Bosnia

Tvälups

Ylipäällikkö
Bosnia protests: 150 injured as demonstrators set fire to presidential palace
Protesters across Bosnia set fire to government buildings and fight with riot police amid protests over unemployment and corruption

http://www.telegraph.co.uk/news/wor...strators-set-fire-to-presidential-palace.html

By Andrew Marszal 10:50AM GMT 08 Feb 2014


More than 150 people were wounded in Bosnia on Friday in the worst civil unrest in the country since the 1992-95 war as anger over the dire state of the economy and political inertia boiled over.

Angry protesters set fire to part of the presidential palace in Sarajevo in protests over unemployment and corruption, as well as government buildings in the capital Sarajevo, Tuzla and Zenica.

sarajevo_2815823c.jpg

Government buildings on fire during protests in Sarajevo (AFP/GETTY)

Demonstrators also clashed with riot police for a third consecutive day in the protests, which have remained largely contained to the Croat-Muslim Bosniak half of Bosnia.

Anti-government protests began on Wednesday in the northern city of Tuzla, before spreading as thousands took to the streets of a dozen cities to express their discontent over the almost 40 per cent unemployment rate.

Related Articles
Local media said police used rubber bullets and tear gas to disperse protesters in Sarajevo, where demonstrators stormed two government buildings including a presidential office, setting them ablaze and smashing furniture. The palace fires were promptly put out but almost all the windows were broken.

By 7pm local time, protesters had dispersed in the three main flashpoint towns, but police remained out in force. All shops were closed and streets were littered with glass and debris.

On Saturday morning, the streets of Sarajevo were calm after firemen spent the night dousing the flames which almost gutted one regional government building, consuming cars and newsstands nearby.

However the city was bracing itself for further protests.

In Tuzla, the crowd stormed the local government building, throwing furniture, files and papers out of the windows and then setting the building on fire.

bosnia_2815337c.jpg

A Bosnian protester sets a local government building on fire during protests in the Bosnian town of Tuzla (AP)


At least 80 people were injured in Sarajevo and 10 in Zenica, authorities said. There were no immediate casualty figures from Tuzla, where the worst of the fighting was.

According to the Sarajevo Times, Tuzla protestors were also calmed following the resignation of Sead Čausević, the Prime Minister of Tuzla Canton - one of 10 cantons in the Croat-Muslim Bosniak half of Bosnia.

In an unprecedented move, hundreds gathered in the capital of the Bosnian Serb part of the country, Banja Luka, to express support for protesters in the country's other mini-state, which is shared by Bosniaks and Croats.

"We gathered to support the protests in Tuzla where people are fighting for their rights," said Aleksandar Zolja, an activist from Banja Luka.

The protests began on Wednesday with a clash between police and unpaid workers of four former state-owned companies, which left some 130 hurt, mostly from tear gas.

The four companies employed most of the population of Tuzla. When they were privatised, contracts obliged the new owners to invest in them and make them profitable but they sold the assets, stopped paying workers and filed for bankruptcy.

Beside the high unemployment rate, the privatisation that followed the end of communism and the 1992-95 war produced a handful of tycoons, almost wiped out the middle class and sent the working class into poverty. Corruption is widespread and high taxes to fund a bloated public sector eat away at paychecks.

A general election is due to take place in October.
 
5.päivä tuli 25-vuotta Sarajevon piirityksen alusta.
Kuvakollaasia kurjuudesta.

DAFA03BF-243E-499F-8E7A-7ED52266F773_w1023_s_s.jpg

In an iconic picture that captures the opening moments of the siege, a Bosnian soldier takes aim to return fire after Serb gunmen shot into a crowd of peace demonstrators on April 6, 1992.
.
A2FF3955-7EDC-41ED-B0F0-BFE45E9F5142_w1023_s_s.jpg

A tower burns in downtown Sarajevo on June 8, 1992, as paramilitary groups in the surrounding hills fire mortars and artillery down on the blockaded city.

05340BF7-D706-4560-912C-1E4A6FBF0BC0_w1023_s_s.jpg

Bosnian Serb soldiers patrol a mountain road to prevent Bosnian troops from breaking through to Sarajevo on April 17, 1994.

FA670D6C-BA8E-4EB7-9120-131045D36808_w1023_s_s.jpg

A man calls for help for one of the casualties of a mortar explosion

262F891F-0339-46E1-BC4C-BD3390A9B0A8_w1023_s_s.jpg

A man cradles the head of a woman badly injured by shelling in Sarajevo on June 27, 1992.

D89C7766-1212-476C-851F-E9316B4DF5D4_w1023_s_s.jpg

A young couple runs across the infamous Sniper Alley in Sarajevo in 1995. Snipers in the surrounding hills, combined with the relentless mortar rounds bursting on the streets, made even a trip to collect water a perilous task during the 44 months of the siege.
BE18E7D3-3798-4A43-98AF-D14D7E5EF49C_w1023_s_s.jpg

The scene after mortars slammed into the crowded Markale marketplace in central Sarajevo on August 28, 1995. Forty-three people died in this, the second of two deliberate attacks on the market that came to be known as the Markale Massacres. The August shelling was among the reasons cited for NATO's bombing of Bosnian Serb forces, which started later the same month.

https://www.rferl.org/a/twenty-five-years-on-from-the-siege-of-sarajevo/28407397.html
 
Kesällä olisi tarkoitus käydä Balkaneilla ajelemassa moottoripyörällä oikein urakalla. Nuo alueet ovat todella upeita ja näin karun Pohjolan asukkaana tuntuu aina käsittämättömältä, kuinka rauha on alueella edelleen niin häilyvä käsite. Suuret tunteet ja verinen konflikti ovat jättäneet jälkensä.
 
Kesällä olisi tarkoitus käydä Balkaneilla ajelemassa moottoripyörällä oikein urakalla. Nuo alueet ovat todella upeita ja näin karun Pohjolan asukkaana tuntuu aina käsittämättömältä, kuinka rauha on alueella edelleen niin häilyvä käsite. Suuret tunteet ja verinen konflikti ovat jättäneet jälkensä.

Kävitkö?
 

Albaniasta ajelin takaisin Suomeen reittiä Kosovo-Montenegro-Bosnia-Kroatia->jne. Kosovosta oli paljon sanottu negatiivisia juttuja ja hieman itseäkin epäilytti, kunnes raja-asemalla paljastui, että maa onkin aika rento. Rajavirkailija päästi puuttuvasta lipukkeesta (erillinen vakuutus, koska green card ei kelpaa) huolimatta läpi ja neuvoi hakemaan piletin jälkikäteen. Liikenne toki samaa hurjastelua kauttaaltaan tuolla alueella, mutta olin yllättynyt, kuinka siistit pääväylät Kosovossa oli (taas väärät luulot). Mätiäkin munia oli korissa hotellin vartijan paljastuttua kovan luokan rasistiksi, joka tosin harmitteli Kosovon sekavaa kansainvälistä statusta ja etenkin nokkapokkaa Serbian kanssa.

Montenegrossa näkyi turismin tuoma raha parhaiten. Bisnestä tehtiin ja paskapuheet pidettiin mahassa tai sitten seinällä sotarikollisen kuvan muodossa. Montenegron suurin heikkous on vaikeakulkuiset ja hitaat tiet. Moottoriteitä tai edes nopeita väyliä ei maassa ole, mikä tekee tietysti bisnekselle hallaa. Montenegroon pääsi Kosovosta normaaleilla rajamuodollisuuksilla.

Bosnia oli maista kaksijakoisin ja tunteita puretaan etenkin teiden varsilla sloganeilla ja tägityksillä. En ymmärrä kieltä, mutta symboliikan kyllä erottaa. Paikkakuntien nimet kirjoitetaan kyrillisillä sekä latinalaisilla aakkosilla ja alueesta riippuen toiset oli näistä sutattu säännöllisesti yli. Ei ollut siis vaikeaa nähdä, missä meni Sprskan ja Bosnian raja. Myös koko Bosnian alueella liikkumista hankaloitti valtaväylien puute.

Yhteistä näin motoristin näkökulmasta oli kaikissa maissa näyttävät infraprojektit. Moottoriteitä himoitaan Keski-Balkanilla ja uskoisin, että teiden valmistuttua myös suhteet paranevat. Rahaa tuovien turistimassojen täytyy päästä liikkumaan helposti Keski-Euroopasta Adrianmeren nouseviin turistirysiin (Albania nousemassa seuraavaksi Kroatian ja Montenegron jälkeen). Jos siinä samassa paikalliset pääsevät rahastamaan ja itsekin liikkumaan, ei etnisillä rajoilla ole enää niin suurta merkitystä.
 
Albaniasta ajelin takaisin Suomeen reittiä Kosovo-Montenegro-Bosnia-Kroatia->jne. Kosovosta oli paljon sanottu negatiivisia juttuja ja hieman itseäkin epäilytti, kunnes raja-asemalla paljastui, että maa onkin aika rento. Rajavirkailija päästi puuttuvasta lipukkeesta (erillinen vakuutus, koska green card ei kelpaa) huolimatta läpi ja neuvoi hakemaan piletin jälkikäteen. Liikenne toki samaa hurjastelua kauttaaltaan tuolla alueella, mutta olin yllättynyt, kuinka siistit pääväylät Kosovossa oli (taas väärät luulot). Mätiäkin munia oli korissa hotellin vartijan paljastuttua kovan luokan rasistiksi, joka tosin harmitteli Kosovon sekavaa kansainvälistä statusta ja etenkin nokkapokkaa Serbian kanssa.

Montenegrossa näkyi turismin tuoma raha parhaiten. Bisnestä tehtiin ja paskapuheet pidettiin mahassa tai sitten seinällä sotarikollisen kuvan muodossa. Montenegron suurin heikkous on vaikeakulkuiset ja hitaat tiet. Moottoriteitä tai edes nopeita väyliä ei maassa ole, mikä tekee tietysti bisnekselle hallaa. Montenegroon pääsi Kosovosta normaaleilla rajamuodollisuuksilla.

Bosnia oli maista kaksijakoisin ja tunteita puretaan etenkin teiden varsilla sloganeilla ja tägityksillä. En ymmärrä kieltä, mutta symboliikan kyllä erottaa. Paikkakuntien nimet kirjoitetaan kyrillisillä sekä latinalaisilla aakkosilla ja alueesta riippuen toiset oli näistä sutattu säännöllisesti yli. Ei ollut siis vaikeaa nähdä, missä meni Sprskan ja Bosnian raja. Myös koko Bosnian alueella liikkumista hankaloitti valtaväylien puute.

Yhteistä näin motoristin näkökulmasta oli kaikissa maissa näyttävät infraprojektit. Moottoriteitä himoitaan Keski-Balkanilla ja uskoisin, että teiden valmistuttua myös suhteet paranevat. Rahaa tuovien turistimassojen täytyy päästä liikkumaan helposti Keski-Euroopasta Adrianmeren nouseviin turistirysiin (Albania nousemassa seuraavaksi Kroatian ja Montenegron jälkeen). Jos siinä samassa paikalliset pääsevät rahastamaan ja itsekin liikkumaan, ei etnisillä rajoilla ole enää niin suurta merkitystä.

Kiinnostavaa! Meillä on muutamia lajitovereitasi iltavapaissa alakerrassa, jos kiinnostaa: https://maanpuolustus.net/threads/prätkä-king-of-the-road.4960/page-14
 
The international community’s chief representative in Bosnia has warned that the country is in imminent danger of breaking apart, and there is a “very real” prospect of a return to conflict.

In a report to the UN seen by the Guardian, Christian Schmidt, the high representative for Bosnia and Herzegovina, said that if Serb separatists carry out their threat to recreate their own army, splitting the national armed forces in two, more international peacekeepers would have to be sent back in to stop the slide towards a new war.

International peacekeeping duties in Bosnia are currently the task of a residual EU force (Eufor) that is 700 strong. Nato retains a formal toehold with a headquarters in Sarajevo. The year-long mandate for both is up for renewal this week at the UN security council, but Russia has threatened to block a resolution unless all references to the high representative are removed, potentially undermining Schmidt’s authority as the overseer of the 1995 Dayton peace deal.

In his first report since taking up the post in August, Schmidt, a former German government minister, warned that Bosnia was facing “the greatest existential threat of the postwar period”.
 
Lisää aiheesta. Bosnian serbit uhanneet erota armeijasta ja perustaa omansa. Tähän kun liittää Kosovon ja Serbian kytevän kriisin, niin leimahtaako Balkanillakin kohta. Valko-Venäjän ja Ukrainan lisäksi. Kohta on Eurooppa taas tulessa, Tyynenmeren eskalaatiota sitten odotellessa.. 1941 => 2021?
 
Sota on kaukana, Balkanilla saakka...

Pelkään pahoin että on mahdollista nähdä (taas) EU:n kyvyttömyys. Ennakoivilla toimilla päästäisiin paljon halvemmin kuin antamalla kriisin eskaloitua. Pahin skenaariohan on konflikti, pakolaisaallot ja Venäjä-Kiinan jalansija Balkanilla. Onneksi kuitenkaan Serbialla ei ole satamia.

Tulisi valmistautua massiiviseen interventioon Bosniaan - vaikkapa nyt muutamien kymmenien tuhansien sotilaiden sotaharjoituksiin.
 
Sota on kaukana, Balkanilla saakka...

Pelkään pahoin että on mahdollista nähdä (taas) EU:n kyvyttömyys. Ennakoivilla toimilla päästäisiin paljon halvemmin kuin antamalla kriisin eskaloitua. Pahin skenaariohan on konflikti, pakolaisaallot ja Venäjä-Kiinan jalansija Balkanilla. Onneksi kuitenkaan Serbialla ei ole satamia.

Tulisi valmistautua massiiviseen interventioon Bosniaan - vaikkapa nyt muutamien kymmenien tuhansien sotilaiden sotaharjoituksiin.
Tarkoitatko että ulkopuolisilla olisi oikeus puuttua ko valtion sisäiseen ongelmaan.
Sitten tietysti herää kysymys kuka/ketkä saavat puuttua, bosniakkien vai serbien tukijat vai molemmat?
Täytyy kyllä myöntää etten ymmärrä miksi tuommoista "valtiota" on pakko ylläpitää, veriviholliset saman katon alla, ei hyvää päivää.
Serbia/Kosova kohdalla tämä ongelma saatiin ratkaistua, miksei nytkin?
 
Tarkoitatko että ulkopuolisilla olisi oikeus puuttua ko valtion sisäiseen ongelmaan.
Sitten tietysti herää kysymys kuka/ketkä saavat puuttua, bosniakkien vai serbien tukijat vai molemmat?
Täytyy kyllä myöntää etten ymmärrä miksi tuommoista "valtiota" on pakko ylläpitää, veriviholliset saman katon alla, ei hyvää päivää.
Serbia/Kosova kohdalla tämä ongelma saatiin ratkaistua, miksei nytkin?

Totta kai ulkopuolisilla on oikeus puuttua ongelmaan. Viimeksi noninterventiolla saatiin aikaiseksi kansanmurha.

Voi valita ylvään tien ettei interventioida mihinkään ja kärsiä Venäjä-Kiinan vaikutusvallan kasvusta, pakolaisaallosta ym. Tai sitten voi jäädyttää tilanteen mikä on paljon halvempaa. Mieluiten EU-joukoilla koska EU on kuitenkin ultimaalinen porkkana siellä kepin päässä.

Bosnian ongelma on onneksi poistumassa kun katsoo väestökehitystä. Kun vielä toiset 25v pidetään tilanne kylmänä niin väki loppuu jo aika lailla kesken eikä työttömiä nuoriakaan riekkumaan ole. SFOR/EUFOR Althea operaation kustannukset ovat olleet poliittisesti ja fiskaalisesti mitättömiä.

1636342137865.png
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Tarkoitatko että ulkopuolisilla olisi oikeus puuttua ko valtion sisäiseen ongelmaan.
Sitten tietysti herää kysymys kuka/ketkä saavat puuttua, bosniakkien vai serbien tukijat vai molemmat?
Täytyy kyllä myöntää etten ymmärrä miksi tuommoista "valtiota" on pakko ylläpitää, veriviholliset saman katon alla, ei hyvää päivää.
Serbia/Kosova kohdalla tämä ongelma saatiin ratkaistua, miksei nytkin?
Se on päivänselvää, että serbit eivät halua olla bosniakkien kanssa samassa valtiossa.
Ei muuta kuin oma valtio pystyyn.


Balkanilla tehtiin sama virhe kuin N-liitossa.
Valtiot itsenäistyivät kommunisti aikojen rajojen perusteella. Rajat ja valtiot olisi pitänyt piirtää ihmisten mukaan, eikä jonkun juoppolauman kännissä piirtäminen liittovaltio rajojen mukaan. Paljon olisi verta säästynyt.
 
Se on päivänselvää, että serbit eivät halua olla bosniakkien kanssa samassa valtiossa.
Ei muuta kuin oma valtio pystyyn.


Balkanilla tehtiin sama virhe kuin N-liitossa.
Valtiot itsenäistyivät kommunisti aikojen rajojen perusteella. Rajat ja valtiot olisi pitänyt piirtää ihmisten mukaan, eikä jonkun juoppolauman kännissä piirtäminen liittovaltio rajojen mukaan. Paljon olisi verta säästynyt.
Tuossa tosin ongelmana on se, että serbit ja bosniakit asuvat tuolla hyvin sekaisin keskenään, kylä sieltä ja täältä on ortodoksien (serbien) ja toinen taas muslimien (bosniakkien). Asetelmanahan on siis se, että serbit, kroaatit ja bosniakit ovat kielellisesti ja etnisesti samaa kansaa, mutta historiallisten rajanvetojen ja turkkilaisvallan ajan takia Länsi-Rooman puolelle jääneistä tuli katolisia (kroaatit) ja Itä-Rooman puolelle jääneistä ortodokseja (serbit) ja turkkilaisvallan aikana osa serbeistä kääntyi sunnalaiseen islamiin (bosniakit). Koska turkkilaiset olivat serbien verivihollisia, serbit pitävät siksi bosniakkeja verenpettureina. Osittain tästä syystä myös homma meni kansanmurhaamiseksi, koska kyse ei ollut pelkästään alueiden hallinnasta tai edes pelkästä uskonnosta, vaan tästä verenpetturuusasetelmasta historian suhteen (joka vielä sittemmin kärjistyi, kun turkkilaiset suosivat bosniakkeja ja natsit myös, siinä missä jälkimmäiset yrittivät kansanmurhata serbejä).

Mutta on totta, että olisi ollut järkevää liittää Bosnian serbi- ja kroaattialueet Serbiaan ja Kroatiaan.
 
Tuossa tosin ongelmana on se, että serbit ja bosniakit asuvat tuolla hyvin sekaisin keskenään, kylä sieltä ja täältä on ortodoksien (serbien) ja toinen taas muslimien (bosniakkien). Asetelmanahan on siis se, että serbit, kroaatit ja bosniakit ovat kielellisesti ja etnisesti samaa kansaa, mutta historiallisten rajanvetojen ja turkkilaisvallan ajan takia Länsi-Rooman puolelle jääneistä tuli katolisia (kroaatit) ja Itä-Rooman puolelle jääneistä ortodokseja (serbit) ja turkkilaisvallan aikana osa serbeistä kääntyi sunnalaiseen islamiin (bosniakit). Koska turkkilaiset olivat serbien verivihollisia, serbit pitävät siksi bosniakkeja verenpettureina. Osittain tästä syystä myös homma meni kansanmurhaamiseksi, koska kyse ei ollut pelkästään alueiden hallinnasta tai edes pelkästä uskonnosta, vaan tästä verenpetturuusasetelmasta historian suhteen (joka vielä sittemmin kärjistyi, kun turkkilaiset suosivat bosniakkeja ja natsit myös, siinä missä jälkimmäiset yrittivät kansanmurhata serbejä).

Mutta on totta, että olisi ollut järkevää liittää Bosnian serbi- ja kroaattialueet Serbiaan ja Kroatiaan.
Ja mikä parasta tuo viimeisessä lauseessa mainittu toimenpide olisi samalla vetäissyt maton venäläisten alta sillä serbeillä ei olisi ollut enää juurikaan syytä vihata länsimaita ja olla venäläismielisiä. Mutta typerällä politiikalla annettiin serbien yhdistymiskortti venäläisille.
 
Kiina-Venäjä - vihollisella on punatähti.


Dodik vakuuttaa, etteivät lännen mahdolliset taloudelliset pakotteet pelota häntä. The Guardianin haastattelussa hän sanoo, että hänen suunnitelmiaan eivät estäisi Lontoon, Washingtonin, Berliinin tai Brysselin äänet, vaan Venäjä ja Kiina auttavat häntä, jos länsimaat määräävät pakotteita tai EU katkaisee rahoituksen maalle.

Dodikin mukaan hän tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin ”melko pian”.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että kun menen Putinin luo, hän vain sanoo ’miten voin auttaa’. Mistä tahansa olenkaan hänen kanssaan keskustellut, en ole koskaan tullut petetyksi. En tiedä, mihin muuhun luottaa, jos en tähän”, Dodik sanoo.

Dodik lisää, että myös Kiinan presidentti Xi Jinping antaa apunsa hänelle, jos hän sitä pyytää.
 
Back
Top