Suomeen havitellaan jopa sataa uutta kyberpoliisia – tarkkailu halutaan ulottaa myös viestien sisältöön
Hallituksen selvitys haluaa helpottaa laitetarkkailua kyberrikollisuuden kitkemiseksi.
VESA MOILANEN
LEHTIKUVA
Jarmo Huhtanen HS
KOTIMAAJulkaistu 2:00
156
PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) hallituksen asettama selvitysryhmä haluaa, että Suomeen palkataan jopa 101 uutta kyberrikoksiin erikoistunutta poliisia.
Lisäksi selvitysryhmä lisäisi poliisien kyberkoulutusta ja muuttaisi lainsäädäntöä niin, että tekninen laitetarkkailu olisi helpompaa.
Tiedot ilmenevät tietoverkkorikollisuuden torjuntaa koskevan selvityksen luonnoksesta, joka on ollut lausunnoilla.
KYBERRIKOLLISUUTTA koskevan selvityksen laatiminen on mainittu hallitusohjelmassa. Sen mukaan hallitus selvittää tietoverkkorikollisuuden torjuntaan tarvittavat resurssit, toimintatavat ja lainmuutostarpeet.
Tuore selvitys esitellään hallitukselle alkusyksyllä pidettävässä strategiaistunnossa.
”Selvityksessä on toimeenpanoehdotuksia. Niihin ei ole vielä ministerin kantaa”, sanoo lainsäädäntöneuvos Tiina Ferm.
Selvityksen ovat laatineet yhteistyössä sisäministeriö, poliisihallituksen työryhmä, suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi.
Laatijat esittävät poliisiyksiköihin yhtätoista uutta virkaa tietotekniseen tutkintaan, 25:tä virkaa taktiseen tutkintaan ja 30:tä virkaa tietoverkkotiedusteluun.
Suojelupoliisille esitetään ensi vuonna viittä uutta virkaa ja seuraavina vuosina lisää siten, että uusia kybersupolaisia olisi vuonna 2020 yhteensä 17.
Lisäksi keskusrikospoliisiin viime vuonna perustettuun kyberrikostorjuntakeskuksen toiminnan laajentamiseen halutaan 18 työntekijää lisää.
SELVITYKSESSÄ esitetään
laitetarkkailua koskeviin lakeihin muutoksia, jotka helpottaisivat kyberrikosten selvittämistä. Nyt televalvonta ei ole mahdollista tietoverkkorikosten eikä identiteettivarkauksien tutkimiseksi.
Poliisi haluaa, että tekninen laitetarkkailu olisi saatava ulottaa myös viestin sisältöön.
Selvityksen mukaan tilanne on nyt käytännössä sellainen, että teknisen laitetarkkailun avulla voidaan selvittää ainoastaan laitteessa oleva ohjelmisto ja itse viestiin liittymätön laitteen ohjausliikenne. Viestin sisällön selvittäminen ei ole käytännössä mahdollista lain suppean soveltamisalan vuoksi.
Identiteettivarkaus kriminalisoitiin itsenäisenä rikoksena viime syksynä. Identiteettivarkauksien määrä on lisääntynyt, mutta niitä koskeva rangaistussäännös ei mahdollista televalvontaa pakkokeinona. Selvityksessä ehdotetaan identiteettivarkautta uudeksi perusteeksi käyttää telepakkokeinoja.
”Identiteettivarkauksia on äärimmäisen vaikea muuten tutkia”, perustelee Ferm.
SELVITYSLUONNOKSEN mukaan suurin osa tietoverkkorikollisuudesta ei tule poliisin tietoon. Lisäksi poliisin tutkimista kyberrikoksista useat jäävät selvittämättä tai selviävät vain osittain.
Poliisilaitoksilla ei ole Helsinkiä lukuun ottamatta yksiköitä, joissa tutkittaisiin pelkästään tietoverkkorikoksia. Kaikissa toimii kuitenkin
digitaalisen todistusaineiston käsittelyyn eli digitaaliforensiikkaan erikoistuneita yksiköitä.
Valtakunnansyyttäjänvirasto valitsi jo kaksi vuotta sitten neljä kihlakunnansyyttäjää kouluttautumaan kyberosaajiksi. He kouluttavat tulevaisuudessa muita syyttäjiä muun muassa elektronisen todistusaineiston käsittelyyn.
Selvitys esittää useita suosituksia poliisiammattikorkeakoulun kyberkoulutuksen tehostamiseksi.
Opetusohjelmaan halutaan lisättäväksi muun muassa kyberrikostorjunnan perusopintoja ja kyberiin liittyviä erikoistumisopintoja.
Uutuutena halutaan selvittää, voitaisiinko järjestää insinööristä poliisiksi -koulutusohjelma. Se olisi kyberturvallisuuden tehtäviin räätälöity kokonaisuus, jossa teknisen koulutuksen hankkineita rekrytoitaisiin koulutettaviksi poliiseiksi.
Maalasin mustalla muutaman kohdan ja lähde hs.