Boforsin 3P-älyammus

[Nexter]

Mielestäni tässä on potentiaalia, vaikka video jo vanhanpuoleinen. Miksiköhän näistä ei puhuta enemmän? Eiköhän tuolla tipu helikopteri siinä missä stingerilläkin, mutta paljon edullisemmin. Olisi hyvin tehokas myös lennokkeja vastaan ja osuu kilometrien päästä.

Meille pitää hankkia uusia Paseja, joissa Boforsin tykki.

 

[Huhta]

Mielestäni tässä on potentiaalia, vaikka video jo vanhanpuoleinen. Miksiköhän näistä ei puhuta enemmän? Eiköhän tuolla tipu helikopteri siinä missä stingerilläkin, mutta paljon edullisemmin. Olisi hyvin tehokas myös lennokkeja vastaan ja osuu kilometrien päästä.

Meille pitää hankkia uusia Paseja, joissa Boforsin tykki.

Se tykkitorni ei ole ihan ilmainen, kuten ei myöskään ne sensorit, joita helikopterin maalittamiseksi tarvitaan. Vaikka ampumatarvikeet ovatkin suhteellisen edullisia ohjuksiin verrattuna.

 

[Nexter]

Se tykkitorni ei ole ihan ilmainen, kuten ei myöskään ne sensorit, joita helikopterin maalittamiseksi tarvitaan. Vaikka ampumatarvikeet ovatkin suhteellisen edullisia ohjuksiin verrattuna.

Ei tietenkään. Eihän tuo ole mikään kertakäyttölaite. Mutta jos vaikka 2-3 miljoonaa per ajoneuvo, niin ei ole vielä kallis.

Sensoreista en tiedä, mutta eihän tuo periaatteessa vaadi kuin jonkinlaisen etäisyysmitauksen. Ehkä tutkan nopeammin liikkuviin maaleihin.

 

[Huhta]

Ei tietenkään. Eihän tuo ole mikään kertakäyttölaite. Mutta jos vaikka 2-3 miljoonaa per ajoneuvo, niin ei ole vielä kallis.

Sensoreista en tiedä, mutta eihän tuo periaatteessa vaadi kuin jonkinlaisen etäisyysmitauksen. Ehkä tutkan nopeammin liikkuviin maaleihin.

Pelkkä tykkitorni maksanee sen pari-kolme miljoonaa. Siihen päälle itse ajoneuvo - onko se sitten Patria 6X6:n (eli "uuden Pasin") n. milli vaiko AMV:n pari-kolme miljoonaa.

Sensorit ovat tärkeitä, jotta se maali saadaan piikille. Kyllähän lämpötähtäin ja laseretäisyysmittari periaatteessa riittää hyvässä säässä, mikäli se maali saadaan piikille - käytännössä vaunujen optiikka on aika lähellä mehupillin läpi katsomista. Tutka tuottaa jokasään toimintakyvyn ja mahdollistaa maalien havainnoinnin 360 asteen sektorissa. Tosin rahaa se sitten taas maksaa, muutama miljoona kannattaa varautua uhraamaan siihenkin.

Jos taas olkapääohjuksen laukaisulaite maksaa joitakin satoja tuhansia euroja ja ohjus myöskin joitakin satoja tuhansia euroja, niin niitä saa jo jonkinlaisen määrän yhden IT-panssarivaunun kustannuksella. Ei sillä, ettäkö IT-panssarivaunu olisi tarpeeton tai kustannustehoton vaihtoehto. Mutta mitenkään itsestään selvä ratkaisu it-panssarivaunu, teloilla tai pyörillä, ei ole.

 

[Huhta]

Nythän noita on maailmalla kehitetty, esim. Oerlikon Skyranger. Kannattaako sitten alkaa värkätä jotakin erityistä Suomea varten? Ei varmaan. Mahdollisimman pitkälti hyllytavaralla kannattanee mennä.

Oerlikon Skyranger (Swiss/Germny)

Oerlikon Skyranger® Mobile Air Defence System The Skyranger is a mobile ground based air defence (GBAD) system which can be deployed against air targets at short and very short range and against ground targets. The Skyranger is equipped with state-of-the-art search and tracking sensors which...

defencehub.live

 

[Nexter]

Nythän noita on maailmalla kehitetty, esim. Oerlikon Skyranger. Kannattaako sitten alkaa värkätä jotakin erityistä Suomea varten? Ei varmaan. Mahdollisimman pitkälti hyllytavaralla kannattanee mennä.

Onhan tuossa tuo omavaraisuus-näkökulma ja ammusten tuotanto naapurimaassa, unohtamatta työllisyysvaikutusta.

Aika usein näkyy julkisuudessa aprikointeja, millä lennokkeja torjutaan, niin tässä olisi yksi hyvä ratkaisu. Etenkin jos niitä lennokkeja tulee parvi, niin ohjus ei oikein toimi.

 

[Huhta]

Onhan tuossa tuo omavaraisuus-näkökulma ja ammusten tuotanto naapurimaassa, unohtamatta työllisyysvaikutusta.

Voidaan miettiä, olisiko haluttuun lopputulemaan mahdollista päästä toisellakin tapaa. Paljonko maksaa tuotantokyvyn luominen kotimaahan ja paljonko sillä rahalla saisi ostettua ulkomailla tuotettua tavaraa omaan varastoon?

Harvassa taitaa olla yhdessä maassa tuotetut kehittyneet asejärjestelmät tänä päivänä. Patrian kenttätykkien putketkin ovat foorumilla kerrotun mukaan ulkomaisista aihioista rakennettuja. Jos ei tule aihiota Ranskasta, niin ei auta, vaikka kotimaassa pystyttäisiin koneistamaan siitä tykin putki. Puhumattakaan sitten vedettävää kenttätykkiä monimutkaisemmasta järjestelmästä, jossa on elektroniikkaa ym. - aina jokin komponentti tulee Taiwanista tms. kaukomaasta.

Ei valittu Gripeniäkään, vaan F-35.

Aika usein näkyy julkisuudessa aprikointeja, millä lennokkeja torjutaan, niin tässä olisi yksi hyvä ratkaisu. Etenkin jos niitä lennokkeja tulee parvi, niin ohjus ei oikein toimi.

Toki. Toisaalta laserit, ELSO ja halvat ohjukset (Miniature Hit-to-Kill ym.) vaikuttavat osaltaan tälläkin puolella.

 

[ERAkko]

Se tykkitorni ei ole ihan ilmainen, kuten ei myöskään ne sensorit, joita helikopterin maalittamiseksi tarvitaan. Vaikka ampumatarvikeet ovatkin suhteellisen edullisia ohjuksiin verrattuna.

Tämähän (Bofors:lta sekä ase että ammus) oli vertailussa jo CV90 hankinnan aikaan 20+ v sitten, tosin maamaaleja vastaan. Hyvää oli tietysti etäisyysmittaus/aikasytytin kaivautunutta maavoimaa vastaan, jolloin ammus räjähti kuopan päällä ja osa sirpaleista osui alaspäin suojautuneeseen maaliin. Alikaliiperi nuolikin (40 mm) olisi sitten pitänyt ottaa Bofors:lta, joten eiköhän se hankinta kaatunut järjestelmän ainutkertaisuuteen ja yhteen toimittajaan. Valituksi tuli vyösyöttöinen 30 mm torni, johon a-tarviketta saa "mistä vain", ja saatiin jonkin verran NATO-yhteensopivuutta lisää huomaamatta asejärjestelmiin Pohjoismaisen yhteistyön sijasta., Tavallista sirpalekranaattia meillä olisi ollut ko. (40 mm) aseeseen jo omasta takaa.
Merivoimat hankkii aina BoforsIn ammusaseet paatteihinsa, joten eiköhän se riitä (tai positiivisesti ajatellen synergiaa voisi merivoimien kanssa saada IT-laukauksille).

 

[Nexter]

Voidaan miettiä, olisiko haluttuun lopputulemaan mahdollista päästä toisellakin tapaa. Paljonko maksaa tuotantokyvyn luominen kotimaahan ja paljonko sillä rahalla saisi ostettua ulkomailla tuotettua tavaraa omaan varastoon?
...

Ei valittu Gripeniäkään, vaan F-35.

Nythän me olemma juuri ongelmassa, jossa varastot puolityhjiä ja aseiden saatavuus huonoa, vaikka tätä ei haluta ääneen sanoakaan. Kun ostajia on paljon, nin jonot ja hinnat kasvavat. Myös meneillään oleva Ukrainan kriisi osoittaa, että keskeisessä it ja pst torjunnassa pitäisi pyrkiä omavaraisuuteen, ainakin pohjoismaiden sisällä.

F35-hankinta oli pääosin poliittinen, joten siitä ei voi tehdä teknisiä johtopäätöksiä. Valtionjohto halusi sitoutua USA:an nykyistä vahvemmin, mikä ei olisi toteutunut Gripeneillä.

 

[Nexter]

Tämähän (Bofors:lta sekä ase että ammus) oli vertailussa jo CV90 hankinnan aikaan 20+ v sitten, tosin maamaaleja vastaan. Hyvää oli tietysti etäisyysmittaus/aikasytytin kaivautunutta maavoimaa vastaan, jolloin ammus räjähti kuopan päällä ja osa sirpaleista osui alaspäin suojautuneeseen maaliin. Alikaliiperi nuolikin (40 mm) olisi sitten pitänyt ottaa Bofors:lta, joten eiköhän se hankinta kaatunut järjestelmän ainutkertaisuuteen ja yhteen toimittajaan. Valituksi tuli vyösyöttöinen 30 mm torni, johon a-tarviketta saa "mistä vain", ja saatiin jonkin verran NATO-yhteensopivuutta lisää huomaamatta asejärjestelmiin Pohjoismaisen yhteistyön sijasta., Tavallista sirpalekranaattia meillä olisi ollut ko. (40 mm) aseeseen jo omasta takaa.
Merivoimat hankkii aina BoforsIn ammusaseet paatteihinsa, joten eiköhän se riitä (tai positiivisesti ajatellen synergiaa voisi merivoimien kanssa saada IT-laukauksille).

En tiedä tehdäänkö 40mm ammusta Suomessa, mutta uskoisin olevan mahdollista valmistaa sekä tavallisia sirpalekranaatteja, että noita 3P kranaatteja lisenssillä. Olisimme ammusten suhteen omavaraisia.

Tuo pst-puoli tietty rajoitettu näin pienessä kaliiberissa, mutta olisi hyvä nimenomaan lähi-ilmatorjuntaan ja Bayraktarin kataisia maaleja vastaan. Niiden suhteen jopa Venäjä on jäänyt alakynteen.

 

[Huhta]

Nythän me olemma juuri ongelmassa, jossa varastot puolityhjiä ja aseiden saatavuus huonoa, vaikka tätä ei haluta ääneen sanoakaan. Kun ostajia on paljon, nin jonot ja hinnat kasvavat. Myös meneillään oleva Ukrainan kriisi osoittaa, että keskeisessä it ja pst torjunnassa pitäisi pyrkiä omavaraisuuteen, ainakin pohjoismaiden sisällä.

F35-hankinta oli pääosin poliittinen, joten siitä ei voi tehdä teknisiä johtopäätöksiä. Valtionjohto halusi sitoutua USA:an nykyistä vahvemmin, mikä ei olisi toteutunut Gripeneillä.

Kuten jo todettua, pienen maan on hyvin hankala tuottaa kaikkea itse. Israelilla on ehkä jonkinlaista kykyä tähän, mutta siellä eletään toisenlaista todellisuutta budjetin suhteen kuin Suomessa.

Esim. "norjalainen" NASAMS käyttää amerikkalaista ohjusta ja tutkaa. Ruotsalaiset totesivat jo Gripeniä kylmän sodan lopulla kehitettäessä, että ei edes yritetä tehdä kaikkea itse, vaan käytetään soveltuvin osin ulkomailta hankittavia komponentteja. Vanhat, Suomessa suunnitellut ja valmistetut KEVA-tutkat käyttivät Yhdysvalloista ostettuja komponentteja.

Joitakin komponentteja nyt vain on hankalaa ja kallista tuottaa. Jenkit havahtuivat joitakin vuosia sitten siihen, että heidän kaluston kannalta elintärkeät elektroniikkakomponentit tulevat Aasiasta. Lopputulemana ryhdyttiin miljardi-investointeihin:

Since then, multiple initiatives to address chip supply chain issues have emerged. The Biden administration proposed $2.3 billion for the fiscal year 2022 defense budget to shore up what it characterized as a “fragile and threatened” DoD chip supply chain.

Separately, Congress this spring set aside $52 billion for domestic research, innovation, and manufacturing of chips as part of the United States Innovation and Competition Act (formerly called the Endless Frontiers Act).

Puhutaan sellaisista rahoista, ettei Suomella ole näkyvissä olevassa tulevaisuudessa varaa minkään korkean teknologian sotavehkeen itsenäiseen kotimaiseen tuotantoon. Aina jotakin tulee ulkomailta, ja jos sitä ei saada, niin sitten ei tule tuotettakaan ulos linjalta. Keskitien ratkaisuna voi tietysti hankkia oman kokoonpanolinjaston ja kyvyn valmistaa niitä helpommin tuotettavia komponentteja sekä ostaa varastoon aimo nippu niitä hankalia ja kalliisti tuotettavia komponentteja, joiden osalta kotimaista kykyä ei ole. Mutta onko siinäkään sitten järkeä? Tuohon kykyyn sitoutuu merkittäviä määriä rahaa, jonka voisi käyttää siihen, että olisi heti käytettävissä olevaa aseistusta.

En tiedä tehdäänkö 40mm ammusta Suomessa, mutta uskoisin olevan mahdollista valmistaa sekä tavallisia sirpalekranaatteja, että noita 3P kranaatteja lisenssillä. Olisimme ammusten suhteen omavaraisia.

Tuo pst-puoli tietty rajoitettu näin pienessä kaliiberissa, mutta olisi hyvä nimenomaan lähi-ilmatorjuntaan ja Bayraktarin kataisia maaleja vastaan. Niiden suhteen jopa Venäjä on jäänyt alakynteen.

Mitenköhän tuo älykranaattien elektroniikkapuoli? Mistä tulee komponentit ja mitä ne maksavat kokonaisuuden hinnassa?

 

[Nexter]

Keskitien ratkaisuna voi tietysti hankkia oman kokoonpanolinjaston ja kyvyn valmistaa niitä helpommin tuotettavia komponentteja sekä ostaa varastoon aimo nippu niitä hankalia ja kalliisti tuotettavia komponentteja, joiden osalta kotimaista kykyä ei ole. Mutta onko siinäkään sitten järkeä? Tuohon kykyyn sitoutuu merkittäviä määriä rahaa, jonka voisi käyttää siihen, että olisi heti käytettävissä olevaa aseistusta.
...
Mitenköhän tuo älykranaattien elektroniikkapuoli? Mistä tulee komponentit ja mitä ne maksavat kokonaisuuden hinnassa?

Juuri tuo keskitie on Suomen tie. Kalliita erikoisaseita/osia pitää ostaa varastoon ja bulkkikamassa pitää olla omavaraisuutta. Toki Nato-jäsenyys varmaan hieman muuttaa tätä kuviota, mutta noin periaatteessa. Ukrainassa ei sodittaisi lainkaan ilman länsimaiden massiivista asetukea.

En tiedä ammuksen elektroniikasta. Muistelen, että on jonkun brittiyhtiön tuote aluperin. Mutta koska vanha tuote, niin vastaaviahan voi olla monia muitakin. Elektroniikan suhteen en usko, että tuo on ylettömän high-tech-tuote enää nykyaikana. Lähinnä kai siinä siirretään sytyttimelle viive räjähdykseen ja muutama muu tieto. Loppu älystä on sitten tykin pään tietokoneessa. Esim. jos 1000m/s lähtönopeudella kranaatit halutaan räjähtämään jonossa 1km päässä olevan kohteen päällä/lähellä, niin 1. ammus 1.000s, toinen 1.010s, kolmas 1.020s jne. Tällöin poksahtelevat 10m välein ja droneparvi on kovilla sirpaleparvessa.

Olennaista tässä ei ole tuo brändi tai tekniikka, vaan tykin tuomisesta takaisin lähi-ilmatorjuntaan lennokkeja vastaan kalliiden ohjusten sijaan. Lennokeilla ei yleensä ole kovin kehittynyttä omasuojaa ja ne eivät niin helposti uhkaa tutkia kuin hävittäjät. Siksi olisivat helppoja kohteita AMV:n alustalle rakennetulle 3p-it-tykille. Sama logiikka kuin laivatykeissä, mutta pienemmässä koossa.