Armeijan johtajakoulutus auttaa yhä uralla eteenpäin – ”Sillä on valtavan iso merkitys”

#1
Armeijan johtajakoulutus auttaa yhä uralla eteenpäin – ”Sillä on valtavan iso merkitys”

Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen dosentin Pia Heilmannin mielestä reservinupseerikoulutukseen hakeutuminen osoittaa kiinnostusta johtajatehtäviin. Lisäksi sen voi mieltää ikään kuin täydennyskoulutuskurssiksi esimerkiksi kielikurssien joukkoon. (KUVA: Sami Kero)
Julkaistu: 4.6. 6:01

Jos olet käynyt armeijan tai vieläpä reserviupseerikoulun, mainitse se CV:ssäsi. Työnhaussa siitä ei ole ainakaan haittaa, sanovat Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat.
Armeijan ja erityisesti reserviupseerikoulun käyminen on edelleen syytä mainita ansioluettelossa, katsovat Taloussanomien haastattelemat johtamisen ja rekrytoinnin asiantuntijat. Tämä koskee ainakin kotimaisten työpaikkojen hakemista.

Vaikka armeijalla ja sen johtajakoulutuksella ei välttämättä ole rekrytoinnissa yhtä vahvaa painoarvoa kuin entisaikaan, erityisesti reserviupseerikoulu (RUK) kannattaa mainita, jos sellaisen on käynyt. Se on lisävaltti varsinkin niille, jotka tähtäävät esimiesasemiin ja vastuullisiin tehtäviin.

– Sillä on valtavan iso merkitys. Itse olen sotilassukua, mutta meidän 27 headhunteriamme ovat myös varmasti samaa mieltä, vakuuttelee suorahakuyhtiö Inhuntin toimitusjohtaja Kari Juutilainen.

Asevelvollisuuden suorittaminen kiinnostaa työnantajia
Juutilainen kannustaa tuomaan armeijan ja reserviupseerikoulutuksen esiin CV:ssä aina.

– Jotkut sanovat, ettei missään pitäisi mainita edes sitä, onko käynyt armeijan vai ei. Olen siitä kyllä eri mieltä.

Juutilaisen johtamalla Inhuntilla on Suomessa 27 headhunteria, ja se tekee vuosittain satoja suorahakuja ja johtajahakuja. Yhtiö toimii myös Suomen ulkopuolella.

Juutilainen itse on rakentanut organisaatioita ja toiminut headhunterina 1990-luvulta lähtien. Hänen mukaansa uusia tekijöitä rekrytoivat toimeksiantajat kysyvät edelleen useimmiten, onko hakija käynyt armeijaa.

Kun Inhuntin toimeksiantajat rekrytoivat esimiehiä, RUK:n ottavat puheeksi etenkin ne, jotka ovat sen itse nuorena kokeneet. Reservin upseereiksi koulutetaan noin seitsemän prosenttia varusmiehistä.

– Olen nähnyt yli tuhat hakua, mutta varsinaiseksi vaatimukseksi RUK:n käymistä ei silti ole vielä koskaan asetettu. Se on kuitenkin etu, Juutilainen sanoo.

Monella menestyneellä johtajalla takanaan reserviupseerin koulutus, kertoo toimitusjohtaja Roy Herold johtajien rekrytointiin erikoistuneesta MPS Executive Searchista.

– Kokonaisuuteen vaikuttaa kuitenkin se, mitä ihminen on sen jälkeen elämässään tehnyt. Sanoisin, että RUK tuo työnhakuun lisäarvoa.

Varusmieskoulutus ei tuota valmiita johtajia
Armeijassa johtaminen on varsin erilaista kuin vaikkapa yritystoiminnassa tai muissa julkisorganisaatioissa, huomauttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen dosentti Pia Heilmann.

– Hyötyähän reserviupseerikoulusta on, mutta ei se valmiita johtajia tee. Siitä on vielä pitkä tie johtajaksi.

Varusmiesten johtajakoulutus on myös melko lyhyt. Se kestää vain 14 viikkoa, kun taas esimerkiksi yliopistoissa johtamista opiskellaan pääaineena vuosia.

MPS:n Roy Herold kuitenkin muistuttaa, että armeijakin on kehittänyt johtamisoppejaan.

– Jotkut sanovat, että armeijan johtamismenetelmät ovat vanhanaikaisia yrityselämää ajatellen, koska siellä johdetaan nimenomaan aseman kautta. Vaikka siellä johtaminen perustuu kuriin, sielläkin pitää silti olla hyvä johtaja, hän sanoo.

Substanssiosaaminen ratkaisee
Heilmannin mukaan omaan alaan ja haettavaan tehtävään liittyvä osaaminen on se, joka ensisijaisesti ratkaisee työntekijävalinnat. Esimerkiksi oman alan maisterintutkinto ja työkokemus ovat paljon sotilasarvoja tärkeämpi meriitti.

Johtajan rekrytointitilanteessa erityisen paljon ratkaisee haastattelutilanne, koska se tuo persoonan esiin. Siinä voi tuoda näkyville, kuinka osaa viestiä ja organisoida ja millainen oma ote johtamiseen on.

– Jos RUK on käyty, kannattaa se tietenkin kirjoittaa CV:hen. Ei siitä luultavasti ainakaan haittaa ole. Se voi vaikuttaa vaa’ankielitilanteessa, Heilmann katsoo.

Rekrytoinneissa reserviupseerikoulun merkitys on Kari Juutilaisen kokemuksen mukaan kuitenkin vähentynyt huomattavasti esimerkiksi 1990-luvusta. Hän arvioi, että muutos johtuu globalisaatiosta ja yleisestä asenneilmastosta. Hänen mielestään armeijaa ja sen johtajakoulutusta jopa vähätellään.

Oma vaikutuksensa on ollut myös rekrytoijien sukupolvenvaihdoksella: nuorimmat eivät usein kysele armeija-asioista, kun taas vanhemmilla ikäryhmillä kysymys on kuulunut vakiopalettiin.

Herold korostaa, että on hyvin tapauskohtaista, kuinka paljon varusmiespalvelu vaikuttaa johtajan valinnassa, sillä työnantajien toivomukset ja tehtävien tarpeet ovat erilaisia. Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on samalla viivalla ja heihin haetaan eroja, vaikkapa RUK voi ratkaista asian.

Armeijan johtajakoulutus voi kertoa ihmisestä
Yhtä lailla Juutilaisen, Heilmannin kuin Heroldinkin mukaan reserviupseerikoulutuksen käyminen kertoo jotain ihmisen persoonasta.

– Jos puhutaan meidän näkökulmastamme eli ylimmän johdon ja johtamisen tehtävistä, RUK-tausta tuo esiin sen, että ihminen on luonteeltaan eteenpäin pyrkivä, ja sen perusteella voidaan olettaa, että hänellä on johtamiseen liittyviä ominaisuuksia, Herold sanoo.

Heilmannin mielestä reservinupseerikoulutukseen hakeutuminen osoittaa kiinnostusta johtajatehtäviin. Lisäksi sen voi mieltää ikään kuin täydennyskoulutuskurssiksi esimerkiksi kielikurssien joukkoon.

– Armeijan johtajakoulutukseen hakeutuminen voi kertoa esimerkiksi siitä, että hakija tulee toimeen ihmisten kanssa ja on halukas ottamaan vastuuta ehkä myös töissä vaikkapa taloudesta, projekteista tai tiimistä.

Juutilaisen mukaan reserviupseerikoulun käyminen kertoo hakijan persoonasta samalla tavalla kuin vaikkapa korkeakoulusta valmistuminen tai kilpaurheilu: hän on halunnut mennä eteenpäin ja tehnyt työtä sen eteen, että saavuttaa jotain. Lisäksi Juutilainen katsoo, että RUK on nuorelle intensiivinen ja tehokas johtajakoulu.

Juutilainen vertailee armeijan reservinupseerikoulutusta nimekkäisiin toimitusjohtaja- ja MBA-kursseihin.

– Todellisuudessa ne ovat tuntimääräisesti huomattavasti lyhyempiä kuin RUK. Kotitöitähän niissä tietenkin tehdään, mutta RUK on myös intensiivisempi ja samalla eräänlainen mentaalipuolen koulutus, joka opettaa kestämään kovia paikkoja.

Herold uskoo, että monille reserviupseerikoulun suurin merkitys on syntynyt siitä, kuinka se on kokemuksena ohjannut tai muuttanut nuorena elämän suuntaa.

– Jos pohtii suomalaista johtamista yleensä, reserviupseerikoulutuksella on ollut siinä merkittävä rooli siinä mielessä, että se on varmasti herättänyt monet nuoret innostumaan johtamisesta. Siinä mielessä vaikutus on ollut merkittävästi suurempi kuin se hyöty, minkä työnhaussa saa CV-merkinnöissä.

Ulkomailla ei yleensä hyödytä
Vaikka kotimaassa CV:hen kannattaa kirjata armeija ja erityisesti siellä saatu johtajanoppi, ulkomaisia työpaikkoja hakiessa armeijan mainitsemisesta ei ole yleensä hyötyä.

Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on ulkomailla monille vieras, ja siksi ajattelumallit ovat erilaisia kuin suomalaisilla rekrytoijilla.

– Muissa maissa ei yleensä mietitä, onko joku käynyt armeijan tai siviilipalveluksen, Kari Juutilainen sanoo.

– Emme silti ole koskaan saaneet palautetta edes ulkomailta, että armeijan käyminen olisi syytä jättää mainitsematta CV:ssä.
Jarkko Hakala

Kerro CV:ssä myös näistä
Omat saavutukset. Inhuntin Kari Juutilaisen mukaan saavutuksiksi voi lukea esimerkiksi hallitusten jäsenyydet, järjestötoiminnan, harrastustoiminnan, kilpailutoiminnan ja erilaiset kurssit. ”CV on myyntitapahtuma, ja siinä pitää käyttää hyväksi kaikki myyntivaltit.”

Työelämää tukevat kurssit. Esimerkiksi esimieskurssien ja kielikurssien mainitseminen kannattaa. Myös hygieniapassi, ajokortti, tulityökortti, ensiapukoulutus tai työturvallisuuskortti voivat edistää työpaikan saamista.

Harrastukset ja niihin liittyvät vastuutehtävät. Jo nuorena saatu kurssitus ja kokemus esimerkiksi partiossa, vapaapalokunnassa tai urheiluseuroissa kannattaa mainita.

Kokemukset liiketoiminnasta. Jos on ollut virittelemässä liiketoimintaa esimerkiksi opiskelijaporukassa, asia kannattaa nostaa esiin.

Omat kokemukset ja niiden moniulotteisuus. Omista mielenkiinnon kohteista ja niihin liittyvästä aktiivisuudesta kannattaa kertoa rohkeasti, koska ne voivat vahvistaa ja tukea työhön liittyvää osaamista.

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005238139.html
 

skärdis

Ylipäällikkö
#2
No joo, kun luet jutun kokonaan, niin otsikko ei oikein vastaa sisältöä.

Ensinnäkin johtajakoulutuksen merkityksen kerrotaan pienentyneen merkittävästi 90-lukuunkin verrattuna ja kansainvälisissä firmoissa merkitystä ei ole.

Jutun kärki on ennemmin siinä, että johtajakoulutukseen hakeutuminen osoittaa nuorena osoitettua halua vastuullisiin tehtäviin ja eteenpäin pyrkimiseen. Tämän voi helposti allekirjoittaa. Siltikin vaikutus on pieni.
 
#3
Jutun kärki on ennemmin siinä, että johtajakoulutukseen hakeutuminen osoittaa nuorena osoitettua halua vastuullisiin tehtäviin ja eteenpäin pyrkimiseen.
Näin on, tämä on se jutun todellinen clue. Ja aika hyvin se pitää paikkansa. Jo niinkin pieni otos kuin kurssikaverit samasta aselajista osoittaa hyvin, että kovin montaa "tuleen makaamaan jäävää" ei porukasta löytynyt.
 

skärdis

Ylipäällikkö
#4
Näin on, tämä on se jutun todellinen clue. Ja aika hyvin se pitää paikkansa. Jo niinkin pieni otos kuin kurssikaverit samasta aselajista osoittaa hyvin, että kovin montaa "tuleen makaamaan jäävää" ei porukasta löytynyt.
Samat tyypit pärjäävät varusmiehenä kuin siviilissäkin. Ihmehän se olisikin, jos näin ei olisi.

Lukiovertailuissa on samanlaista ongelmaa eli huippulukioiden tuloksia kehutaan, mutta samalla unohdetaan se, että niihin karsitaan sisääntulijat jollakin 9,5 keskiarvolla. Ihmehän se olisi jos siitä porukasta ei älliä kirjoitettaisi keskivertoa enemmän.
 
Tykkäykset: PSS
#5
Samat tyypit pärjäävät varusmiehenä kuin siviilissäkin. Ihmehän se olisikin, jos näin ei olisi.

Lukiovertailuissa on samanlaista ongelmaa eli huippulukioiden tuloksia kehutaan, mutta samalla unohdetaan se, että niihin karsitaan sisääntulijat jollakin 9,5 keskiarvolla. Ihmehän se olisi jos siitä porukasta ei älliä kirjoitettaisi keskivertoa enemmän.
Minä kävin lukion, johon pääsi jollain 7,2:n tai 7,6:n keskiarvolla. Kuitenkin luokan vajaasta paristakymmenestä kundista neljä oli myöhemmin samalla RU-kurssilla Haminassa.
 
Viimeksi muokattu:
#6
Kirjoittaja on ilmeisesti hieman vanhempaa konservatiivistä sukupolvea koska on juuttunut RUK:n artikkelissaan. Edestä johtaminen on nykyään tyynni toisenlaista. En siis väheksy RUKia mutta vaikka AUK ja erikoistehtävä siihen on paljon kiinnostavampi monen CV:tä tarkastelevan kannalta. Hybridisodan tehtävät, suojausjoukon kemiallisen sodan tehtävät, laskuvarjojääkäri, nopean toiminnan joukot ja rauhanturvatehtävät, media-alan tehtävät, taistelupelastaja, tiedustelija, rajajääkäri, rannikkojääkäri, vaunumies jne. Sieltä täältä mainitakseni. Varmasti kertovat hakijasta jo enemmän kuin vain RUK.
 
#7
Hybridisodan tehtävät, suojausjoukon kemiallisen sodan tehtävät, laskuvarjojääkäri, nopean toiminnan joukot ja rauhanturvatehtävät, media-alan tehtävät, taistelupelastaja, tiedustelija, rajajääkäri, rannikkojääkäri, vaunumies jne. Sieltä täältä mainitakseni. Varmasti kertovat hakijasta jo enemmän kuin vain RUK.
Kuinkahan moni työhönottaja tuntee noiden luettelemiesti koulutusten nykyisiä sisältöjä. Luultavasti ainoastaan oman aselajinsa osalta. Ja jos ei ole armeijaa käymätön nainen. Mutta RUK:n tuntevat kaikki!
 
#8
Kuinkahan moni työhönottaja tuntee noiden luettelemiesti koulutusten nykyisiä sisältöjä. Luultavasti ainoastaan oman aselajinsa osalta. Ja jos ei ole armeijaa käymätön nainen. Mutta RUK:n tuntevat kaikki!
Ei varmasti tunnekaan. Mutta hyvin esitettynä CV:ssä saa työantajan kysymään asiasta tarkemmin. Varsinkin jos toimiala jotenkin liippaa läheltä tai on sitä tukeva. Tämähän se pointti juuri on.
 
#9
En siis väheksy RUKia mutta vaikka AUK ja erikoistehtävä siihen on paljon kiinnostavampi monen CV:tä tarkastelevan kannalta.
Moro. Vuonna -76 olin ensimmäisessä ja ainoassa työhaastattelussa. Viiden minuutin juttelun jälkeen haastattelija kysyi olenko käynyt intin ja mikä on res.arvo. Vastasin että kersantti. No sen jälkeen haastattelu oikeastaan keskeytyi ja varttitunti juteltiin inttikokemuksia. Sitten hän pisti paperit nippuun ja sanoi, että tervetuloa sitten ensi maanantaina hommiin. Olin tuossa firmassa töissä 36 vuotta eri tehtävissä ja jäin sieltä eläkkeelle. Uteliaille, siihen aikaan puhuttiin ATK-hommista, nykyään ne taitaa olla It-hommia. En minäkään mitenkään väheksy RUK:a mutta kaikista RUK:n käyneistä tulee lopussa vänrikkejä. Sensijaan n. 2% AUk:n käyneistä kotiutuu kersanttina.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
Moro. Vuonna -76 olin ensimmäisessä ja ainoassa työhaastattelussa. Viiden minuutin juttelun jälkeen haastattelija kysyi olenko käynyt intin ja mikä on res.arvo. Vastasin että kersantti. No sen jälkeen haastattelu oikeastaan keskeytyi ja varttitunti juteltiin inttikokemuksia. Sitten hän pisti paperit nippuun ja sanoi, että tervetuloa sitten ensi maanantaina hommiin. Olin tuossa firmassa töissä 36 vuotta eri tehtävissä ja jäin sieltä eläkkeelle. Uteliaille, siihen aikaan puhuttiin ATK-hommista, nykyään ne taitaa olla It-hommia. En minäkään mitenkään väheksy RUK:a mutta kaikista RUK:n käyneistä tulee lopussa vänrikkejä. Sensijaan n. 2% AUk:n käyneistä kotiutuu kersanttina.
Sillä on hauska vaikutus ulkomaalaisiin (anglosakseihin) jos kaveri kertoo olevansa kersantti. Sehän on heidän järjestelmässään jumalasta seuraava. Vänrikki (2nd Lt.) on sitten se säälittävä tapaus jota kessut opettaa siihen, miten hommat toimii. :D
 
#11
Sillä on hauska vaikutus ulkomaalaisiin (anglosakseihin) jos kaveri kertoo olevansa kersantti. Sehän on heidän järjestelmässään jumalasta seuraava. Vänrikki (2nd Lt.) on sitten se säälittävä tapaus jota kessut opettaa siihen, miten hommat toimii. :D
Meneehän se välillä näin täälläkin. Eikä vain välillä. ;)
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#12
En tiedä. Meillä on duunissa kahdeksan miestä, joista seitsemän reserviupseeria ja yksi homo. Tj on kersantti.

Omalla alallamme olemme Suomen parhaita kaikilla mittareilla.
 

OXPAHA

Alikersantti
#14
Eli tj on siis se homokersantti? o_O

USAssa olin työssä jonka saamiseen vaikutti ulkoilmaharrastuneisuus ja siitä yhtenä osoituksena armeijan käyminen. Pomo, 100% siviili, ei saanut tarpeekseen armeijajutuista ja oli todella impressed aliupseerikoulusta ja rankista, joka tietysti vastasi << = corporal. Yritin vähätellä että national service, alin arvo ja vielä huolto, mutta ilmeisesti tämäkin oli kovaa valuuttaa. Tämä 90-luvulla ennen viimeisimpiä rähinöitä.

Suomessa en tiedä onko kollegoissa upseereita, alikeisareita tai rivimiehiä, mutta sikäli hyvä tilanne ettei sivareita juuri ole.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#15
Suoraselkäistä tunnustaa erilaisuutesi.

Ei se kuitenkaan työntekoon vaikuta.
Et pääse minua nyt homona hautaamaan, sori. Sellainen läiskytys ei ole sentään sytyttänyt.
 
Viimeksi muokattu:

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#16
Eli tj on siis se homokersantti? o_O

USAssa olin työssä jonka saamiseen vaikutti ulkoilmaharrastuneisuus ja siitä yhtenä osoituksena armeijan käyminen. Pomo, 100% siviili, ei saanut tarpeekseen armeijajutuista ja oli todella impressed aliupseerikoulusta ja rankista, joka tietysti vastasi << = corporal. Yritin vähätellä että national service, alin arvo ja vielä huolto, mutta ilmeisesti tämäkin oli kovaa valuuttaa. Tämä 90-luvulla ennen viimeisimpiä rähinöitä.

Suomessa en tiedä onko kollegoissa upseereita, alikeisareita tai rivimiehiä, mutta sikäli hyvä tilanne ettei sivareita juuri ole.
En laksenut tj:tä todelliseen asiantuntijajoukkoon mukaan, mutta totta, mies hän on, ei siis naiskersantti.