Historia[muokkaa]
Metamfetamiini syntetisoitiin ensimmäisen kerran Japanissa vuonna 1893.[1] Toisen maailmansodan aikana sekä liittoutuneet että akselivallat jakoivat metamfetamiinia sotilailleen. Saksassa valmistetun metamfetamiinin tunnetuin tuotemerkki oli Pervitin, jonka vuoksi ainetta kutsuttiin Suomessa nimellä pervitiini. Rintamasotilaat kutsuivat ainetta ”höökipilleriksi”.[2]
Myöhemmin aineen syntetisoi Temmlerin lääketehtaalle työskennellyt kemisti Berliinissä 1934 ja pervitiini-nimitys vakiintui tuolloin käyttöön tuotemerkistä.[3] Lääke kaupallistettiin pian ja sitä markkinoitiin samoin kuin Yhdysvalloissa valmistettua bentsedriiniä. Pervitin-piristettä käyttivät muun muassa kuorma-autonkuljettajat, kotirouvat, urheilijat ja opiskelijat. Lääkkeeksi sitä määräsivät psykiatrit ja psykoterapeutit.[4] Saksan armeija koekäytti pervitiiniä sodankäynnin apuna Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Pian sitä jaettiin yleisesti sotatoimissa ja stressitilanteissa oleville sotilaille ja upseereille kuten valiojoukoille ja lentäjille. Wehrmachtille ja Luftwaffelle toimitettiin vuoden 1940 huhtikuusta heinäkuuhun yli 35 miljoonaa tablettia pervitiiniä ja siitä lääkeyritys Knollin valmistamaa versiota Isophania.[5][6] Adolf Hitler käytti pervitiiniä piristeenä varsinkin sodan aikana ja vuodesta 1942 yleensä päivittäin.[7]
Jatkosodan aikana Suomessa olevat saksalaisjoukot käyttivät yleisesti pervitiiniä, esimerkiksi XIX armeijakunnan komentaja vuosina 1942–1943, Ferdinand Schörner käytti ainetta jatkuvasti. Pervitiiniä jaettiin myös muun muassa suomalaisille kaukopartiomiehille ja lentäjille
Saksan armeijassa aineen todettiin aiheuttavan sotilaille harhoja ja unettomuutta, ja jakelua vähennettiin kun Pervitin määriteltiin Saksassa huumeeksi kesäkuussa 1941. Osa varastoista toimitettiin Suomen puolustusvoimille, jolla oli elokuussa 1941 varastoituna 850 000 Pervitin-tablettia. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 1944 ainetta jaettiin rivimiehillekin.[8] Myös esimerkiksi Adolf Ehrnrooth käytti ainetta piristeenä suurhyökkäyksen aikaan.[9]
Sodan aikana ja sen jälkeen Pervitin-tabletteja oli varsin yleisesti tarjolla mustassa pörssissä. Sotien jälkeen Suomessakin Pervitin-nimellä kuluttajille myyty lääke ei enää sisältänyt metamfetamiinia, vaan lähinnä kofeiinia ja aspiriinia. Aihetodisteiden perusteella suomalaishiihtäjien arvellaan käyttäneen pervitiiniä jo 1930-luvun hiihtokilpailuissa.[10]
Sodan päätyttyä Japanin armeijalta Japaniin jäänyt suuri metamfetamiinivarasto johti käytön räjähdysmäiseen kasvuun Japanissa. 1950-luvulla metamfetamiinin käyttö reseptivalmisteissa kasvoi voimakkaasti Yhdysvalloissa. Sitä markkinoitiin amfetamiinin ohella lääkkeenä kaikenlaisiin vaivoihin liikalihavuudesta masennukseen. Nykyään metamfetamiini on laiton huume useimmissa maissa.
