Bengalintiikeri vastaan lohikäärme

Teräsmies

Respected Leader
BAN
Toisessa ketjussa pohdittiin itänaapurimme sotaa Kiinaa vastaan, mutta todennäköisemmin tulemme näkemään jonkinlaisen konfliktin Intian ja Kiinan välillä. Noiden kahden mammuttivaltion (melkein 3 miljardia asukasta yhteensä) välinen sotahan käytäisiin laivastojen sekä vuoristojoukkojen kesken koska valtioinen välinen maasto ei sovellu minkäänlaiseen panssarisotaan vuoristojen takia.

- Kiinalaisilla on paljon erilaisia ohjusjoukkoja Tiibetissä ja Nepalin lähettyvillä (ballistia/risteily). Intialaisten ohjuksien kehitystyö on vielä pahasti kesken eikä niitä ole todennäköisesti kovinkaan paljoa varastoitu.

- Intialaisilla lienee enemmän kokemusta sotimisesta.

- Molemmissa armeijoissa palvelee ainoastaan vapaaehtoisia.

- Ilmavoimien osalta mielenkiintoiseksi kamppailun tekisi Suhoi 30 koneiden eri variaatioiden kamppailut koska niitä löytyy runsaasti molemmilta puolilta. Yksimoottorisia koneita edustavat Intian Mirage 2000 koneet sekä Kiinan J-10 eri variaatiot.

Intialaisten joukoista on vaikeaa löytää materiaalia, mutta kiinalaisilta löytyy Tiibetistä tämmöistä kamaa.

Rajalla on tämmöistä maastoa mikä ei vaikuta kovinkaan optimaaliselta paikalta liikutella kalustoa.

Tähän mennessä on nähty vain tämmöisiä mittelöitä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinalla on vaikea oma tukialue: huonokulkuinen, vuoristoinen, karu ja osin vihamielinen keskusvaltaa vastaan.
Vaikea kuvitella, että Kiina voisi siirtää ja tukea isompia operaatioita Intian alueelle menestyksellisesti muualla kuin ehkä Assamissa. Assamissa Intian keskusvallan ote on aina ollut heikko, mutta paikallilset separatistit eivät taida olla yhtään enempää Kiina-mielisiäkään.
Intian ilmavoimat on varteenotettava tekijä Himalajan etumaastossa.
 
Intian ja Kiinan sota pistäisi vastakkain kaksi voimakasta laivastoa. Intia kykenisi eittämättä haittaamaan Kiinan meriliikennettä merkittävissä määrin - Kiina taas ehkä jopa pysäyttämään Intian ei-suojatun ulkomaankaupan. Kiinan valttina on OBOR-hanke, jonka avulla se kykenee käymään merkittävissä määrin ulkomaankauppaa maayhteyksien kautta.
 
- Intialaisilla lienee enemmän kokemusta sotimisesta.
Siis lahinna siina mielessa, etta saivat kunnolla turpaan kiinalaisilta 1962.
Intian ilmavoimat on varteenotettava tekijä Himalajan etumaastossa.
Viimeisin Kashmir-koitos ratkaistiin juuri tuollain; muista Intia-Pakistan matseista ei voine paljoa tahan asiaan paatella... Kavin siella paikan paalla tarkistamassa Karakorum-valtatien rakentamisen edistymista v. 1976.
Intian ja Kiinan sota pistäisi vastakkain kaksi voimakasta laivastoa.
Molemmat aivan keskeneraisia, tukialusten myota "the name of the game" muuttuu, paitsi etta Kiina paasee pelipaikoille vain Malakan salmien kautta
 
Kiinalla on vaikea oma tukialue: huonokulkuinen, vuoristoinen, karu ja osin vihamielinen keskusvaltaa vastaan.
Vaikea kuvitella, että Kiina voisi siirtää ja tukea isompia operaatioita Intian alueelle menestyksellisesti muualla kuin ehkä Assamissa. Assamissa Intian keskusvallan ote on aina ollut heikko, mutta paikallilset separatistit eivät taida olla yhtään enempää Kiina-mielisiäkään.
Intian ilmavoimat on varteenotettava tekijä Himalajan etumaastossa.

Siksi Burma on niin tärkeä ja siitä mihin leiriin se päätyy on kamppailtu jo vuosia, se on nyt lopullisesti päätymässä Kiinan vasalliksi.
Burmasta Kiina voi projisoida voimaa Intian valtamerelle sekä uhata Pohjois-Intian tasankoja Brahmaputran ja Gangesin jokilaaksoineen sijoittamalla sinne panssariarmeijoita.
Assam ja kaikki alueet Burman ja Bangladeshin välissä ovat Kiinan päätavoitteet mahdollisessa konfliktissa enkä pidä mahdottomana kriisin tahallista luomista tulevaisuudessa.
 
Ottaen huomioon myös osapuolten merkityksen globaalille taloudelle, muun muassa erityisesti valmkstussektorilla, veikkaan, että YK pyrkisi pallitkin hiessä työskentelemään sovittelijana näiden kahden maan välissä, että rauha saataisiin ja että nämä kaksi valtiota eivät ryhtyisi sotaan, jossa luultavasti sivullisena vahinkona suuri osa maailman teollisesta tuotantokapasiteetistä tuhoutuisi tai kärsisi pitkäksi aikaa ison luokan vahinkoa. Puhumattakaan siitä, mitä vaikutuksia sillä olisi, jos osapuolet näyttelisivät toisilleen Oppenheimerin valaistusta.
 
Voin olla rajussa vähemmistössä täällä, mutta en osaa pitää mahdollisen Kiinan ja Intian välisen sodan yhteydessä kovin merkittävänä sitä, että mitä joukkoja niillä on nyt tuossa suunnassa.

Jos kaksi isoa armeijaa lähtee ottamaan yhteen tuollaisessa maastossa, niin kuvittelisin, että hyvin ratkaiseviksi muodostuisivat mm.
- Projektinhallinta- ja johtamistaidot.
- Logistiikka ja siihen liittyvä osaaminen + tehokkuus silleen isommassa mittakaavassa.
- Valmistautuminen.
- Tiedustelun tehokkuus.
- Huolto.
- Yksiköiden kyky säilyttää asemansa, toimintakykynsä ja tehokkuutensa suurtenkin tappioiden osuessa kohdalle.
- Viestintä.

Kaikkien noiden suhteen oletan että Kiina on melko ylivoimainen.

Lisäksi Kiinalla on pieni jalansija Sri Lankan suunnissa ja kohtalainen sekä kasvava jalansija Myanmarissa. Sillä on myös mahdollisuuksia kannustaa Pakistania kaivelemaan Intian läntistä kylkeä.

Intian mahdollisuudet säästyä tosi rajulta turpasaunalta perustuvat lähinnä siihen, että se saisi ehkä tukevasti läntistä asiantuntija-apua. Ja siltikin voisi tulla aika pipi.

Lisätään vielä sellainen kommentti, että Sri Lankan, Myanmarin, Assamin ja Bhutanin päätyminen Kiinan kouriin olisi koko muun maailman kannalta todella paha katastrofi.
 
Kiina on ihan avoimesti puhunut mahd. strategiastaan, ja siina on kaukovaikuttamisen aseilla suuri rooli.
Huoltoyhteyksien pituus, vaikean maaston lisaksi on molemmille ongelma. Tassa lyhyessa patkassa
on lueteltu haavoittuvuuskohtien maarat Kiinan osalta. Tuota en ole kaynytkaan kurkkimassa
paikan paalla. 1976 kavin katsomassa, etta mitenka se Pakistanin yhdistava Karakorum Highway edistyy.
- ei ihan ilman syyta Intian PAK-FAsta pitanyt tulla kaksipaikkainen strike-versio. Nyt kolme tusinaa Rafalea on tulossa paikkaamaan tuota aukkoa. Ja tietysti Brahmos II ja vastaavat... sitten joskus
 
Afrikkahan on jo suurelta osiltaan Keskusvaltion kolonia
Ei nyt kokonaan, mutta Intian valtamerelle murtautuminen Karakorum Highwayn avulla ja taman rakentaminen:
" spirit of Pan-African socialism among the leaders of Tanzania and Zambia and the symbolism of China's support for newly independent African countries gave rise to TAZARA's designation as the "Great Uhuru Railway", Uhuru being the Swahili word for Freedom.

The project was built from 1970 to 1975 as a turnkey project financed and supported by China."
olivat samanaikaisia projekteja. Ja siita sita vyorytysta Afrikan osalta on jatkettu joka suuntaan. Burman edeltava (sotilas)hallitus oli "taysin Kiinan taskussa" ja Sri Lankaa on ajettu "soft loan"-ansaan, josta se ei tule koskaan paasemaan pois - paitsi jos kaikenlaisilla palveluksilla (syvasatama?) saadaan lainojen "anteeksiantoja" aikaisiksi.
 
Burman edeltava (sotilas)hallitus oli "taysin Kiinan taskussa" ja Sri Lankaa on ajettu "soft loan"-ansaan, josta se ei tule koskaan paasemaan pois - paitsi jos kaikenlaisilla palveluksilla (syvasatama?) saadaan lainojen "anteeksiantoja" aikaisiksi.

Myanmar on nyt taloudellisesti, sivistyksellisesti ja kulkuyhteyksiltään mitä on, mutta sijainti, rannikon ja meren määrä, luonnonvarat ja viljelykapasiteetti tekevät siitä paljon tärkeämmän paikan kuin mitä sen painoarvo taloudessa, politiikassa tai juuri missään muussakaan nyt on.

Välillä ihmetyttää ihan tosissaan se, että eikö länsi tajua, miten merkittävä maa Myanmar sekä potentiaalisesti että muutenkin on?
 
Myanmar on nyt taloudellisesti, sivistyksellisesti ja kulkuyhteyksiltään mitä on, mutta sijainti, rannikon ja meren määrä, luonnonvarat ja viljelykapasiteetti tekevät siitä paljon tärkeämmän paikan kuin mitä sen painoarvo taloudessa, politiikassa tai juuri missään muussakaan nyt on.

Välillä ihmetyttää ihan tosissaan se, että eikö länsi tajua, miten merkittävä maa Myanmar sekä potentiaalisesti että muutenkin on?

Tajuaa, sotilasjuntta aivan ilmiselvästi lahjottiin lännen toimesta juuri kun sen viimeksi oli lipumassa Kiinan syliin.
Juntta sai anteeksi kun aloitettiin kosmeettiset demokratia uudistukset ja Aung San Suu Kyi nostettiin keulakuvaksi.

Tällä kertaa Kiina onnistunee lietsottuaan Burman sisäisiä konflikteja ja Aung San Suu Kyi on onnistuttu leimaamaan länteen päin.

Kiinan hybridi koko alueella on massiviista, katso toinen ketju Vietnamista esimerkiksi.
 
Rajalla on rähinöity taas (toistaiseksi eivät ole ammuskelleet). Molemmat osapuolet ottivat vankeja.
EZWvpMlUcAAwSyL
 
Viimeksi muokattu:
Jo yli 20 kuolonuhria Kiinan ja Intian armeijoiden väkivaltaisuuksissa Himalajalla


Alkaakohan isompikin konflikti:unsure:..?

Siellä väännetään kättä vedestä, josta 3 000 000 000 ihmistä on riippuvaisia.

Kiina pyrkii saamaan veden kontrolliinsa. Kukaan muu ei halua Kiinan päättävän heidä vedestään.

Vesi on tärkeämpää kuin öljy, koboltti, kaasu, teräs, litium, REE:t... yhteensä.
 
Siellä väännetään kättä vedestä, josta 3 000 000 000 ihmistä on riippuvaisia.

Kiina pyrkii saamaan veden kontrolliinsa. Kukaan muu ei halua Kiinan päättävän heidä vedestään.

Vesi on tärkeämpää kuin öljy, koboltti, kaasu, teräs, litium, REE:t... yhteensä.


Kiina säännöstelee jo Mekongia, eli kiristävät Thaimaata, Laosia, Kambodzaa ja Vietnamia
 
Nyt vuorostaan Intia kerää joukkoja kiinan vastaiselle rajalle.

 
Back
Top