Bengtskärin taistelu

[Vonka]

Tässä kahakassa olivat mukana laivasto, rannikkotykistö, ilmavoimat ja majakkaa vartioinut osasto sekä saarelle nousseet apujoukot. Yhdessä vaiheessa tilanne majakassa oli sellainen, että suomalaiset olivat majakan yläkerrassa, venäläisiä välissä ja suomalaisia taas pohjakerroksessa. Taistelua käytiin kierreportaikossa.

Venäläisten hyökkäys alkoi 26.7. 1941 klo 01.05 ja klo 18:45 viimeinenkin kallionkolo oli puhdistettu vihollisista. Suomalaisten kokonaistappiot olivat (27.7. pommituksessa kuolleet 11 mukana) 43 kaatunutta ja 63 haavoittunutta. Venäläisten kaatuneita löytyi saarelta 36 ja 28 jäi vangiksi.

Bengtskärissä ei yksikään alkuperäispuolustaja jäänyt ehjäksi. Yksi sotilas ui läheiselle luodolle, jossa värjötteli taistelun ajan, mutta hänkin haavoittui seuraavana päivänä.

Taisteluun liittyy laiminlyöntejä. Merivoimien esikunta vaati selitystä majuri Moringilta. Hänen taistelukertomuksessaan on ristiriitaisuuksia. Asiaan vihkiytynyt taho on kirjoittanut minuutti minuutilta -kertomuksen. Kuvat valaisevat, millaisessa maastossa on toimittu. Opettavainen kertomus.


http://www.hangonrintama.fi/SUOMI/Bengtskar.html

 

[pstsika]

Saaristotaistelut ovat kenties vittumaisin paikka mihin jalkaväkimies voi ympäristön osalta joutua. Enkä tarkoita vain topicissa mainittua, vaan muitakin.

 

[herra47]

Jos kuvitellaan "ihanteellisin" taistelu ympäristö niin kyllä vahvasti kallistuu tuonne metsän puolelle.
Suomalaiselle rakas ja tuttu paikka!

 

[Bodyguard]

Yksi rankka ja kuuluisa saaristotaistelu on tietty myös Somerin taistelu, jota on käytetty mm. Ruotsin sotakorkeassa esimerkkinä hyvin järjestetystä rannikkolinnakkeen puolustuksesta. Hyvin järjestetty on tietysti suhteellista, sen verran kirjavaa kalustoa Somerilla oli. Taktisesti ehkä se järjestely oli hyvä....

 

[vehamala]

Somerista on jonkin verran tekstiä ja kuvia, alkaen sivulta 9

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1992_1.pdf

 

[Bodyguard]

Jos haluaa lukea hyvän kuvauksen Somerin taistelusta, niin suosittelen Niilo Lappalaisen kirjaa Suursaari toisessa maailmansodassa. Sen VIII luku käsittelee ko.taistelua...

 

[Vonka]

Somerin taistelun jälkeen olivat pojat aika poikki. Univelkaa otetaan kiinni. SA-kuva.

 

[CV9030FIN]

Saaristotaistelut ovat kenties vittumaisin paikka mihin jalkaväkimies voi ympäristön osalta joutua. Enkä tarkoita vain topicissa mainittua, vaan muitakin.

OT mutta jäin miettimään tätä....
Kyllä noi saaristo/luoto kähinät on pahoja. Ehkä ainoiksi vielä pahemmiksi hommiksi mihin JV-mies voi joutua on vuoristoluolien putsaaminen korkealla ja kuumassa/kylmässä maasto-oloissa joissa ei voi liikkua ajoneuvoilla. Esim. Malissa OP Servalin Ranskalaiset joutuivat jalan kolaamaan luola kerallaan AQIM:n "kohtuu fanaattisia" jihadisti-itsemurhapommittajia Iforas-vuorilta 55 asteen helteessä täydessä suojavarustuksessa päivittäisen vesimäärä ollessa rajoitettu 3l/mies/pvä...ei käy kateeksi!
Edit: Linkkiä

 

[pstsika]

OT mutta jäin miettimään tätä....
Kyllä noi saaristo/luoto kähinät on pahoja. Ehkä ainoiksi vielä pahemmiksi hommiksi mihin JV-mies voi joutua on vuoristoluolien putsaaminen korkealla ja kuumassa/kylmässä maasto-oloissa joissa ei voi liikkua ajoneuvoilla. Esim. Malissa OP Servalin Ranskalaiset joutuivat jalan kolaamaan luola kerallaan AQIM:n "kohtuu fanaattisia" jihadisti-itsemurhapommittajia Iforas-vuorilta 55 asteen helteessä täydessä suojavarustuksessa päivittäisen vesimäärä ollessa rajoitettu 3l/mies/pvä...ei käy kateeksi!
Edit: Linkkiä

3 litraa on kyllä aika vähän... Tuon kaltaisessa tilanteessa ongelma on se, että huolto ei toimi ja sehän tarkoittaa aina ongelmia. Puhutaan vähän ristiin jos verrataan tuota Mali-keissiä tavanomaisiin saaristotaisteluihin. Toisessa on ongelmana olosuhteet ja toisessa ympäristö. Jos pystytään poistamaan mainitsemasi vesipula, niin olosuhteet ovat merkittävästi paremmat. Saaristotaisteluissa taas ympäristö on aika vakio ja vaikka taisteleminen ei yksittäisen miehen osalta kovin paljon eroaisi mantereella taistelusta, niin ainakin johtajien peliliikkeitä se rajoittaa hirveästi ja tietysti pakottaa käytännössä taistelemaan selkä seinää vasten. Tietysti se, että selän takana ei ole irtautumisreittiä pakottaa myös kovempaan vastarintaan, joka on joltain tasolta tarkasteltuna hyvä asia, mutta saarella olevien joukkojen osalta noin ei välttämättä ole. Toisaalta saarelle hyökkäävän osapuolenkin pitää saavuttaa tavoitteet ja takaisin vetäminen ja uusi yritys tai kärjen vaihto ei onnistu ihan samalla tapaa, kuten mantereella. Ihan menee, kuten Panssarimarssin sanoissa: "Voita tai kaadu!"

 

[CV9030FIN]

3 litraa on kyllä aika vähän... Tuon kaltaisessa tilanteessa ongelma on se, että huolto ei toimi ja sehän tarkoittaa aina ongelmia. ]

Totta.

Puhutaan vähän ristiin jos verrataan tuota Mali-keissiä tavanomaisiin saaristotaisteluihin. Toisessa on ongelmana olosuhteet ja toisessa ympäristö. Jos pystytään poistamaan mainitsemasi vesipula, niin olosuhteet ovat merkittävästi paremmat. Saaristotaisteluissa taas ympäristö on aika vakio ja vaikka taisteleminen ei yksittäisen miehen osalta kovin paljon eroaisi mantereella taistelusta, niin ainakin johtajien peliliikkeitä se rajoittaa hirveästi ja tietysti pakottaa käytännössä taistelemaan selkä seinää vasten. Tietysti se, että selän takana ei ole irtautumisreittiä pakottaa myös kovempaan vastarintaan, joka on joltain tasolta tarkasteltuna hyvä asia, mutta saarella olevien joukkojen osalta noin ei välttämättä ole. Toisaalta saarelle hyökkäävän osapuolenkin pitää saavuttaa tavoitteet ja takaisin vetäminen ja uusi yritys tai kärjen vaihto ei onnistu ihan samalla tapaa, kuten mantereella. Ihan menee, kuten Panssarimarssin sanoissa: "Voita tai kaadu!"

Olen kyllä erimieltä vaikka merta/järveä ei olekaan vuoristossa kuten saaristossa aiheuttaa tuo maaston liikettä rajoittava ominaispiirre täysin samoja ongelmia. Lisäksi voiman keskittäminen ja tulivoiman saaminen vuoristoon on jopa saaristoakin vaikeampi tehtävä. Taisteluteknisellä tasolla avoin saari/luoto on varmasti erityisesti suojan kannalta vaikeampi, mutta taktisella tasolla vuoristo on kyllä vaikeampi: Tulituki pitää joko kantaa tai saada ilmasta, evakuointi vain kantaen tai erittäin rajoitetusti ilmasta kun muukin huolto. Lisänä vielä ilmasto joka usein on maailmanmittakaavassa jopa saaristoja (napa-alueet pl.) haastavampi. Esim USMC pitää vuoristotaistelua maihinnousuja vaativampana taistelutapana (A-maan kokemukset) ja samaan suuntaan tuntuu US Armykin ajatteleva. Mutta tämä pohdinta niin mielenkiintoista kun onkin ei kuulu tähän säikeeseen. Wanabe Modet @RPG83 ja @Samses ei tykkää...

 

[pstsika]

Olen kyllä erimieltä vaikka merta/järveä ei olekaan vuoristossa kuten saaristossa aiheuttaa tuo maaston liikettä rajoittava ominaispiirre täysin samoja ongelmia. Lisäksi voiman keskittäminen ja tulivoiman saaminen vuoristoon on jopa saaristoakin vaikeampi tehtävä.

Joo, vuoristo on kyllä ajatustasollakin vaikean kuuloinen ympäristö, vaikkei siitä minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta olekaan.

Taisteluteknisellä tasolla avoin saari/luoto on varmasti erityisesti suojan kannalta vaikeampi,

Ja toisaalta kovin kallioinen ympäristö taas lisää sirpaleiden aiheuttamaa tuhoa ja sellaista on vaikea linnoittaa.

mutta taktisella tasolla vuoristo on kyllä vaikeampi: Tulituki pitää joko kantaa tai saada ilmasta,

Mutta eihän ainakaan kotimaisilla rannikko/saaristojoukoillakaan taida raskasta heitintä kummempaa tulitukea olla ellei RT pysty tukemaan.

evakuointi vain kantaen tai erittäin rajoitetusti ilmasta kun muukin huolto.

En tunne riittävästi rannikkojoukkojen toimintaa, mutta heidän huoltonsa on myös aika omanlaistaan. Hyvin samankaltaista käsittääkseni kuin sisseillä, mutta isommassa mittakaavassa? Jonkinlainen välimalli mantereella taistelevista "normaaleista" joukoista ja sisseistä?

Aika rajoitettua vesitse tapahtuva huolto taitaa olla taistelun aikana ja tästä syystä materiaalia kai varataankin etupäähän ennakoivasti. Myös lääkintähuolto saaristossa on ihan oma lukunsa. Ja viestiyhteydet myös.

Lisänä vielä ilmasto joka usein on maailmanmittakaavassa jopa saaristoja (napa-alueet pl.) haastavampi.

Tuo pitää tietysti paikkaansa ja sitä ei voi lainkaan kyseenalaistaa. Sääolosuhteet sensijaan voivat olla, ja ovatkin, saaristossa hyvinkin kovia verrattuna mantereen olosuhteisiin.

Mutta tämä pohdinta niin mielenkiintoista kun onkin ei kuulu tähän säikeeseen.

Jatketaan vaan tässä, ellei @setämies luo uutta topicia ja siirrä näitä viestejä sinne alkupääomaksi.

 

[Vonka]

Jatketaan vaan tässä, ellei @setämies luo uutta topicia ja siirrä näitä viestejä sinne alkupääomaksi.

En pysty vaihtamaan otsikkoa enää (aikaikkuna kiinni) mutta Bengtskäristä ei liene ammentamista, joten eiköhän jatketa vapaata keskustelua hankalista olosuhteista.

 

[Vonka]

Tänään on vuosipäivä. Nostan tätä, jotta uudet lukijat voivat perehtyä aiheeseen.

Ketjun avauksen linkki on jo toimimaton, mutta laitan pari uutta, jotta aiheeseen voi perehtyä.

Miksi Bengtskärin majakkasaaresta taisteltiin heinäkuussa 1941? - Reserviläinen

Pieni kallioluoto vaati kymmeniä kaatuneita.

reservilainen.fi

Bengtskärin taistelusta 80 vuotta

Kahdeksankymmentä vuotta sitten 26. heinäkuuta 1941 käytiin Bengstkärin taistelu, jossa taisteltiin ao. saarella olevan majakan omistuksesta Hangon tukikohdasta tulleiden puna-armeijalaisten kanssa. Talvisodan rauhan perusteella Hangossa oli vahva neuvostoarmeijan tukikohta, joka jatkosodan...

suomensotilas.fi

 

[YliKoo]

Suomalaiset olivat majakkatornin ylimmässä kerroksessa, ja puolustautuivat heittämällä käsikranaatteja portaita nousevien vihollisten päälle, kunnes kranaatteja oli jäljellä enää yksi.

Niitä heitellyt alikersantti kysyi Lutherilta, mitä tehdään?

- Kasta den, kuului vastaus. Tuolla viimeisellä kranaatilla vihollinen lopetti ylös yrittämisen. Tuon kranaatin räjähdysjälki näkyy vielä kiviportaissa.

 

[BallistinenNahjus]

Itselle kyllä kuvailtiin taistelu niin, että meillä oli kranaatteja tasan 1 kpl ja se heitettiin rappuun. Vihollinen luuli, että niitä on enemmänkin, eikä yrittänyt enää. Niitä sisäjälkiä on tasan 1 kpl. Ja suomalaiset olivat toisessa kerroksessa.

 

[Vonka]

Itselle kyllä kuvailtiin taistelu niin, että meillä oli kranaatteja tasan 1 kpl ja se heitettiin rappuun. Vihollinen luuli, että niitä on enemmänkin, eikä yrittänyt enää. Niitä sisäjälkiä on tasan 1 kpl. Ja suomalaiset olivat toisessa

Saisiko lähteesi tähän vielä, jotta rekonstruktio kehittyy?Taistelukertomuksen ja aika monen lähteen mukaan taistelun siirryttyä majakan sisätiloihin suomalaisten hallussa olivat lopulta majakkatornin lisäksi majoitustilana käytetty päärakennuksen kolmas kerros sekä ullakkokerros varastotiloineen. Valtaajien hallussa olivat pohjakerroksen tekniset tilat sekä toisen kerroksen majoitustilat. Aivan loppuvaiheessa suomalaisille tuli apuja pohjakerrokseen.

Nämä seikat löytyvät muiden muassa seuraavista lähteistä:

Pekka Silvast: Taistelu majakasta – Bentgskär 26.7.1941, artikkeli kirjassa Jatkosodan pikkujättiläinen (2006)

Antero Uitto – Carl-Fredrik Geust (toim.): Hanko toisessa maailmansodassa (2011)

Jyrki K. Talvitie – Kalevi Keskinen: Suomen merisodan pikkujättiläinen (2015)

 

[BallistinenNahjus]

Saisiko lähteesi tähän vielä, jotta rekonstruktio kehittyy?Taistelukertomuksen ja aika monen lähteen mukaan taistelun siirryttyä majakan sisätiloihin suomalaisten hallussa olivat lopulta majakkatornin lisäksi majoitustilana käytetty päärakennuksen kolmas kerros sekä ullakkokerros varastotiloineen. Valtaajien hallussa olivat pohjakerroksen tekniset tilat sekä toisen kerroksen majoitustilat. Aivan loppuvaiheessa suomalaisille tuli apuja pohjakerrokseen.

Nämä seikat löytyvät muiden muassa seuraavista lähteistä:

Pekka Silvast: Taistelu majakasta – Bentgskär 26.7.1941, artikkeli kirjassa Jatkosodan pikkujättiläinen (2006)

Antero Uitto – Carl-Fredrik Geust (toim.): Hanko toisessa maailmansodassa (2011)

Jyrki K. Talvitie – Kalevi Keskinen: Suomen merisodan pikkujättiläinen (2015)

Tuo oli paikan pitäjän / oppaan suullinen kertomus. Olimme joskus siellä yön. Se näytetty kranaatin kuoppa oli porrasaskelmassa. Tn muistin kerroksen väärin. Kivisessä rapussa kranaatti lienee ollut vaikuttava kokemus. Mutta hänen tarinassaan kranaatteja oli yksi.

 

[Vonka]

Tuo oli paikan pitäjän / oppaan suullinen kertomus. Olimme joskus siellä yön. Se näytetty kranaatin kuoppa oli porrasaskelmassa. Tn muistin kerroksen väärin. Kivisessä rapussa kranaatti lienee ollut vaikuttava kokemus. Mutta hänen tarinassaan kranaatteja oli yksi.

Käsitykseni mukaan a-tarvikkeet kaikin puolin olivat jo vähissä, kun ylempiin kerroksiin mentiin. Samaten taistelukuntoiset miehet. Käsikranaatteja heiteltiin varmaan alkuvaiheessa ulos sitten. Ei majakka yhden varassa alkuaan ollut.

On se ollut karmea kahakka. Luodolle ei mahdu kahta isäntää. Iskuryhmällä oli myös käsky: ei vankeja. Tämä selvisi myöhemmin.

 

[YliKoo]

Tuo oli paikan pitäjän / oppaan suullinen kertomus. Olimme joskus siellä yön. Se näytetty kranaatin kuoppa oli porrasaskelmassa. Tn muistin kerroksen väärin. Kivisessä rapussa kranaatti lienee ollut vaikuttava kokemus. Mutta hänen tarinassaan kranaatteja oli yksi.

Itse muistelin, että kranaatin jälki olisi ollut varsin korkealla majakkatornissa. Saatan myös muistaa väärin.

 

[Sjööpe]

Kranaatin jäljet majakan tornin 14. portaassa. Tarina kertoo, että torniin kiivenneet puolustajat olisivat pudottaneet viimeisen kranaattinsa alas tornista ja se pysäytti hyökkäyksen toviksi.

Yö Bengtskärin majakalla

Majakat ovat kiehtoneet minua jo pitkään. Ne edustavat mennyttä aikaa ja elämää jolloin nykyajan mukavuudet olivat vain insinöörien (ja kylähullujen) villeimmissä haaveunissa. Siihen aikaan navigoi…

ajatusmatkalla.com