Asemajaoksen kokoonpano ja tehtävät?

koponen

Kenraali
Arvoisat punalaatat ja muut historian tuntijat:

Millainen kokoonpano oli sotien aikaisella kenttätykistörykmentin asemajaoksella, ja mitä tehtäviä sillä oli?

(Ilmeisesti siis kyseessä tulipatterin asemajaos, mutta en ole varma. Kaikki mahdollisuudet ovat kiinnostavia.)
 
Ritsamiehen veikkaus: Tykärit oli niin hukassa :huh: , että rautatieasemalla piti olla erillinen ohjaava osasto näyttämässä suuntaa...


Mutta olisiko ollut tuliasemia valmisteleva osasto?
 
ahkio kirjoitti:
Mutta olisiko ollut tuliasemia valmisteleva osasto?
Kyllä, mielestäni se oli juuri Tuliaseman valmistelusta vastaava jaos.

Talvisodan aikaisessa Kenttätykistöpatteristossa näytti olevan Esikuntapatteri johon kuului komentojaos / viestijaos / huoltojaos ja asemajaos. Mutta lähteen http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenttätykistöpatteriston_määrävahvuus_(talvisota) mukaan myös jokaisessa tulipatterissa (1 ja 2 kevyt kanuunapatteri, 3 kevyt haupitsipatteri) olisi ollut myös asemajaos.
Pääsääntöisesti pyrittiin siihen, että kaksi alayksikköä (=patteria, joka vastasi lähinnä jalkaväen komppaniaa) olisi varustettu kanuuna-kalustolla (yleensä 76,2 mm) ja yksi alayksikkö haupitsi-kalustolla (yleensä 122 mm).

Esikuntapatterissa oli lähteen http://www.winterwar.com/Numbers/FinArmy/FINartiller.htm mukaan 114 miestä, ja asemajaos jakaantui asemaryhmään, mittausryhmään ja kaasusuojeluryhmään.
 
Tuosta sekapatteristo-ajattelusta pyrittiin ja paljolti päästiinkin Jatkosodan asemasotavaiheessa irti. Kyllä tvälläreillä on huollossa ollut hauskaa, kun tykistöllä oli käytössä noin viittäkymmentä kuutta eri kaliberia.
 
Olisiko asemajaokselle tms. tilausta nykyisinkin, vai tarviiko asemia yleensäkään tehdä?
Telavehkeet & AMOS eivä paljoa asemia valmistele, mutta olisiko muuten käyttöä?
Vai olisiko tuo se 'harhautusjaos' (lue: vemppaosasto).
 
ahkio kirjoitti:
Olisiko asemajaokselle tms. tilausta nykyisinkin, vai tarviiko asemia yleensäkään tehdä?
Telavehkeet & AMOS eivä paljoa asemia valmistele, mutta olisiko muuten käyttöä?
Vai olisiko tuo se 'harhautusjaos' (lue: vemppaosasto).
Asemia tarvitsee edelleen tehdä. Paikannus, suunta, avoin ampuma-ala (raivauksia välttäen koska ne näkyy ilmasta), jne.Telakalustoahan ei kaikki tykistö ole, ja huom telakalustokaan ei kaikissa tapauksissa ammu tyyliin "minuutti pysähtymisestä, paikannus, suuntaus, lataus ja tulta". Esim lähteen http://www.defenseindustrydaily.com/Chile-Requests-a-Mechanized-Artillery-Battalion-05515/ mukaan M109 -telakanuunalta saattaa mennä 20 minuuttia langallisten viestiyhteyksien kytkemiseen:
All of these M109 variants retain the need to physically string communications wires between the howitzers and the fire-control center, as part of a 15-20 minute emplacement procedure. Full “move, fire, move” capability is restricted to the M109A6 Paladin variant, fielded by the US Army.

Käsittääkseni asemajaoksen tehtävät on nyt orgaanisesti tuliasemaporukalla, josta siis jakaantuu yksi remmi tiedustelemaan paikkoja, toinen valmistelemaan, ja loput tulee tykkien kanssa perässä ja yrittää edes nukkua auton lavalla kun kerrankin ehtii.
 
Kenttätykistön ohjesääntö I:n mukaan (vuodelta 1940):

Kenttätykistöpatterin tulipatterin kokoonpano oli:
- patteriupseeri
- 2 tulijaosta
- pikakivääriryhmä
- asemaryhmä
Asemaryhmän kokoonpano oli:
- 2 tiedustelijaa (au ja mies ratsain)
- 2 laskijaa (au:ta polkupyörillä)
- puhelinryhmä (1 au ja 3 miestä)
- ajomies (asemavälineajoneuvo)

Kenttätykistöpatteriston esikunta jakaantui komento- ja huolto-osastoon. Komento-osastoon kuului komentojaos, viestijaos ja asemajaos. Tämän asemajaoksen kokoonpano oli:
- patteristoupseeri (samalla pston komentajan apulainen)
- asemaryhmä
* 3 tiedustelijaa (1 au ja 2 miestä ratsain)
* patteristoupseerin lähetti (ratsain)
* ajomies (asemavälineajoneuvo)
- mittausryhmä
* mittausupseeri
* 7 mittaajaa (1 au ja 6 miestä)
* upseerinlähetti (ratsain)
- kaasusuojeluryhmä
* kaasusuojelu-upseeri
* kaasusuojelualiupseeri
* 8 kaasusuojelumiestä
* ajomies (kaasusuojeluajoneuvo)

Myöhäinen vastaus, toivottavasti tuottaa mitään iloa.
 
Miksi aikanaan on ollut upseerilähettejä?
Eikö ole ollut sopivaa, että aliupseeri tai miehistöön kuuluva tulee kuraissa saappaissa esikunnan herrojen eteen tuomaan viestiä?
Lähetin homma ei kuitenkaan taida vaatia upseerikoulutusta...

Oliko upseeriläheteillä valkoiset hevoset?
 
pstsika kirjoitti:
Miksi aikanaan on ollut upseerilähettejä?

Jo pelkästään se, että upseerit pääsevät paremmin liikkumaan esim. tarkastuspisteiden ohi ja voivat paremmin priorisoida kulkuaan. "Kersantti siirrätte ajoneuvonne, minun täytyy päästä sillan ylitse."

On myös uskottavampaa, että upseerilla on parempi yleiskuva tilaanteesta kuin tavallisella sotamiehellä. Esimerkiksi divisioonan komentaja pystyisi kysymään esikunnan tilanteesta tai muista seikoista, esim. vaikka huoltokomppanian tilanteesta jos viestistä kaikki ei selviä. Upseeri pystyy vastaamaan noihin asioihin todennäköisesti paremmin kuin sotamies joka tokaisee, olin vartiossa 100 metrin päässä esikunnan rakennuksesta ennen kuin käskivät lähetin tehtäviin.

Upseeri uskoo toista upseeria paremmin. Esimerkiksi RAF:n päämeteorologi ylennettiin toisen maailmansodan aikaan suoraan everstiksi, että kenraalit hyväksyisivät miehen jutut paremmin. Tämän vuoksi Suomessa on esim. sotilasvirkamiesjärjestelmä. Teoriassahan esim. esikunnassa työskentelevä biokemian tohtori joka toimii B-aseiden erikoisasiantuntijana voisi palvella varusmiespalveluksesta saadulla korpraalin arvolla- käytännössä ei, jos ei haluta vaivaannuttavia sekaannuksia ja jos halutaan, että joku nappikaula vielä ottaisi miehen jutut vakavasti.

Saksalaiset muuten käyttivät paljon noihin erittäin tärkeiden viestien kuljettamiseen sotilaspoliisin aliupseereita.
 
pstsika kirjoitti:
Miksi aikanaan on ollut upseerilähettejä?
Eikö ole ollut sopivaa, että aliupseeri tai miehistöön kuuluva tulee kuraissa saappaissa esikunnan herrojen eteen tuomaan viestiä?
Lähetin homma ei kuitenkaan taida vaatia upseerikoulutusta...

Oliko upseeriläheteillä valkoiset hevoset?

Tuossa mainitsemassani kokoonpanossa kysymys on UPSEERINLÄHETISTÄ eli tykkimiehestä tai korpraalista, joka toimii upseerin henk.koht. lähettinä. Olettaakseni tällaisen upseerinlähetin tehtäviin viestinviemisen ym. lähettitehtävien lisäksi kuului myös jonkinlaisena sotilaspalvelijana ja henkivartijana toimiminen.

Oli olemassa myös upseerinarvoisia lähettejä, mutta nämä olivat nimitykseltään LÄHETTIUPSEEREJA. Katsoin läpi koko kenttätykistörykmentin kokoonpano vuodelta 1940, mutta sieltä ei löytynyt yhtään lähettiupseeria. Silti ihan googlaamalla löytyy mainintoja lähettiupseereista, myös tykistökokoonpanoissa (tarkemmin ottaen kenttätykistöpatteriston esikunnasta). En tiedä onko kokoonpano muuttunut vuoden 1940 jälkeen tai onko esimerkiksi melko toimeton kaasusuojelu-upseeri saanut oto-hommakseen tuon lähettiupseerin tehtävän, josta on sitten tullut päätehtävä kss-hommien puuttuessa.

Myös jalkaväkikokoonpanoista löytyi lähettiupseereja.
 
Back
Top