BICC GMI: Israel militarisoiduin, Suomi 25.

#1
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/ulkomaat/983-ulkomaat/74605-maailman-militarisoitunein-maa-on-israel

Bonnissa eri maiden militarisoinnin astetta tutkivan kansainvälisen keskuksen (BICC) laskelmissa Suomi on maailman 25. militarisoiduin maa. Ykkösenä on Israel.

Keskuksen indeksissä (GMI) valtion sotilasmenoja verrataan bruttokansantuotteesen ja terveydenhoitomenoihin, asevoimien ja puolustusjoukkojen määriä verrataan lääkäreihin ja lisäksi tutkitaan asevoimien raskaampaa aseistusta ja puolisotilaallisten joukkojen määrää.

Militarisoiduimman maan paikkaa indeksissä pitää Israel, toisena tulee Singapore ja kolmantena Syyria. EU-maista Suomea militarisoidumpia ovat Kreikka (9.) ja Bulgaria (21.) Venäjä on sijalla 16. ja Yhdysvaltojen sijaluku on 30. Militarisoiduin alue maailmassa on Lähi-Itä. Kaikkiaan viisi alueen valtiota kuuluu militarismin top 10-listalle.

Bonnin keskuksen mukaan yhteiskunnan intensiivinen militarisaatio luo yksiarvoista henkistä ilmapiiriä ja voi estää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tästä ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että korkean militarisointiasteen omaavat maat olisivat kehittymättömiä tai että alhainen militarisaatio olisi automaattisesti hyväksi yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Alhainen militarisaatio voi kertoa sisäisitä ongelmista

Alhainen militarisaation aste voi sen sijaan BICC-keskuksen tutkimuksen mukaan kertoa puutteista valtion turvallisuudesta vastaavissa instituutioissa. Tällöin väkivallan monopoli ei ole valtion yksinoikeus, vaan maassa saattaa toimia esimerkiksi useita aseellisia ryhmiä.

Hyviä esimerkkejä tästä ovat Kongon ja Afganistanin sijaluvut 85. ja 86. Bonnin keskuksen indeksillä niin ikään sisäisesti epävakaa Kenia on listattu sijalle 118., vaikka maassa on kuluvalla vuosituhannella nähty monia aseellisia yhteenottoja, joiden seurauksena ainakin tuhat ihmistä menetti henkensä ja noin 300 000 joutui lähtemään maanpakoon.

Monet raskaasti militarisoidut maat lukeutuvat peräpäähän YK:n inhimillisen kehityksen HDI-indeksissä Esimerkki tästä on Angola, jonka sijaluku Bonnin GMI-indeksissä on 31 ja YK:n kehitysindeksissä 146. Angolalla on huomattavat öljyvarat, mutta silti 70 prosenttia sen kansalaisista elää sisäisistä taisteluista kärsineessä maassa köyhyysrajan alapuolella. Angola käyttää edelleen huomattavan osan öljytuloistaan aseisiin.

Afrikan sarvessa sijaitseva Djibouti hyötyy huomattavasti alueellisesta vapaakaupasta ja ulkomaisista investoinneista, mutta noin puolet väestöstä määritellään kansainvälisesti hyvin köyhiksi. Djiboutissa asevoimien kehitystä pidetään huomattavasti tärkeämpänä kuin terveyssektorin kehittämistä. Djiboutin sijaluku GMI-indeksillä on 44. ja YK:n kehitysindeksillä mitattuna 147.

Bangladesh sijoittuu Bonnin keskuksen indeksissä sijalle 128 ja YK:n kehitysindeksissä se on 129. Vaikka militarisoinnin aste maassa on alhainen, on se kärsinyt monista sisäistä aseellisista konflikteista ja myös konflikteista Intian ja Burman kanssa. Bangladesh osallistuu moniin YK:n rauhanturvaoperaatioihin, mutta sisäpoliittisesti se ei ole vakaa.

Ilman alhaista militarisaation astetta Bangladeshin demokratian tila olisi kuitenkin todennäköisesti nykyistä uhatumpi.

Hyviä esimerkkejä YK:n ja Bonnin indeksien keskinäisestä myönteisestä korrelaatiosta ovat alhaisen militarisaation Irlanti (108.), Hollanti (112.) ja Belgia (105.)

Huomiota herättävää on myös keskisen Amerikan Costa Rican sijaluku 147. Costa Rica lakkautti armeijansa sisällissodan jälkeen vuonna 1947 ja on sen jälkeen nauttinut selvästi vakaammista yhteiskunnallisista oloista kuin sen naapurustossa sijaitsevat Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Salvador.

Muista pohjoismaista Suomen jälkeen militarisoiduin on Norja (40.) Tanskan sijaluku on 52., Ruotsin 55. ja Islannin 148.

Pohjois-Korea on militarisaation kruunaamaton kuningas. Niistä valtioista joista tietoja saa, Israel on ykkönen. Israelin tai PK:n ykkössijoja huomattavasti mielenkiintoisempaa on Suomen menestys vertailussa. Suomi on sijoittunut 25. sijalle. Kelpo tulos ottaen huomioon että Suomi on kehittynyt teollisuusmaa, pieni länsimaa, Pohjoismaa, EU:n jäsen, ei ole jäsen sotilasliitossa, puolustusbudjetti on alhainen, Suomi on avoin demokratia, "pehmeä" maa (eli tasa-arvo, ympäritönsuojelu, ihmisoikeudet, sananvapaus jne. ovat kunnossa) ja (ainakin jonkinlainen) hyvinvointivaltio sekä (ainakin toistaiseksi) kolmen A:n luottoluokituksella vaikeassa eurokriisitilanteessa. Lisäksi Suomi pärjää vuodesta toiseen samaan aikaan gini-indeksissä, pisavertailussa, korruptiovertailussa, kilpailukykyvertailussa jne. Eli lyhyesti sanottuna on kuitenkin aika hiton hyvä maa.

Suomen 25. sija verrattuna USA:n 31. ja Kiinan 86. sijoihin tosin on omiaan aiheuttamaan vähintäänkin lievää epäilystä indexin luotettavuudelle tai paremminkin indexilukuun vaikuttavien kriteerien valintaperusteille. Sveitsikin on sijalla 63. Kuitenkin pienten läntisten valtioden ryhmässä (esim. Hollanti, Belgia, Itävalta, Sveitsi, Pohjoismaat) Suomi on paras.

Tämän postauksen keskeinen pointti on, että esitän uutisen perusteella olettaman: Suomessa tehdään kuitenkin puolustusrahojen allokointi melko tehokkaasti. Vaikka toisin saattaisi olettaa tätä keskustelupalstaa lukieassa.

http://www.bicc.de/publications/publicationpage/publication/biccs-global-militarization-index-gmi-2012-factsheet-274/

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Global_Militarization_Index

PS.
En minä tätä sillä, että luulisin tämän nyt hirveän vakavasti jotain tarkoittavan. Näin siis ihan etukäteen totean tämän. Kuitenkin yksi kotimaahan liittyvä uutinen.