Asia eutanasiasta

Eutanasiasta puhuttaessa puhutaan käytännössä pelkästään vanhusten ja parantumattomasti sairaiden tuskallisten loppuviikkojen tai -päivien lyhentämisestä. Mutta unohdetaan, että käytännössä eutanasian salliminen tekisi psyykkisistä sairauksista johtuvat itsemurhat laillisiksi ja yhteiskunnan hyväksymiksi. Nythän itsemurhia yhteiskunta pyrkii aktiivisesti estämään, jopa väkisin poliisin ja pakkohoidon keinoin. Eutanasian ollessa laillinen se tulisi toki myöntää myös psykiatrisen sairauden perusteella, koska psykiatrinenkin sairaus voi aiheuttaa potilaalle sietämätöntä kärsimystä.

Hollannissahan on eutanasialaki voimassa ja siinä ei ole eroteltu fyysisiä ja psyykkisia sairauksia. Tosin Hollannissa eutanasioita ei jostain syystä myönnetä psykiatrisista syistä niin paljon kuin olisi kliinisesti perusteltua. Todennäköisesti kielteisen eutanasiapäätöksen psyykkisen sairauden perusteella saaneet monesti tekevät perinteisen itsemurhan eivätkä lähde ajamaan asiaansa oikeudessa. Hollannissa myös alaikäiset voivat saada eutanasian psyykkisistä syistä, 16-18 vuotiaat jopa ilman vanhempien lupaa. Tämä on minusta erityisen pelottava asiaintila. Teini-ikäisen ja vielä nuoren aikuisenkin (25-vuotiaaksi asti) aivot on voimakkaassa muutostilassa, josta voi aiheutua ohimeneviä toivottomuuden tunteita, mutta tilanne saattaa korjautua eikä eutanasia/itsemurha ole silloin oikea ratkaisu.

Hollannissa kuolleisuus eutanasiaan (kaikista syistä) on jo 5 %.
 
No ei minusta psyykkisiin häiriöihin näin helposti pitää saada. Hyvän lääkitysken avulla ne pysyy kuurissa, ja jos jostain syystä ei..ihmistä pitää tutkia ensin, psyk.häiriö voi olla aivoista johtuva tai muusta, joskus löytyy yllättäen joku muu syy psyk.häiriön takana. Siihen alkuperäisen jos pututaan niin ok. Nyy tuo psylo sieni kuulemma katkaisee pahan masennuksen kertaheitolla. Miksi pitää tappaa itseään.

Toisaalta ihmiset tekee hidasta itsemarha viinalla ja huumeilla, mitä sen kuolleisyys eutanaasian hakevien verrattuna..tupakkakin tappaa hitaasti. Hitaasti saa kuolla mutta nopeasti ei.
 
Teini-ikäisen ja vielä nuoren aikuisenkin (25-vuotiaaksi asti) aivot on voimakkaassa muutostilassa, josta voi aiheutua ohimeneviä toivottomuuden tunteita, mutta tilanne saattaa korjautua eikä eutanasia/itsemurha ole silloin oikea ratkaisu.

Ja jätetään käyttämättä hyväksi Aika. Se Aika nimittäin parantaa haavoja ja tuo perspektiiviä. Menetetään myös tilaisuus sopeutua. Ihminen on vähän huitsin hyvä sopeutuja, kun annetaan siihen edes malliksi aikaa.

Iän ja ajan tuoma perspektiivi on nuorelle käsittämätön mahdollisuus. Ja silti se on oikeasti melkein ainoa, mitä meillä ihmisillä edes on. Lääkkeet ja sähköshokit ovat siihen nähden vain apuvälineitä.

Katumusviikkojen eutanasia on mielestäni melkein ok, nuorten ongelmanratkaisijaksi sitä ei pitäne sentään valjastaa, vaikka se kuulostaakin tietysti niin tosi globaalilta ja liberaalilta.

Katumusviikkojen eutanasia toimii kohtuullisesti jo nykyään. Kun lätkäiset hoitotestamenttiisi hapetus-nesteytys-elvytyskiellon ja sallit vain palliatiivisen lääkinnän, niin eipä siinä monta päivää tarvitse potkia vakavasti sairaana, kun lääkärikollegio pääsee vapauttamaan petipaikan uudelle tulijalle.
 
Eutanasiasta puhuttaessa puhutaan käytännössä pelkästään vanhusten ja parantumattomasti sairaiden tuskallisten loppuviikkojen tai -päivien lyhentämisestä. Mutta unohdetaan, että käytännössä eutanasian salliminen tekisi psyykkisistä sairauksista johtuvat itsemurhat laillisiksi ja yhteiskunnan hyväksymiksi. Nythän itsemurhia yhteiskunta pyrkii aktiivisesti estämään, jopa väkisin poliisin ja pakkohoidon keinoin. Eutanasian ollessa laillinen se tulisi toki myöntää myös psykiatrisen sairauden perusteella, koska psykiatrinenkin sairaus voi aiheuttaa potilaalle sietämätöntä kärsimystä.

Hollannissahan on eutanasialaki voimassa ja siinä ei ole eroteltu fyysisiä ja psyykkisia sairauksia. Tosin Hollannissa eutanasioita ei jostain syystä myönnetä psykiatrisista syistä niin paljon kuin olisi kliinisesti perusteltua. Todennäköisesti kielteisen eutanasiapäätöksen psyykkisen sairauden perusteella saaneet monesti tekevät perinteisen itsemurhan eivätkä lähde ajamaan asiaansa oikeudessa. Hollannissa myös alaikäiset voivat saada eutanasian psyykkisistä syistä, 16-18 vuotiaat jopa ilman vanhempien lupaa. Tämä on minusta erityisen pelottava asiaintila. Teini-ikäisen ja vielä nuoren aikuisenkin (25-vuotiaaksi asti) aivot on voimakkaassa muutostilassa, josta voi aiheutua ohimeneviä toivottomuuden tunteita, mutta tilanne saattaa korjautua eikä eutanasia/itsemurha ole silloin oikea ratkaisu.

Hollannissa kuolleisuus eutanasiaan (kaikista syistä) on jo 5 %.
Taas mennään sen verran ulalla, että pitää korjata.
Itsemurha, tai sen yritys ei ole laitonta suomessa. Se että suurin osa ihmisistä jotka yrittävät itsemurhaa ovat mieleltään sairaita, joka johtaa siihen, että heidän hoidossaan noudatetaan lakia. Tähän kuuluu myös pakkohoito. Iso osa (kukaan ei tiedä kuinka iso) itsemurhista on vahinkoja ja MT-potilaista suurin osa ei halua kuolla, itsemurha yritys on keino saada huomiota ja päästä hoitoon. Viimeinen avunhuuto. Harva on niin kädetön, ettei saa itseltään henkeä pois, jos oikeasti haluaa.
Poliisin tehtävä ei ole estää itsemurhaa, vaan turvata potilaan ja hoitohenkilökunnan turvallisuus.


Toisaalta jos mielenterveys on tosiaan niin pahasti kivillä, että ihminen haluaa kuolla, pitääkö se ihminen pakottaa kävelemään junan alle?
Iso ero mielenterveys potilaiden ja somaattisesti sairaiden kesken on fyysinen kyky toimia.
Eutanasia on ihmisen viimeinen mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä. Kokemuksesta voin sanoa, että pyytäjiä ja kuoleman odottajia riittää vanhusväestössä joka oleilee eri asteisissa laitoksissa. Osa kertoo avoimesti halusta päästä pois, isona esteenä ovat usein lapset jotka eivät osaa päästää irti. Riivattua ruumista kiusataan loputtomilla hoidoilla, vaikka ihminen pyytää jo päästä pois. Tämä lasten kyvyttömyys päästää irti on tietysti luonnollista.

Mitä tulee eutanasian määrään, on se oikeastaan merkityksetöntä, tai korkeintaan se kertoo ihmisten (syystäkin) heikosta uskosta saattohoitoon.
Kuoleman syyhän on jokin sairaus.

Itse toivon eutanasian mahdollisuutta jos tilanne omalta kohdalta menee pahaksi. Ainakaan en halua kaupungin ihmisvarastoon (tukisairaalan pitkäaikaisosasto).
 
Riivattua ruumista kiusataan loputtomilla hoidoilla, vaikka ihminen pyytää jo päästä pois.

Hoitotestamentilla hoituu, jos tauti ja tila ovat oikeasti fataaleja. Kipu-rauhoittava-ym. lääkitys eikä muuta. Ei riivattu vartalo kestä ilman happea ja vettä montaa päivää. Joskus kyse on enää tunneista. Luulen, että tämä malli on jo todellisuutta niiden osalta, jotka ovat antaneet selvän tahdonilmaisun asiasta. Lapsiltahan asiaa ei edes kysytä, jos tahdonilmaisu on selvä. Lapset heräävät siihen mamman kuolemaan siellä 800 km:n päässä yleensä siinä vaiheessa, kun muorilla on jäljellä pari viikkoa. Sitten alkaa itkun vorina ja samalla tarkastetaan tilit. :cool: .....voi, miksi olen näin kirotun nihilistinen. Koska olen tätä tarpeeksi jo nähnyt.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Hoitotestamentilla hoituu, jos tauti ja tila ovat oikeasti fataaleja. Kipu-rauhoittava-ym. lääkitys eikä muuta. Ei riivattu vartalo kestä ilman happea ja vettä montaa päivää. Joskus kyse on enää tunneista. Luulen, että tämä malli on jo todellisuutta niiden osalta, jotka ovat antaneet selvän tahdonilmaisun asiasta. Lapsiltahan asiaa ei edes kysytä, jos tahdonilmaisu on selvä. Lapset heräävät siihen mamman kuolemaan siellä 800 km:n päässä yleensä siinä vaiheessa, kun muorilla on jäljellä pari viikkoa. Sitten alkaa itkun vorina ja samalla tarkastetaan tilit. :cool: .....voi, miksi olen näin kirotun nihilistinen. Koska olen tätä tarpeeksi jo nähnyt.
Ainakin periaatteessa noin.
Mä ehkä näen niitä joilla hoitotahto ei ole ollut selvä. Ja ne joiden hoitotahto on selvä, eivät juuri päädy meidän kyytiin.

Koen omaisten kovin usein vastustavan potilaan tahtoa, eikä tämä ole se ainoa asia.
Nihilistityytesi ei ole mielestäni kovin epärealistista

Edit:typo
 
Viimeksi muokattu:
Taas mennään sen verran ulalla, että pitää korjata.
Itsemurha, tai sen yritys ei ole laitonta suomessa. Se että suurin osa ihmisistä jotka yrittävät itsemurhaa ovat mieleltään sairaita, joka johtaa siihen, että heidän hoidossaan noudatetaan lakia. Tähän kuuluu myös pakkohoito. Iso osa (kukaan ei tiedä kuinka iso) itsemurhista on vahinkoja ja MT-potilaista suurin osa ei halua kuolla, itsemurha yritys on keino saada huomiota ja päästä hoitoon. Viimeinen avunhuuto. Harva on niin kädetön, ettei saa itseltään henkeä pois, jos oikeasti haluaa.
Poliisin tehtävä ei ole estää itsemurhaa, vaan turvata potilaan ja hoitohenkilökunnan turvallisuus.


Toisaalta jos mielenterveys on tosiaan niin pahasti kivillä, että ihminen haluaa kuolla, pitääkö se ihminen pakottaa kävelemään junan alle?
Iso ero mielenterveys potilaiden ja somaattisesti sairaiden kesken on fyysinen kyky toimia.
Eutanasia on ihmisen viimeinen mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä. Kokemuksesta voin sanoa, että pyytäjiä ja kuoleman odottajia riittää vanhusväestössä joka oleilee eri asteisissa laitoksissa. Osa kertoo avoimesti halusta päästä pois, isona esteenä ovat usein lapset jotka eivät osaa päästää irti. Riivattua ruumista kiusataan loputtomilla hoidoilla, vaikka ihminen pyytää jo päästä pois. Tämä lasten kyvyttömyys päästää irti on tietysti luonnollista.

Mitä tulee eutanasian määrään, on se oikeastaan merkityksetöntä, tai korkeintaan se kertoo ihmisten (syystäkin) heikosta uskosta saattohoitoon.
Kuoleman syyhän on jokin sairaus.

Itse toivon eutanasian mahdollisuutta jos tilanne omalta kohdalta menee pahaksi. Ainakaan en halua kaupungin ihmisvarastoon (tukisairaalan pitkäaikaisosasto).
Eli jos itsemurhan suorittaa tehokkaasti, se on sallittua, mutta jos jää empimään niin että poliisi tai hoitohenkilökunta ehtii väliin, se on merkki siitä ettei oikeasti halunnutkaan tehdä sitä, jolloin kyse on vain ei-fataalisti-psyykkisesti-sairaan potilaan turvallisuuden takaamisesta? Kuulostaa kyllä ihan loogiselta, koska tosiaan jos pystyisi suunnittelemaan tekemisiään tehokkaasti, itsemurha ei ole vaikea. Siitähän löytyy kyllä esimerkkejä, että poliisi on fyysisesti estänyt henkilöä toteuttamasta itsemurhaa, esim. hyppäämästä katolta tai sillankaiteelta, ja tämähän johtuu siitä, että hätäkeskus on lähettänyt heidät paikalle toteuttamaan tehtävää estää itsemurha.

Kyllähän Hollannin esimerkkikin kertoo että psyykkisesti sairailta pystytään byrokratialla kikkailemalla käytännössä evättyä eutanasiamahdollisuus, mikä toki on omasta mielestänikin hyvä. Vaikeitakin psyykkisiä sairauksia voidaan hoitaa ja kärsimystä lieventää lähes kaikissa tapauksissa, mutta monet fyysiset sairaudet johtavat väistämättä kuolemaan.

Itse en toivo eutanasiaa omalle kohdalleni, koska en halua saattaa ketään toista kantamaan sitä ikävää kokemusta, että joutuu lyhentämään toisen ihmisen elämää. En pelkää kärsimystä, se unohtuu sitten kuollessa.
 
K
Eli jos itsemurhan suorittaa tehokkaasti, se on sallittua, mutta jos jää empimään niin että poliisi tai hoitohenkilökunta ehtii väliin, se on merkki siitä ettei oikeasti halunnutkaan tehdä sitä, jolloin kyse on vain ei-fataalisti-psyykkisesti-sairaan potilaan turvallisuuden takaamisesta? Kuulostaa kyllä ihan loogiselta, koska tosiaan jos pystyisi suunnittelemaan tekemisiään tehokkaasti, itsemurha ei ole vaikea. Siitähän löytyy kyllä esimerkkejä, että poliisi on fyysisesti estänyt henkilöä toteuttamasta itsemurhaa, esim. hyppäämästä katolta tai sillankaiteelta, ja tämähän johtuu siitä, että hätäkeskus on lähettänyt heidät paikalle toteuttamaan tehtävää estää itsemurha.

Kyllähän Hollannin esimerkkikin kertoo että psyykkisesti sairailta pystytään byrokratialla kikkailemalla käytännössä evättyä eutanasiamahdollisuus, mikä toki on omasta mielestänikin hyvä. Vaikeitakin psyykkisiä sairauksia voidaan hoitaa ja kärsimystä lieventää lähes kaikissa tapauksissa, mutta monet fyysiset sairaudet johtavat väistämättä kuolemaan.

Itse en toivo eutanasiaa omalle kohdalleni, koska en halua saattaa ketään toista kantamaan sitä ikävää kokemusta, että joutuu lyhentämään toisen ihmisen elämää. En pelkää kärsimystä, se unohtuu sitten kuollessa.
Sielä paikan päällä se asia on usein helpompaa kuin tässä näppäimistön takana.
Periaatteessa jos olet selväjärkinen, poliisi ei estä sinua hyppäämästä, mutta hyvin harvoin ihmiset reunalla ovat.

Se että soitetaan 112 ja kerrotaan, " nyt tapan itseni" perään kysyttäessä osoite, kertoo jo jotain, tai se, että otetaan keskikaljan kanssa muutama pilleri diapamia ja soitetaan omaiselle, "nyt se on menoa". Sen verran näitä keikkoja olen ajanut, ettei ihan mutulla tarvitse puhua.

Kun katsoo ihmisiä joilla on takana vuosien piina mielenterveysongelmian kanssa, en voi välttyä ajattelemasta eri tavalla kanssasi hoidosta ja se "lähes" saa erilaisia viboja. Mutta asiasta saa toki olla erimieltä.

Kärsimys on monitahoinen juttu, Omat kokemukset ovat sellaisia, ettei ole mitään halua kohdata tätä kärsimystä loppuun asti, mutta sekin on oikein jos haluaa. Eutanasiahan ei ole jotain joka annetaan ihmiselle, vaan se on oikeus päättää itse omasta kohtalosta. Jos et halua, saat kikkailla loppuun asti.
 
Kyllähän Hollannin esimerkkikin kertoo että psyykkisesti sairailta pystytään byrokratialla kikkailemalla käytännössä evättyä eutanasiamahdollisuus, mikä toki on omasta mielestänikin hyvä. Vaikeitakin psyykkisiä sairauksia voidaan hoitaa ja kärsimystä lieventää lähes kaikissa tapauksissa, mutta monet fyysiset sairaudet johtavat väistämättä kuolemaan.

Itse en toivo eutanasiaa omalle kohdalleni, koska en halua saattaa ketään toista kantamaan sitä ikävää kokemusta, että joutuu lyhentämään toisen ihmisen elämää. En pelkää kärsimystä, se unohtuu sitten kuollessa.

Kyllä psyykkisesti sairaita voi hoitaa, ehkä pitkällekin, en tiedä, kun ei ole kokemusta, on kuitenkin auki ja epäselvä, pureeko hoito kaikkiin. Masennusta on tietäääkseni monenlaista, tuskin kukaan antaa eutanaasia lievästi tai keski-vaikeassa, mutta on varmasti tapauksia, jolloin vakava masennus ei paranee..
Tunnen yhtä naista, jolle eivät masennuslääkkeet sopineet sivuvaikutukseltaan, koki lääkkeet kidutuksena. Häntä ei tietenkään voitu hoitaa väkisin, koska fiksuna ei puhunut halusta tehdä itsarin, vaikka miettinyt koko ajan että kuolema voisi olla vapautus. Lisäksi tulehduksellinen reuma aiheutti kovia tuskia.

Siksi en ymmärrä jos joku ei kertakaikkia jaksaa (elää enää), psyykkisesti loppuu, kertakaikkia tullut tiehensä päähän, terveen kyynisesti pettynyt koko menoon nimeltään elämä, täysin tiedostava että edessä on vielä kurjempaa menoa, niin miksi pitää valehdella että "kyllä se siitä".

Ymmärsinko oikein että pitää olla vain yhä pahenevä parantumaton sairaus ja melkein terminaali vaihe ja sitä johtuva joku huonosti lääkitykseen reagoiva vaikea masennus, johon kokeiltu kaikki, paitsi sähköhoito, tai sekin, niin hänen vasta sitten kelpuutetaan eutanaasiaan ulkomailla, esim.Hollannissa tai Sveitsissa?
 
Back
Top