yle 8.1.2014 klo 18:18
Puolustusvoimien Palvelukeskuksen etujoukot rantautuneet Joensuuhun
Puolustusvoimien Palvelukeskus aloittelee toimintaansa Joensuussa. Ensivaiheessa keskuksessa työskentelee 40 ihmistä. Vuoden kuluttua täydellä voimalla työnsä käynnistävä palvelukeskus on puolustusvoimien ankaran säästökuurin ja rakenneuudistuksen lapsi.
Palvelukeskuksen sisustuksessa Joensuun Tiedepuistossa on käytetty suuria kuvia eri puolustushaarojen toiminnasta. Kuva on videoneuvottelutila Poterosta. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Mistä on kyse?
- Palvelukeskuksessa tulee työskentelemään kaikkiaan lähes 200 henkilöä, joista 120 pääpaikassa Joensuussa
- Keskus hoitaa keskitetysti puolustusvoimien talous- ja matkahallintoa ja mm. rekrytointia
- Palvelukeskuksen perustamisella pyritään noin 2 milj. euron vuotuiseen säästöön hallintokuluissa
Äkkiseltään on vaikea uskoa, että Joensuun Tiedepuiston seinien suojissa toimii jatkossa puolustusvoimien kolmanneksi suurin yksikkö Itä-Suomessa. Suurempia ovat Karjalan Lennosto Rissalassa ja Maavoimien esikunta Mikkelissä.
Joensuussa työskentelee nyt 40 henkilöä. Palvelukeskuksen pääpaikalla työskentelee vuoden kuluttua 120 ihmistä. Lisäksi noin 70 henkilöä toimii Tuusulassa ja Tampereella.
Tällä hetkellä pääesikunnan alaisena aloittelevaa palvelukeskusta johtava everstiluutnantti Timo Viinikainen kertoo, että Joensuussa toimii vuoden 2015 alusta alkaen itseasiassa joukko-osasto.
Se on ihan joukko-osastotasoinen yksikkö, mikä tänne muodostuu.
- Timo Viinikainen
- Se on ihan joukko-osastotasoinen yksikkö, mikä tänne muodostuu. Ja keskuspaikkana tulee todellakin olemaan sitten Joensuu. Ilman palvelukeskusta Puolustusvoimat ei enää jatkossa pysty tulemaan toimeen. Kyllä me tuotetaan palvelut jokaikiselle, Viinikainen sanoo.
Paluu juurille ja hyppy uuteen
Palvelukeskus huolehtii yli 12 000 ihmisen talous- ja matkahallinnosta, rekrytoinnista ja tietojärjestelmien tukipalveluista. Käytännössä Joensuussa esimerkiksi tarkastetaan Kainuun Prikaatissa työskentelevän kouluttajan matkalasku.
Keskuksen täysvahvuudesta vain parikymmentä on sotilaita, loput siviilejä ja enimmäkseen naisia.
Lakkautettavista joukko-osastoista keskuksen muonavahvuuteen siirtyy yhteensä noin 60 työntekijää. Suurin osa rekrytoidaan ulkopuolelta.
Juuassa syntyneelle Satu Tuupaselle muuttopäätös Helsingistä Joensuuhun oli helppo.
- Kun tällainen mahdollisuus tuli, niin halusin ehdottomasti käyttää sen. Ja toki kun on ikääntyvä äiti ja tällä tavalla, niin haluan olla lähellä täällä. Oli helppo päätös minulle, henkilöstösuunnittelija Tuupanen kertoo.
Mutta toista on lähteä työn perässä täysin vieraalle paikkakunnalle. Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt, mutta viimeiset vuodet Helsingissä asunut ja työskennellyt Satu Matinlauri kertoo, että Joensuuhun työn perässä muutto oli iso mutta mieluinen hyppy.
Kun tuli tämmöinen työtarjous, niin kyllä siviilinä siihen kannattaa tarttua.
- Satu Matinlauri
- En ole täältä kotoisin, enkä täältä ketään tunne ja en ole täällä juuri koskaan käynytkään, mutta nyt kun tuli tämmöinen työtarjous, niin kyllä siviilinä siihen kannattaa tarttua. Niitä ei niin usein meille tule vastaan. Ihan iso hyppäys, mutta mielelläni sen tein kyllä, erikoissuunnittelija Matinlauri sanoo.
Keskittämisen eurooppalainen malli
Kovaa säästökuuria läpi käyvä puolustusvoimat ei perusta hyvää hyvyyttään uutta yksikköä Joensuuhun.
Mallia hallinnon keskittämiselle on otettu esimerkiksi Hollannista, Englannista, Saksasta ja Ruotsista. Ja tahdin määrää euro.
- Kysymys on ihan yksinkertaisesti toiminnan tehostamisesta. Pyritään säästöihin sillä tavalla, että tällä palvelukeskuksen perustamisella pyritään noin 2 miljoonan euron vuotuiseen säästöön, everstiluutnantti Timo Viinikainen kertoo.
