Asiantuntija valiokunnalle: Venäjän sotateollisuus on korruptoitunut ja rapakunnossa

Tvälups

Ylipäällikkö
#1
Asiantuntija valiokunnalle: Venäjän sotateollisuus on korruptoitunut ja rapakunnossa
6.5. Talouselämä Olli Ainola

Operettiarmeijan päiväuni. Venäjän puolustusministeriö jakoi vapun alla propagandakuvia nuorista sotilaista tanssimassa ”upseerin valssia”. Ministeriö vähentää kuria ja yrittää ”inhimillistää” sotilasimagoa. Palvelusaikoja on lyhennetty ja jopa päiväunetkin sallitaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/asiantuntija+valiokunnalle+venajan+sotateollisuus+on+korruptoitunut+ja+rapakunnossa/a2183166

Venäjän puolutusministeriö

Jopa joka viides puolustusmenoihin suunnattu rupla katoaa Venäjällä korruptioon. Näin väitti Venäjän pääsotilassyyttäjä Sergei Fridinski kaksi vuotta sitten.

Fridinskin häkellyttävästä arviosta muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Katri Pynnöniemi. Hän on laatinut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle tylyn lausunnon Venäjän asevoimien uudistuksesta ja maan sotateollisuudesta.

Pynnöniemen arviot osaltaan tukevat suurlähettiläs René Nybergin näkemyksiä, joista Talouselämä kertoi sunnuntaina.

Massa-armeijasta teknoarmeijaksi

Venäjän armeijan modernisointi ja sotateollisuuden uudistaminen on Pynnöniemen mukaan kallista ja tehotonta. Uudistukset törmäävät kahteen ongelmaan: väestökehitykseen ja korruptioon.

Venäjä ei pysty ylläpitämään nykyistä noin miljoonan miehen massa-armeijaa, koska joukko-osastoihin ei riitä tarpeeksi alokkaita. Miljoona-armeija vaatisi Pynnöniemen mukaan noin 700 tuhannen alokkaan sisäänottoa vuosittain, mutta esimerkiksi toissa vuonna palvelukseen saatiin vain puolet tuosta määrästä.

Nuorilla venäläismiehillä on terveys-, rikos- ja päihdeongelmia. Venäjän armeija on supistumassa tämän seurauksena noin 500 tuhanteen sotilaaseen.

”Muutosohjelman toteuttamisen aikana korruptio on, päinvastaisista tavoitteista huolimatta, lisääntynyt merkittävästi”, Pynnöniemi kirjoittaa valiokunnalle.

Venäjällä ei ole huipputekniikkaa

Venäjä on käynnistänyt varusteluohjelman, jonka tarkoituksena on korvata pienenevät sotajoukot. Tavoitteena on siis hankkia moderneja aseita, jotta puolustuskyky edes pysyisi ennallaan.

Ongelmana on se, että suurin osa Venäjän sotateollisuuden yrityksistä on taloudellisesti heikoissa kantimissa. Yritykset ovat vanhentuneita.

Ne ovat myös haavoittuvia, koska monet yritykset joutuvat turvautumaan läntiseen tekniikkaan. Ostotekniikan varaan taas ei kannata pitkän päälle ripustautua.

Länsimaat eivät anna Venäjälle parasta tekniikkaansa. Myös vanhemman mutta käyttökelpoisen länsitekniikan keskeytyksetön ja rajoittamaton saatavuus on epävarmaa ainakin kriisiaikoina.

Pynnöniemi kertoo karun esimerkin riippuvuudesta. Kun Indonesiassa esiteltävänä ollut venäläinen Sukhoi Superjet 100 –matkustajalentokone putosi vuoristossa vuosi sitten, onnettomuuden yhteydessä saatiin selville, että noin 80 prosenttia koneen komponenteista oli ulkomaalaisia.

”Modernin aseistuksen tuottaminen suunnitellussa laajuudessa edellyttää kokonaisten tuotantolinjojen ja suunnitteluprosessien uudelleenrakentamista sekä uuden insinöörisukupolven kasvattamista”, Pynnöniemi kirjoittaa.

Ilman asetehtaiden ja tutkimuslaitosten nykyaikaistamista Venäjän varusteluohjelma ei onnistu. Sen vuoksi Venäjän valtio on panostanut rahallisesti sotateollisuuteen, mikä puolestaan on pois muista valtion budjettimenoista.

”Ongelmalliseksi nykytilanteen tekee poliittisen päätöksenteon ja hallintoviranomaisten toimien ennakoimattomuus sekä kyvyttömyys puuttua järjestelmälliseen korruptioon. Nämä tekijät yhdessä johtamistaitojen ja viranomaistoiminnan mielivaltaisuuden kanssa tekevät tämän sektorin kehittämisestä paitsi kallista myös tehotonta.”

Njet uudistuksille, da kontrollille

Ongelmat puolustusuudistuksen toteuttamisessa kertovat Pynnöniemen mukaan nykyisen poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä uudistua, mikä osaltaan lisää hallitsemattoman poliittisen muutoksen riskiä.

”Näin mittava muutos toki vaatisi nykyisen poliittisen järjestelmän täysremonttia, mistä ei ole merkkejä nähtävissä. Sen sijaan ongelmiin puututaan lisäämällä viranomaiskontrollia (---) ja vahvistamalla valtionhallinnon ’strategista suunnittelua’.”
 
#3
baikal kirjoitti:
Ihan hyviä uutisia.
Venäjän naapurissa on toki hyvä, että se on toisaalta riittävän heikko ettei pysty turvaamaan etujaan maailmalla mutta toisaalta ei niin heikko että romahtaisi kokonaan. Jonkunlainen hallittu tehottomuus olisi siis meidän edun mukaista ja siltähän tuo lyhyellä tähtäimellä näyttää.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Venäjällä on joskus pystytty melko nopeisiinkin muutoksiin ja kehitykseen. Esimerkiksi vuonna 1919 siellä oli pakka niin sekaisin kuin olla voi, ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin se pystyi jo aktiivisiin sotatoimiin. Samoin kylmän sodan alkuvaiheessa oli nopean kehityksen vuosikymmeniä. Ei siis ole mikään luonnonlaki että Venäjä olisi kyvytön muuttumaan ja vahvistumaan. Jos nyt näistä hyvistä uutisista rohkaistuneina tehdään vielä uusi säästökierros PLM:n hallinnonalalla kun meitä ei kerran yhtään mikään uhkaa niin mahtaakohan vuonna 2033 olla yhtä hyviä uutisia luvassa?

Minä näen tämän uutisen siten, että Suomella on nyt 'aikaikkuna' jossa puolustusvoimauudistus ja maavoimien uudistuva tst-tapa voidaan ajaa läpi kaikkine kalustohankintoineen ja reservin koulutuksineen jonnekin vuosiin 2018-2020 mennessä melko riskittömästi, mutta se uudistus pitää silti tehdä tulevia vuosikymmeniä silmälläpitäen. Venäjän ikuiseen alennustilaan olisi houkuttavaa uskoa mutta pidän sitä liian sinisilmäisenä ajattelutapana.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#4
Susitaival kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ihan hyviä uutisia.
Venäjän naapurissa on toki hyvä, että se on toisaalta riittävän heikko ettei pysty turvaamaan etujaan maailmalla mutta toisaalta ei niin heikko että romahtaisi kokonaan. Jonkunlainen hallittu tehottomuus olisi siis meidän edun mukaista ja siltähän tuo lyhyellä tähtäimellä näyttää.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Venäjällä on joskus pystytty melko nopeisiinkin muutoksiin ja kehitykseen. Esimerkiksi vuonna 1919 siellä oli pakka niin sekaisin kuin olla voi, ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin se pystyi jo aktiivisiin sotatoimiin. Samoin kylmän sodan alkuvaiheessa oli nopean kehityksen vuosikymmeniä. Ei siis ole mikään luonnonlaki että Venäjä olisi kyvytön muuttumaan ja vahvistumaan. Jos nyt näistä hyvistä uutisista rohkaistuneina tehdään vielä uusi säästökierros PLM:n hallinnonalalla kun meitä ei kerran yhtään mikään uhkaa niin mahtaakohan vuonna 2033 olla yhtä hyviä uutisia luvassa?

Minä näen tämän uutisen siten, että Suomella on nyt 'aikaikkuna' jossa puolustusvoimauudistus ja maavoimien uudistuva tst-tapa voidaan ajaa läpi kaikkine kalustohankintoineen ja reservin koulutuksineen jonnekin vuosiin 2018-2020 mennessä melko riskittömästi, mutta se uudistus pitää silti tehdä tulevia vuosikymmeniä silmälläpitäen. Venäjän ikuiseen alennustilaan olisi houkuttavaa uskoa mutta pidän sitä liian sinisilmäisenä ajattelutapana.
Samaa mieltä. tuota lausuntoa tullaan käyttämään tekosyynä puolustuksen laiminlyömiselle.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#5
Susitaipaleen esimerkiksi laittaisin kyllä ennemmin tilanteen 1941. Melko nopsaan Nl käynnisti täyden mobilisaation ja teollisuustuotannon Saksan ensi iskujen jälkeen.
 
#6
Tvälups kirjoitti:
Susitaipaleen esimerkiksi laittaisin kyllä ennemmin tilanteen 1941. Melko nopsaan Nl käynnisti täyden mobilisaation ja teollisuustuotannon Saksan ensi iskujen jälkeen.
No joo, tosin tuossa vuoden 1941 tilanteessa oli kuitenkin tuotannon perustekijät jo jonkinlaisessa kunnossa, esimerkiksi panssarivaunuja (tosin vanhoja T-26 ja BT-sarjan vaunuja mutta vaunuja yhtä kaikki) oli tehty 30-luvulla joku 20 000 kpl eli niillä oli toimiva sotakone, joka piti vaan siirtää sodan jaloista Leningradin ja Harkovan alueilta Uralille. Jos Venäjä käyttää seuraavat 10-20 vuotta menestyksekkäästi sotateollisuuden ja armeijan uudelleenrakentamiseen niin siellä voitaisiin toki olla valmiita samanlaiseen 'pyrähdykseen' hyvin lyhyellä paloajalla.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#7
Lähiulkomaata, sellaista pientä, voidaan kyllä edelleen möykäröidä ihan wanhoillakin kamoilla. Ehkä ajattelemmekin asioita liikaa siten, että vain ns. moderni kalusto on sotakelpoista. Minusta tuntuu, että monen värkin vuosimalli ei ratkaise mitään, moni sota-asia hoituu ilman huipputeknologiaakin.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Hoituu, mutta meille on parempi jos vastassa on vähemmän moderneja vaunua jotka "keittävät" helposti yhdellä osumalla taistelutilaan.