Armeija tilasi 5 000 paria pakkassaappaita
- Viestiketjun aloittaja JOKO
- Aloitus PVM
Kotimaiset huopakumisaappaat made in Serbia.
Ainakin aiemmin taisi olla niin, että nuo saappaat oli mallia Nokia Kaira, joka on ihan siviilien saatavissa sellaisenaan. Sittemmin vaihdettiin malliin Nokia Naali, kun kaivattiin parempaa taisteluaineiden kestävyyttä ja jämäkämpää pohjaa hiihtämiseen. Sitäkin on saatavissa siviilimarkkinoilla. Nokian jalkineiden sivuilla mainitaan Naalin olevan siviiliversio armeijan saappaasta. Ei olisi valmistajalle kovinkaan tuottavaa tehdä noin pieniä eriä normaalista tuotantolinjasta poikkeavaa saapasta. Varsinkin kun samoja specsejä vaaditaan nykyään monissa tuotantolaitoksissa ja eränkävijätkin niitä arvostavat. Ei tarvi edes erikseen hyväksyttää standardeihin kahta eri saapastyyppiä. Sekään kun ei ole kovin halpaa puuhaa. Olen kuullut väitettävän jopa, että siviilimallia varten lisätyt heijastimet olisivat niin kalliit jättää pois armeijan mallista, ettei siihen ole ryhdytty.
Sittemmin on tilauksissa ollut kilpailutuksen ansiosta muitakin saappaita. AInakin Nokian WIldmarkia jota ei enää ole saatavissa lainkaan ja Suomen Kumitehtaan Rokkaa, josta siitäkään ei tehtaan kuvastossa löydy enää kuin kesämalli ja sen kiinteävuorinen versio Tornio. Kairaa näkyy saavan 89 eurolla tällä hetkellä ja naalia 99 eurolla. Ovh:t 109 ja 139 euroa.. 5000 paria on tuollaiselle saapasvalmistajalle lopulta niin pieni erä, että 10-20% alennus on ihan normaali. Tuossa ei tosin mainita, että tuleeko mukana muuta kuin yhdet huopavuoret. Muuten Nokialla on tätä nykyä jo 4 eri mallia irtohuopavuorta tarjolla ja lisäksi Supi ja Taigaversiot irtohuopavuorilla, niille jotka eivät välttämättä tarvi hiihtomahdollisuutta tai käyttävät sitä uutta sidemallia.
Ainakin aiemmin taisi olla niin, että nuo saappaat oli mallia Nokia Kaira, joka on ihan siviilien saatavissa sellaisenaan. Sittemmin vaihdettiin malliin Nokia Naali, kun kaivattiin parempaa taisteluaineiden kestävyyttä ja jämäkämpää pohjaa hiihtämiseen. Sitäkin on saatavissa siviilimarkkinoilla. Nokian jalkineiden sivuilla mainitaan Naalin olevan siviiliversio armeijan saappaasta. Ei olisi valmistajalle kovinkaan tuottavaa tehdä noin pieniä eriä normaalista tuotantolinjasta poikkeavaa saapasta. Varsinkin kun samoja specsejä vaaditaan nykyään monissa tuotantolaitoksissa ja eränkävijätkin niitä arvostavat. Ei tarvi edes erikseen hyväksyttää standardeihin kahta eri saapastyyppiä. Sekään kun ei ole kovin halpaa puuhaa. Olen kuullut väitettävän jopa, että siviilimallia varten lisätyt heijastimet olisivat niin kalliit jättää pois armeijan mallista, ettei siihen ole ryhdytty.
Sittemmin on tilauksissa ollut kilpailutuksen ansiosta muitakin saappaita. AInakin Nokian WIldmarkia jota ei enää ole saatavissa lainkaan ja Suomen Kumitehtaan Rokkaa, josta siitäkään ei tehtaan kuvastossa löydy enää kuin kesämalli ja sen kiinteävuorinen versio Tornio. Kairaa näkyy saavan 89 eurolla tällä hetkellä ja naalia 99 eurolla. Ovh:t 109 ja 139 euroa.. 5000 paria on tuollaiselle saapasvalmistajalle lopulta niin pieni erä, että 10-20% alennus on ihan normaali. Tuossa ei tosin mainita, että tuleeko mukana muuta kuin yhdet huopavuoret. Muuten Nokialla on tätä nykyä jo 4 eri mallia irtohuopavuorta tarjolla ja lisäksi Supi ja Taigaversiot irtohuopavuorilla, niille jotka eivät välttämättä tarvi hiihtomahdollisuutta tai käyttävät sitä uutta sidemallia.
noska kirjoitti:
Jos en väärin muista niin M/05 saapas oli hivenen kalliimpi kuin tuo Naali. Onko tuo hinta ero sitten joistakin muutoksista johtuvaa vai ihan vain tuotantomääristä. En tiedä... En kyllä mene hintaeroa varmaksi sanomaan.
Huopa kai noissa maksaa ja luulisi että mukana tulee yhdet ehkä useammat lisähuovatkin. Rokka on muistaakseni huovaltaan selvästi ohuempi kuin Naali tai vastaavat ja hintakin on ovhna jotakin 80€ luokkaa. Tosin varmasti seassa on muitakin hintaa madaltavia juttuja. En muista oliko Suomen Sotilaan testissä juuri Rokan kantauran kuluminen ongelma, ohut irtohuopa ainakin kului kohtuu nopeasti. Muutenhan saapas sai kehuja keveyden ja halvahkon hinnan vuoksi. Eroja joka tapauksessa nokialaisten välillä oli, eli materiaalien kestävyydessä taitaa olla eroja. En muista paljonko marketeissa noista huovista pitää maksaa. Kaippa se hintahaitari on 20-30€ luokkaa parilta, paksuudesta riippuen.
Ruotsalaiset kai alensi kustannuksia omissa kumppareissaan sillä että heillä ei huopaa ollutkaan. Vaan huovan virkaa toimitti keinokuituinen paksuhko sukka/"huopa". Ainakin noissa hurri-kumisaapaksissa mitkä minulla on.
Jos joskus olette tilaisuudessa verrata pv:n huopakumpparia siviilivastineeseen, huomaatte, että pv:n kalossiin on tehty lujempi taivutuslujuus sivuihin eli ne ovat paksummat sivuilta kuin siviilin. Samoin pohja on piirun lujempaa tekoa. Näin oli ainakin aiemmin, en tiedä sitten tänään.
Ovatko saman valmistajan samaa mallia? Mun omat huopakumpparit (valmistaja ja malli ei tiedossa) on meinaan selvästi jäykemmät kuin ne joita on ollut pääsääntoisesti kertauksissa käytössä (Wildmark/m95 , Kaira/m83 ja Rokka/m05) ja jokseenkin yhtä jäykät kuin Naalit/m08. Viimeiset ei omani voi olla koska ovat sen verran vanhemmat ettei kyseistä mallia vielä edes ollut ja ovat valmistettu Suomessa. (Noi intin vuosimallit voi olla väärin kun heitin kuistista). Eka malli musitaakseni oli Kontio/m73, mutta niitä ei ole ollut jaossa enää aikoihin.
Tuota Baikalin kertomaa täytyy päästä vertailemaan oikein kunnolla. Saappaan painohan kertoo myöskin aika paljon.
Tuota Baikalin kertomaa täytyy päästä vertailemaan oikein kunnolla. Saappaan painohan kertoo myöskin aika paljon.
Tuttu entinen kantapeikko totesi tässä taannoin että "miten mies voikin rakastaa noin rätei ja lumpui". :blush:
Meidän yhdistyksen yhdeltä jäseneltä pitäisi löytyä kaikki numerot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, niin selailen ne läpi kunhan ehdin. Katselen tuossa jossain vaiheessa myös noiden muiden lehtien testit. Jos oikein innostun niin otanpa ajankulukseni noihin valmistajiin yhteyttä ja kyselen kommentteja. (Oon kyllä ennenkin tainnut luvata jotain tekeväni ja tänne tiedon jakavani, kukahan tekis listan mulle mitä kaikkea on jo jonossa).
Osassa intin huovistahan on kannssa nahkavhvikkeet. Valmistustapojen muuttumisen vuosien saatossa voi muutenkin niistä huomata. Värisävyt vaihtelevat, villan kuidun pituus viahtelee myös ja samoin huovan tiiveys. Osa huovista on ns. saumatonta mallia, kun taas osassa on pohjakappale neulottu erikseen kiinni jne. Perinteisesti huopia paljon syövä ongelma on ollut tuo käytetty vuorimateriaali, joka sivumennen sanoen on täysin käsittämätön valinta. Liikettä kantapäässä huovan ja vuorimateriaalin välillä syntyy lähes väkisin ja vuorimateriaali on sen verran vahvaa ja karkeakuvioista, että huopa kuluu, jos sen pintaan ei tehdä vahvistemateriaalista hankaussuojaa.
Meidän yhdistyksen yhdeltä jäseneltä pitäisi löytyä kaikki numerot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, niin selailen ne läpi kunhan ehdin. Katselen tuossa jossain vaiheessa myös noiden muiden lehtien testit. Jos oikein innostun niin otanpa ajankulukseni noihin valmistajiin yhteyttä ja kyselen kommentteja. (Oon kyllä ennenkin tainnut luvata jotain tekeväni ja tänne tiedon jakavani, kukahan tekis listan mulle mitä kaikkea on jo jonossa).
Osassa intin huovistahan on kannssa nahkavhvikkeet. Valmistustapojen muuttumisen vuosien saatossa voi muutenkin niistä huomata. Värisävyt vaihtelevat, villan kuidun pituus viahtelee myös ja samoin huovan tiiveys. Osa huovista on ns. saumatonta mallia, kun taas osassa on pohjakappale neulottu erikseen kiinni jne. Perinteisesti huopia paljon syövä ongelma on ollut tuo käytetty vuorimateriaali, joka sivumennen sanoen on täysin käsittämätön valinta. Liikettä kantapäässä huovan ja vuorimateriaalin välillä syntyy lähes väkisin ja vuorimateriaali on sen verran vahvaa ja karkeakuvioista, että huopa kuluu, jos sen pintaan ei tehdä vahvistemateriaalista hankaussuojaa.
No niin, suoritinpa vähän tiedustelua tästä pakkassaapas asiasta.
Suomen Kumitehtaan Rokkaa ei sitten kuitenkaan enää saa. Eivät kyenneet tekemään Suomessa kilpailukykyiseen hintaan ja myivät koneet Serbiaan, koska pelkät siviilimarkkinat eivät riitä pitämän tuotantoa yllä. Tretornille ja Vikingille on käynyt samoin. Osallistuvat kuitenkin tarjouskilpailuihin Kiinassa alihankintana tehdyillä saappailla. Ilmeisesti Naali tehdään nyt samoilla koneilla kuin ennen Rokka ja aika pitkälti saman suunnittelun pohjalta.
Pohjoismaiset markkinat ovat aina olleet niin pienet, että ilman armeijan tilauksia ei ole saappaita juuri kannattanut tehdä. Samasta syystä on siviilimarkkinoilla tarjolla myös täysin samaa saapasta kuin puolustusvoimille menee, kun ei erillistä tuotetta ole kannattanut kehittää. Siviilimarkkinoita hallitsee pakkassaappaiden halpisversiot. Oman ongelmansa pohjoismaisille tehtaille on tuonut, myös Norjan, Ruotsin ja Suomen erilaiset specsit saappaille, mikä on johtanut vaikeuksiin osallistua samalla mallilla kaikkien tarjouskilpailuihin. Eri mallien kehittäminen ja tuottaminen taas on ollut kallis investointi ja johtanut saman valvimstajan eri mallien kilpailuun siviilimarkkinoilla. Myös vahvuuksien laskeminen ja varmuusvarastojen tyhjentäminen on johtanut kysynnän pienenemiseen.
Siviilimarkkinoilla on kevytmuovisaappaat yleistyneet pilkkikansan jalassa ja erilaiset kalvokengät retkeilijöillä ja metsästäjillä. Pääsääntöisesti löytyy markkinoilta tällä hetkellä Nokian Kairaa (perustuu vanhaan pv:n pakkassaappaan suunnitteluun, tehdään Kiinassa ja on se veltto ohut hupainen versio) ja joissakin kaupoissa vielä on jäännöskokoja Suomen Kumitehtaan Rokkaa (tukeva, lähes musta huopavuori, jossa kangasvahvikkeita ja ripustuslenkki) sekä Keskon italiassa teettämää Kuru-merkkistä saapasta (veilä surkeampi kuin Kaira). Nokian Naalia ei vielä riitä juurikaan siviilimarkkinoille asti. Noin viisi vuotta sitten myytiin monin paikoin Vikingin huopakumisaappaita edullisesti kun tehtaan loppuvarastoja tyhjennettiin. Tretorn lopetti tuotantonsa jo Ruotsin aloittaessa varusmiesten määrän vähenemisen. Kumpikin tehdas keskittyy malleihin, joiden markkinat ovat Pohjoismaita laajemmalla. Muutama vuosi taapäin markkinoilla oli paljon venäläistä halpaa huopavuorista kumisaapasta (sekä irto- että kiinteällä vuorella), joka myös kärsi tukevuuden puutteesta, eikä siinä myöskään ollut hiihtoranttia.
Kehityksen jatkuessa tätä rataa on puolustusvoimien joko tyydyttävä maksamaan reilusti enemmän pakkassaappaistaan, tilattava ne suuremmissa erissä, tyydyttävä halpisversioihin, siirryttävä muun tyyppisiin talvikenkiin tai pienennettävä vahvuuksia niin paljon, että vanhat varastot riittävät. Valmistajien ei nimittäin ole tuotantokustannusten koko ajan kohotessa kannattavaa käynnistää tuotantolinjojaan pienten erien takia, ellei tilauksien jatkumiselle ole takeita.
Suomen Kumitehtaan Rokkaa ei sitten kuitenkaan enää saa. Eivät kyenneet tekemään Suomessa kilpailukykyiseen hintaan ja myivät koneet Serbiaan, koska pelkät siviilimarkkinat eivät riitä pitämän tuotantoa yllä. Tretornille ja Vikingille on käynyt samoin. Osallistuvat kuitenkin tarjouskilpailuihin Kiinassa alihankintana tehdyillä saappailla. Ilmeisesti Naali tehdään nyt samoilla koneilla kuin ennen Rokka ja aika pitkälti saman suunnittelun pohjalta.
Pohjoismaiset markkinat ovat aina olleet niin pienet, että ilman armeijan tilauksia ei ole saappaita juuri kannattanut tehdä. Samasta syystä on siviilimarkkinoilla tarjolla myös täysin samaa saapasta kuin puolustusvoimille menee, kun ei erillistä tuotetta ole kannattanut kehittää. Siviilimarkkinoita hallitsee pakkassaappaiden halpisversiot. Oman ongelmansa pohjoismaisille tehtaille on tuonut, myös Norjan, Ruotsin ja Suomen erilaiset specsit saappaille, mikä on johtanut vaikeuksiin osallistua samalla mallilla kaikkien tarjouskilpailuihin. Eri mallien kehittäminen ja tuottaminen taas on ollut kallis investointi ja johtanut saman valvimstajan eri mallien kilpailuun siviilimarkkinoilla. Myös vahvuuksien laskeminen ja varmuusvarastojen tyhjentäminen on johtanut kysynnän pienenemiseen.
Siviilimarkkinoilla on kevytmuovisaappaat yleistyneet pilkkikansan jalassa ja erilaiset kalvokengät retkeilijöillä ja metsästäjillä. Pääsääntöisesti löytyy markkinoilta tällä hetkellä Nokian Kairaa (perustuu vanhaan pv:n pakkassaappaan suunnitteluun, tehdään Kiinassa ja on se veltto ohut hupainen versio) ja joissakin kaupoissa vielä on jäännöskokoja Suomen Kumitehtaan Rokkaa (tukeva, lähes musta huopavuori, jossa kangasvahvikkeita ja ripustuslenkki) sekä Keskon italiassa teettämää Kuru-merkkistä saapasta (veilä surkeampi kuin Kaira). Nokian Naalia ei vielä riitä juurikaan siviilimarkkinoille asti. Noin viisi vuotta sitten myytiin monin paikoin Vikingin huopakumisaappaita edullisesti kun tehtaan loppuvarastoja tyhjennettiin. Tretorn lopetti tuotantonsa jo Ruotsin aloittaessa varusmiesten määrän vähenemisen. Kumpikin tehdas keskittyy malleihin, joiden markkinat ovat Pohjoismaita laajemmalla. Muutama vuosi taapäin markkinoilla oli paljon venäläistä halpaa huopavuorista kumisaapasta (sekä irto- että kiinteällä vuorella), joka myös kärsi tukevuuden puutteesta, eikä siinä myöskään ollut hiihtoranttia.
Kehityksen jatkuessa tätä rataa on puolustusvoimien joko tyydyttävä maksamaan reilusti enemmän pakkassaappaistaan, tilattava ne suuremmissa erissä, tyydyttävä halpisversioihin, siirryttävä muun tyyppisiin talvikenkiin tai pienennettävä vahvuuksia niin paljon, että vanhat varastot riittävät. Valmistajien ei nimittäin ole tuotantokustannusten koko ajan kohotessa kannattavaa käynnistää tuotantolinjojaan pienten erien takia, ellei tilauksien jatkumiselle ole takeita.
Mietin tuossa olisiko itseasiassa ratkaisu jatkossa löydyttävä sukkateknologiaa kehittämällä? Sukka ei ole muuttunut kovin paljoa valovuosiin, toki on kaikenlaista hengittävää ja aniksentuoksua jne. mutta tosilämmintä ja märkänäkin toimivaa pitäisi olla.
Kapiainen taannoin kirjoitti kuinka nahkasaapas on kova sana, kun sen ottaa reilun kokoisena ja ahtaa sukkia ja silti jää tilaa...saattaa olla siis tulevaisuutta, jos/kun huopakumppari on muuttumassa valmistajien kannalta perspektiivittömäksi kauppatavaraksi.
Kapiainen taannoin kirjoitti kuinka nahkasaapas on kova sana, kun sen ottaa reilun kokoisena ja ahtaa sukkia ja silti jää tilaa...saattaa olla siis tulevaisuutta, jos/kun huopakumppari on muuttumassa valmistajien kannalta perspektiivittömäksi kauppatavaraksi.
baikal kirjoitti:
Briteillähän on noita kalvosukkia. En nyt muista mitä kalvoa käyttävät. Gore kun ei toimi kovilla pakkasilla ja tuo heidän kalvo on suunniteltu nimenomaan pakkasolosuhteisiin. Ideana on, että alimmaisena on hyvä nykyteknolgian mukainen vaellussukka, sitten eristävä kerros (thinsulatea tai vastaavaa) sitten tuo kalvosukka ja päällimmäisenä kenkä, joka sangen usein on vuoristokenkä tyyppinen kovamuovikenkä, jossa on vielä pehmusteena ja lämpövuorina sisäkenkä jostain synteettisestä materiaalista.
Jenkeillä taas on ne Micky Mouse Bootsit (mustat) ja Bunny Bootsit (valkoiset). Eli kumikengät kun laitetaan varsinekengän päälle. Kun eristykset sun muut on siinä palveluskengissä jo valmiiksi, niin tuolta kuorikengältä ei vaadita niin suuria ominaisuuksia. Lähinnä suoja kosteutta vastaan ja vähän lisä eristettä.
Kanadalaisilla on noita samoja kuin jenkeillä ja sitten eskimoilta kopsattuja muklukeja, jotka toimivat kuulemma loistavasti lumikenkien kanssa, mutta eivät hiihdettäessä kovin hyvin.
Venäläisillä löytyy tiettävästi vieläkin huopikkaita. Ne ovat kovalla kuivalla pakkassäällä edelleen erinomaiset jalkineet, eritoten touhuttaessa vaunujen kylmän raudan kanssa. Kostea keli sitten on hieman ongelmallisempi ja tukea ei juuri niistä jalalle saa.
Pitääpi tätäkin tarinaa taas täydentää, kun tuli tänään puheeksi tuolla Heikkilä sodessa erään entisen huoltopäällikön kanssa huopakumisaappaat.
Ihan ensimmäinen malli armeijallahan oli Nokian Tuura, jossa oli kiinteä vuori. Sitä on kaupan vieläkin kahtena versiona: Tuura ja Tuura Plus, joista Plus versiossa on uusdelleen suunniteltu paremmin eristävä pohja, joka tosin ei ole enää nastoitettavissa kuten perus-tuura. Tuurassa on sama pohja kuin Kairassa ja Tuura Plussassa sama pohja kuin Naalissa.
Kun intti sitten vaihtoi irtohuopavuorellisiin malleihin, niin kaikki varastossa olleet Tuurat poltettiin. Tämä entinen huoltopäällikkö oli oman varuskuntansa osalta ollut valvomassa tätä toimitusta. Ei muistanut enää vuotta, mutta sanoi, että itku meinasi päästä kun kertaakaan avaamattomat laatikot käyttämättömine saappaineen heitettiin tuleen yksi toisensa perään ja suurin osa käytetyistäkin oli vielä ihan täysin kelvollisessa kunnossa.
Siihen aikaan ei SA int harrastanut ylijäämätavaran myyntiä, vaan ne tuhottiin, jotteivät varmasti palaa takaisin varuskiertoon. Sikäli peruste on melko ontuva varusteelle, joka poistuu kokonaan varusluettelosta ja siten myös -kierrosta.
Mutta siihen aikaanhan kaikki siviileille myytävät varusteet poikkesivat jollain tapaa varusesineistä. Pienimipiä eroja taisi olla peltipaidassa ollut tasku. Tähänhän on osin palattu nollavitosten myötä.
Tuuraa edeltäviä mallejakin on ns. huopavuorisaapasta ollut jopa jo sota-aikana. Kyseisessä saappaassa oli kumiterä tai nilkkuripituinen nahkasaapas ja varsi päällystämätöntä huopaa.
Mies suksisiisllä, oliko jo irtohuovat vai vielä kiinteät inttiä käydessä?
Ihan ensimmäinen malli armeijallahan oli Nokian Tuura, jossa oli kiinteä vuori. Sitä on kaupan vieläkin kahtena versiona: Tuura ja Tuura Plus, joista Plus versiossa on uusdelleen suunniteltu paremmin eristävä pohja, joka tosin ei ole enää nastoitettavissa kuten perus-tuura. Tuurassa on sama pohja kuin Kairassa ja Tuura Plussassa sama pohja kuin Naalissa.
Kun intti sitten vaihtoi irtohuopavuorellisiin malleihin, niin kaikki varastossa olleet Tuurat poltettiin. Tämä entinen huoltopäällikkö oli oman varuskuntansa osalta ollut valvomassa tätä toimitusta. Ei muistanut enää vuotta, mutta sanoi, että itku meinasi päästä kun kertaakaan avaamattomat laatikot käyttämättömine saappaineen heitettiin tuleen yksi toisensa perään ja suurin osa käytetyistäkin oli vielä ihan täysin kelvollisessa kunnossa.
Siihen aikaan ei SA int harrastanut ylijäämätavaran myyntiä, vaan ne tuhottiin, jotteivät varmasti palaa takaisin varuskiertoon. Sikäli peruste on melko ontuva varusteelle, joka poistuu kokonaan varusluettelosta ja siten myös -kierrosta.
Mutta siihen aikaanhan kaikki siviileille myytävät varusteet poikkesivat jollain tapaa varusesineistä. Pienimipiä eroja taisi olla peltipaidassa ollut tasku. Tähänhän on osin palattu nollavitosten myötä.
Tuuraa edeltäviä mallejakin on ns. huopavuorisaapasta ollut jopa jo sota-aikana. Kyseisessä saappaassa oli kumiterä tai nilkkuripituinen nahkasaapas ja varsi päällystämätöntä huopaa.
Mies suksisiisllä, oliko jo irtohuovat vai vielä kiinteät inttiä käydessä?