Google Maps. Laittaisin kaksi prikaatia pohjoiseen ykköstien tukoksi, yhden prikaatin maan kaakkoisosaan kakkostielle ja viimeisen prikaatin suunnilleen keskelle maata Paideen, josta sen voi nopeasti siirtää tarvittavaan paikkaan. Toki jos hyökkäystä odotetaan vain pohjoisrannikon suuntaisesti, niin sinne sitten kolme prikaatia ja se neljäs odottelemaan Paideen.
Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi, että miten tuo Kaitseliit on tarkoitus organisoida sodan aikana - ilmeisesti pataljooniksi ja/tai komppanioiksi. Ne saavat sitten toimia silminä ja korvina ja esim. linnoittaa paikkoja - sekä osallistua itse taisteluun jos vihollinen niiden toiminta-alueelle tunkeutuu.
No kranaatinheittimiä on ainakin riittävästi neljälle prikaatille, jos lasketaan yhdeksänputkinen krh-komppania per pataljoona x kolme-neljä pataljoonaa x neljä prikaatia = 108-144 putkea 120mm. 81mm kevyet heittimet ovat ilmeisesti Kaitseliitin käytössä pataljoonatasolla.
Tykistöä on 24 putkea 155mm ja 42 putkea 122mm. En tiedä, miten nuo on suunniteltu jaettavan, mutta tuo on kyllä heikko kohta, ei tuosta saada kunnollista tykistöä neljälle prikaatille. Suomalaisen jalkaväkiprikaatin mallia noudattaen tuossa olisi ehkä kahden prikaatin putket. Hitto, jos täällä Suomessa on mennyt 122mm kalustoa pataan varastoinnin kalleuden vuoksi - ne olisi pitänyt ennemmin vaikka lahjoittaa etelä-naapurille, jos eivät olisi olleet halukkaita ostamaan niitä Stenan hinnoilla.
Ne meidän lahjoittamat 2. MS:n aikaiset 105mm:t taisivat kyllä jo mennä Stenalle 
. (Niilläkin olisi menty vielä vuosikymmeniä, jos putket vain oltaisiin uusittu ja muutenkin vähän rassattu, kysy vaikka @Tvälups ilta.)
Käsiaseista tuskin tulisi pulaa. Maahan on hankittu Galileja, G3-klooneja ja jotain muuta kalustoa lienee myös pienempiä määriä.
Panssarintorjuntakalustoa on tyydyttävästi, laatu vain on mitä on. SIPRI:n mukaan Milan-ohjuksia on tullut 200 kpl ja MAPATS-ohjuksia 130 kpl (luvut ilmeisesti itse ohjuksia, laukaisulaitteita vähemmän). Raskaita sinkoja on 130+30, yhteensä 160 kpl. Lisäksi on epämääräinen määrä olalta ammuttavaa sinkokalustoa, mm. B300, Carl Gustav ja AT4. Ei hyvältä näytä, mutta kyllä tuolla ainakin parille prikaatille saa kohtalaisen panssarintorjuntakyvyn.
Viestikalusto voi sitten olla sitä "parikaapeli ja LV217" -tasoa, vaikka luultavasti sitäkin yritetään kehittää. On vain s-tanan kallista puuhaa, ainakin jos tämän foorumin asiantuntijoita uskotaan.
Ajoneuvokalustoa on 139 Pasia, 100 telakuorma-autoa, kohta toivottavasti 44 kpl CV9035 ja X-määrä kuorma-autoja. Eli yksi prikaati saadaan ehkä ajoneuvoille, loput joutuvat menemään pitkälti ottoajoneuvoilla.
Ilmatorjuntaa hoitaa 98 kpl Sergeitä ja väh. 25 Mistralia (laukaisulaitteiden määrä?), SIPRI antoi Mistralin määräksi 100 kpl ja sopimuksen hinnaksi 60 miljoonaa euroa. Viron maaston huomioiden yksi prikaati voi saada hyvän suojan, loput joutuvat tyytymään vanhaan ammusilmatorjuntaan.
