CASE: Viro kohotti puolustusbudjettiaan 170 milj. € per vuosi neljäksi vuodeksi

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Jep, kyllä tuossa vuosikymmeniä jatkunut maavoimien aliresursointi tulee aika karulla tavalla esille, jos Viro suhteellisen pienellä lisäpanostuksella pääsisi lähelle meidän maavoimiamme kaluston osalta...
Ymm... Lisärahaa voisi yrittää haalia sillä, että myytäisiin pari kopteria Viroon. Ainakin heikäläisten puolustuksen kehittämissuunnitelmassa mainitaan halua hankkia puolustusvoimille muutama kopteri (EC-135?). Tuossa olisi hyvä paikka tulla ja tarjota ylimääräisiä NH90-koptereita. Ei kylläkään taida virolaisten rahat riittää, EC-135 kun maksaa jonkun 3 milj. € enkä luopuisi NH90-kopterista alle 15 miljoonan euron.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Google Maps. Laittaisin kaksi prikaatia pohjoiseen ykköstien tukoksi, yhden prikaatin maan kaakkoisosaan kakkostielle ja viimeisen prikaatin suunnilleen keskelle maata Paideen, josta sen voi nopeasti siirtää tarvittavaan paikkaan. Toki jos hyökkäystä odotetaan vain pohjoisrannikon suuntaisesti, niin sinne sitten kolme prikaatia ja se neljäs odottelemaan Paideen.

Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi, että miten tuo Kaitseliit on tarkoitus organisoida sodan aikana - ilmeisesti pataljooniksi ja/tai komppanioiksi. Ne saavat sitten toimia silminä ja korvina ja esim. linnoittaa paikkoja - sekä osallistua itse taisteluun jos vihollinen niiden toiminta-alueelle tunkeutuu.



No kranaatinheittimiä on ainakin riittävästi neljälle prikaatille, jos lasketaan yhdeksänputkinen krh-komppania per pataljoona x kolme-neljä pataljoonaa x neljä prikaatia = 108-144 putkea 120mm. 81mm kevyet heittimet ovat ilmeisesti Kaitseliitin käytössä pataljoonatasolla.

Tykistöä on 24 putkea 155mm ja 42 putkea 122mm. En tiedä, miten nuo on suunniteltu jaettavan, mutta tuo on kyllä heikko kohta, ei tuosta saada kunnollista tykistöä neljälle prikaatille. Suomalaisen jalkaväkiprikaatin mallia noudattaen tuossa olisi ehkä kahden prikaatin putket. Hitto, jos täällä Suomessa on mennyt 122mm kalustoa pataan varastoinnin kalleuden vuoksi - ne olisi pitänyt ennemmin vaikka lahjoittaa etelä-naapurille, jos eivät olisi olleet halukkaita ostamaan niitä Stenan hinnoilla. Ne meidän lahjoittamat 2. MS:n aikaiset 105mm:t taisivat kyllä jo mennä Stenalle :p. (Niilläkin olisi menty vielä vuosikymmeniä, jos putket vain oltaisiin uusittu ja muutenkin vähän rassattu, kysy vaikka @Tvälups ilta.)

Käsiaseista tuskin tulisi pulaa. Maahan on hankittu Galileja, G3-klooneja ja jotain muuta kalustoa lienee myös pienempiä määriä.

Panssarintorjuntakalustoa on tyydyttävästi, laatu vain on mitä on. SIPRI:n mukaan Milan-ohjuksia on tullut 200 kpl ja MAPATS-ohjuksia 130 kpl (luvut ilmeisesti itse ohjuksia, laukaisulaitteita vähemmän). Raskaita sinkoja on 130+30, yhteensä 160 kpl. Lisäksi on epämääräinen määrä olalta ammuttavaa sinkokalustoa, mm. B300, Carl Gustav ja AT4. Ei hyvältä näytä, mutta kyllä tuolla ainakin parille prikaatille saa kohtalaisen panssarintorjuntakyvyn.

Viestikalusto voi sitten olla sitä "parikaapeli ja LV217" -tasoa, vaikka luultavasti sitäkin yritetään kehittää. On vain s-tanan kallista puuhaa, ainakin jos tämän foorumin asiantuntijoita uskotaan.

Ajoneuvokalustoa on 139 Pasia, 100 telakuorma-autoa, kohta toivottavasti 44 kpl CV9035 ja X-määrä kuorma-autoja. Eli yksi prikaati saadaan ehkä ajoneuvoille, loput joutuvat menemään pitkälti ottoajoneuvoilla.

Ilmatorjuntaa hoitaa 98 kpl Sergeitä ja väh. 25 Mistralia (laukaisulaitteiden määrä?), SIPRI antoi Mistralin määräksi 100 kpl ja sopimuksen hinnaksi 60 miljoonaa euroa. Viron maaston huomioiden yksi prikaati voi saada hyvän suojan, loput joutuvat tyytymään vanhaan ammusilmatorjuntaan.
Aikas samoihin päätelmiin tulin -en noin tarkkoihin- kun nopeasti vilkuilin nettiä.


-Edit- Kuinka muka näytetään viksulta
 
Viimeksi muokattu:

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Palaan vielä kalustoon Viron osalta.

Tuo Nasams patteri voisi ehkä sittenkin olla paikallaan. Ilmeisesti patterin voi hajauttaa suhteellisen laajalle alueelle (näin minulle tällä foorumilla aikanaan väitettiin), jolloin yksi patteri voisi suojata sekä Tallinnaa että Ämarin lentotukikohtaa (välimatkaa n. 40 km). Kuulostaako ihan hullulta? Tutka lienee se ongelmallisin. En saanut Wikipediasta selville, mikä sen kantama nyt oikeasti on, mutta Virollahan on myös muita tutkia ja varmaan järjestelmään saisi integroitua helposti jonkin toisenkin tutkan. Tutka ja komentokeskus sijoitettaisiin suunnilleen puoleenväliin Tallinnan ja Ämarin väliin ja ohjuslavetit sitten lähemmäksi Tallinnaa ja Ämaria.

Entä tykistö, paljonko sitä tarvitaan? 18 vai 36 putkea per prikaati? Olisiko MLRS liian raskas järjestelmä Virolle?

Entäpä panssarivaunut? Jos Viro nyt hankkii Hollannista ne 44 CV9035 rynnäkköpanssarivaunua, niin miten monta taistelupanssarivaunua tuohon kannattaa hankkia seuraksi? Suunnilleen saman verran? Tuplasti enemmän? Viron maastohan suosii ilmeisesti panssareita selvästi paremmin kuin suomalainen, eli selvästi vähemmän kuin 44 kpl ei ainakaan pidä hankkia.

Mietin sitä, että jos Hollanti myisi tulevaisuudessa toiset 44 kpl (ne on laitettu "harjoituskäyttöön", ilmeisesti kannibalisoivat varaosia), niin siitä saisi lisää rynnäkköpanssarivaunuja. Tämän takia voisi olla kannattavaa ostaa jo nyt riittävästi taistelupanssarivaunuja tuota silmällä pitäen, koska kasvanut volyymi halventaa hankintahintoja.

Mikä olisi hyvä taistelupanssarivaunu Virolle?

Ruotsi oli jossain vaiheessa pudottamassa Leopard 2S:n määrän 60:n vaunuun ja suurin osa ylijäävistä 60 vaunusta piti myydä Norjaan, mutta loppujen lopuksi Leojen määrää ei sittenkään pudotettu. Tuo voisi olla mielenkiintoinen kauppa Virolle, mutta ei kai ruotsalaisetkaan nyt muokkaa puolustusvoimiaan sen mukaan, mitä Viro haluaisi...

Sitten on tietysti Abramsit ja erinäiset itäkalut, mutta ne lienee pois harkinnasta. Espanjan 2E Leopardit kiinnostaisivat varmaankin, mutta ne lienevät arvokkaita... Espanjalla ei talouspuolella kovin hyvin mene, joten pieni supistus kalustossa voisi olla paikallaan. Mutta tuskin noita saataisiin parin-kolme miljoonan euron kappalehintaan... paljoa enempää Virolla tuskin on rahaa käytettävissä.

2A4 Leoja on varmasti saatavissa puoli-ilmaiseksi Ruotsista, mutta kunto arveluttaa itseäni (saksalaiset taisivat kyllä myydä 2A4 Leot siten, että jokainen asiakas sai sekä kuluneempia että melkein pakasta vedettyjä vaunuja). Sveitsistä taas löytynee paljonkin hyväkuntoisia vaunuja. En usko sveitsiläistenkään pyytävän niistä aivan poskettomia (ehkä 0,5 miljoonaa vaunulta kaikkine tykötarpeineen ja koulutuksineen), kun niitä on siellä turhan panttina. 2A4 on kyllä aika vanha, joten se olisi varmasti järkevintä päivittää heti ostettaessa, ettei tarvitse kouluttaa käyttäjiä kahteen kertaan. Jos 2A4 Leot ostettaisiin Sveitsistä, niin itse hankkisin tod. näk. RUAG:n päivityspaketin. Tykki pysyy samana, mutta panssarointi kasvaa, tähtäimet uusitaan (lämpötähtäin johtajalle ja ampujalle), torni sähköistetään ja muuta pientä kivaa.

Jos ostettaisiin vaunut Sveitsistä, voitaisiin muuttaa osa noista 2A4 Leoista pioneerivaunuiksi (Kodiak). Näen hyödyllisenä tuon, että yhdellä vaunulla voi raivata miinoja, evakuoida, linnoittaa, miinoittaa ym. Siltavaunut pitäisi sitten ostaa muualta, ehkä Patrialta? Paljonko noita tarvittaisiin? Riittäisikö 6+6 kpl Virolle? Vai olisiko 8+8 kpl saman tien järkevämpi?
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Hahmottelen tähän saamieni uusien tietojen valossa ratkaisuja joukkojen varustamiseksi. (Mm. luotiliivejä on tilattu arviolta 4000 kappaletta, entisiäkin lienee varastoissa.)

Hankinnat

Oletetaan 446 miljoonaa euroa (normaali hankintabudjetti 111,5 miljoonaa euroa per vuosi * neljä vuotta) jaettavan samansuuntaisesti kuin nykyäänkin:
  1. 150 miljoonaa tiedustelu- ja viestijärjestelmiin
  2. 60 miljoonaa lähi-ilmatorjuntaan (Mistral-hankintojen jatko lienee järkevintä)
  3. 80 miljoonaa panssarintorjuntaan (Eurospike ja NLAW uusina aseina sekä AT4-lisähankinta)
  4. 110 miljoonaa Hollannin CV9035 kauppaan (44 kpl rynnäkköpanssarivaunuja)
  5. 46 miljoonaa jäljellä oleviin osamaksuihin, ampumatarvikkeisiin, yleisiin pienhankintoihin

680 miljoonaa euroa (170 miljoonaa euroa per vuosi * neljä vuotta) käytetään seuraavasti:

  • 55 miljoonaa jalkaväkeen
  1. 8 miljoonaa 20 000*Taistelijan komposiittikypärä
  2. 17 miljoonaa 10 000*Taistelijan luotiliivi kovilla levyillä eteen, taakse ja sivuille
  3. 10 miljoonaa 10 000*Taistelijan sirpaleliivi kovilla levyillä eteen ja taakse
  4. 20 miljoonaa 8 000*Taistelijan pimeänäkölaite
  • 162 miljoonaa tykistöön
  1. 108 miljoonaa 36*PzH 2000 (Hollannin ja Saksan ylijäämävarastoista)
  2. 54 miljoonaa 54*FH-70 155mm haupitseihin ja niiden ampumatarvikkeisiin ja paikannusvälineisiin
Tässä vaiheessa rahaa on kulutettu 217 miljoonaa euroa ja 463 miljoonaa euroa on vielä tuhlattav... siis käytettävänä. Loppurahan käytön ratkaisee se, myykö Hollanti toiset 44 kpl CV9035 rynnäkköpanssarivaunuja. Tämä vaihtoehto on merkitty A-kirjaimella. B-kirjain taas osoittaa tilannetta, jossa Hollanti ei ko. vaunuja myy.

A
  • 394 miljoonaa panssarivaunukalustoon
  1. 110 miljoonaa 44*CV9035 (ylijäämänä Hollannista)
  2. 30 miljoonaa 98*Leopard 2A4 (ylijäämänä Sveitsistä)
  3. 150 miljoonaa 84*RUAG:n päivityspaketti Leopardille
  4. 56 miljoonaa 8*Kodiak (pioneeripanssarivaunu)
  5. 30 miljoonaa 6*2L (siltapanssarivaunu)
  • 69 miljoonaa muuhun kalustoon
  1. 40 miljoonaa 28*Fennek tiedusteluversio (ylijäämänä Hollannista)
  2. 29 miljoonaa 12*Fennek SWP (SWP=Stinger Weapon Platform) ohjuksineen (ylijäämänä Hollannista)
B
  • 157 miljoonaa panssarivaunukalustoon
  1. 15 miljoonaa 52*Leopard 2A4 (ylijäämänä Sveitsistä)
  2. 80 miljoonaa 42*RUAG:n päivityspaketti Leopardille
  3. 42 miljoonaa 6*Kodiak (pioneeripanssarivaunu)
  4. 20 miljoonaa 4*2L (siltapanssarivaunu)
  • 135 miljoonaa kohdeilmatorjuntaan
  1. 95 miljoonaa 1*Nasams 2 (kuusi laukaisinta, komentokeskus ym.)
  2. 40 miljoonaa 30*Amraam
  • 171 miljoonaa muuhun kalustoon
  1. 30 miljoonaa 20*Fennek tiedusteluversio (ylijäämänä Hollannista)
  2. 42 miljoonaa 18*Fennek SWP (SWP=Stinger Weapon Platform) ohjuksineen (ylijäämänä Hollannista)
  3. 99 miljoonaa viestikaluston kehittämiseen
Organisaatio

Kaluston organisointi riippuu taas noista hankintavaihtoehdoista. Esittelen alla sekä A- että B-ratkaisun.

A
  • 1. Jalkaväkiprikaati muuttuu 1. Panssariprikaatiksi. Prikaatissa olisi kolme pataljoonaa, joista kussakin olisi kaksi 12 (4+4+4+0) vaunun panssarijääkärikomppaniaa ja kaksi 14 (4+4+4+2) vaunun panssarivaunukomppaniaa. Lisäksi pataljoonassa olisi neljän (CV9035) vaunun tiedustelujoukkue, tarvittavat komento- ja huolto-osat ja 120mm kranaatinheitinkomppania. Prikaatin tiedustelusta huolehtisi tiedustelukomppania, jonka pääkalustona olisivat Fennek tiedusteluajoneuvot (12 kpl) ja Pasit. Lisäksi tiedustelukomppanialla olisi käytössä muutama tiedustelulennokki. Prikaatissa olisi luonnollisesti myös muut tarvittavat osat. Ajoneuvopuolella prikaatilla on lisäksi käytössään Paseja Leojen ja CV:iden lisäksi.
  • 2. Jalkaväkiprikaati perii suurehkon määrän Paseja 1. Jalkaväkiprikaatilta. Kaksi kolmesta pataljoonaa saanee panssarikuoren. Prikaatin tiedustelukomppania koostuu Fennek tiedusteluajoneuvoista (12 kpl) ja Paseista. Lisäksi Pasi-pataljoonien tiedustelujoukkueet koostuvat Fennek tiedusteluajoneuvoista ja Paseista (2+3).
  • Hankintojen myötä jokainen, 1., 2., 3. ja 4., prikaati saa 155mm patteriston (18*FH-70).
  • 1. ja 2. prikaati saavat lisäksi 155mm telatykkipatteriston (18*PzH 2000).
  • 3. ja 4. prikaati saavat lisäksi 122mm patteriston (18*D-30).
  • 3. ja 4. prikaatin kalustossa ei tapahdu suurta parannusta, mutta kohtalainen pst- ja it-aseistus riittää näillekin (Mistral, Eurospike, NLAW).

B
  • 1. Jalkaväkiprikaati saa yhden raskaan panssaripataljoonan, johon kuuluu kolme 13 vaunun panssarijääkärikomppaniaa ja kolme 14 vaunun panssarivaunukomppaniaa. Lisäksi pataljoonassa olisi neljä rynnäkköpanssarivaunua käsittävä tiedustelujoukkue, tarvittavat komento- ja huolto-osat ja 120mm kranaatinheitinkomppania. Loput kaksi pataljoonaa kulkevat Paseilla. Pasi-pataljoonien tiedustelujoukkueet kulkisivat Fennek tiedusteluajoneuvoilla ja Paseilla (2+3). Prikaatin tiedustelusta huolehtisi tiedustelukomppania, jonka pääkalustona olisivat Fennek tiedusteluajoneuvot (12 kpl) ja Pasit. Lisäksi komppanialla olisi käytössä muutama tiedustelulennokki. Ajoneuvopuolella prikaatilla on lisäksi käytössään Paseja mm. viestiversioina ja ambulansseina.
  • 2. Jalkaväkiprikaati saanee vajaan Pasi-pataljoonan.
  • Hankintojen myötä 2., 3. ja 4. prikaati saavat jokainen 155mm patteriston (18*FH-70).
  • 1. prikaati saa kaksi 155mm telatykkipatteristoa (2*18*PzH 2000).
  • 2. prikaati saa lisäksi toisen 155mm patteriston.
  • 3. ja 4. prikaati saavat lisäksi 122mm patteriston (18*D-30).
  • 2., 3., ja 4. prikaatin kalustossa ei tapahdu suurta parannusta, mutta kohtalainen pst- ja it-aseistus riittää näillekin (Mistral, Eurospike, NLAW).

A-ratkaisulla 1. prikaati saavuttaa täyden operatiivisen valmiuden ja kykenee menestyksekkääseen taisteluun vihollisen mekanisoitua prikaatia vastaan. 2. prikaati saavuttaa osittaisen operatiivisen valmiuden, mutta siltä puuttuu yhä osa ajoneuvo- ja viestikalustosta. 3. ja 4. prikaati kykenevät taistelutoimintaan vain linnoitetuista asemista puutteellisen viestikaluston johdosta.

B-ratkaisulla 1. prikaati saavuttaa täyden operatiivisen valmiuden, ja prikaatin kärkipataljoona kykenee lyömään vihollisen mekanisoidun pataljoonan kohtaamistaistelussa. 2. prikaati saavuttaa osittaisen operatiivisen valmiuden, mutta siltä puuttuu yhä suurin osa ajoneuvokalustosta. 3. ja 4. prikaati kykenevät taistelutoimintaan vain linnoitetuista asemista puutteellisen viestikaluston johdosta.

Oli ratkaisu sitten A tai B, niin kaikki prikaatit saavat joka tapauksessa vahvan orgaanisen tykistön. Lisäksi it-aseistus on vähintään luokkaa tyydyttävä ja pst-aseistuksen arvioin hyväksi. Tuolla normaalin hankintabudjetin rahoituksella olin ajatellut hankkia 36 kpl Eurospikeja (laukaisin ja +-10 ohjusta), jotta 2., 3. ja 4. prikaati saavat panssarintorjuntaohjuskomppanian kukin. 1. Prikaatin organisaatioon en panssarintorjuntaohjuskomppaniaa halunnut sijoittaa prikaatin hyökkäävän luonteen ja panssarintorjuntaohjuskomppanian puolustavan luonteen tähden. Jos siihen kuitenkin päädytään, niin sinne siirrettäneen Eurospike-komppania ja "4." prikaati jää ilman (tai ylijohdon alistamien vanhempien pst-ohjusten varaan). Eurospike-hankinnan jälkeen jää vielä n. 45 miljoonaa euroa. Riippuen viestikaluston ja olemassa olevan pst-aseistuksen tilasta, niistä rahoista n. 30 miljoonaa käytetään NLAW-hankintaan. Loppurahalla ostetaan AT4-kertasinkoja. Jos viestikalusto kuitenkin käytännössä puuttuu (eikä vain ole vanhahtavaa) noilta jämäprikaateilta, niin sijoitetaan ennemmin siihen kuin NLAW- ja AT4-sinkoihin.


Kun tästä budjetista (2015-2018) on päästy, niin seuraavalle rahoituskierroksella laittaisin seuraavat prioriteetit:
  • 3. ja 4. prikaati siirtyvät suomalaisen alueellisen taisteluryhmän tyyppiseen kokoonpanoon. ---> Viestikalustoon täytyy panostaa, nämä prikaatit ovat tainneet jäädä aika lailla lapsipuolten asemaan. Lisäksi hankitaan panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot (Cobra?) kahdelle taisteluosastolle.
  • Luodaan Tallinnan alueelle kaupunkisotaan erikoistuneita sotilaspoliisikomppanioita. ---> Koulutus ja ajoneuvohankinnat.
  • Mikäli päädyttiin A-vaihtoehtoon, hankitaan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Ämarin lentotukikohdan ja mahdollisesti Tallinnan suojaksi. ---> Joka tapauksessa lisää (ESSM)-ohjuksia.
  • Varustetaan 2. jalkaväkiprikaatista moottoroitu prikaati. ---> Ajoneuvohankinnat ja viestikaluston kehittäminen.
  • Hankitaan erikoisjoukoille helikopteri.
  • Hankitaan Hollannista kuusi kappaletta (loput) lisää SWP Fennekejä.
  • Tehostetaan ylijohdon tykistöä hankkimalla raskaita raketinheittimiä.
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@baikal

Pikkuinen lisäheitto, niin noihin FH-70 haupitseihin saa olettaa sitten olevan melkoisesti ammuksia. Meinaan, että olen nähnyt noista myynti-ilmoituksia joiden mukaan hinta olisi nelinumeroinen summa dekona. Olettaisin, että Viro voisi saada noita huomattavasti halvemmalla.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
@baikal

Pikkuinen lisäheitto, niin noihin FH-70 haupitseihin saa olettaa sitten olevan melkoisesti ammuksia. Meinaan, että olen nähnyt noista myynti-ilmoituksia joiden mukaan hinta olisi nelinumeroinen summa dekona. Olettaisin, että Viro voisi saada noita huomattavasti halvemmalla.
Ät Baikal?

@SJ, Viittaatko nyt tykin hinnan olevan halpa ja ammuksia saatavan runsasti? Vai ammusten olevan kalliita? Ammuksia en hirveän suurta määrää viitsinyt laskea/ostaa tykkiä kohti, hyvä jos saataisiin 1000 per tykki. Viron tuskin kannattaa unelmoida (todellisuudessa tai tässä fiktiossa) kolmen viikon torjuntataistelusta, vaan kyllä ne voimat loppuu joka tapauksessa vajaassa viikossa ilman ulkopuolista apua. 200 kertaa saa kuitenkin täräyttää päivää kohti, jos lasketaan viidellä sotapäivällä.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ät Baikal?

@SJ, Viittaatko nyt tykin hinnan olevan halpa ja ammuksia saatavan runsasti? Vai ammusten olevan kalliita? Ammuksia en hirveän suurta määrää viitsinyt laskea/ostaa tykkiä kohti, hyvä jos saataisiin 1000 per tykki. Viron tuskin kannattaa unelmoida (todellisuudessa tai tässä fiktiossa) kolmen viikon torjuntataistelusta, vaan kyllä ne voimat loppuu joka tapauksessa vajaassa viikossa ilman ulkopuolista apua. 200 kertaa saa kuitenkin täräyttää päivää kohti, jos lasketaan viidellä sotapäivällä.
Sori, katsoin edellisen viestin lopusta, jossa oli em. nimi, jostakin syystä en katsonut kylliksi tarkkaan.

Mutta enivei, tarkoitin sitä, että jos tuollaisen summan meinasit sijoittaa noihin tykkeihin, niin rahaa jää paljon ammuksillekin.
 

Hanski

Kenraali
Jep, kyllä tuossa vuosikymmeniä jatkunut maavoimien aliresursointi tulee aika karulla tavalla esille, jos Viro suhteellisen pienellä lisäpanostuksella pääsisi lähelle meidän maavoimiamme kaluston osalta...
...mistä herääkin avainkysymys, onko nämä listat joulupukille kaikilta osin realistisia...

Sorry olla tylsimys, mutta RPG83:n linkkaamassa kehitysohjelmassa arvioitiin, että puolustusvoimille olisi käytettävissä 2539 miljoonaa euroa vuosina 2013-2018 eli kuuden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa n. 423 milj € per vuosi koko puolustusvoimille. Jos tähän lasketaan mukaan alkupohdiskelussa oleva +50% korotus, ollaan noin 600 milj € vuosibudjetissa. Tämä on siis kokonaisbudjetti, jolla katetaan palkkamenot, toimintamenot ja hankinnat. Jos noudatetaan vanhaa suomalaista jakoa noin kolmanneksen osuudesta kuhunkin, saadaan noin 200 milj € vuosittainen hankintabudjetti.

Hankintalistoissanne ei näkynyt yhtä ainutta ammusta, villasukkaa, kenttäkeittimen uusintaa tai muuta ei-sotaista hankintakohdetta. Virossa ei ole omaa puolustustarviketeollisuutta ja kaikki materiaali pitää tuoda ulkoa. Rynkyn skode maksaa ilmeisesti noin euron per kappale ja jos jokainen palveluksessa oleva ampuisi vuosittain huimat 30 kovaa kutia, saadaan hankintabudjetista lohkaistua jo puoli miljoonaa pelkkiin rynnäkkökiväärin patruunoihin ja siltikin aivan naurettavilla laukausmäärillä.

Hankintalistoissa ei ollut mitään merivoimille tai ilmavoimille. Laajempiin hankintoihin ei ehkä ole rahaa, mutta ilman erilaista varaosaa esimerkiksi EML Admiral Pitka jää nopeasti satamaan.

Hankintalistoista puuttui (taas) kaikki viesti- ja johtamisjärjestelmät. Niihin saa uppoamaan rahaa niin paljon, kuin sitä haluaa käyttää. Toisaalta ei ole ihan tästä päivästä malli, missä johtamiskykyyn ei panosteta ollenkaan.

Virollakaan ei ole taikakeinoja varustautumiseen, vaan kyllä ne puolustusvoimat aina ovat isäntämaansa rahoituskyvyn näköiset...

Sorry vielä EDITointi: RPG83:lla oli näköjään listan lopussa 99 milj € viestijärjestelmiin. Saa sillä jotain...
 

Hanski

Kenraali
Pienenä jatkopohdiskeluna aloin muistella työelämääni siltä ajalta, kun myin televerkkoja mm. Viroon. Yksittäisen järjestelmätason tuotteen hankinnassa itse tuote on pieni osa koko toimitusta. Rinnalle tarvitaan paljon erilaista aihetta ja palvelua, ennen kuin se yksittäinen tuote palvelee kokonaisuutta. Esimerkiksi taistelupanssarivaunu käytettynäkin ostettuna on niin monimutkainen, että muun kuin itse vaunun hankinta korostuu. Näin erityisesti Virossa, jossa ei ole olemassa mitään infraa telakaluston käsittelyyn.

Oheista nyrkkisääntöä voisi ehkä soveltaa näissä hankintakaavailuissa (perustuen omaan kokemukseeni mm. Viron ajoilta):
- projektinhallinta 10 % hankintasummasta (kyllä, tämäkin tarvitaan. Jos hommaa ei tehdä suunnitelmallisesti, rahaa palaa vielä enemmän)
- dokumentaatio 5 % hankintasummasta (ei ole ilmaista...)
- koulutus 5-10 % hankintasummasta
- varaosat 5-10 % hankintasummasta (militäärihankinnoissa arvo voi olla jopa > 10 %, koska tavoitteena on siviilimaailmaa suurempi omavaraisuus)
- ammukset 10-25%? hankintasummasta (tämä on ihan karkea heitto ja riippuu varmaan hankinnan kohteesta. Jossain Stinger-hankinnassa ohjuslaukauksen osuus kokonaisuudesta on suuri)
- tukijärjestelmät 10-25%? hankintasummasta (tämä voi olla lähes mitä tahansa riippuen hankinnan kohteesta. Korostuu erityisesti 1. hankinnassa: työkalut, mittalaitteet, huoltojärjestelmät)
- tukeutuminen, infra 10-25%? hankintasummasta (tarvikkeille tarvitaan jokin paikka olla, IT-järjestelmille serverit, tietokannat, tietoliikenneyhteydet...)
- varsinainen kohde: jäljelle jäävä osuus

Erityisesti 1. hankinnan kohdalla joudutaan hankkimaan koko listan mukaiset asiat. Jatkohankinnoissa voi olla, että päästään esim. panssarivaunun ja a-tarvikkeiden ostolla.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Jos noudatetaan vanhaa suomalaista jakoa noin kolmanneksen osuudesta kuhunkin, saadaan noin 200 milj € vuosittainen hankintabudjetti.
Mielestäni tätä ylimääräistä 170 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa pitää käsitellä nimenomaan kaluston modernisoinnin rahoituksena... sillä ei ole tarkoitus suurentaa Viron puolustusvoimia merkittävästi, vaan kehittää joukkojen varustetilannetta.

Hankintalistoissanne ei näkynyt yhtä ainutta ammusta, villasukkaa, kenttäkeittimen uusintaa tai muuta ei-sotaista hankintakohdetta. Virossa ei ole omaa puolustustarviketeollisuutta ja kaikki materiaali pitää tuoda ulkoa. Rynkyn skode maksaa ilmeisesti noin euron per kappale ja jos jokainen palveluksessa oleva ampuisi vuosittain huimat 30 kovaa kutia, saadaan hankintabudjetista lohkaistua jo puoli miljoonaa pelkkiin rynnäkkökiväärin patruunoihin ja siltikin aivan naurettavilla laukausmäärillä.

Hankintalistoissa ei ollut mitään merivoimille tai ilmavoimille. Laajempiin hankintoihin ei ehkä ole rahaa, mutta ilman erilaista varaosaa esimerkiksi EML Admiral Pitka jää nopeasti satamaan.

Hankintalistoista puuttui (taas) kaikki viesti- ja johtamisjärjestelmät. Niihin saa uppoamaan rahaa niin paljon, kuin sitä haluaa käyttää. Toisaalta ei ole ihan tästä päivästä malli, missä johtamiskykyyn ei panosteta ollenkaan.

Virollakaan ei ole taikakeinoja varustautumiseen, vaan kyllä ne puolustusvoimat aina ovat isäntämaansa rahoituskyvyn näköiset...

Sorry vielä EDITointi: RPG83:lla oli näköjään listan lopussa 99 milj € viestijärjestelmiin. Saa sillä jotain...
Täytyy muistaa siitä normaalista hankintabudjetista (viestin alussa) menevän 150 miljoonaa tiedustelu- ja viestijärjestelmiin tuon lisäbudjetin 99 miljoonan lisäksi. Tuo 99 miljoonaa taas tosin on ehdollinen, ja toteutuu vain B-vaihtoehdossa (Hollanti myy toiset 44 kpl rynnäkkövaunuja).

RPG83 kirjoitti:
Oletetaan 446 miljoonaa euroa (normaali hankintabudjetti 111,5 miljoonaa euroa per vuosi * neljä vuotta) jaettavan samansuuntaisesti kuin nykyäänkin:
  1. 150 miljoonaa tiedustelu- ja viestijärjestelmiin
  2. 60 miljoonaa lähi-ilmatorjuntaan (Mistral-hankintojen jatko lienee järkevintä)
  3. 80 miljoonaa panssarintorjuntaan (Eurospike ja NLAW uusina aseina sekä AT4-lisähankinta)
  4. 110 miljoonaa Hollannin CV9035 kauppaan (44 kpl rynnäkköpanssarivaunuja)
  5. 46 miljoonaa jäljellä oleviin osamaksuihin, ampumatarvikkeisiin, yleisiin pienhankintoihin
Admiraalin varaosien hinnasta minulla ei ole hajuakaan, mutta ne yritetään repiä tuosta 46 miljoonan potista. Pasien viimeinen 6 miljoonan euron erä maksetaan 2015. Muita osamaksuja taitaa olla ne Viroon toimitettavat Globemaster tutkat, mutta niidenkin kokonaishinta lienee joku 25 miljoonaa, ja koska ensimmäinen tutka on toimitettu 2013, niin oletettavasti osamaksut alkoivat silloin. Tällöin vuosille 2015-2018 jää (kuuden miljoonan vuotuisella osamaksulla) noin 13 miljoonaa maksettavaa tutkien osalta.

Eli kaikkiaan tuosta 46 miljoonasta on käytettävissä noin 27 miljoonaa euroa. Kyllä niillä jotain saa, kunhan tykistö ei pidä näytösammuntoja ja mennään muutenkin edullisesti. Onkohan Virolla tarvetta uusia rynkyt? Kuvissa näkyneet Galilit ovat olleet aika kuluneen näköisiä, G3-variantit ehkä aavistuksen paremmassa kunnossa. Siirtyminen pienempään kaliberiin ajan kanssa (ammutaan 7,62 NATO ensin loppuun) olisi varmaan Virolle pitkällä tähtäimellä halvempaakin, jos mietitään patruunakuluja. Jos keskivertoreserviläinen ampuisi vaikka 200 patruunaa vuodessa valtion aseilla ja 5,56 NATO maksaa vain reilu 30 senttiä, ja jos ilmoittamasi 7,62 NATO:n hinta pitää paikkansa, niin 5,56 NATO kaliberin rynkkyhän maksaa itsensä takaisin hyvinkin äkkiä, n. viidessä vuodessa.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Mitä tulee ilmavoimien kehittämiseen, niin en näe Virolla olevan koskaan käytössään sellaisia resursseja, että niihin panostaminen olisi järkevää. Totta kai Viro voisi ostaa vaikka neljä A/B Gripeniä ylijäämänä Ruotsista ja lentää itse tunnistuslentonsa, mutta se lohkaisisi helposti parin vuoden hankintabudjetin ja käyttökulutkin olisivat useamman miljoonan vuodessa. Missä hyöty? Liittolaiset tekevät tuon nykyisellään melkein ilmaiseksi, ja samalla niiden paine tarjota apua kriisitilanteessa kasvaa (tuskinpa mikään valtio tykkää hyvällä, jos sen hävittäjäkone ammutaan alas).

Merivoimat voisi toki kehittää rannikkokomponenttia ja hankkia vaikka meritorjuntaohjuksia rannikkolavetilla, mikä olisi mahdollisuuksien rajoissa. Toistaiseksi maitse tapahtuva invaasio on ilmeisesti kuitenkin suurempi uhkakuva, ja ilmeisesti ylijohdolla on jotain panssarintorjuntaohjusyksiköitä, joita voitaneen käyttää myös maihinnousun torjunnassa.

Tietysti jos Viro lähtee Israelin rahoituslinjalle puolustusvoimiensa suhteen ja sijoittaa 1,6 miljardia euroa (7,3% bruttokansantuotteestaan) puolustukseen vuositasolla, niin sitten voisi varmaan harkita hävittäjiä ja korvetteja. Toistaiseksi on kuitenkin syytä pitäytyä maavoimissa.
 

Hanski

Kenraali
Mielestäni tätä ylimääräistä 170 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa pitää käsitellä nimenomaan kaluston modernisoinnin rahoituksena... sillä ei ole tarkoitus suurentaa Viron puolustusvoimia merkittävästi, vaan kehittää joukkojen varustetilannetta.



Täytyy muistaa siitä normaalista hankintabudjetista (viestin alussa) menevän 150 miljoonaa tiedustelu- ja viestijärjestelmiin tuon lisäbudjetin 99 miljoonan lisäksi. Tuo 99 miljoonaa taas tosin on ehdollinen, ja toteutuu vain B-vaihtoehdossa (Hollanti myy toiset 44 kpl rynnäkkövaunuja).



Admiraalin varaosien hinnasta minulla ei ole hajuakaan, mutta ne yritetään repiä tuosta 46 miljoonan potista. Pasien viimeinen 6 miljoonan euron erä maksetaan 2015. Muita osamaksuja taitaa olla ne Viroon toimitettavat Globemaster tutkat, mutta niidenkin kokonaishinta lienee joku 25 miljoonaa, ja koska ensimmäinen tutka on toimitettu 2013, niin oletettavasti osamaksut alkoivat silloin. Tällöin vuosille 2015-2018 jää (kuuden miljoonan vuotuisella osamaksulla) noin 13 miljoonaa maksettavaa tutkien osalta.

Eli kaikkiaan tuosta 46 miljoonasta on käytettävissä noin 27 miljoonaa euroa. Kyllä niillä jotain saa, kunhan tykistö ei pidä näytösammuntoja ja mennään muutenkin edullisesti. Onkohan Virolla tarvetta uusia rynkyt? Kuvissa näkyneet Galilit ovat olleet aika kuluneen näköisiä, G3-variantit ehkä aavistuksen paremmassa kunnossa. Siirtyminen pienempään kaliberiin ajan kanssa (ammutaan 7,62 NATO ensin loppuun) olisi varmaan Virolle pitkällä tähtäimellä halvempaakin, jos mietitään patruunakuluja. Jos keskivertoreserviläinen ampuisi vaikka 200 patruunaa vuodessa valtion aseilla ja 5,56 NATO maksaa vain reilu 30 senttiä, ja jos ilmoittamasi 7,62 NATO:n hinta pitää paikkansa, niin 5,56 NATO kaliberin rynkkyhän maksaa itsensä takaisin hyvinkin äkkiä, n. viidessä vuodessa.
Sorry, luin huonosti postauksesi. Tilanne tietenkin paranisi, jos nykyisen n. 200 milj € hankintabudjetin voisi lähes tuplata. Suomi on nyt parina vuotena käyttänyt naurettavat 500 miljoonaa varustehankintoihin, ei ihme, jos Viron hankintamäärät alkavat lähestyä tässä pohdinnassa Suomen tasoa!

Ja tosiaan, listassasi oli 150 M€ viesti- ja johtamisjärjestelmiin. Se olisi varmaan ihan oikeassa suhteessa Viron hankintabudjetteihin. Mihin raha sitten riittäisi: pataljoonaradio (man-pack) maksanee noin kymppitonnin verran (huom. itse laite), käytettyjä voisi saada halvemmalla Nato-maista. 1000 kpl näitä + kaikki tarvittava oheissälä kustantaisi ehkä 20 miljoonaa. Määrällä saisi juuri ja juuri 4 prikaatille radiot (luokkaa 1 kpl per joukkue). Tämä jättäisi 130 miljoonaa 4 prikaatin viestijärjestelmään ja johtamisjärjestelmiin, reilu 30 miljoonaa per prikaati. Hmm, ehkä juuri ja juuri tehtävissä...
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ja tosiaan, listassasi oli 150 M€ viesti- ja johtamisjärjestelmiin. Se olisi varmaan ihan oikeassa suhteessa Viron hankintabudjetteihin. Mihin raha sitten riittäisi: pataljoonaradio (man-pack) maksanee noin kymppitonnin verran (huom. itse laite), käytettyjä voisi saada halvemmalla Nato-maista. 1000 kpl näitä + kaikki tarvittava oheissälä kustantaisi ehkä 20 miljoonaa. Määrällä saisi juuri ja juuri 4 prikaatille radiot (luokkaa 1 kpl per joukkue). Tämä jättäisi 130 miljoonaa 4 prikaatin viestijärjestelmään ja johtamisjärjestelmiin, reilu 30 miljoonaa per prikaati. Hmm, ehkä juuri ja juuri tehtävissä...
Onko tuo kymppitonni taajuushyppivälle modernille radiolle vai retrotuotannon venttiseiskalle? Tuo 150 miljoonaa on pieni raha, mutta varmaan sen voisi painottaa niin, että liikkuvaan sodankäyntiin kykenevät pataljoona saisivat parhaan viestikaluston, paikalleen kaivautuvat taas jätettäisiin vähän vähemmälle. Ja periaattessahan nyt voitaisiin hankkia ihan minimikalusto, jota tulevaisuudessa sitten parannettaisiin edelleen. Ja kai Virolla on jo ennestään jotain viestikalustoa, mutta pelkään sen olevan tasoa meri-VHF.

Edit: Löysin yhden radio-ostoksen.
 
Viimeksi muokattu:

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Palaan vielä tähän tuon aikajänteen osalta kopioimalla osan aiheen aloitusviestistä. Tämän casen aikajänne on siis vuodet 2015, 2016, 2017 ja 2018. (Joskin tätä jouduttaneen työntämään eteenpäin tulevaisuudessa, kun parin vuoden päästä palaan taas näihin unelmiini.)

Sorry olla tylsimys, mutta RPG83:n linkkaamassa kehitysohjelmassa arvioitiin, että puolustusvoimille olisi käytettävissä 2539 miljoonaa euroa vuosina 2013-2018 eli kuuden vuoden aikana.
Venäjän toiminta Ukrainassa kiihtyi, ja myös osia Itä-Ukrainasta liitettiin Venäjään. Jännitys Euroopassa ei lähtenyt laskuun vuonna 2014, ja aiheesta tuli yksi Viron parlamenttivaalien pääteemoista. Etenkin reformipuolue kampanjoi puolustusmäärärahojen noston puolesta, ja lupaili jopa niiden puolitoistakertaistamista. Reformipuolueen sitten voittaessa vaalit 2015, Viron puolustusbudjetti kohosi kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta entisen kahden prosentin sijaan.

Lisärahaa saatiin 170 miljoonaa euroa nykyisen 340 miljoonan euron päälle. Nykyisestä budjetista 100 miljoonaa on sijoitettu kalustohankintoihin, ja 170 miljoonan euron lisämääräraha on tarkoitus sijoittaa pääosin kalustohankintoihin. Lisärahaa on luvassa neljä vuotta, jonka jälkeen puolustusbudjetti saattaa laskea takaisin normaalitasolle kahteen prosenttiin seuraavien vaalien jälkeen.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
@Hanski @SJ @Muut

Löysin Viron puolustusministeriön sivuilta mielenkiintoista materiaalia: Procurement ja alakohdat Communication, Equipment ja Offset. Joskin "Equipment" on tyhjä ainakin englanniksi ja vastaostotkaan tuskin useimpia kiinnostavat.
 

Hanski

Kenraali
Onko tuo kymppitonni taajuushyppivälle modernille radiolle vai retrotuotannon venttiseiskalle? Tuo 150 miljoonaa on pieni raha, mutta varmaan sen voisi painottaa niin, että liikkuvaan sodankäyntiin kykenevät pataljoona saisivat parhaan viestikaluston, paikalleen kaivautuvat taas jätettäisiin vähän vähemmälle. Ja periaattessahan nyt voitaisiin hankkia ihan minimikalusto, jota tulevaisuudessa sitten parannettaisiin edelleen. Ja kai Virolla on jo ennestään jotain viestikalustoa, mutta pelkään sen olevan tasoa meri-VHF.

Edit: Löysin yhden radio-ostoksen.
Kappas, Viro on hankkinut Harrisin Falcon -SDR-radioita! Nämähän ovat ihan kuuminta hottia - softapohjaisia radioita. Kymppitonnin olen jossain vaiheessa kuullut hinnaksi perushyppivätaajuiselle radiolle.
 

Hanski

Kenraali
@Hanski @SJ @Muut

Löysin Viron puolustusministeriön sivuilta mielenkiintoista materiaalia: Procurement ja alakohdat Communication, Equipment ja Offset. Joskin "Equipment" on tyhjä ainakin englanniksi ja vastaostotkaan tuskin useimpia kiinnostavat.
Communications-kohta kattanee oheisen esitteen mukaisia viestisolmuja ja Drakan kenttävalokaapeleita (samoja, mitä koto-Suomessa).
http://www.selex-es.com/documents/737448/14269538/body_mm07938_Sentinel_LQ_.pdf
 
Top