Armeija siirtää lisää palveluja kunnossapitoyhtiö Millogille

[Taitolaji]

Viimeisiä viedään:



Armeija siirtää lisää palveluja kunnossapitoyhtiö Millogille


Puolustusvoimista voi lähteä yli 200 työntekijää uudelle työnantajalle
14.2.2014 7:40 0



Jarmo Huhtanen

Helsingin Sanomat

Antti Aimo-Koivisto Lehtikuva

Millog hoitaa maavoimien ajoneuvojen, panssarivaunujen, viestivälineiden ja aseiden kunnossapidon.


Tästä on kyse
Asevoimat ovat ympäri maailmaa ryhtyneet ulkoistamaan ydintoimintoihinsa liittymättömiä palveluja, kuten kunnossapitoa.

Suomen maavoimat tekivät vuonna 2008 sopimuksen Millogin kanssa maavoimien kunnossapidosta.

Valmisteilla on sopimuksen laajennus.

Puolustusvoimat aikoo ulkoistaa entistä isomman osan kunnossapidostaan Millog-yhtiölle.

Se on hoitanut viisi viime vuotta noin 70 prosenttia maavoimien materiaalin kunnossapidosta. Tarkoitus on kasvattaa yhtiön osuus 90–95 prosenttiin.

Puolustusministeriö pyrkii solmimaan kevään aikana sopimuksen, joka tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Sen seurauksena jopa yli 200 Puolustusvoimien työntekijää saatetaan siirtää Millogin palvelukseen.

Millog on suomalainen kunnossapitopalveluja tarjoava yhtiö, joka on perustettu Puolustusvoimien tarpeita silmällä pitäen. Valtiolla on omistuksensa kautta ratkaiseva äänivalta yhtiössä.

Millog teki vuonna 2008 sopimuksen maavoimien materiaalin kunnossapidosta. Kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana Puolustusvoimat maksaa Millogille 480 miljoonaa euroa.

Sopimus sisältää tukipalvelut ajoneuvo- ja panssarikalustolle sekä ase- ja elektroniikkajärjestelmille.

Ulkoistus herätti vastustusta Puolustusvoimien henkilöstön keskuudessa, koska se sisälsi noin 600 työntekijän siirron Puolustusvoimista Millogiin.

Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja, kenraalimajuri Kyösti Halonen sanoo, ettei Puolustusvoimat uskaltanut vielä 2008 ulkoistaa kaikkea kunnossapitoaan. Ulkopuolelle jäivät varuskuntien korjaamot ja eräät muut toiminnot.

"Työ jäi kesken. Tämä on johtanut tilanteeseen, että meillä johdetaan kunnossapitoa tavallaan kahdesta suunnasta."

Tulevaisuudessa joukko-osastoille jäisivät vain päivittäiseen kunnossapitoon ja käyttöhuoltoon liittyvät asiat. Kaikki vaativammat korjaukset tekisi Millog.

Puolustusvoimat halusi Millogin avulla säästää rahaa ja parantaa kunnossapidon palvelua.

"Tavoitteena oli noin 10 prosentin säästö vuoteen 2016 mennessä. Se saavutettiin jo viime vuonna. Säästö tulee olemaan vuonna 2016 suurempi kuin oli ennakoitu."

Halonen sanoo, että säästöä syntyy nyt 10–20 miljoonaa euroa vuodessa. Maavoimien kunnossapidon kokonaismenot ovat noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Maavoimat hoitaa yhä omana toimintanaan räjähteiden ja ampumatarvikkeiden kunnossapidon.

Millog on Puolustusvoimien niin sanottu strateginen kumppani. Kumppanuus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Millogilta ostettuja palveluja kilpailuteta.

Valvonta tapahtuu omistajaohjauksen kautta. Valtiolla on ratkaiseva äänivalta Millogissa ja sen pääomistajassa Patriassa.

"Kyllä tämä on aika pitkälle yksinoikeusluonteinen tilanne. Kumppanuus on niin lähellä Puolustusvoimien ydintoimintaa, ettei sitä voi muutaman vuoden välein kilpailuttaa", sanoo ylijohtaja Teemu Penttilä puolustusministeriöstä.

 

[Tvälups]

Halleluujaa! Kilpailuttamaton kumppanuussopimushan se on ainakin toiselle sopimusosapuolelle "edullinen".

 

[fulcrum]

Mitenkäs tätä huoltohommaa on sitten mietitty sota-aikana? Vaikkei Millogin miehet ihan etulinjaan menisikään niin varikot ja huoltokeskukset ovat legitiimejä kohteita sodassa ja niihin voidaan ja tullaan iskemään. Oletettavasti tätä hommaa on mietitty edeltäkäsin. Vai tehdäänkö niin että sodan tullen Millogimiehet kutsutaan reservistä ja SA-sijoitus on sama kuin entinen siviilityöpaikka?

 

[JOKO]

Mitenkäs tätä huoltohommaa on sitten mietitty sota-aikana? Vaikkei Millogin miehet ihan etulinjaan menisikään niin varikot ja huoltokeskukset ovat legitiimejä kohteita sodassa ja niihin voidaan ja tullaan iskemään. Oletettavasti tätä hommaa on mietitty edeltäkäsin. Vai tehdäänkö niin että sodan tullen Millogimiehet kutsutaan reservistä ja SA-sijoitus on sama kuin entinen siviilityöpaikka?

Tuskinpa asiaa on pohdittu millään tavalla. Ylhäältä on tullut käsky ulkoistaa ja sen mukaan on toimittu.

 

[Maj.evp]

Niinpä, ja mikähän on ulkoistuksen määritelmä noin yleensäkin ? Jos kaupunki ulkoistaa koulukuljetukset, niin kuskit ovat ihan niitä samoja tyyppejä kuin aikaisemminkin.

Tässä tapahtuisi epäilemättä samankaltainen "muutos". Eli lume-muutos mutta hyödyllinen silti. Yritykset tekevät tämmöisiä muutoksia ihan syystä, eli saadaan tuotto/tase -suhde paremmaksi. Ei saa olla kiinteitä kuluja silloinkaan, vaikka henkilöstö olisi täystyöllistetty. Ja tämä on ihan oikein; ei voida olla varmoja että he ovat ensi vuonna täystyöllistettyjä.

Kaiken kaikkiaan, hyvä muutos, tilanteessa missä ei voida olla varmoja, että panssarivaunuja käytetään ylipäätään parin vuoden päästä. Voihan niille käydä kuten ilmatyynylaivalle. Doktriini muuttuu. Itse asiassa muuttui hiljattain, taistelutapa.

 

[koponen]

Tuskinpa asiaa on pohdittu millään tavalla. Ylhäältä on tullut käsky ulkoistaa ja sen mukaan on toimittu.

No tästä voi jo sanoa ihan oman kokemuksen perusteella että täyttä tuubaa. Sinne virkamieskuntaan kuuluu aika monta ihmistä jotka tekevät ihan oikeaa poikkeusolomietintää ihan palkkansa edestä, ja yhteistoimintakanavat ja -foorumit päälle.

 

[skärdis]

Mitenkäs tätä huoltohommaa on sitten mietitty sota-aikana? Vaikkei Millogin miehet ihan etulinjaan menisikään niin varikot ja huoltokeskukset ovat legitiimejä kohteita sodassa ja niihin voidaan ja tullaan iskemään. Oletettavasti tätä hommaa on mietitty edeltäkäsin. Vai tehdäänkö niin että sodan tullen Millogimiehet kutsutaan reservistä ja SA-sijoitus on sama kuin entinen siviilityöpaikka?

Mitäpä luulet? Tottahan Millogin rasvanäpit ovat pilliin vihellettäessä ensimmäisenä riviin astuvia sotilaita ja sijoituksena on - yllätys yllätys - Millogin panssarivaunuvarikko. Sillä kertaa vaan ovat sotilaita.

Ei tässä asiassa mitään ongelmaa pitäisi olla.

Tuossa kumppanuushommassa on kylläkin muita todellisia ongelmia vaikka muille jaettavaksi.

 

[fulcrum]

Mitäpä luulet? Tottahan Millogin rasvanäpit ovat pilliin vihellettäessä ensimmäisenä riviin astuvia sotilaita ja sijoituksena on - yllätys yllätys - Millogin panssarivaunuvarikko. Sillä kertaa vaan ovat sotilaita.

Ei tässä asiassa mitään ongelmaa pitäisi olla.

No sehän se kuulostaisi loogilliselta, mutta sehän ei vielä sinänsä mitään takaa, siksi kysyin...

 

[Maj.evp]

No tästä voi jo sanoa ihan oman kokemuksen perusteella että täyttä tuubaa. Sinne virkamieskuntaan kuuluu aika monta ihmistä jotka tekevät ihan oikeaa poikkeusolomietintää ihan palkkansa edestä, ja yhteistoimintakanavat ja -foorumit päälle.

No niin kuului epäilemättä Ranskassa 1940

 

[Maj.evp]

En luota. Nolla prosenttia. Voin olla väärässä, mutta ei se logiikka niin toimi.

 

[Laamanator]

Mitenkäs tätä huoltohommaa on sitten mietitty sota-aikana? Vaikkei Millogin miehet ihan etulinjaan menisikään niin varikot ja huoltokeskukset ovat legitiimejä kohteita sodassa ja niihin voidaan ja tullaan iskemään. Oletettavasti tätä hommaa on mietitty edeltäkäsin. Vai tehdäänkö niin että sodan tullen Millogimiehet kutsutaan reservistä ja SA-sijoitus on sama kuin entinen siviilityöpaikka?

Kyllä. Henkilöstön työtehtävät jatkuvat joko sa-sijoitettuna tai vapitettuna. Tähän viittaa varsin vahvasti myös MILLOG:n asema valtionomisteisena strategisena kumppanina. MILLOG ei pilliin vihellettäessä monen ulkomaisomisteisen pörssiyhtiön tavoin luiki häntä koipien välissä ja suomalaisilta pimitetty rahasäkki kainalossa suin päin pakoon johonkin ameriikan wall streetille.

Sinne virkamieskuntaan kuuluu aika monta ihmistä jotka tekevät ihan oikeaa poikkeusolomietintää ihan palkkansa edestä, ja yhteistoimintakanavat ja -foorumit päälle.

Ei kiinteää sherlok!

 

[JOKO]

Onko MILLOG lailla velvoitettu hoitamaan kaikki työt Suomessa? Voisin kuvitella johdolle tulevan kiusauksen siirtää osan töistä halvempien kustannusten maihin. Entäpä sitten henkilökunnan tausta? Ovatko jatkossa suomalaisia? Saako kyseinen yritys valikoida työntekijänsä kansalaisuuden perusteella? Haluaako edes valita, kun halvempi heppu saattaa olla ulkomailta? Valitaanko suomalaiset työntekijät vain varusmiespalveluksen suorittaneista? Miten menetellään sivarien ja palveluksesta vapautettujen kanssa? Saako näitä syrjiä työntekijöitä valittaessa? Voiko näitä käskyttää pilliin vihellettäessä?

Pidän järjestelyä sutena ja se tietysti näkyy mielipiteissäni. Epäilen vahvasti sodan ajan tarpeiden unohtuvan organisaation rakentuessa liiketalouden lakien ympärille. Tiukassa paikassa panssarijoukoista ei löydy yhtään miestä, joka saisi niukasti viottuneen panssarivaunun heräämään henkiin. Turhat kalustotappiot kasvavat siten suuriksi. Luultavasti myös korjaustoiminnan kapasiteetti tulee olemaan rankasti alimitoitettu sodan ajan tarpeita ajatellen. Henkilöstö ja kalusto optimoidaan rauhan ajan tarpeiden pohjalta.

 

[skärdis]

Onko MILLOG lailla velvoitettu hoitamaan kaikki työt Suomessa?

Tuollaista lakia ei ole olemassa, mutta kyllähän Puolustusvoimat voi sopimuksessa asettaa haluamansa vaatimukset.

Entäpä sitten henkilökunnan tausta? Ovatko jatkossa suomalaisia? Saako kyseinen yritys valikoida työntekijänsä kansalaisuuden perusteella?

Kts. yllä.

Valitaanko suomalaiset työntekijät vain varusmiespalveluksen suorittaneista? Miten menetellään sivarien ja palveluksesta vapautettujen kanssa? Saako näitä syrjiä työntekijöitä valittaessa? Voiko näitä käskyttää pilliin vihellettäessä?

Sivarit ovat vapautettuja vain rauhan ajan asevelvollisuudesta. Nykyinen laki ei tunne sivariutta sodan aikana, eikä sellaista voida stetsonistakaan vetää.

Asevelvollisuudesta vapaat (naiset, oolantilaiset, terveydellisin syyt, Jehovan todistajat jne) ovat sota-aikana määrättävissä työvelvollisiksi, jolloin asema ei juurikaan asevelvollisista eroa, paitsi etteivät kanna asetta.[/quote]

 

[SJ]

Eikös ne muuttanut lakia noiden sivarien kohdalta?

 

[skärdis]

Eikös ne muuttanut lakia noiden sivarien kohdalta?

Katos vaan, niinhän muutettiinkin. Ei ole sivariasiat parasta osaamisaluettani.

Siviilipalveluslain 64 ja 65 §:ien mukaan tasavallan presidentti voi määrätä liikekannallepanon yhteydessä alle 50-vuotiaat sivarit siviilipalvelukseen per heti. 50-60 vuotiaat voidaan kutsua lapionvarteen vain eduskunnan päätöksellä.