ennen kpääl päätöstä.



Jos tehtävä on tärkeä, sinne tulee sitten joksikin aikaa se joukkue.

 

Aivan sama, en mä syyllisiä kaipaa vaan sitä pioneeriporaa, jota osaan käyttää ihan itsekin. Seiniä ja lattiaa puhkoisin :a-grin:

 

Aivan, editoin tuossa hieman vastausta.

Kaikenkaikkiaan, taisteluun valmistautuminen jopa komppaniatasolla on niukkuuden jakamista. Ja se ei ole tasajakoa.

Luulen että arvelemasi todellisuus olisi todellisuutta, ainakin osittain.
-----

Varustuksesta puheenollen, kun saksalaisten SS-Division Nord, joka oli ainoa saksalaisten ulkomaiseen komentoon alistama SS-divisioona, väitteiden mukaan, osallistui yritykseen katkaista Muurmannin rata, saksalaisilla ei tässä korpioperaatiossa ollut yhtään kirvestä Matti Turtolan kirjan "Kyllä täällä voidaan kuollakin" mukaan.

 

Tarkennetaan käskyssä esiin tulleita asioita. Apuvoimia valmistelutöihin ei ole saatavissa. Teidän pitää siirtyä varusteinenne kerralla kohteelle.

Ja miten vaikuttaa varustukseen, jos ei voida taata siirtymäreitin olevan omien hallussa / suojaamana kokonaan?

 

Tämänkin toteutimme harjoitteena niin että noita työkaluja oikeasti oli käsiteltävissä ja kanniskeltiin pieniä matkoja. Sen perusteella en todellakaan haluaisi olla Leppiksen ryhmän varusteita kantamassa. Lieriöesteitä meillä ei ollut eikä hiekkasäkkejä tai kanaverrkoa vaan keskityimme noihin työkaluihin kuitenkin todeten että moiset olisivat tarpeen. Osallistujien kokemuksen huomasi mm siitä, että vastakysymyksiä sateli rakennuksen laadusta, koosta ja sijainnista muihin nähden, alueella vaikuttavista omista joukoista ja heillä mahdollisesti jo olevista työvälineistä ja heidän valmistelujensa etenemisaikataulusta, omien tuesta ja omasta tehtävästä, määräajoista, jo paikanpäällä käytössä olevista materiaaleista jne jne.

Koska sähköä ja/tai paineilmaa ei ollut luvassa keskityttiin käsikäyttöisiin työkaluihin. Tarkenteissa kävi ilmi, ettei ympäröivien joukkojen työvälineistä ja niiden lainaamismahdollisuudesta ja heidän valmistelujensa vaiheesta ollut tietoa. Esiin nousivat ainakin pistolapio, rautakanki, hakku, leka, pajavasara ja lyöntitaltta, sorkka-/purkurauta, pulttipihdit, sivuleikkurit/peltisakset/vastaavat leikkaavat pihdit, kirves, halkaisukiiloja, timpurin saha ja rautasaha, käsipora, alumiinitikkaat, köyttä, vasara, nauloja, ruuveja ja meisseli. Narun katsottiin kuuluvan normaalin varustukseen ja ämpärit tai vastaavat uskottiin löydettävän kohdealueelta. Määrät laskettiin niin, että kullekin taistelijalle tulisi kantoon max 3 työkalua (esim vasara ja naulat katsottiin yhdeksi työkaluksi) ja yllä lueteltujen määrää sitten moninkertaistettiin sen mukaan. Tärkeimmäksi katsottin kuitenkin että jokaiseen ajateltuun työhön löytyy vähintään yksi työkalu ja työtä nopeutetaan sitten sen mukaan, mitä niitä pystytään moninkertaistamaan ja mahdollisesti lainaamaan muilta ympäröiviltä ryhmiltä tai talosta löytyvistä. Arveltiin, että alueelta voi löytyä taloista häkkivarastoja tai jalkapallokenttä, jonka maaleista ja aidoista voi myös verkkoa hyödyntää tarvittaessa, kun on pihdit joilla sitä nopeasti irroittaa/leikata. Todettiin, että on parempi mennä kohteelle pienemmällä kantamuksella ja kyetä heti alkamaan toimeen kuin isojen kantamusten kanssa ja olla siellä niin poikki että aloittamista ennen pitää vetää henkeä aikansa, vaikka sitten pääsisikin useamman miehen voimin saman homman kimppuun. Ryhmässä on kuitenkin niin vähän miehiä, että esim 4 miestä samaan tehtävään on vaikea irrottaa, etenkin jos joutuu pyörittämään vartiota samaan aikaan. Hyvin ratkaisevaa työkalujen valinnan osalta on talon ja alueen rakennusten tyyppi ja rakennusmateriaalit.

 

Millainen talo? Varasto/teollisuustila/päiväkoti/asuintalo?

Onko kaupunki Helsinki/maakuntakeskus vai joku 10 000 asukkaan taajama?

Ps. Milläs porukalla te näitä treenailette

 

Tällä kertaa määriteltiin paikaksi keskikokoisessa kaupungissa oleva kolmikerroksinen vanha hissitön 50-luvun kivitalo. Tuohonhan voi määritellä halauamansa mukaan minkä tahansa kohteen. Yksi tämän mielikuvaharjoituksen tarkoituksista olikin se että muistaa ajatella asiaa kohteen kautta eikä kuvittele, että jokaiseen asiaan löytyy yksi valmis malliratkaisu. Koko mielikuvaharjoittelun pääidea on se, että jos näitä asioita tulee joskus oikeasti eteen, niin on jo joskus mietitty valmiiksi osa asioista ja niistä voi jotai olla jäänyt mieleen. On myös kuultu toisten ratkaisumalleja ja ajatuksia joita ei itselle välttämättä tulisi mieleen. Sekä on opittu ajattelemaan asioita luovasti ja toimintakeskeisesti ja ehkä jopa kokeiltu jotain asiaan liittyviä tekijöitä, kuten esim töihin liittyviä aikamääreitä ja että paljonko ryhmä kykenee kantamaan mukanaan.

Kyseisen harjoitteen jatkona oli tehtävä miettiä, että entä jos ryhmälle vain osoitetaan talo ja käsketään käymään puolustukseen, mutta mitään työkaluja ei ole antaa ja muutakaan varsutusta ei saa kuin että talon nurkalle pudotetaan pari lieriöestettä käytettäväksi tarpeen mukaan. Mikä on lähtökohta? Mitä työkaluja edellytätte ryhmällänne olevan rakennetulla alueella toimittaessa aina mukana joka tapauksessa? Mitä tarvikkeita ja työkaluja on normaalilla asuinalueella mahdollisesti löydettävissä? Mihin suuntaatte ensimmäiseksi katseenne niitä etsiäksenne?

ps. kyseessä on pieni yhdessä asioita pohtiva ja eri tavoin treenaileva ja osallistuva porukka, jolla on pitkä yhteinen historia.

 

Menee vähän hiusten halkomiseksi. Mutta jos olisimme tetsaamassa Helsingissä, niin emme välttämättä väistyisi minnekkään. Jos olemme jossain sopivassa pikku taajamassa, niin ajatuksissani uusi alueellisten joukkojen komppanian päällikkö ei aijo kuin tuottaa vastastustajalle tappioita.

Kolmanteen kerrokseen tai vintille ottaisin tavoitteeksi saada jonkin sortin tähystyspisteen/ pisteet jos tässä oltaisiin jo troikkajaolla menossa. Tähystys ainakin kahteen suuntaan. Yhteen suuntaan ainakin "tarkkatulitukimies" valmiina ampumaan jos jalkautunutta vastustajaa näkee. Muutaman laukauksen jälkeen sitten juostaan kevyet soijat muniin.

Sitten kohta taas etsitään seuraava rakennus ja uusiksi.

Tavoitteeseen haluttuun toimintaan minulle riittäisi sorkkarauta. Sillä saa ovia ja laseja rikki.

 

50-luvun alussa oli pulaa laaturakennustavarasta. Seinät on ohuita ja välipohjat usein vielä puuta ja kaikkea skeidaa välissä. Helpompi tehdä aukkoja ylös ja alas mutta talo suojavaikutukseltaan ei ole mikään 20-30 luvun tiilitalo jossa puolen metrin ulkoseinät ja rankat sisäseinät.

Ryhmä aika pieni edes yhden rapun taloon. Ottaen huomioon alueellisten joukkojen uusi tstlutapa, käsky ei varmasti ole "käydä puolustukseen". Erillinen ryhmä ei jää puolustelemaan paikallisen osuuspankin taloa. Ryhmällä on joku tehtävä jonka k-pääll on käskenyt jjohtajalle, joka nakittaa sinne ryhmän. Jjoht ei omin päin jaa joukkuettaan lähettämällä ryhmää erilleen huitsin nevadaan.

Jollei ryhmänjohtaja ja myös ryhmä snaijjaa miten sen tehtävä liittyy komppanian ja joukkueen tehtävään, niin vituralleen menee. Meillä ei ole varaa olla käyttämättä aivojamme. Meillä ei ole varaa suurvalta-armeijan vanhoihin oppeihin, jossa sanottiin, älä ajattele vaan tee mitä käskettiin.

Auftragstaktik, eli tehtävätaktiikka, jonka saksalaiset kehittivät ensimmäisen maailmansodan lopussa ja jatkokehittivät sotien välillä ja toisessa, vaati enemmän, mutta antaa enemmän. Tarkoitaa, että ylhäältä ei mikromanageerata, vaan annetaan tehtävä ja alijohtaja päättää miten toteuttaa (jollain tasoilla tosin "neuvotellaan" ylemmän tason kanssa toteutuksesta. Alijohtajalla on aina, omalla vastuulla, valtuus päättää oman joukkonsa käytöstä muuttuneissa olosuhteissa ( fog of war hyväksytään eikä potkita tutkainta vastaan, vaan käytetään hyväksi kaaosta).

Eli noska asettaa nyt joukkueen ja komppanian kuvan meille.

Edit: tarkensin

 

Ekassa siteeratussa pointsussa aika lailla samaa mieltä, eli kuten kirjoitin ennen kuin luin postauksesi, eli ei ole erillistä ryhmää.

Tokassa opponoisin. Irtaantuessa ei etsiskellä mitään. Kun ryhmän varajohtaja on nopeasti tutustunut sinun/hänen hänelle varaamaan paikkaan lähetät varajohtajan tiedustelemaan seuraavat pari asemaa. Irtaantuessa siirrytään jo tiedusteltua parasta reittiä seuravaan asemaan ja sitten seuraavaan, saman metodin mukaan.

Edit: Ja jos ryhmän varajohtaja on romu, laitat sinne täyspäisen ryhmän jäsenen. Nyt ei ole rauhanaika vaan järkeä saa käyttää.

 

Itse olin niin innoissani iske ja karkuun ajatuksesta että unohdin uudet johtamisvälineet.

Pohdin itse virheellisesti että kuinka tuo siirtymä seuraavaan paikkaan tehdään. Mietin vanhaa huutamista johtamiskeinona. Eli jos joku noheva taistelija olisi tiedustellut uuden rakennunnuksen väijypaikaksi niin kuinka muu ryhmä olisi saanut tietää kyseisen rakennuksen, niin että ryhmän toiminta ei paljastuisi. Ja olisiko vastustaja saanut päähänsä mennä juuri siihen taloon silloin kuin Mr. Noheva on poissa. Kuinka silloin ryhmän olisi käynyt.

Sen vuoksi ajattelin että ryhmä ampuu nopean väijytyksen ja juoksee karkuun. Tietysti sovittuun mahdolliseen kohtaan. Jonka jälkeen olisi etsitty/tiedusteltu uusi väijypaikka.

Uudella johtamisjärjestelmällähän tilanne on/olisi jo aivan toinen.

1. 1/3 ryhmästä käy tarkistamassa nopeasti "puolustettavan" kerrostalon. Viestivälineillä ilmoitus tilanteesta.

2. 2/3 ryhmästä saapuu paikalle sen sorkkaraudan kanssa. Tutkitaan nopeasti rakennus ja tarvittavat ovet ja lasit rikotaan. Valmistetaan tähystys- ja ampumapaikat.

3. Tarkistetaan että koko ryhmä osaa väistöpaikalle. ?Tarvitaanko varmistaja paikalla?

4. Kun väijy on saatu valmiiksi, niin 1/3 ryhmästä siirtyy tiedustelemaan uutta väijypaikkaa. Kun paikka on löytynyt niin viesti johtamisjärjestelmään.

 

Ei aseta, koska adam ei selvästikään tajunnut tehtävän ideaa. Tässä ei ollut nyt tarkoitus toimia minään nojatuoliteoreetikkona ja taktisena johtajana ja luoda suurempien joukojen strategioita ja uutta doktriinia maamme puolustukseen. Tehtävänä oli vain ja ainoastaan miettiä, mitä työkaluja ryhmän kokoinen osasto voisi hyödyntää puolustusaseman valmisteluun ja minkä verran niitä kykenee ja on järkevää kantaa mukana. Jatkotehtävänä oli miettiä, että jos organisaatio ei kykene työkaluja ja muuta materiaalia järjestämään, niin mistä niitä voi löytää tai millä korvata eli miten improvisoida sekä mitä työkaluja rakennetulla alueella toimivan ryhmän on järkevää pitää koko ajan mukanaan.
Käytännössä rakennuksen tiedot ovat oleelliset vain siltä osalta, että niitä älytään kysyä, koska ne vaikuttavat eri työkalujen hyödyllisyyteen ja tarpeeseen. Oikeastaan välittömästi kun työkalut on valittu pitäisi pakka sekoittaa ja muuttaa rakennuksesta annettuja tietoja, jotta asia jouduttaisiin miettimään uudelleen ja pohtimaan miten muuttuneet tekijät vaikuttavat asiaan.
Harjoitteen tehtävänä siis ei ollut tehdä puolustussuunnitelmaa tai suunnitella puolustusasemaa rakennukseen, vaan ainoastaan miettiä tarvittavia työkaluja. Reserviläisten suuri ongelma on siinä, että yritetään useimmiten pohtia suurempia asioita kuin mihin kyvyt ja rahkeet riittävät ja yksinkertaisestakin tehtävästä luodaan itselle liian suuri. Siksi tässäkin tehtävässä pyrittiin yksinkertaistamaan asiaa lähettämällä ryhmä (käskettynä) erillistehtävään erossa omasta joukkuestaan, jottei lähdettäisi pohtimaan sen lopun joukkueen, komppanian, pataljoonan ja prikaatin kuvioita ja systeemejä. Pyrittiin siis pelkistämään ja yksinkertaistamaan asia.

 

Pelkistäen sorkkarauta

 

Entä taistelijoiden henkkoht työvälineet (klapio) ?

 

Toi oli se jota olisin kaivannut lisää. Ryhmän ja taistelijan perusvarustuksen laskin kuuluvan jo mukaan.

 

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288485608879.html

Kyseessä siis arska. Valmetilla tai vennään vehkeellä olisi onnistunut.

 

Jotkut vielä kuvittelevat että Suomi hankkii seuraavaksi AR-15 tyyppisen aseen. :lanssi: