Tvälups
Ylipäällikkö
Asiantuntija valiokunnalle: Venäjän sotateollisuus on korruptoitunut ja rapakunnossa
6.5. Talouselämä Olli Ainola
Operettiarmeijan päiväuni. Venäjän puolustusministeriö jakoi vapun alla propagandakuvia nuorista sotilaista tanssimassa ”upseerin valssia”. Ministeriö vähentää kuria ja yrittää ”inhimillistää” sotilasimagoa. Palvelusaikoja on lyhennetty ja jopa päiväunetkin sallitaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/asiantuntija+valiokunnalle+venajan+sotateollisuus+on+korruptoitunut+ja+rapakunnossa/a2183166
Venäjän puolutusministeriö
Jopa joka viides puolustusmenoihin suunnattu rupla katoaa Venäjällä korruptioon. Näin väitti Venäjän pääsotilassyyttäjä Sergei Fridinski kaksi vuotta sitten.
Fridinskin häkellyttävästä arviosta muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Katri Pynnöniemi. Hän on laatinut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle tylyn lausunnon Venäjän asevoimien uudistuksesta ja maan sotateollisuudesta.
Pynnöniemen arviot osaltaan tukevat suurlähettiläs René Nybergin näkemyksiä, joista Talouselämä kertoi sunnuntaina.
Massa-armeijasta teknoarmeijaksi
Venäjän armeijan modernisointi ja sotateollisuuden uudistaminen on Pynnöniemen mukaan kallista ja tehotonta. Uudistukset törmäävät kahteen ongelmaan: väestökehitykseen ja korruptioon.
Venäjä ei pysty ylläpitämään nykyistä noin miljoonan miehen massa-armeijaa, koska joukko-osastoihin ei riitä tarpeeksi alokkaita. Miljoona-armeija vaatisi Pynnöniemen mukaan noin 700 tuhannen alokkaan sisäänottoa vuosittain, mutta esimerkiksi toissa vuonna palvelukseen saatiin vain puolet tuosta määrästä.
Nuorilla venäläismiehillä on terveys-, rikos- ja päihdeongelmia. Venäjän armeija on supistumassa tämän seurauksena noin 500 tuhanteen sotilaaseen.
”Muutosohjelman toteuttamisen aikana korruptio on, päinvastaisista tavoitteista huolimatta, lisääntynyt merkittävästi”, Pynnöniemi kirjoittaa valiokunnalle.
Venäjällä ei ole huipputekniikkaa
Venäjä on käynnistänyt varusteluohjelman, jonka tarkoituksena on korvata pienenevät sotajoukot. Tavoitteena on siis hankkia moderneja aseita, jotta puolustuskyky edes pysyisi ennallaan.
Ongelmana on se, että suurin osa Venäjän sotateollisuuden yrityksistä on taloudellisesti heikoissa kantimissa. Yritykset ovat vanhentuneita.
Ne ovat myös haavoittuvia, koska monet yritykset joutuvat turvautumaan läntiseen tekniikkaan. Ostotekniikan varaan taas ei kannata pitkän päälle ripustautua.
Länsimaat eivät anna Venäjälle parasta tekniikkaansa. Myös vanhemman mutta käyttökelpoisen länsitekniikan keskeytyksetön ja rajoittamaton saatavuus on epävarmaa ainakin kriisiaikoina.
Pynnöniemi kertoo karun esimerkin riippuvuudesta. Kun Indonesiassa esiteltävänä ollut venäläinen Sukhoi Superjet 100 –matkustajalentokone putosi vuoristossa vuosi sitten, onnettomuuden yhteydessä saatiin selville, että noin 80 prosenttia koneen komponenteista oli ulkomaalaisia.
”Modernin aseistuksen tuottaminen suunnitellussa laajuudessa edellyttää kokonaisten tuotantolinjojen ja suunnitteluprosessien uudelleenrakentamista sekä uuden insinöörisukupolven kasvattamista”, Pynnöniemi kirjoittaa.
Ilman asetehtaiden ja tutkimuslaitosten nykyaikaistamista Venäjän varusteluohjelma ei onnistu. Sen vuoksi Venäjän valtio on panostanut rahallisesti sotateollisuuteen, mikä puolestaan on pois muista valtion budjettimenoista.
”Ongelmalliseksi nykytilanteen tekee poliittisen päätöksenteon ja hallintoviranomaisten toimien ennakoimattomuus sekä kyvyttömyys puuttua järjestelmälliseen korruptioon. Nämä tekijät yhdessä johtamistaitojen ja viranomaistoiminnan mielivaltaisuuden kanssa tekevät tämän sektorin kehittämisestä paitsi kallista myös tehotonta.”
Njet uudistuksille, da kontrollille
Ongelmat puolustusuudistuksen toteuttamisessa kertovat Pynnöniemen mukaan nykyisen poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä uudistua, mikä osaltaan lisää hallitsemattoman poliittisen muutoksen riskiä.
”Näin mittava muutos toki vaatisi nykyisen poliittisen järjestelmän täysremonttia, mistä ei ole merkkejä nähtävissä. Sen sijaan ongelmiin puututaan lisäämällä viranomaiskontrollia (---) ja vahvistamalla valtionhallinnon ’strategista suunnittelua’.”
6.5. Talouselämä Olli Ainola
Operettiarmeijan päiväuni. Venäjän puolustusministeriö jakoi vapun alla propagandakuvia nuorista sotilaista tanssimassa ”upseerin valssia”. Ministeriö vähentää kuria ja yrittää ”inhimillistää” sotilasimagoa. Palvelusaikoja on lyhennetty ja jopa päiväunetkin sallitaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/asiantuntija+valiokunnalle+venajan+sotateollisuus+on+korruptoitunut+ja+rapakunnossa/a2183166
Venäjän puolutusministeriö
Jopa joka viides puolustusmenoihin suunnattu rupla katoaa Venäjällä korruptioon. Näin väitti Venäjän pääsotilassyyttäjä Sergei Fridinski kaksi vuotta sitten.
Fridinskin häkellyttävästä arviosta muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Katri Pynnöniemi. Hän on laatinut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle tylyn lausunnon Venäjän asevoimien uudistuksesta ja maan sotateollisuudesta.
Pynnöniemen arviot osaltaan tukevat suurlähettiläs René Nybergin näkemyksiä, joista Talouselämä kertoi sunnuntaina.
Massa-armeijasta teknoarmeijaksi
Venäjän armeijan modernisointi ja sotateollisuuden uudistaminen on Pynnöniemen mukaan kallista ja tehotonta. Uudistukset törmäävät kahteen ongelmaan: väestökehitykseen ja korruptioon.
Venäjä ei pysty ylläpitämään nykyistä noin miljoonan miehen massa-armeijaa, koska joukko-osastoihin ei riitä tarpeeksi alokkaita. Miljoona-armeija vaatisi Pynnöniemen mukaan noin 700 tuhannen alokkaan sisäänottoa vuosittain, mutta esimerkiksi toissa vuonna palvelukseen saatiin vain puolet tuosta määrästä.
Nuorilla venäläismiehillä on terveys-, rikos- ja päihdeongelmia. Venäjän armeija on supistumassa tämän seurauksena noin 500 tuhanteen sotilaaseen.
”Muutosohjelman toteuttamisen aikana korruptio on, päinvastaisista tavoitteista huolimatta, lisääntynyt merkittävästi”, Pynnöniemi kirjoittaa valiokunnalle.
Venäjällä ei ole huipputekniikkaa
Venäjä on käynnistänyt varusteluohjelman, jonka tarkoituksena on korvata pienenevät sotajoukot. Tavoitteena on siis hankkia moderneja aseita, jotta puolustuskyky edes pysyisi ennallaan.
Ongelmana on se, että suurin osa Venäjän sotateollisuuden yrityksistä on taloudellisesti heikoissa kantimissa. Yritykset ovat vanhentuneita.
Ne ovat myös haavoittuvia, koska monet yritykset joutuvat turvautumaan läntiseen tekniikkaan. Ostotekniikan varaan taas ei kannata pitkän päälle ripustautua.
Länsimaat eivät anna Venäjälle parasta tekniikkaansa. Myös vanhemman mutta käyttökelpoisen länsitekniikan keskeytyksetön ja rajoittamaton saatavuus on epävarmaa ainakin kriisiaikoina.
Pynnöniemi kertoo karun esimerkin riippuvuudesta. Kun Indonesiassa esiteltävänä ollut venäläinen Sukhoi Superjet 100 –matkustajalentokone putosi vuoristossa vuosi sitten, onnettomuuden yhteydessä saatiin selville, että noin 80 prosenttia koneen komponenteista oli ulkomaalaisia.
”Modernin aseistuksen tuottaminen suunnitellussa laajuudessa edellyttää kokonaisten tuotantolinjojen ja suunnitteluprosessien uudelleenrakentamista sekä uuden insinöörisukupolven kasvattamista”, Pynnöniemi kirjoittaa.
Ilman asetehtaiden ja tutkimuslaitosten nykyaikaistamista Venäjän varusteluohjelma ei onnistu. Sen vuoksi Venäjän valtio on panostanut rahallisesti sotateollisuuteen, mikä puolestaan on pois muista valtion budjettimenoista.
”Ongelmalliseksi nykytilanteen tekee poliittisen päätöksenteon ja hallintoviranomaisten toimien ennakoimattomuus sekä kyvyttömyys puuttua järjestelmälliseen korruptioon. Nämä tekijät yhdessä johtamistaitojen ja viranomaistoiminnan mielivaltaisuuden kanssa tekevät tämän sektorin kehittämisestä paitsi kallista myös tehotonta.”
Njet uudistuksille, da kontrollille
Ongelmat puolustusuudistuksen toteuttamisessa kertovat Pynnöniemen mukaan nykyisen poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä uudistua, mikä osaltaan lisää hallitsemattoman poliittisen muutoksen riskiä.
”Näin mittava muutos toki vaatisi nykyisen poliittisen järjestelmän täysremonttia, mistä ei ole merkkejä nähtävissä. Sen sijaan ongelmiin puututaan lisäämällä viranomaiskontrollia (---) ja vahvistamalla valtionhallinnon ’strategista suunnittelua’.”
