Argentiina

#1
Falklandin sodasta oli juttua taannoin ja sodan syystä, siitä, että Argentiinan sotilashallituksen piti kohottaa profiiliaan isänmaallisuushankkeella, sillä, että Britannialta otettaisiin Falklandin lammassaaret Argentiinan hallintaan.

Jorge Videla on kirjassaan tunnustanut noin 7 000:n - 8 000:n argentiinalaisen murhaamisen 1976-1981.

Falklankin sota on monella tavalla mielenkiintoinen. Se tarjosi Margareth Thatcherille jatkoajan huolimatta thatcherismin saamasta kritiikistä, kun voitto hurmasi britit. Toisaalta hävitty sota päätti Argentiinassa sotilashallinnon. Edes Falklandin sodan tappiot eivät olleet niin suuria kuin keskimääräinen murhamäärä rauhan ajan Argentiinassa sotilashallinnon aikana. Thatcher on uudelleen lämmitetty Meryl Streepin voimin elokuvateattereihin.

Tosiaalta Falklandin sota tarjoaa Suomessa vahvoja perusteluja kansainväliselle toiminnalle, kuljetuskyvylle ja ammattiarmeijalle, vaikka tosiasiassa jos Argentiina olisi käynyt sotaa tosissaan muutoinkin kuin hallitussuosion mielikuvakampanjana, olisi Britannialle muodostunut sietämättömän kalliiksi lähettää toinen laivasto-osasto ensimmäisen upotuksen jälkeen ja toisaalta saarten saarron ja antautumisen jälkeen: Argentiina, vaikka onkin kaukana, on silti samassa maanosassa Falklandinsaarten kanssa.

Lopuksi voitaisiin kuitenkin sanoa, että Guerra de las Malvinas on melko aktiivisesti unohdettu Persianlahden sodan ja Irakin sodan menestystarinoiden taakse, jossa tuhannen lentokoneen ilmaylivoimalla "hoidetaan" nopeasti ja tehokkaasti kansainvälisen politiikan haasteita tarjoten miehityskokemusta myös vapaaehtoisten koalilitoille, joiden hallituksilla on mahdollisuus samassa ehtoollispöydässä tunnustautua transatlantistisen seurakunnan jäseneksi sekä saada Yhdysvaltain siunaus, ainakin kotimaan liikkuvien äänestäjien mielissä.

Suomellakin on ollut pieni, mutta kunniakas, eikä lainkaan vähäinen osansa vapaan maailman, kansainvälisen yhteisön sekä länsimaisen arvoyhteisön puolustamisessa Kosovossa ortodoksien mailla.

Strobe Talbot ja Martti Ahtisaari hänenkin lähettiläänään uhkailivat ja painostivat riittävästi Milosevicia Belgradin terrori- ja mattopommituksilla saamalla Milosevicin järkiinsä häntä edes murhaamatta.

Asia etenin täysin länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen mukaan ja Jugoslavian purkutyöt, jotka saattoivat aloittaa Itävalta ja Saksa toimittamalla aseita kroaattien vapaustaistelulle, saatiin päätökseen.

Jugoslavian kova ydin, Serbia, on kesy kuin kissanpoikanen ja anoo arvostusta Euroopan unionin kovalta ytimeltä päästäkseen katolisten kanssa samaan arvoyhteisöön Euroopan unionissa.

Hristos voskresen! - Kristus on ylösnoussut! Hyvää ortodoksista pääsiäistä!
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#2
jokiranta kirjoitti:
vaikka tosiasiassa jos Argentiina olisi käynyt sotaa tosissaan muutoinkin kuin hallitussuosion mielikuvakampanjana, olisi Britannialle muodostunut sietämättömän kalliiksi lähettää toinen laivasto-osasto ensimmäisen upotuksen jälkeen
Kaikki paukut taisivat nytkin olla jo käytössä. Argentiinalla ei vain ruuti riittänyt tuon enempään. Hommaa ei todellakaan pyöritetty millään puolivaloilla. Paremmalla valmistautumisella olisi tietenkin päästy parempaan lopputulemaan, mutta sama kaiketi pätee molempiin osapuoliin. Toisaalta brititkin olisivat saaneet aikaiseksi huomattavasti nyt nähtyä isomman, pidemmän ja ilkeämmän kähinän, jos olisi alettu sotia "tosissaan".
 
#3
Tietenkin hommaa pyöritettiin mediavaloilla. Ei Britannia eikä Argetiina tuhonnut koko laivastoaan ja ilmavoimaansa lammassaarten vuoksi, vaan Argentiina ajatteli pidemmälle ja hävisi kunniallisesti.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#4
jokiranta kirjoitti:
Tietenkin hommaa pyöritettiin mediavaloilla. Ei Britannia eikä Argetiina tuhonnut koko laivastoaan ja ilmavoimaansa lammassaarten vuoksi, vaan Argentiina ajatteli pidemmälle ja hävisi kunniallisesti.
Melko arvokasta teatteria niin taloudellisesti, poliittisesti kuin inhimillisestikin mitaten. Mitä Argentiinan ilmavoimiin tulee, niin aika tehokkaasti ne tuon sodan myötä lamaantuivat, vaikka mainetta ja kunniaa keräsivätkin. Kunniallisen tappion osuus rajautui tehokkaasti hävittäjäpilotteihin ja siellä menetykset eivät olleet mitenkään vähäisiä. Laivaston ja maajoukkojen suoritus oli enimmäkseen nollatasoa. Oma silmäni ei siis kaikilta osin tavoita esittämääsi ulottuvuutta.
 
#5
Hande kirjoitti:
Melko arvokasta teatteria niin taloudellisesti, poliittisesti kuin inhimillisestikin mitaten.
Mikä olisi ollut liikaa Argentiinan omia murhaavan ja isänmaallisen hallituksen jatkosta tai mikä olisi ollut liikaa Thatcherin jatkokaudesta?

Hande kirjoitti:
Mitä Argentiinan ilmavoimiin tulee, niin aika tehokkaasti ne tuon sodan myötä lamaantuivat, vaikka mainetta ja kunniaa keräsivätkin.
Ne tekivät vihdoinkin "työtä, jolla oli tarkoitus". Ilmavoimatkin ovat kulutustavaraa, jolla on tarkoitus. Exocet-ohjusten tilauskirjat täyttyivät ja Ranskan puolustusvälineteollisuus sai mainoksensa ja osansa.

Hande kirjoitti:
Kunniallisen tappion osuus rajautui tehokkaasti hävittäjäpilotteihin ja siellä menetykset eivät olleet mitenkään vähäisiä. Laivaston ja maajoukkojen suoritus oli enimmäkseen nollatasoa. Oma silmäni ei siis kaikilta osin tavoita esittämääsi ulottuvuutta.
Britannian tappiot:

Henkilötappiot:
Laivasto 88
Merijalkaväki 27
Merivoimat 18
Maavoimat 123
Ilmavoimat 1
Siviilit 3
777 haavoittunutta
115 sotavankia
Kalustotappiot:
uponneet alukset
hävittäjät:
* HMS Sheffield 4820 t
* HMS Coventry 4820 t
fregatit:
* HMS Antelope 3250 t
* HMS Ardent 3250 t
maihinnousualus RFA Sir Galahad 6390 t
rahtialus MV Atlantic Conveyor 14950 t
---------
yhteensä 37180 t
---------
vaurioituneet alukset:
HMS Glamorgan ohjushävittäjä 6200 t
---------
tuhoutuneet ilma-alukset:
24 helikopteria
10 hävittäjää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Falklandin_sota

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/falklandislands/9046826/Britain-could-not-reclaim-the-Falklands-if-Argentina-invades-warns-General-Sir-Michael-Jackson.html
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#6
jokiranta kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Melko arvokasta teatteria niin taloudellisesti, poliittisesti kuin inhimillisestikin mitaten.
Mikä olisi ollut liikaa Argentiinan omia murhaavan ja isänmaallisen hallituksen jatkosta tai mikä olisi ollut liikaa Thatcherin jatkokaudesta?

Hande kirjoitti:
Mitä Argentiinan ilmavoimiin tulee, niin aika tehokkaasti ne tuon sodan myötä lamaantuivat, vaikka mainetta ja kunniaa keräsivätkin.
Ne tekivät vihdoinkin "työtä, jolla oli tarkoitus". Ilmavoimatkin ovat kulutustavaraa, jolla on tarkoitus. Exocet-ohjusten tilauskirjat täyttyivät ja Ranskan puolustusvälineteollisuus sai mainoksensa ja osansa.

Hande kirjoitti:
Kunniallisen tappion osuus rajautui tehokkaasti hävittäjäpilotteihin ja siellä menetykset eivät olleet mitenkään vähäisiä. Laivaston ja maajoukkojen suoritus oli enimmäkseen nollatasoa. Oma silmäni ei siis kaikilta osin tavoita esittämääsi ulottuvuutta.
Britannian tappiot:

Henkilötappiot:
Laivasto 88
Merijalkaväki 27
Merivoimat 18
Maavoimat 123
Ilmavoimat 1
Siviilit 3
777 haavoittunutta
115 sotavankia
Kalustotappiot:
uponneet alukset
hävittäjät:
* HMS Sheffield 4820 t
* HMS Coventry 4820 t
fregatit:
* HMS Antelope 3250 t
* HMS Ardent 3250 t
maihinnousualus RFA Sir Galahad 6390 t
rahtialus MV Atlantic Conveyor 14950 t
---------
yhteensä 37180 t
---------
vaurioituneet alukset:
HMS Glamorgan ohjushävittäjä 6200 t
---------
tuhoutuneet ilma-alukset:
24 helikopteria
10 hävittäjää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Falklandin_sota

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/falklandislands/9046826/Britain-could-not-reclaim-the-Falklands-if-Argentina-invades-warns-General-Sir-Michael-Jackson.html
Anteeksi edelleen pitkät piuhani, mutta tämä listausko siis jollain tavalla osoittaa, ettei Argentiina sotinut tosissaan, tai että se olisi halutessaan pysytynyt upottamaan paitsi Falklandille lähetetyn Armadan, myös sitä seuraavan. :huh:
 
#7
Hande kirjoitti:
Anteeksi edelleen pitkät piuhani, mutta tämä listausko siis jollain tavalla osoittaa, ettei Argentiina sotinut tosissaan, tai että se olisi halutessaan pysytynyt upottamaan paitsi Falklandille lähetetyn Armadan, myös sitä seuraavan. :huh:
Tämä osoittaa sen, että aluksi Argentiina oli puolitosissaan, mutta lopulta luopui sisäpoliittisesta imagohankkeestaan.

Se osoittaa myös sen, että jos Argentiina olisi pannut kaiken peliinsä, olisi Britannia joutunut väläyttämään ydinasekorttia Argentiinan väestön tuhoamiseksi esimerkiksi Buenos Airesissa sen sijaan, että olisi päässyt juhlimaan sitä, miten suuri Churchill Thatcher oli.

Britanniakaan ei kehdannut aloittaa sitä terroria Argentiinassa, mistä SAS:ssa aluksi suunniteltiin.

Toisin sanoen kumpikin toisessa vaiheessa kukkoilujen jälkeen alkoi suojella kunniallista imagoaan.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#8
jokiranta kirjoitti:
Tämä osoittaa sen, että aluksi Argentiina oli puolitosissaan, mutta lopulta luopui sisäpoliittisesta imagohankkeestaan.
No nyt ymmärrän ainakin miksen aiemmin ymmärtänyt. Onhan sekin jotain?
 

fulcrum

Ylipäällikkö
#9
jokiranta kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Anteeksi edelleen pitkät piuhani, mutta tämä listausko siis jollain tavalla osoittaa, ettei Argentiina sotinut tosissaan, tai että se olisi halutessaan pysytynyt upottamaan paitsi Falklandille lähetetyn Armadan, myös sitä seuraavan. :huh:
Tämä osoittaa sen, että aluksi Argentiina oli puolitosissaan, mutta lopulta luopui sisäpoliittisesta imagohankkeestaan.

Se osoittaa myös sen, että jos Argentiina olisi pannut kaiken peliinsä, olisi Britannia joutunut väläyttämään ydinasekorttia Argentiinan väestön tuhoamiseksi esimerkiksi Buenos Airesissa sen sijaan, että olisi päässyt juhlimaan sitä, miten suuri Churchill Thatcher oli.
En oikein keksi miten paljon enemmän 'tosissaan' argentiinalaiset olisivat voineet olla. Argentiinalaiset menettivät yhteensä 75 lentokonetta sodassa, joista 33 hävittäjiä. Kyllä sielläkin alettiin olla suht piipussa. Olisihan tietysti pintalaivaston voinut lähettää, mutta 6 hävittäjää vastaan 3-4 sukellusvenettä ja 20+ brittien hävittäjää tai fregattia, ei siinä kovin hyvin olisi käynyt.

Kiintoisa spekuloinnin kohde voisi toki olla naapurimaiden tuki: sekä Brasilia että Peru tukivat Argentiinaa, Peru lähetti oikein taistelukoneitakin mutta eivät ehtineet sotaan. Tosin Chile oli sitten Argentiinan vihollinen.
 
#10
fulcrum kirjoitti:
En oikein keksi miten paljon enemmän 'tosissaan' argentiinalaiset olisivat voineet olla. Argentiinalaiset menettivät yhteensä 75 lentokonetta sodassa, joista 33 hävittäjiä. Kyllä sielläkin alettiin olla suht piipussa. Olisihan tietysti pintalaivaston voinut lähettää, mutta 6 hävittäjää vastaan 3-4 sukellusvenettä ja 20+ brittien hävittäjää tai fregattia, ei siinä kovin hyvin olisi käynyt.
Kummallekin jäi vielä jäljelle lentokoneita ja laivoja. Lammassaarten sotaan ei taisteltu materiaalitaisteluna katkeriin loppuihin asti.

Se, että Britannian ensimmäinen osasto olisi upotettu, olisi tietenkin antanut meille tietoa siitä, miten kova kundi Thatcher ja Britannian alahuone tosiasiassa olisi ollut.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#11
jokiranta kirjoitti:
Kummallekin jäi vielä jäljelle lentokoneita ja laivoja. Lammassaarten sotaan ei taisteltu materiaalitaisteluna katkeriin loppuihin asti.

Se, että Britannian ensimmäinen osasto olisi upotettu, olisi tietenkin antanut meille tietoa siitä, miten kova kundi Thatcher ja Britannian alahuone tosiasiassa olisi ollut.
Eipä ollut mitään estettä, olisivat vaan upottaneet brittien paatit. Aika harvoin on Argentiinan kaltainen banaanivaltio, jossa machoilu on pääasiallinen käyttövoima, saanut oikeassa sodassa yhtään mitään aikaiseksi. Siinä suhteessa heikäläiset hävittäjäpilotit ylsivät suorastaan huimaan suoritukseen. Pikkuisen turhan ison palan tulivat kuitenkin haukanneeksi, kun eivät ymmärtäneet hyökkäävänsä suurvallan kimppuun. No, pataanhan siinä tuli, mutta tappiossa oli kunniallisiakin vivahteita.
 
#12
Hande kirjoitti:
Pikkuisen turhan ison palan tulivat kuitenkin haukanneeksi, kun eivät ymmärtäneet hyökkäävänsä suurvallan kimppuun. No, pataanhan siinä tuli, mutta tappiossa oli kunniallisiakin vivahteita.
Vapauttaisivat Malvinasin nyt niin Pien-Britannialla ei olisi, milä vastata.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#13
jokiranta kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Pikkuisen turhan ison palan tulivat kuitenkin haukanneeksi, kun eivät ymmärtäneet hyökkäävänsä suurvallan kimppuun. No, pataanhan siinä tuli, mutta tappiossa oli kunniallisiakin vivahteita.
Vapauttaisivat Malvinasin nyt niin Pien-Britannialla ei olisi, milä vastata.
Tilanne on tosiaan samankaltainen kuin 70/80-lukujen taitteessa. Ihan loppuun asti sitä ei tosin onnistuttu Argentiinan puolella silloinkaan analysoimaan.
 
#14
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/southamerica/falklandislands/9046826/Britain-could-not-reclaim-the-Falklands-if-Argentina-invades-warns-General-Sir-Michael-Jackson.html

Britain could not reclaim the Falklands if Argentina invades, warns General Sir Michael Jackson
The Falklands will be lost forever if Argentina invades again, one of Britain's senior military figures has warned.
Britain could not reclaim the Falklands if Argentina invades, warns General Sir Michael Jackson

Gen Sir Mike Jackson, 67, says he hopes we do not come to regret decision to scrap Harrier force.

=> Eläkeläiskenraali pullikoi Harriereiden massavanhenemista vastaan.
 

vm78

Luutnantti
#15
Hande kirjoitti:
Tilanne on tosiaan samankaltainen kuin 70/80-lukujen taitteessa.
Paitsi mitä nyt saarten puolustuskyky on aivan eri plaanetalta vanhaan verrattuna, etenkin kun suhteuttaa Argentiinan nykyisiin voimiin. Iskukykyisiä ilmavoimia ei Argentiinalla näytä olevan ja jo pelkät saarilla valmiudessa olevat 6 Typhoonia taitaisi olla liian iso kynnys.

Hopeamitalia olisi varmasti tarjolla. Jälleen kerran.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#16
vm78 kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Tilanne on tosiaan samankaltainen kuin 70/80-lukujen taitteessa.
Paitsi mitä nyt saarten puolustuskyky on aivan eri plaanetalta vanhaan verrattuna, etenkin kun suhteuttaa Argentiinan nykyisiin voimiin. Iskukykyisiä ilmavoimia ei Argentiinalla näytä olevan ja jo pelkät saarilla valmiudessa olevat 6 Typhoonia taitaisi olla liian iso kynnys.

Hopeamitalia olisi varmasti tarjolla. Jälleen kerran.
Siis sillä tavalla samanlainen, ettei briteillä pitänyt tuolloinkaan olla "oikeasta" tukialuksesta luopumisen yms. leikkausten jälkeen mahdollisuuksia siihen sotatoimeen, joka kuitenkin menestyksellä vähän myöhemmin toteutettiin. Kyllä sieltä edelleen resurssia löytyy, hiukan eri muodossa vain, kuin joitain vuosia sitten.
 
#17
Britannian vastatoimet

23.4.: Britannian ulkoasiainministeriö kehotti brittejä lähtemään Argentiinasta.

25.4.: Britannian vastatoimet alkoivat. Brittiläinen iskujoukko valtasi takaisin Etelä-Georgian saaren. Argentiinalaista sukellusvene ARA Santa Fetä vastaan hyökättiin ja se vaurioitui. Saaren argentiinalaisten joukkojen komentaja, kapteeni Largos, allekirjoitti antautumissopimuksen Kuninkaallisen laivaston HMS Antrimilla. Luutnantti Alfredo Astiz antautui joukkonsa kanssa Stromnessissa. Brittien pääjoukko ei ollut vielä lähtenyt.

30.4.: Alexander Haigin sovitteleva sukkuladiplomatia Britannian ja Argentiinan kesken päättyi. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti tukensa Britannialle ja pakotteet Argentiinalle.

1.5.: Brittiläiset Harrier-hävittäjät ja Avro Vulcan-pommittaja hyökkäsivät Port Stanleyn lentokentälle. Kolme argentiinalaista lentokonetta ammuttiin alas.

2.5.: Perun presidentti Belaúnde Terry esitti rauhanehdotuksen, mihin Argentiinan presidentti Galtieri suostuu periaatteessa ehdottaen joitain muutoksia. Sukellusvene HMS Conqueror upotti alueelta poistuvan Argentiinan laivaston risteilijä ARA General Belgranon sotatoimialueen ulkopuolella. 323 miehistön jäsentä kuoli. The Sun-sanomalehti julkaisi tuolloin kuuluisaksi jääneen "Gotcha"-otsikon etusivullaan. [2] Argentiinan hallitus torjui rauhanehdotuksen.

4.5.: Argentiinan ilmavoimien Super Étendard -hävittäjät upottivat Exocet-ohjuksella brittiläisen hävittäjä HMS Sheffieldin. Yksi brittiläinen Harrier-hävittäjä ammuttiin alas.

7.5.: YK ryhtyi rauhanneuvotteluihin.

9.5.: Britit pommittivat Falklandinsaaria mereltä ja ilmasta. Sea Harrierit upottivat argentiinalaisen hinaaja Narwalin.

14.5.: Kolme Argentiinan ilmavoimien A-4 Skyhawk-hävittäjää ammuttiin alas. Britannian pääministeri Margaret Thatcher varoitti, ettei rauhanomainen ratkaisu ole ehkä mahdollinen. Britannian erikoisjoukot hyökkäsivät yöllä Pebble-saarelle. Yksitoista argentiinalaista lentokonetta tuhottiin maassa.

18.5.: Britannia torjui YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllarin esittämän rauhansuunnitelman.

21.5.: Brittijoukot nousivat maihin amfibioajoneuvoilla lähellä San Carlosin satamaa itäisten Falklandinsaarten pohjoisrannalla, mitä ne etenivät etelään Darwiniin ja Goose Greeniin ja jatkoivat kohti Stanleyn satamaa. Yhdeksän argentiinalaista hävittäjää ammuttiin alas ja brittiläinen alus, HMS Ardent, upposi.

23.5.: Brittiläinen HMS Antelope upposi pommin myöhästyneen räjähtämisen vuoksi. Kymmenen argentiinalaista lentokonetta tuhoutui.

25.5.: Brittiläisellä aluksella, HMS Coventryllä, kuoli 19 miehistön jäsentä Argentiinan ilmavoimien Skyhawk-hävittäjien upotettua sen kolmella vajaan 500 kg:n pommilla. Argentiinan Exocet-ohjus osui MV Atlantic Conveyoriin. Se upposi 28. toukokuuta. 12 miehistön jäsentä kuoli.

28.5.: Ilmahyökkäykset Port Stanleyhin jatkuivat. Sodan kovimmat taistelut käytiin Darwinissa ja Goose Greenissä brittien II pataljoonan ja II maahanlaskurykmentin sekä argentiinalaisten kesken. 17 brittisotilasta ja noin 200 argentiinalaissotilasta kaatui. 1400 argentiinalaista antautui sotavangiksi.

29.5.–30.5.: Sotalaivat ja Harrier-hävittäjät pommittivat argentiinalaisten asemia. Britit etenivät ja Douglas varmistettiin. Kolmas maahanlaskurykmentti valtasi takaisin Teal Inletin.

1.6.: Britit toistivat tulitaukoehtonsa.

4.6.: Britannia torjui Yhdistyneiden kansankuntien turvallisuusneuvostossa Panaman ja Espanjan aselepoa koskevan päätöslauselmaehdotuksen.

6.6.: Versailles'n kokous tuki brittejä Falklandinsaarilla.

8.6.: Argentiinan ilmavoimat hyökkäsivät brittiläisiä maihinnousualuksia, Sir Galahadia ja Sir Tristamia, vastaan Port Pleasantissa Bluff Covesta etelään. 53 brittiä kuoli.

12.6.: Brittien III maahanlaskurykmentti iski Mount Longdoniin. Vastarinta oli sitkeää ja lopulta lähitaistelua käytiin pistimin. 23 brittiä kuoli, 47 haavoittui, joista 6 kuoli myöhemmin. Argentiinalaisia kaatui 50 ja useampi haavoittuu. Two Sisters ja Mount Harriet vallattiin. Mount Tumbletownin valtasi II skottilaisrykmentti. Yhdeksän brittiä ja 40 argentiinalaista kaatui sekä 32 antautui. 32 brittiä haavoittui. Brittiläinen risteilijä HMS Glamorgan vaurioitui Exocet-ohjuksen osumasta. 13 brittiä haavoittui. 11.6 - 12.6. Stanleyn yöllisissä pommituksissa kolme falklandilaista siviiliä saa surmansa.

14.6.: Port Stanleyn argentiinalainen varuskunta kukistui ja päätti sotatoimet. Argentiinalaiskomentaja Mario Menéndez allekirjoitti antautumissopimuksen.

20.6.: Britit valtasivat takaisin Eteläiset Sandwichsaaret. Britannia päätti muodollisesti vihollisuudet sotatoimialueella.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Briteillä ei tainnut olla oikein kunnon hävittäjiä Falklandeilla kuin hidas ja koulukoneen nopeuksinen Harrier. Ei tästä nyt oikein uskottavaa Tyynenmeren sodan kaltaista meritaistelulegendaa saa mitenkään.

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Falklandin_sota&oldid=10218406
 
#19
http://www.airpower.au.af.mil/airchronicles/apj/apj02/fal02/corum.html

Britannia pärjäsi melko hyvin Harriereilla, vaikka Argentiinalla oli Chilen uhan vuoksi melko kunnolliset ilmavoimat.
 
#20
Hande kirjoitti:
Väärin voitettu?
Paperilla väärin voitettu. Tuskin kukaan olisi uskonut, että pelkillä Harriereila ja ilman kunnollista lentotukialusta kaikkine vermeineen. Aivan yllättävää toimintaa, joka osoittaa melkoista osaamista.

Varmaan joku voittaa seuraavan sodan harjoitushävittäjillä!
 
Top