Armeija marssii vatsallaan.

[baikal]

No minä en suoraan sanoen. Tarvehierarkian no1 lienee edelleen saada leipää mahaan ja sen jälkeen aletaan tyydytellä muita tarpeita. Nälkä ollee sellainen juttu, että sitä ei voi verrata mihinkään annakareniiinan kuukautisongelmiin tai siihen tuliko anjuska tiineeksi serkkupojan tuikkaisusta. Tai jos jeppe juo, kun äiti oli ilkeä ja isä saamaton kenkäkauppias ja opettaja pilkkasi piirustustaitoa.

Kas, juttu on pohjimmiltaan niinkin, että vaikka meillä olisi kaikki maailman varallisuus, mutta ei mistään olisi saatavilla muonaa, niin vähänpä me sillä varallisuudella tehtäisiin. Joku messevä luonnonkatastrofi voi joskus opettaa meitä vielä kovalla kädellä.

 

[vehamala]

Tarvehierarkian no1 lienee edelleen saada leipää mahaan ja sen jälkeen aletaan tyydytellä muita tarpeita.
.............................
Joku messevä luonnonkatastrofi voi joskus opettaa meitä vielä kovalla kädellä.

Taas Baikal kiteytti asian !
Jäin vain pohtimaan mitä tarkoitat "messevällä" tässä yhteydessä ?
Nimittäin se tilanne saattaa olla luokkaa, jota ei paljon haluttaisi edes kuvitella

 

[Museo]

Tarvehierarkian no1 lienee edelleen saada leipää mahaan ja sen jälkeen aletaan tyydytellä muita tarpeita.

Joo ja koskas sitä nyt muka Suomessa on ikinä edes ns. päätöksiä tehneet tahot varsinaisesti nälkää nähneet? Ravinto on ollut ehkä yksipuolisempaa (eli virheravitsemusta), mahassa on murissut ja leivokset ovat jääneet pois ruokavaliosta mutta että oikein nälkää? Kuten totesin: tynnyrin tappi ei kuole janoon. Mitä olen itse joskus oikeasti nälkää nähneitä kehitysmaan asukkaita seurannut, niin porukka ennemmin passivoitui nälissään kuin ryhtyi puuhaamaan jotain vallankumousta. En vaan usko että yhteiskunnan tarvehierarkiassa se leivän saaminen maahan olisi sittenkään ykkösjuttu edes minkään kriisin aikana.

 

[baikal]

Tarvehierarkian no1 lienee edelleen saada leipää mahaan ja sen jälkeen aletaan tyydytellä muita tarpeita.
.............................
Joku messevä luonnonkatastrofi voi joskus opettaa meitä vielä kovalla kädellä.

Taas Baikal kiteytti asian !
Jäin vain pohtimaan mitä tarkoitat "messevällä" tässä yhteydessä ?
Nimittäin se tilanne saattaa olla luokkaa, jota ei paljon haluttaisi edes kuvitella

Ylipitkä talvi ja surkea kesä, joka osuu Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

 

[Vanha veteraani]

Yllättävän vähän on saanut huomiota osakseen tämä Baikalin reaalipoliittinen huomio. Ellei Ruotsi olisi taannut Suomen valtiolle 1944 kesällä seuraavaksi talveksi ja satokaudeksi 150000 tonnia leipäviljaa ja 10000 tonnia keinolannoitteita, niin meidän ainoaksi mahdollisuudeksi olisi jäänyt uljaasti taistella saksalaisen aseveljen rinnalla katkeraan loppuun saakka. Niin no olisihan se toisaalta tarjonnut meille mahdollisuuden Viron tavalla rakentaa 50v neuvostoyhteiskuntaa. (Unohtamatta sitä, että suunniteltu Karjalais- Suomalainen Tasavalta muutettiin 50-luvulla autonomiseksi tasavallaksi joka olisi tarkoittanut käytännössä Suomelle edelleenki elämää itänaapurin yhteydessä.)

”Suomi uskaltautui neuvotteluihin NL:n kanssa - 44 saatuaan Ruotsilta lujat takeet siitä, että isoveli syöttää Suomen kansan yhden vuoden yli.”

 

[Creidiki]

Niin no olisihan se toisaalta tarjonnut meille mahdollisuuden Viron tavalla rakentaa 50v neuvostoyhteiskuntaa.

Noh, Teheranin konferenssin mukaan NL:lle luvattiin vuoden 1940 rajat, eli Suomi olisi päässyt DDR:n rinnalle kansandemokratioiden joukkoon.

 

[baikal]

Yllättävän vähän on saanut huomiota osakseen tämä Baikalin reaalipoliittinen huomio. Ellei Ruotsi olisi taannut Suomen valtiolle 1944 kesällä seuraavaksi talveksi ja satokaudeksi 150000 tonnia leipäviljaa ja 10000 tonnia keinolannoitteita, niin meidän ainoaksi mahdollisuudeksi olisi jäänyt uljaasti taistella saksalaisen aseveljen rinnalla katkeraan loppuun saakka. Niin no olisihan se toisaalta tarjonnut meille mahdollisuuden Viron tavalla rakentaa 50v neuvostoyhteiskuntaa. (Unohtamatta sitä, että suunniteltu Karjalais- Suomalainen Tasavalta muutettiin 50-luvulla autonomiseksi tasavallaksi joka olisi tarkoittanut käytännössä Suomelle edelleenki elämää itänaapurin yhteydessä.)

”Suomi uskaltautui neuvotteluihin NL:n kanssa - 44 saatuaan Ruotsilta lujat takeet siitä, että isoveli syöttää Suomen kansan yhden vuoden yli.”

Suomessa on ollut muotia halveerata Ruotsin roolia ja tekemisiä edellisen sodan aikana. Tosiasia on se, että Ruotsi auttoi Suomea suunnilleen kaikin mahdollisin keinoin ja isolla volyymilla, ei pelkästään materiaalisella tasolla vaan diplomaattisesti ja muiden yhteyksiensä avulla. Ruotsi oli iso takuumies, jotta päästiin rimpuiltua ulos sodasta ennen kuin kello löi viis yli kaksitoista.

Mulle on aivan sama auttoiko Ruotsi meitä siksi, että meillä on isot silmät ja luterilainen kirkko, aivan sama, valtiot harvoin auttavat toisiaan ilman etunäkökohtia, ei ennen eikä eteenkään päin.

Ja tähän yhteiseen historiaan minä perustan paljon siinä, kun toitotan mahdollisimman pitkälle vietyä puolustusyhteistyötä Nor-swe-fin-akselilla. Ruotsin ja Norjan apu v o i myös realisoitua pahassa paikassa. Miksi? Olisko yhteisiä intressejä siinä tilanteessa? Julkilausumat ja hotinat eivät pieniä pelasta hädän tullen, niillä pyyhitään likasankoja tarvittaessa. Yhteinen etu, siinä on pointtia.

Nor-swe-fin-yhteistyö ei myöskään näköjään saa Venäjää hyppimään seinille. Tätä Paasikivi-kekkoslaista märätyslinjaa toki voidaan inhoilla aivan vapaasti, realiteetti se kuitenkin on ja ymmärtääkseni pysyy.

 

[vehamala]

Tarvehierarkian no1 lienee edelleen saada leipää mahaan ja sen jälkeen aletaan tyydytellä muita tarpeita.
.............................
Joku messevä luonnonkatastrofi voi joskus opettaa meitä vielä kovalla kädellä.

Taas Baikal kiteytti asian !
Jäin vain pohtimaan mitä tarkoitat "messevällä" tässä yhteydessä ?
Nimittäin se tilanne saattaa olla luokkaa, jota ei paljon haluttaisi edes kuvitella

Ylipitkä talvi ja surkea kesä, joka osuu Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Sopivan kokoinen (Torinon asteikolla 10) kivi taivaalta ja ylipitkä talvi on tosiasia. Ne rippeet, jotka ihmiskunnasta ovat jäljellä, yrittävät sinnitellä sen yli kaiken säilyneen tekniikan avulla.

Jos asia kiinnostaa enemmän, niin tästä voi aloittaa.

 

[JOKO]

Sopivan kokoinen (Torinon asteikolla 10) kivi taivaalta ja ylipitkä talvi on tosiasia. Ne rippeet, jotka ihmiskunnasta ovat jäljellä, yrittävät sinnitellä sen yli kaiken säilyneen tekniikan avulla.

Jos asia kiinnostaa enemmän, niin tästä voi aloittaa.

Kuinka paljon olisi mahdollista kasvattaa ravintoa sisätiloissa keinovalon ja -lämmön avulla? Vesivoimalat nuupahtaisivat muutaman vuoden kestävän ydintalven pakkasiin, mutta hiili- ja ydinvoimalat tuottaisivat sähköä ja lämpöä edelleen.

 

[vehamala]

Sopivan kokoinen (Torinon asteikolla 10) kivi taivaalta ja ylipitkä talvi on tosiasia. Ne rippeet, jotka ihmiskunnasta ovat jäljellä, yrittävät sinnitellä sen yli kaiken säilyneen tekniikan avulla.

Jos asia kiinnostaa enemmän, niin tästä voi aloittaa.

Kuinka paljon olisi mahdollista kasvattaa ravintoa sisätiloissa keinovalon ja -lämmön avulla? Vesivoimalat nuupahtaisivat muutaman vuoden kestävän ydintalven pakkasiin, mutta hiili- ja ydinvoimalat tuottaisivat sähköä ja lämpöä edelleen.

Tässähän ei ole kysymys varsinaisesti ns. ydintalvesta, mutta seuraukset voivat olla samankaltaiset.
Pienen ihmismäärän tarpeisiin varmaankin energia riittäisi usean kalenterivuoden ajan. Ja joka tapauksessa nämä rippeet olisivat hajallaan eli yhden energialähteen varassa ei oltaisi. Toimintahan tapahtuisi "sisätiloissa" eli varmaankin suureksi osaksi maan alla eli ehjänä säilyneissä rakennusten maanpäällisissä ja -alaisissa osissa sekä varsinaisissa luolatiloissa.

 

[noska]

Pienen ihmismäärän tarpeisiin varmaankin energia riittäisi usean kalenterivuoden ajan. Ja joka tapauksessa nämä rippeet olisivat hajallaan eli yhden energialähteen varassa ei oltaisi.

Edellyttäen että henkiin jääneissä olisi riittävästi niitä jotka osaavat pitää voimalan toiminnassa.

 

[Lunni]

Kuinka paljon olisi mahdollista kasvattaa ravintoa sisätiloissa keinovalon ja -lämmön avulla? Vesivoimalat nuupahtaisivat muutaman vuoden kestävän ydintalven pakkasiin, mutta hiili- ja ydinvoimalat tuottaisivat sähköä ja lämpöä edelleen.

Niin paljon kuin sähköenergia antaa myöten. Jos sähköä tarvitaan kasveille se on muualta pois. Ei nekään pakkasessa kasva joten lämpöenergian talteenotto olisi tarpeen. Jokusen neliömetrin tilaa taitaa vaatia vuodenympärieläminen vaikka säät sen sallisivatkin.

Hupaisana kuriositeetina
C4 kasveja sinne haluttaisiin happea hiilidioksiidista tuottamaan, hamppu olisi tässä paras. Voisihan sitä vahdit joutua hommaanaan ettei kukaan polta kuormasta.

Samoista lähteistä voi lukea kuinka kasvit kasvavat 100m maan alla.

 

[Seppo Jyrkinen]

Talvisodan jälkeen Suomen ruokatilanne oli erittäin uhanalainen:
- rauhan aikana 17% elintarvikkeista oli ollut tuontitavaraa
- alueluovutukset leikkasivat 11%
- rehuntuonnin ja lannoitetuonnin loppuminen aikaansai lisää ongelmia

Petsamon liikenne helpotti tilannetta, mutta ei ratkaissut elintarvikeongelmaa. Oltiin tasolla -28% ilman sotaakin, mikäli sääolosuhteet olisivat olleet poikkeuksellisen hyvät, kuten ne olivat olleet 1930-luvun lopulla. Kesän 1940 sato oli kuitenkin heikko ja 1941 sato oli katastrofi. Jatkosodan alettua voitiin syksyllä todeta, että tiedossa oli ainoastaan puolet siitä ruokamäärästä, mitä rauhan aikana oli syöty. Ruotsi oli 91%:sti omavarainen ja se tarvitsi ruokansa itse.

En kuitenkaan usko, että elintarvikeongelma olisi ollut merkittävä syy sotaan.

Suurimpana syynä Jatkosotaan pidän Neuvostoliiton politiikkaa; Stalin jatkoi Talvisotaa poliittisin asein pitäen Suomen uhan alla. Lisäksi Iso-Britannia oli jo vuoden päivät ennen Toista maailmansotaa alkanut kosiskella Neuvostoliittoa kumppanikseen ja Välirauhan aikana se katkaisi useampaan otteeseen Suomen ulkomaankaupan. Pahin isku tuli 16.7.1940, kun britit ilmoittivat, että Suomen sallittaisiin tuoda öljyä ainoastaan yhdellä tankkialuksella. Ilmavoimia ja teollisuutta uhkasi totaalinen luhistuminen.

Kesällä 1940 Suomi oli täysin yksin ja Saksan ulkopolitiikan muutos elokuussa 1941 oli ”taivaan lahja”. Saksalaiset salasivat oman Barbarossa suunnitelmansa ja valehtelivat useaan otteeseen omista aikeistaan. Todelliseen tilanteeseen Suomen ulkoministeri Witting taisi herätä vasta 14.6.1941 TASS:in radiolähetykseen.

 

[Seppo Jyrkinen]

Huomasin mokan. Pitää lukea "muutos elokuussa 1940"

 

[Vonka]

Pahin isku tuli 16.7.1940, kun britit ilmoittivat, että Suomen sallittaisiin tuoda öljyä ainoastaan yhdellä tankkialuksella. Ilmavoimia ja teollisuutta uhkasi totaalinen luhistuminen.

Diplomaattien toimia sodan aikana tutkinut Max Jakobson piti brittien tekemää merisaartoa avainasiana sille, että Suomi työnnettiin Saksan syliin. Toinen (teoreettinen) vaihtoehto olisi voinut olla vain Neuvostoliitto.

Brittien politiikka oli kyynistä mutta sellaista on sota. Lähdetiedot päätösten alta viittaavat siihen, että näin haluttiin käyvän, koska riippuvuussuhteessa Suomen ajateltiin syövän Saksan resursseja.

 

[PM]

Aihealueeseen liittyvä artikkeli Kemiamediassa:
https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2013/03/kem110_petaja.pdf

Nautojen ruokkimisessa tilanne oli sota-aikaan niin epätoivoinen, että sellutehtaissa valmistettiin puusta rehusellua jolla korvattiin puuttuvaa heinää. Tuohon aikaan sellun valmistaminen on ollut kovin vaivalloinen prosessi. Puut on kaadettu ja karsittu metsässä lihasvoimin. Ne on ajettu hevosella tien varteen jossa on tehty kuorinta käsin. Kuoritut puut on lastattu lihasvoimin kuorma-autoon. Sellutehtaalla tehty tuote on toimitettu manuaalisten lastaus yms vaiheiden kautta loppukäyttäjille.

Olen itsekin nähnyt jonkun heinäladon pohjalle jäänyttä lehmille tarkoitettua sellua.

Suomessa on nähty nälkää ja joskus tulevaisuudessakin tullaan näkemään nälkää ellei asutus häviä muista syistä ennen tätä. Mikrokiteisellä selluloosalla väitetään voivan lievittää nälänhätää ihmisille annosteltuna:
https://www.kemiamedia.fi/professor...luloosa-voisi-pelastaa-nalanhadasta-karsivia/

 

[S.a.v.u]

"Sotilas leipää" , koskakohan tommosta säilykeleipää on käytetty?