Bushmaster
Greatest Leader
Mahtoivatko nämä miehet olla ihan aitoja ja alkuperäisiä "tuontipatriootteja?" 
Amerikansuomalaiset taistelivat talvisodassa "kuin villikissat"
Tänään klo 08:27
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016100222384820_uu.shtml
Amerikansuomalainen kapteeni Albert Penttilä toimi talvisodan aikaan hiihtopartion johtajana Itä-Karjalan metsissä. Amerikasta talvisotaan tullut lähes 400 vapaaehtoisen joukko oli monenkirjava.
Monikansallinen hiihtopartio: Alvar Sarkanen, Byrne Viking Richards, Harold Durrant ja Charles Mellin.
Joukko sai nimen Amerikan Suomalainen Legioona. Suuri osa heistä ei ehtinyt rintamalle asti.
Osa miehistä oli syntynyt Suomessa, osa oli aitoja jenkkejä. Tarkasta seulasta huolimatta mukaan pääsi monenlaista sakkia: oli entisiä jääkäreitä, merimiehiä, seikkailijoita ja jopa lentäjiä.
Koska lähtöluvan kanssa oli hankaluuksia, presidenttiRoosevelt määritteli, että Suomessa on konflikti, ei sota. Kovimpiin paikkoihin hakeutui ja pääsi Albert Penttilä 16 muun amerikansuomalaisen kanssa.
Partiosotaa korvessa
Albert Penttilä oli jääkärikapteeni ja muukalaislegioonalainen, joka oli päätynyt Amerikkaan. Talvisotaan hän lähti heti ja pääsi 16 miehensä kanssa haluamiinsa hiihtojoukkoihin Itä-Karjalaan.
Siellä hänet tapasi etulinjan korsussa nuori amerikkalainen kirjeenvaihtaja James Aldridge. Tykistökeskitys hermostutti nuorta miestä, mutta Penttilän jämäkkä olemus alkoi sitten vaikuttaa rauhoittavasti.
Aldridge kirjoitti tavanneensa ”ison joukon amerikansuomalaisia, jotka Karjalan synkissä metsissä tappelevat ryssää vastaan kuin villikissat.”
Penttilän johtamat amerikkalaiset toimivat luotettavasti lukuisilla hiihtoretkillä aina vihollisen linjojen takana. Joskus tavattiin vihollisia, joskus ei.
Sodan loputtua Penttilä pyysi heti itselleen ja miehilleen vapautusta palveluksesta. Pyyntö hyväksyttiin.
Amerikan Suomalaisen Legioonan osasto lähtee marssille Oulun yhteislyseolta.
Haavoittunut ryssä
Monet Legioonan miehistä päätyivät lääkintäjoukkoihin, niin myös John Hasey. Kenttäsairaalassa hänen ensimmäinen tehtävänsä oli avustaa jalan amputoinnissa pitämällä potilasta paikoillaan, nukutuslääkkeitä ei ollut.
Jouduttuaan kerran metsänreunassa vihollisen ristituleen Hasey kiinnitti puuhun kyltin: ”Huomio! On sääntöjen vastaista ampua amerikkalaisia tässä metsässä.”
Kerran Hasey ja hänen maanmiehensä lähtivät kuljettamaan haavoittunutta venäläistä lentäjää kenttäsairaalaan.
”On kylmä yö. Kukaan ei välitä, jos paarit tipahtavat ambulanssista ennen kenttäsairaalaa”, miehiä evästettiin matkaan.
Lentäjä pääsi perille ja toipui.
Legioonan pahin vastustaja oli rintaman takana pakkanen. Lääkintäjoukoissa miltei kaikki palelluttivat jalkansa lumessa seistessään.
Erään kerran Hasey toisen legioonalaisen kanssa oli käynnistämässä pakkasessa jähmettynyttä ambulanssia, kun vihollisen hävittäjä sukelsi paikalle.
Hasey tunsi valtavan kivun kädessään ja näki sen vääristyvän luodin osuttua. Auttajasta tuli potilas.
Legioonalaisten suurin anti hyvän tahdon lisäksi oli valtava propaganda-arvo Suomelle, sillä legioonalaiset innoittivat ulkomaalaisia toimittajia raportoimaan kansainvälisiin sanomalehtiin talvisodasta.
Lähde: Tähtilippu talvisodassa, Kari Kallonen, Revontuli 2016
Lue Plussasta lisää tarinaa amerikansuomalaisista ja ulkomaalaisista talvisodassa.
Matti Halme lähdössä New Yorkista. Silmävamma tuli tappelussa kommunistien kanssa edellisenä iltana.
JUHA MUURINEN
KUVAT KIRJASTA TÄHTILIPPU TALVISODASSA
